Johtolankana oli kysymys olemisen mielestä, mut hänen tunnetuin teoksensa siitä, Oleminen ja aika, jäi keskeneräiseksi. Lakkas Mara olemasta mitään mieltä, kun aika loppui. Se valmisteli uuden ajan filosofisesta perinteestä radikaalilla tavalla irrottautuvaa jäsennystä ihmisen olemisen tavasta ja ihmisen suhteesta todellisuuteen. Nikersi ja nakersipa sitäkin kuin porsas urhea (siis sen kaima Martti Haavio), muttei sekään tullut valmiiks asti.
ellauri008.html on line 1490: Mut ei tämä Martti, tästä vasta alkaa ihan hirvittävä kallon pulina. Hypnoottisesti Martti popottaa sivukaupalla das Seinista ja der Sinnistä, anaalisesti pihtaa pilkkuja ja pisteitä, ilman ainuttakaan konkreettista esimerkkiä, edes substantiivia. Kauempaa katsoen vois luulla järkeväksi puheeksi, mut läheltä lukien se on loputonta suoltoa, ihan kuin mielenvikaisen höpinää. Tulee mieleen Irja mummon hölötys Kivelässä Lean viereisessä sängyssä, mitä Lea luuli radioksi:
ellauri016.html on line 196: mutta vielä enemmän Martti Lutheria.
ellauri020.html on line 731: Vessaharjan niellyt Martti meriahven pelastetaan viihteellisesti ihan extra. Majavia siirretään ihmisten tieltä joutomaalle lentokoneella pudotettavissa häkeissä. Kiitoxexi majava saa tapetun intiaanin espanjalaisen nimen. Geronimo. Hieronymos, pyhä nimi. Metsälinnuista on tullut kodittomia katupoikia. Kiltit tädit ompelee Irlannin kokoisen maastopalon kenguru- ja koalauhreille pikkuisia nuttuja syömänsä lampaan karvoista ja muovista. Herttaista nikokettus-charityä. Ilotulituxista ei luovuta. Niillä näytetään maailmalle että ihminen ei hellitä. Roikkuu hampaillaan maaäidin perseessä kuin Hammettin Lasiavaimessa mafioson bulldoggi.
ellauri026.html on line 174: Erasmus oli Thomas Moren, toisen uskollisen katolilaisen ja Lutherin vastustajan, hyvä ystävä. Erasmus ja More jakoivat samanlaisen kuivan huumorin ja älylliset päämäärät. Kirjan nimi Moriae Encomium voidaan tulkita myös nimeksi ”Ylistys Morelle”. Olikohan ne homoja? Ainakin narsisteja? Monitulkintaiset merkitykset kulkevat läpi tekstin. Erasmus ei kääntänyt takkia kuten Martti Luther tai Anna Mauranen, koska sillä oli takki päällä valmiixi väärinpäin.
ellauri026.html on line 294: Cambridgessa se puuhasteli jumaluusopin ja kreikan professorina. Eka painos Kexusteluista ilmestyi 1519. Niissä se haukkuu katolista kirkkoa terävästi, ennakoiden Martti Lutheria. Papit suuttui sille pahasti, ja ajoi sen pois Englannista Baseliin. Onnex siellä se eli ihan mukavasti vauraana julkkixena elämänsä loppuun asti. Varmaan sillä oli siellä myös poikaystävä, tai useampia.
ellauri029.html on line 826: Legendaarinen Tohtori Raimo (Martti Suosalo) hallitsee oudoimmatkin terapiamuodot. Asiakkaiksi hakeutuu julkisuudesta tutunoloisia henkilöitä, joita imitoivat Jarkko Tamminen, Jukka Puotila, Erja Manto ja Nora Rinne.
ellauri033.html on line 1004:
ellauri033.html on line 1078: No siinä sai runoilijaheppu kivexille niinkuin ansaizi. Jos Marttiini olis oikeast sekaantunut rouva Nalleen, olis sekin saanut aimo korvatillikan, jonsei veli Nallelta niin Elviiralta izeltään.
ellauri035.html on line 1050: Martti Vainio ja Krister Linden? Ei vaan Zizek ja Butler. ellauri035.html on line 1096: Tuan Jöns: Mä taas ostin Chamfortin ajatelmat Martti Anhavananan (kaikkitietävyys ilman hyvyyttä ja valtikka) suosuosuomenentamana. Ihan hyviä, vähän varmaan kuin Criticon: meksikolaisia papuja eri asennoissa, mutta liian vähän sipulia.
ellauri043.html on line 6890: Martti Ahtisaaari heittää piikit hännästä, joita säteilee kuin tikkapelin tikat kaikkiin suuntiin. Sataa veripisaroita, jotka läiskähtelee lehdistöön.
ellauri048.html on line 159: Koskenniemen pojanpoika, akatemiaprofessori Martti Koskenniemi on kansainvälisesti arvostettu kansainvälisen oikeuden tutkija.
ellauri050.html on line 937: Wie die Lerche, kuin Martti Leiwo
ellauri054.html on line 360: Isolla ylähuulella varustettu Martti Haavio ezi topoxia. Löytyihän niitä. Dodi! Mustapäitä perseessä. Tää voi nyt vähän kirpasta.
