ellauri058.html on line 616: Rojola oli itse keskeisiä Päätalon kriitikoita kuvattuna aikana. ”Toinen tärkeä kriitikko oli tietysti Vesa Karonen, jonka kanssa melkein vuorovedolla ja rinnan yhteen aikaan Kallea kahlasimme. Eero Marttinen kajautteli omia kehujaan pohjoisesta, ja Pekka Tarkka oli myös asiallisen positiivinen, huomasi varhain Päätalon merkityksen. JP Roos otti sosiologisen tutkintakulman tähän suomalaisuuden järkäleeseen."
ellauri335.html on line 443: Ylen toimittaja Vesa Marttinen taivuttaa tärkeät talousnäkökohdat rautalangasta. Mitäs jos ei olisi koko Yleä? Hehe. Kaupunkiympäristön toimialan tekninen johtaja Kari Pudas (hänkin vesilain suojeluxessa) valittaa että töiden keskeytyminen haittaa Kruunuvuorenrannan asunto- ja tilahankkeiden aikatauluja.
xxx/ellauri081.html on line 258: Aforismeihin kyllästynyt Marttinen meni naimisiin naisystävänsä Ulla Pakisjärven kanssa 1.3.2017, kun sukupuolineutraali avioliittolaki astui voimaan Suomessa.
xxx/ellauri121.html on line 149: Vastapäätä istuu Markku Marttinen, 63-vuotias helsinkiläinen hydrobiologi.
xxx/ellauri121.html on line 156: Juhani Heikka (vas.) on jääkäri Pekka Heikan pojanpoika. Markku Marttinen puolestaan on säveltäjä Toivo Kuulan tyttärenpoika. He tapasivat Helsingissä sata vuotta Toivo Kuulan kuoleman jälkeen.
xxx/ellauri121.html on line 157: Juhani Heikka (vas.) on jääkäri Pekka Heikan pojanpoika. Markku Marttinen puolestaan on säveltäjä Toivo Kuulan tyttärenpoika. He tapasivat Helsingissä sata vuotta Toivo Kuulan kuoleman jälkeen.
xxx/ellauri121.html on line 205: Ja Marttinen toden totta säpsähti. Hän oli kotonaan valmistautumassa Kuulaa käsittelevään keskustelutilaisuuteen ja selaili vaarin elämäkertaa. Kirjan viimeisillä sivuilla kerrotaan isoisän kuolemasta, ja siellä mainitaan useaan otteeseen myös Pekka Heikan nimi.
xxx/ellauri121.html on line 206: ”Ja samassa soittaa Juhani Heikka -niminen mies. Pelästyin, hyvä etten sängystä pudonnut. Se oli mieletöntä”, Marttinen naurahtaa.
xxx/ellauri121.html on line 233: MARKKU Marttisen suvussa Toivo Kuulan kohtalosta on puhuttu paljon. Marttinen on lukenut histo­riaa ahkerasti ja tuntee sisällissodan vaiheet ja isoisän tarinan. Isoäiti, Toivo Kuulan vaimo Alma, murtui tapauksen jälkeen täysin.
xxx/ellauri121.html on line 238: Marttisen perhe on hyvin maskuliininen korjaan musikaalinen. Marttisen sisko Marja Väisänen on pianisti, joka teki uransa opettajana. Marttinen itse on laulanut Cantores Minores -poikakuorossa ja soittanut nuorena isänsä tavoin kevyttä musiikkia saksofonilla erilaisissa bändeissä.
xxx/ellauri121.html on line 240: Nuorempana tuntui, että isoisän tarinaa puitiin kyllästymiseen asti, ja Marttinen halusi ottaa siihen etäisyyttä.
xxx/ellauri121.html on line 242: Isoisänsä elämäntyön ja klassisen musiikin Marttinen löysi uudelleen opiskellessaan yliopistossa. Ny­kyään hän toimii Toivo Kuula -seuran sihteerinä. Hän on kuullut vapun 1918 tapahtumista monenlaisia huhuja ja tarinoita. Yllättävin yhteydenotto tuli, kun Marttinen oli 15-vuotias. Hän oli yksin kotona Helsingissä, kun puhelin soi.
xxx/ellauri121.html on line 245: Juhani Heikka on ilahtunut siitä, kuinka rauhallisesti ja kohteliaasti Marttinen häneen suhtautui heti puhelimessa. Etukäteen Heikka oli miettinyt, että vastaanotto voisi olla tylykin.
xxx/ellauri121.html on line 247: Marttinen puolestaan on otettu Heikan yhteydenotosta.
xxx/ellauri121.html on line 250: Sisällissodassa kuoli 38 000 suomalaista. Heistä suurin osa oli täysin tuntemattomia kansalaisia. Heikka ja Marttinen istuvat saman pöydän ääressä siksi, että Kuula oli julkkis, yksi Suomen merkittävimmistä säveltäjistä. Tällä lailla heistäkin tulee pikku julkkixia.
xxx/ellauri121.html on line 259: Miesten tapaaminen on ollut pikainen, mutta yhteistäkin on jo löytynyt. Heikka on lintuharrastaja, enemmän ulko- kuin sisäihminen. Hänen isänsä oli innokas vapaa-ajankalastaja, ja Marttinen puolestaan on Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön toiminnanjohtaja. Molemmilla on kotonansa kätsäfis ja täytettyjä lintuja.
xxx/ellauri121.html on line 261: Marttinen sanoo, että hänen vaarinsa isänmaallinen eetos jatkuu hänessäkin, mutta eri tavalla: hänen intohimonsa on Suomen luonnon ja sen virkistyskäytön puolustaminen. Hän kertoo, että isoisä rakasti luontoa. Toivo Kuula samoili paljon luonnossa, mutusteli kasveja ja eläimiä ja harrasti kalastusta ja metsästystä. Kesken jäänyt Jupiter-sinfonia kertoi tähtitieteen harrastuksesta.
xxx/ellauri121.html on line 265: Oluet alkavat olla juotu (numerusvirhe). Helsingin päärautatieaseman nurkalla Heikka ja Marttinen jäävät vielä vaihtamaan muutaman sanan. Sanat sakenevat. Pihalta kuuluu hälinää ja huutoja, sitten yxinäinen revolverin laukaus. Tapaus Kuula on lopultakin kuitattu.
xxx/ellauri208.html on line 896: On tää Onnelikin täysin tärähtänyt. Anaalis-retentiivinen sekobolzi. Onko naiskirjailijoissa isompi prosentti obsessioita kuin väestössä keskimäärin? Suattaapa hyvin ollakin. Tollasia yxinäisiä vilijonkkia. Ei ole terveellistä kirjailijoille että niillä on noin paljon luppoaikaa. Siitä tulee justiinsa tätä nauseaa. Kyllä tämäkin Idström haaveili isokullisesta pollarista nimeltä Marttinen joka ei ota edes kypärää päästä noustessaan Annikalle. Naiset ovat Anuxesta ja miehet Perseestä. Mieskynäilijät ovat järjestään narsisteja ja naiset pyllynreikiä.
xxx/ellauri229.html on line 645: Törni enlisted in the US Army in 1954 under the provisions of the Lodge-Philbin Act and adopted the name Larry Thorne. In the US Army, he was befriended by a group of Finnish-American officers who came to be known as "Marttinen's Men" (Marttisen miehet).
20