ellauri055.html on line 899: Vuonna 1929 Sillinpään kirjojen kustantajaksi vaihtui WSOY:n tilalle Otava ja samana vuonna Sillinpää siirtyi asumaan Helsinkiin. Otava maksoi WSOY:lle Sillinpään tekemät velat, lunasti teosten oikeudet ja myymättömien teosten varaston sekä Saavutus-huvilan. Kauppa on ollut kallein yksittäistä kirjailijaa koskeva sopimus Suomessa, 633 000 markkaa. 1930-luvun alussa hyvään luomisvireeseen päässyt Sillinpää julkaisi useita merkittäviä romaaneja: Nuorena nukkunut 1931, Miehen tie 1932 ja Ihmiset suviyössä 1934. Nämä romaanit, niistä erityisesti palvelustyttö Silja Salmeluksen elämänvaiheita kuvannut Nuorena nukkunut, herättivät huomiota ulkomaillakin ja Sillinpäätä alettiin jo 1930-luvun alusta lähtien pitää Suomen ehdokkaana Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Sillinpää itsekin pyrki edistämään tätä asiaa vierailemalla usein Ruotsissa ja luomalla suhteita sikäläisiin kirjallisiin piireihin. Nobel-palkintoa Sillinpää ei kuitenkaan vielä 1930-luvun alussa saanut; tähän saattoi vaikuttaa samaan aikaan Helsingin yliopiston suomalaistamisesta käyty kielitaistelu. Sillinpää oli 1930-luvulla myös kiinnostunut kansanperinteestä ja kotiseutututkimuksesta ja hänen kotonaan Helsingissä kokoontui säännöllisesti niin sanottu Perjantaikerho, jossa Sillinpää, Sakari Pälsi, Kustaa Vilkuna ja Martti Haavio keskustelivat kielentutkimuksen ja kansatieteen aiheista. Vuonna 1936 Sillinpää sai Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtorin arvon.
ellauri055.html on line 944: Tehtailijanrouva Sofia Selin neuvoi Emppua ottamaan aiheet omasta elämästä. Ei sellainen ole kirjailija eikä mikään joka ei osaa käyttää mielikuvitusta, kopeasti vastasi Eemeli, jolla oli jo silloin suuret luulot itsestään. 20-v ylioppilaana se riiusteli alaikäistä oppilastaan 14-vuotiasta Helvi Seliniä. Ihmiselossa Martti "Sikapaska" Hongisto oli tietysti Taata, Arvo Sotavalta oli ehkä Juhani ja Anna toi Selinin Helvi. On tässä vähän luovuutta kun tyypit ei mee ihan yx yhteen. Helvi Järvi-Haaviston kuolinvuosi puuttuu Genistä. Ilmo Kurki-Suonion poika Kai ei ole selvittänyt.
ellauri058.html on line 616: Rojola oli itse keskeisiä Päätalon kriitikoita kuvattuna aikana. ”Toinen tärkeä kriitikko oli tietysti Vesa Karonen, jonka kanssa melkein vuorovedolla ja rinnan yhteen aikaan Kallea kahlasimme. Eero Marttinen kajautteli omia kehujaan pohjoisesta, ja Pekka Tarkka oli myös asiallisen positiivinen, huomasi varhain Päätalon merkityksen. JP Roos otti sosiologisen tutkintakulman tähän suomalaisuuden järkäleeseen."
ellauri061.html on line 748: Samaa elämäkerran torjuvaa tulkinnan tapaa Haavio opetti myös Elsa-puolisolleen, kun tämä syventyi Aale Tynnin runoon Tanssilaulu. "Ja he tanssivat vierekkäin, / koko yön he tanssivat näin." Päiväkirjassaan Elsa Enäjärvi-Haavio vetää kuitenkin mutkat suoriksi: "Se, jonka hymyä Martti kiittää runossaan Runon synty on AT." Elsan mukaan "Martti katsoo asiakseen kai jokseenkin aina kertoa, koska hän on tavannut AT:n tai puhunut hänen kanssaan puhelimessa. Ja sen mitä hän ei kerro, minä tiedän ja arvaan." Mustapää tiivistää runousoppinsa kokoelmassa Koiruoho, ruusunkukka (1947): "Minun laulussani on / vain kuva kaivattuni / ja kukka, leikki, uni. / Puck, Oberon." Mutta kansa haluaa ja saakin tietää, kuka se "kaivattu" oikein oli, Kirjallisuustieteen nykyisen teorian mukaan Martti Haavio, nimimerkki P. Mustapää ja P. Mustapään runojen roolihenkilö läkkiseppä Lindblad ovat kolme eri persoonaa, jos heitä ei dna-testi samaksi osoita. Mutta jos media olisi 1940-luvulla ollut nykyisissä voimissaan, olisi Martti Haaviosta ja Aale Tynnistä tehty kohupari.
ellauri061.html on line 750: Kaikki pysyi kulissien takana. Sitä paitsi kunnianarvoisan kustannusliike WSOY:n kirjallisella johtajalla Martti Haaviolla oli suhde saman yhtiön nuoreen runoilija Aale Tynniin samoihin aikoihin, jolloin WSOY:n johtokunnan jäsenellä, professorilla ja runoilijalla V.A. Koskenniemellä oli ihastuksenaan vielä nuorempi WSOY:n runoilijaneitonen Aila Meriluoto.
ellauri065.html on line 588: Mitä mieltä Suomessa saa olla. Suvaitsevaisto vs. arvokonservatiivit on professori Timo Vihavaisen, toimittaja Marko Hamilon ja kirjailija Joonas Konstigin toimittama kirjoituskokoelma, jonka julkaisi Minerva vuonna 2015. Teoksen muut kirjoittajat ovat "kirjailija" Timo Hännikäinen, "viestinnän asiantuntija" Heidi Marttila, "matemaatikko" Jukka Aakula ja "sosiologi" Erkki Lampén.
ellauri067.html on line 465: Antinomistit ovat uskonpuhdistuksen aikainen kristillinen ryhmittymä, joka korosti syntien anteeksiantamista, mutta vähätteli syntiä ja hengellistä lakia. Antinomismin synnyttäjä oli Martti Lutherin ystävä Johannes Agricola. Antinomistien pääväittämä on, ettei lakia tulisi saarnata ollenkaan. Eli että hengellisen lain sijasta uskon synnyttää evankeliumi. Hengellinen laki poistettiin kokonaan käytöstä. Luther kirjoitti antinomisteja vastaan kirjan "Antinomilaisia vastaan". Luther on myös todennut Agricolasta: "ettei kukaan paavi ole häntä kiusannut niin paljon kuin Agricola". Antinomistisen opin toinen äärilaita on oppi lain kolmannesta käytöstä. Antinomistinen riita syntyi luterilaisessa kirkossa 1500-luvulla siitä, onko lain saarnaaminen tarpeellista vai ei. Crazy Sue Dunham oli antinomiaani noita 1700-luvulla jenkkikapinan aikoihin. Wild woman of the Berkshires. Joo eihän ilman lakia ole syntiä, ja ilman syntiä ei tarvi armoa, ja ilman armoa ei pappeja. Mitä tarkoitatte herra Luke? Selittäkääpä tarkemmin!
ellauri093.html on line 170: Francis William Newman – younger brother of Cardinal John Henry Newman; excommunicated for denying the Divinity of Christ. Mätämunista puheenollen! Eski kuzui jotakuta kardinaali Newmanixi. Tuskin sentään änkyttävä fonologi Martti Nyman? Ei ainakaan kaljupäinen psykologi Göte Nyman. Se oli joku filosofinplanttu jonka olen autuaasti unohtanut.
ellauri093.html on line 884: Dora Rappard 1875. Suom. Martti Ruuth 1903. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Englannissa n. 1535.
ellauri094.html on line 196: Vielä 1970-luvulla uskottiin yleisesti, että Vanhan testamentin profetia oli ainutlaatuinen ilmiö, jolla ei ollut vastinetta Israelin ja Juudan ulkopuolella. Tämä käsitys on osoittautunut täysin vääräksi Nineven arkistojen avauduttua. Nyt tiedämme, että samanlaisia hourupäitä toimi ja vaikutti myös Assyriassa, ja ekstaattinen profetia oli ilmiönä yleinen koko Mesopamiassa jo 3000-luvulta alkaen eKr. Kriittinen editio assyrialaisista profetioista ilmestyi Parpolan toimittamana vuonna 1998, ja Helsingin nykyinen yliopiston Vanhan testamentin exegetiikan professori ja Parpolan oppilas Martti Nissinen on jatkanut niiden informaation analysointia ja välittämistä päätään pyöritteleville raamatuntutkijoille.
ellauri106.html on line 219: sekatyömies. Se kankesi myös mieluusti jatko-ja perusopiskelijoiden hameissa. Outi Paloposki ja Martti ellauri107.html on line 619: Mutta toisaalta, sexi oli lähes kiellettyä paizi siittämisen tarkotuxessa. Naiset jaettiin 2 tyyppiin, Magdalena huoraan ja Madonna äitykkään. Älä pidä muita naisia. Parempi vielä jos et pidä mitään naisia ja heilut munkkiseurassa. (Näin viime yönä unta että Seija vaati multa sexiä. Se melkein onnasi ja olis onnannutkin ellei sänky ois ollut liian pehmeä. Siis unessa. Älä unta nää.) No Luther salli bylsinnän siunatussa liitossa vaikka se on syntiä koska ukkomiehellä on muuten liian tylsää. Mutta vika oli Eevan joka antoi omenan, sixi sen on toteltava Marttia.
ellauri144.html on line 222:
ellauri147.html on line 41: Pirkko Hiekkalan mielirunoilija P. Mustapää eli Martti Haapio on ollut tikun nenässä myös albumissa 61. Paizi että se on musta P-pää ja ärsyttävä pataoikeistolainen kuikelo, se on myös mun aatteellinen vastustaja monessakin suhteessa. Haapio kielsi lukemasta runoja elämän kautta. Hahaa, heti kun se kuukahti, sen nuorempi vaimo Ale Tyynni-Haapio alkoi kapinoida ja tulkizi sen runoja sen elämän kautta teoxessa Olen typerä kana. ellauri147.html on line 45: Friedrich Nietzschen harmiton kiteytys "Herääminen aikaisin aamulla on kuin saisi kultaa." löytyy kyllä Finnin töräyskokoelmasta Iänikuisia ajatuksia - Martti Hyypiö - WSOY.
ellauri147.html on line 47: Martti Hyypiö olisi pitänyt takuulla myös tästä runosta:
ellauri147.html on line 59: Veltto Virtasen kirjan "Itsetuntoon" indeksistä ilmenee hänen tärkeimmät esikuvansa. Jung mainitaan 11 kertaa, Freud 7 kertaa, Nietzsche viisi ja Väinämöinen myös viisi kertaa. Kolme mainintaa saavat Buddha, Martti Hyypiö, Aleksis Kivi, Lemminkäinen, Jeesus, Reich ja Zen. Marxia ei mainita eikä Engelsiä.
ellauri147.html on line 61: Martti">Martti Henrikki Haavio (kirjailijanimi P. Kaaviopää; 22. tammikuuta 1899 Temmes – 4. helmikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kansanrunouden ja mytomanian tutkija, runoilija ja akateemikko. Runonsa hän julkaisi nimellä P. Mustapää, jonka hän keksi Tallinnan vanhankaupungin Mustapäiden talon nimen perusteella. Ei siis tullutkaan sen nenäfinnistä. Tai niin se väittää.
ellauri147.html on line 65: Haapion ensimmäinen vaimo (vuodesta 1929), kansanrunoudentutkimuksen dosentti Elsa Enäjärvi kuoli syöpään 1951. Runoilija Ale Tyynnin kanssa Haapio avioitui 1960. Haapioiden tytär Elina Haapio-Mannila on sosiologian lopppuunpalanut professori. Toinen tytär Katarina Eskola on kulttuurintutkija. Ne ovat hurmion tyttäriä. Se kirja oli vitun kauan mulla lainassa mutten jaxanut lukea. Martti Haapion veli oli vielä fasistisempi pappi ja runoilija Jaakko Haapio.
ellauri147.html on line 67: Martti Haapio vietti osan lapsuudestaan Nokian Tottijärvellä, jossa järjestetään nykyään vuosittain P. Mustapää -päiviä. Tapahtumassa myönnetään myös P. Mustapää -palkinto ansioituneelle runoilijalle hänen elämäntyöstään.
ellauri147.html on line 90: Ale Tyynni married the historian Kauko Pirinen in 1940. They had three children. Meanwhile her literary work brought her into contact with Martti Haavio, better known as the poet P. Mustapää. A deep affection sprang up between them, although both were already married.
ellauri147.html on line 94: As luck would have it, Martti Haavio’s wife Elsa Enäjärvi-Haavio died in 1951 following a serious illness. Ale Tyynni went through a difficult divorce from her first husband, and finally in 1960 both Tyynni and Haavio were in a position to remarry. He was 61 and she 47. No codons were necessary anymore, just vaseline.
ellauri147.html on line 96: The union of these two lyrical writers is generally seen as a happy and creative time. The partners inspired each other as a couple and as writers. Martti Haavio died in 1973 following a heart attack, and Ale Tyynni-Haavio completed her husband’s unfinished memoirs and it was published as Olen typerä kana: Martti Haavio - P. Mustapää 20-luvun maisemassa (‘I am still distant: Martti Haavio – P. Mustapää in the 1920s countryside’, 1978).
ellauri147.html on line 109: Mixi Hyypiöstä Tyynnin hymy oli sievempi kuin Elsa Enäjärven? No olihan se 12v Elsaa nuorempi, ja varmaan nöyrempi, ketterä ja kurvikas, hiljainen ja halukas, ainaskin silloin vielä kun ne alkoivat muhinoida. Hyypiö oli 2v vanhempi kuin Elsa, mutta Aakeen sillä oli 14v etumatka. Elsasta tuli 1947 dosentti. Silloin Martti jo teki vertailevaa tutkimusta Aaken hameissa. Musta Tyynnin hymy on jotenkin yhtä muikkumainen kuin Hyypiöllä izellään. Kani löysi töpöhännälleen paremmin mitoitetun vakan. Bylsiköhän ne hiljaa vaiko kovaa palvelijanhuoneessa sillä aikaa kun Elsa Enäjärvi poti syöpää yläkerran sängyssä? Kuuntelikohan Elsa voimattomana kun hyypiöt natisuttivat hetekata?
ellauri147.html on line 111: Martti-Haavio-family.jpg%2F375px-Martti-Haavio-family.jpg&f=1&nofb=1" height="200px" />
ellauri147.html on line 131: Pane kappale niiden sydämistä, joita rakastat, Put a piece of the even harder heart of Martti Haapio,
ellauri159.html on line 420: Selvin ero näyttäs olevan että ortodoxeilla on oma pykälä jumalankuville. Jotain ironiaa kun just nimenomaan ortodoxit on into piukeena kuvakkeisiin ja aivan tehtailevat niitä. Lutherin osalta päinvastainen ratkaisu on yllättävä kun muistaa Löden kirkkohissan luntista että nimenomaan Luther tuhri Lohjan kirkon pirunkuvat kalkkimaalilla. Mutta toisaalta Martti kuurnii Akun ja muiden länkkäreiden kanssa omaisuudensuojaa useampaan pykälään, mikä musta tuntui jo kouluaikana tosi kummalta. Mutta jos on tosiaan aivan vitun kiinnostunut mammonasta, kai se sitten on huomattava parannus.
ellauri162.html on line 692: Aika läpinäkyvä on Bernanoxen Ykän evankeljumi. Rikkaille se määrää laupeutta ja köyhille ylpeää mutta nöyrää köyhyyttä. Isomaha flaami siteeraa pappa Leo XIIIn kuulua kapitalismikirjettä. Paxulainen oli mielestään parannuxen tehnyt ex-demokraattipappi. Tässä pappien seurustelussa on lieväshti homoshtelua. Oliko Bernanoskin sellainen? Le bon dieu n´aime pas que on touche sa justice. Lutherus oli kuollessaan bonhomme ventru avec une grosse lippe. Lälläs lää. Martti hanhia ovat niikö Nils Holgerssonissa. Heikot ja lapset tottelevat, se on niiden fortea. Ne sutor supra crepidam. Etkö sinää muiista mitää sinää lupaasit, kysyy herra isoherra viimeisellä tuomiolla. Eikös me jo sovittu? Herra isoherra on vihainen, jos talentti ei ole pantu kasvattamaan korkoa.
ellauri181.html on line 486: Izenäinen tutkija toivottaa: Tervetuloa Martti Puohiniemen kotisivulle!
ellauri181.html on line 487: Martti Puohiniemi Stellenboschissa, Etelä-Afrikassa kesällä 2012
ellauri181.html on line 501: Valtiotieteiden tohtori Martti Puohiniemi on 1) izenäinen 2) tutkija. Hän pitää näitä 2 arvoa ihan parhaina. Plus mahdollisuutta ostaa kalliita tuotteita ja palveluita Ilonan apurahalla.
ellauri181.html on line 517: Martti Puohiniemi (s. 1952) on suomalainen valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipsykologi, joka tutkii suomalaista arvomaailmaa ja ajan ilmiöitä.
ellauri181.html on line 523: Martti on samanikäinen kuin El Lauri ja Vladimir Putin. Vuonna 2022 1 meistä saanee Neuvostoliitto-palkinnon Rajamaahan kohdistuneesta arvokkaasta hutkimistyöstä.
ellauri181.html on line 649: Testosteroni auttaa kortisolia hajoamaan. Tämä oli luolamiehelle edullista, koska jos hän olisi muistanut elävästi, miten kylmä edellisellä mammutinmezästysreissulla oli tai miten ikävästi jalkaan tullutta haavaa särki, hän ei olisi enää lähtenyt mezälle. Kortisolin puuttumisen varjopuolena on, ettei mies pelästy vaaroista tai opi töppäyxistä yhtä herkästi kuin nainen. Tämä voi johtaa toistuvaan hölmöilyyn erityisesti nuorilla miehillä, joiden veren testosteronipitoisuudet ovat huipussaan. Myöhemin isyys näyttää nostavan miehen veren kortisolipitoisuutta puolella, ja avioliitossa eläminen vähentää testosteronin määrää. Psykologian professori Göte Nyman ja sosiaalipsykologi Martti Puohiniemi ovat tutkailleet suomalaisen miehen arvoja, rooleja ja tunteita mainiossa kirjassaan Mies. Heidän mielestään erityisesti nuorille miehille sattuu ja tapahtuu, koska miehen hartain toive on olla rohkein ja paras – jos ei muussa niin edes hölmöilyssä. Kaverit arvostavat Duudson-tarinoiden kertojaa. Testosteroni pitää huolen siitä, että kisailu ja varsinkin voittaminen energisoivat miestä. Nainen kauhistuu tarpeettomien riskien ottamista eikä koe kilpailua rakentavaxi vaan liiallisen kortisolin vuoxi fyysisesti epämiellyttäväxi.
ellauri181.html on line 669: Aiheesta lisää: Juhana Brotherus, Mitä jokaisen naisen tulisi tietää miehistä (Kirjayhtymä 1984) Jared Diamond, Mixi sexi on hauskaa? (WSOY1998) Marianne Legato, Mixi miehet eivät muista mitään ja naiset liiankin hyvin (Gummerus 2007) Allan ja Barbara Pease, Hormonien sota. Mixi miehet eivät kuuntele eivätkä naiset osaa lukea karttaa (Tammi 2001) Martti Puohiniemi ja Göte Nyman, Mies. Arvot, roolit ja tunteet (Limor 2007) Miehet ovat perseestä naiset anuxesta. Eläköön se pieni ero. Mixi syöminen on hauskaa. Mixi tappaminen on hauskaa.
ellauri185.html on line 450: Ryssä Tolstoi edustaa tässä paholaisen advokaattia, Martti piispa saxalaista suoraselkäisyyttä.
ellauri214.html on line 332: Näin taas perinteisen painajaisen keskenjäänestä väitöskirjasta. Jopa Martti Leiwo sai valmiiksi omansa. Näyttämö oli taas Laivanvarastajankatu keskitalvella. Varhain aamulla herätessä kuselle oli loppukesä, mulkku pidentynyt muttei silti kangistunut kunnolla. Mistä syystä näpertelen izeni kimpussa? No varmaan näpertelisin enemmän jos toimahtaisi. Bugger it. Freijan kesäkonsertti oli päättynyt. Peltikattoon sateli, junat kolisteli ratoja. Kas Sukkiainen, päiviä! Kaverin nimikin on naurettava.
ellauri220.html on line 413: Muistan, kun kansainvälisen oikeuden professori Jan Klabbers esiintyi Helsingin yliopiston juhlasalissa juuri sen jälkeen, kun Venäjä oli anneksoinut Krimin. Hän aloitti esityksensä sanomalla, että Venäjä on tässä rikkonut kansainvälistä oikeutta. Sitten hän jatkoi ”Mutta niin on Yhdysvallatkin useaan kertaan viimeisten 15 vuoden aikana”. Pieni ero toiminnassa kuitenkin on, kuten toinen kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi totesi Venäjän hyökättyä Ukrainaan: ”Yhdysvalloista poiketen Venäjä ei edes yritä keksiä verukkeita hyökkäykselleen”. Hienoa.
ellauri238.html on line 694: Turrnipsipää pelkäsi suotta saavansa saman kohtalon kuin Algot Untola. Siihen se oli aivan liian väpelö. Tollanen retiisi, päältä punainen ja valkoinen sisältä. 30 neekeriä tapettu Amerikan rottasodassa. Pontifex Maximus on pahexuvinaan kuninkaanmurhaa vaikka kunkun etunimi oli Martti Luther.
ellauri242.html on line 78: "Istuin tarinan hirviön kanssa näyttämön takana. Nojasin pitkässä valkeassa puvussani vuoren kupeeseen ja odotin vuoroani astua näyttämölle. Se tuntui upealta. Sain siinä kaikki seitsemän veljestä. Tauno Palo oli Juhani, Tarmo Manni muistaakseni Aapo, Pentti Siimes oli hännänhuippu Eero. Mukana olivat jossain rooleissa myös Ekke Hämäläinen, Holger Salin ja Martti Romppanen ja Oke Tuuri. Meitä oli mahtava kaarti painimassa lavalla!" Pia Hattara sanoi, että olet niin nuori, Sinulla on pitkä ura edessä ja toinen takana.
ellauri247.html on line 238: Suomen kirjallisuudessa lajin piiriin ovat luettavissa muun muassa Maiju Lassilan Kuolleista herännyt (1916), Pentti Haanpään Taivalvaaran näyttelijä (1938), Veikko Huovisen Rauhanpiippu (1956) ja Lampaansyöjät (1970), Martti Larnin Neljäs nikama eli veijari vastoin tahtoaan (1957), Heikki Turusen Simpauttaja (1973), Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi (1975) ja Onnellinen mies (1976), Juhani Peltosen Elmo (1978) ja Rosa Liksomin Kreisland (1996). Tunnettuja veijarihahmoja ovat esimerkiksi Mikko Vilkastus Aleksis Kiven komediassa Nummisuutarit (1864), Hoppulainen Minna Canthin näytelmässä Murtovarkaus (1883), pastori Nyman Maria Jotunin romaanissa Arkielämää (1909) ja sotamies Honkajoki Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa (1954).
ellauri258.html on line 529: Venäläinen noita-akka esiintyy paitsi venäläisissä kansantarinoissa, myös niiden innoittamissa kirjoissa, elokuvissa, kuvataiteessa, musiikkiteoksissa ja sarjakuvissa. Modest Musorgski sävelsi osan teoksestaan Näyttelykuvia Viktor Hartmannin piirrokseen Baba Jaga. Eduard Uspenskin lastenkirja Alas taikavirtaa (Vniz po volšebnoi reke 1971, suom. Martti Anhava 1980) perustuu venäläisiin eroottisiin kansantarinoihin ja siinä seikkailee Baba Jagan hahmo, vaikkakin eri nimellä, el Zorron nimellä, plus 17-kesäisiä neitokaisia. Guido Crepax piirsi Baba Yaga -teemaisia Valentina-sarjakuvia, joiden pohjalta Corrado Farina ohjasi vuonna 1973 Baba Yaga -nimisen elokuvan, joka oli täysi floppi. Myös Neil Gaifman on saanut noidasta innoitusta sarjakuviinsa. Baba Jaga esiintyy ainakin Gaifmanin käsikirjoittaman Books of Magic -sarjan kolmannessa osassa, joka on suomeksi julkaistu Magic Fantasy -lehden toisessa numerossa (Egmont-kustannus 2002, ISBN 951-876-928-1). Lisäksi noita esittää sivuosaa Mike Mignolan Hellboy-sarjakuvissa. Baba Jagaan perustuva hahmo esiintyy myös Patricia A. McKillipin romaanissa Serren metsissä. Fantasiakirjailija Naomi Novik on maininnut erääksi innoituksen lähteekseen isoäitinsä kertomat Baba Jaga -tarinat, ja Novikin romaani Uprooted (2015) kirjoittaa Baba Jagan hahmoa uudelleen tuoreesta näkökulmasta. The Witcher -pelisarjassa on Baba Jagaan perustava hahmo. Lumikin ja noin 7 knääpiön noita on ilmetty Baba Jaga.
ellauri271.html on line 60: Ukrainan sota! Monet ovat muistaneet Ukrainan naisia kansainvälisenä naistenpäivänä. Kyberturvallisuutta ja tiedustelua Jyväskylän yliopistossa tutkiva ja opettava filosofian tohtori Martti J. Kari sen sijaan kertoo laittaneensa (no, panneensa, jos suoraan sanotaan) koko päivän boikottiin.
ellauri275.html on line 51:
ellauri275.html on line 54: Martti J. Kari puhuu amerikkalaisen naistekoälyn äänellä, kun ei oma äly riittänyt. Mixi venäläiset tekee kaiken hullusti? Mixi venäläiset ei käytä pipoa sisätiloissa vaan venelakkia? Mixi presidentti Putin ja Frodo Oades ovat kuin kaxi jagodaa?
ellauri275.html on line 58: Entisen tiedustelueverstin Martti J. Karin luento Venäjästä on noussut suureen suosioon. Reilun kolmen vuoden takainen luento on julkaistu "Youtubessa."
ellauri288.html on line 49: Suomalaisten rakettirahat astetta järeämpiin pommeihin Ukrainaan – Sofi Oksanen ja Martti J. Kari lahjoittajien joukossa. Uudenvuodenaattona sosiaalisessa mediassa kiersi lukuisia julkaisuja, joissa suomalaiset kertoivat jättäneensä uudenvuoden ilotulitteet ostamatta ja laittaneensa rahat mieluummin oikeisiin tulitteisiin – Ukrainan armeijan käyttämiin ammuksiin.
ellauri288.html on line 54: Myös kaljupäinen retku sotilasasiantuntija Martti J. Kari kertoo Twitterissä lahjoittaneensa yhden tykinammuksen Ukrainaan jouluksi.
ellauri299.html on line 444: E. Saarinen peukuttaa Martti Alahuhdan peukuttamaa nidettä "Ajatteleva johtaja". ”Ajatteleva johtaja -kirjan pääviestit ovat kirkkaat: tietoisuus, fokus, selkeys, vahva läsnäolo,
ellauri299.html on line 460: Ihminen ja tekniikka / Ilkka Niiniluoto -- Tarpeesta / Georg Henrik von Wright -- Pahuudesta / Martti Siirala -- Luovuus ja ihmiskäsitykset / Jaakko Hintikka -- Ulkoinen vapaus / Juhani Pietarinen -- Ama nesciri: huomioita kristillisestä ihmiskäsityksestä / Leila Taiminen -- Uuden ajan alun filosofisten ihmiskäsitysten uutuuksista / Simo Knuuttila -- Människa, medvetande och materia: tre grundbegrepp i Descartes' filosofi / Lilli Alanen -- Okemaattisesta ihmiskäsityksestä / S. Albert Kivinen -- Sartrelainen ihmiskäsitys - taideteos vai teoria / Esa Saarinen -- Herran ja rengin dialektiikasta ja sen merkityksestä naistutkimukselle / Aino Saarinen ja Juha Manninen -- Filosofisen antropologian mahdollisuudesta / Heikki Kannisto.
ellauri315.html on line 61: Martti Miettunen: Suomen hallitus ei hyväksy syrjintää ilman rasismia
ellauri315.html on line 67: Martti Miettunen: Hallituksen talous- ja työllisyysohjelma on rahanhimoisin mitä tässä maassa on nähty
ellauri325.html on line 213: Mielenkiintoista on myös, että Martti Eerik Hjalmar Löfberg (1907-1969) eli Marton Taiga oli tukeva antisemiitti. Tukeva Komisario Kairala kazeli inhoten paxun Salomon Mandelbaumin selkää. Juutalainen lyllersi kapeata kylätietä pitkin asemalle päin pullea salkku kainalossaan. Kairala sylkäisi ja jatkoi haravoimista. Juutalainen ei käytä pääomaansa kuin lyhimmän välttämättömän ajan. Jutikka elää tavallisesti kelmiydellä. Myönnän että maanpakolaisen kohtalo on murheellinen, mutta mixi tämä juutalainen ei mennyt esim Ruåziin. Juutalaiset sopivat sinne aivan erinomaisen hyvin. Siellä he ovat kuin kotonaan. Sainpas sen puun kumoon tontin rajalta ja sinut vankilaan mustan pörssin kaupasta, jutikkapaha.
ellauri325.html on line 311: Viihdetalkoisiin osallistui myös Iloisen Juuston kirjoittaja Jussi Talvi, josta on paasaus ja kuvakin Maila Talvion vieressä naziseurassa albumissa 24. Jussin telenovelassa Martti pihkaantuu Kansallisoopperan tanssijattareen Eva Marianneen, jättää Ingridin ja panttaa arvoesineensä saadaxeen oopperalipppuja. Panttilainaamon juutalainen kumartuu yli tiskin ja varoittaa: Kuule nuori mies varo naista, hiän tuomas vain pelkkä paha. Mielenkiintoista on että juutas käyttää preesensmuotona 3tta infinitiiviä Wolfram Rothin tavalla. Tässä välissä terässinfonia idästä puhkes jälleen. Ja voi vizi! Täähän kirjoitus on puhdasta antisemitismiä! Martti vaihtaa takas Ingridiin tajutessaan että Eva Marianne on ko. jutkun tytär! Martti ei pidä blondista jos se on pesemällä saatu.
ellauri325.html on line 418: 1930-luvulla Kivimies työskenteli jyväskyläläisessä Gummeruksen kustannusliikkeessä. Hän kokosi 1937 helsinkiläisen Hotelli Tornin kabinettiin joukon nuoremman polven suomalaisia älymystön edustajia keskustelemaan silloin ajankohtaisista aiheista, kuten suomalaisen kansanluonteen myytistä, naapuruussuhteista ja erilaisten kansojen yhteiselosta. Näiden keskustelujen pohjalta Kivimies julkaisi samana vuonna kirjan Pidot Tornissa, jossa keskustelijat esiintyivät salanimillä. Kivimies itse esiintyi kirjassa nimellä "konservatiivi". Muita keskustelijoita olivat Martti Haavio (dosentti), Tatu Vaaskivi (kirjailija), Lauri Viljanen (esteetikko), Niilo Mäki (filosofi), Helvi Hämäläinen (pikku rouva), Esko Aaltonen (lehtimies), Sakari Pälsi (suuri tuntematon), Kustaa Vilkuna (kansatieteilijä), Lauri Hakulinen (kielimies), Kaarlo Marjanen (kriitikko), Olavi Paavolainen (kulttuurimatkailija), Jussi Teljo (pessimisti), Matti Kurjensaari (radikaali) ja Urho Kekkonen (ministeri). Pitojen keskusteluissa tuotiin esille uusia ajatuksia, mutta keskusteluissa näkyi myös kansalliskiihko sekä epäluuloinen suhtautuminen vasemmistolaisiin ajatuksiin ja suuriin kansanjoukkoihin. Pidot Tornissa -kirjan perinteitä jatkoivat myöhemmin Eino S. Repo kirjallaan Toiset pidot Tornissa (1954) ja Erno Paasilinna kirjoillaan Pidot Aulangolla (1963) ja Pidot Suomessa (1972).
ellauri325.html on line 690: Esko Aaltonen. Tuomas Anhava. Veikko Anttila. Heikki Brotherus. Martti Haavio. Lauri Hakulinen. Lauri Hyvämäki. Kauko Kare. Paavo Kastari. Eino Kauppinen. Urho Kekkonen. Arvi Kivimaa. Yrjö Kivimies. Esko Koivusalo Simo Konsala. Matti Kuusi. Reino Kuuskoski. György Lako. Lino Leskinen. Kaarlo Marjanen. Jooseppi Mikkola. Paul Myllymäki. Osmo Mäkeläinen. Niilo Mäki. Eino Mäkinen. R.E. Nirvi. Tauno Nurmela. Ohto ja Päivo Oksala. Aarni Penttilä. Paavo Pitkänen. Jorma Pohjanpalo. Mikko Pohtola. Lauri Posti. Lauri Puntila. Sakari Pälsi. Eino S. Repo. Eero Saarenheimo. E.A. Saarimaa. Matti Sadleniemi. Lauri Simmonsuuri. Esko Suhonen. VJ Sukselainen. Paavo Saippa. Erkki Tanttu. Jussi Teljo. Hannes Teppo. Tuomo Tuomi. Ilmari Turja. Mauno Turunen. Tatu Vaaskivi. Oskari Wahervuori. Kosti Vasa. Torsti Verkkola. Kustaa Vilkuna. Toivo Vuorela.
ellauri325.html on line 709: Leppoisa Martti Larni kirjallaan Neljäs Nikama oli toisixi kuuluisin suomalainen neukuissa. Sillä oli paljon ruplia. Muita liiton tähtiä olivat levoton Matti Hälli, pateettisen touhukas Konkka, ja Haavion petitoveri, kernaasti naitava Aale Tynni. Sotavammaisen sekakäyttäjän Lasse Heikkilän Agapetus heitti pihalle huutaen kuin JK Paasikivi. Konkka ja Hälli olivat jeesmies Kuuselle kateita.
ellauri325.html on line 710: Mutta kekä oli Suomalaisen Suomen (sittemmin Otavan Kanava, toim. paska Seikko Eskola) oikeistopakinoizija Piipää? Nimeä ei löydy. No mutta sehän oli Matti Six ize! Hän pakinoi julkisesti että kirjailijat ovat hulluja. Siinä kävi sitten hullusti, Matti sai kenkää liitosta. Uudexi puheenjohtajaxi kodin, uskonnon ja isänmaan tukipylvääseen nousi Martti Santavuori (Sandberg), humaani everstiluutnantti. Hän oli erikoistunut kuvaamaan historiallisissa romaaneissaan muun muassa sodankäyntiä. Matti ei selkeästi pitänyt Yrjö Soinista. Humoristit ovat yllättävän usein siviilissä vittumaisia, kuten Kouvolassa se ruipelo alivaltiosihteeri.
ellauri325.html on line 722: Martti Haavion tylyn arvion mukaan Repo oli laiskuri joka teki vääriä asioita välttyäkseen tekemästä oikeita asioita nimittäin esimerkiksi väitöskirjan Juhani Siljosta. Nuori Jakkoh-Hintikka ei suostunut Matin pöljän idean pelinappulaxi.
ellauri325.html on line 739: Unelmansa kansojen välisestä yhteisymmärryksestä hän toteutti tutkimalla Ambomaan sananlaskuja. Hän vihjaisi tekevänsä yhtä arvokasta konfliktien sovittelutyötä kuin presidentti Martti Ahtishaari Namibiassa.
ellauri325.html on line 746: Väinö Kaukonen (18. kevätkuudu 1911, Kuopio – 4. ligakuudu 1990, Helsinki) oli suomelaine professoru da literatuuran tutkii. Ei siis se sotaveteraani joka veteli komiasti veteraanin iltahuudon soolo-osia. Väinö oli neuvostomieöinen, minkä vuoxi Martti Haavio ei voinut sietää sitä. Kaiken kukkuraxi
ellauri325.html on line 768: Auli Hakulinen, nykyisin yleisen kielitieteen apulaisprofessori, oli jo fuxityttönä yhtä pystynenäinen ja pisteliäs kuin Lauri isänsä, Martti Haavion luokkatoveri enemmän kuin yhdessä mielessä. MUOVI! MUOVI! Kansanrunoudelle kävi kuin kielitieteelle myöhemmin, pakollisuus hävisi ja sen mukana opiskelijat. Eeva Linden oli filistealaiskenraali, joka löi Masan lyttyyn aasinleukaluulla. Hetkinen, sehän oli Simson joka luuta heilutti, siis juutalaisten puolella.
ellauri325.html on line 778: Kuvateoxeen "Ladun hiihtimet" sijoitin valokuvan Martti Haavion seminaarikokouxesta 1951, missä 19-vuotias Elli-Kaija Köngäs esitelmöi runosta "Minä jauhan Jaakolleni". Eikun Martille! oikaisi mustauskkainen Haavio. Elli-Kaija itki izensä tohtorixi, nuhtelee Matti 6. Hän piipahti saunamajassani, kolmantena majassa oli alkoholi. Olin leikkitoveri. Leikittiin äidinkielellä. Viina tappoi Ellin kuin jäi virka saamatta. On tämä kovien poikien leikkiä, ei tänne ripulia huolita.
ellauri332.html on line 724: Samanlaista paskaa tulee sivukaupalla joka selaimesta ennenkuin edes pääsee Wikipediaan. Suurin osa aikaa netissä menee mainostulvan väistelyyn. Martti Larnin Neljäs nikama kertoo hyvin miten tää mainosten pakkosyöttö alkoi. Saataisiinpa Neuvostoliiton ajat takaisin.
ellauri334.html on line 434: Rauhantyö|Sitra tukee Martti Ahtishaaren aiheuttamaa surutyötä 10 miljoonalla eurolla.
ellauri335.html on line 335: Sekä kirjoissa että elokuvasovituksissa Vareksen työskentely on usein kännistä haahuilua. Mäen omien teosten lisäksi Vareksen maailmaa kuvataan kirjoissa Vareksen Turku ja Vareksen vaeltava viisaus. Ne on kirjoittanut Martti Haavio. Tässä edustava näyte:
ellauri335.html on line 443: Ylen toimittaja Vesa Marttinen taivuttaa tärkeät talousnäkökohdat rautalangasta. Mitäs jos ei olisi koko Yleä? Hehe. Kaupunkiympäristön toimialan tekninen johtaja Kari Pudas (hänkin vesilain suojeluxessa) valittaa että töiden keskeytyminen haittaa Kruunuvuorenrannan asunto- ja tilahankkeiden aikatauluja.
ellauri342.html on line 27:
Martti Larni
ellauri342.html on line 48: Eli tässä albumissa jatketaan albumin 321 aiheesta "Juan Amerikassa" kotimaisin voimin. Hannele ja Martti Leiwo eivät pitäneet kyynikoista. Mutta ne olivatkin menneet naimisiin ensirakkautensa kanssa, ja pettivät sitä sitten niin maan perhanasti kunnes erosivat riitaisasti. Kuinka sanoivatkaan kyynikot ihmispololle: jos tahdot unohtaa pikku vaivat, osta izellesi ahtaat kengät tai mene naimisiin.
ellauri342.html on line 306: Martti_larni.jpg" />
ellauri342.html on line 311: Martti Johannes Larni (vuoteen 1942 Laine; 22. syyskuuta 1909 Pakila, Helsingin maalaiskunta – 7. maaliskuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Larni oli elinaikanaan Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kirjailijoita Neuvostoliitossa ja muissa itäblokin maissa kirjansa Neljäs nikama ansiosta. Larni oli Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja vuosina 1964–1967. Presidentti Urho Kekkosen jälkeen Larni oli tunnetuin suomalainen Neuvostoliitossa. Martin 1957 ilmestyneessä nikamakirjassa on sen nuoruuden 20-30-luvun Amerikan piirteitä sekoittuneena vähän 40-50-luvun trendeihin, ihan kuin keski-ikäisten naisten kirjoittamissa 50-luvun tyttökirjoissa.
ellauri342.html on line 313: Martti Larni (Laine amerikaxi kirjoitettuna?) syntyi maalarimestari Johan Viktor Laineen ja Matilda Puntilan yhdeksänlapsiseen perheeseen neljäntenä lapsena. Kansakoulua käydessään hän oli kesäisin sielunpaimenena äitinsä kotona Hauholla. Näistä kokemuksista hän myöhemmin työsti Steinbeckiä apinoiden kirjan Hyvien ihmisten kylä. Larni alkoi kirjoittaa runoja ja novelleja 15-vuotiaana, ja hänen runojaan julkaistiin ensimmäisen kerran Juttutupa-nimisessä lehdessä vuonna 1926. Hän liittyi Nuoren Voiman Liiton jäseneksi vuonna 1928.
Kansakoulun jälkeen Larni toimi puutarha-apulaisena, liikemiehenä ja kävi myös osuuskauppakoulun. Vuosina 1937–1943 hän toimi helsinkiläisen osuusliike Elannon julkaiseman Elanto-lehden toimittajana ja sen jälkeen vuoteen 1951 saakka Elannon osastopäällikkönä ja Elanto-lehden päätoimittajana. Larni asui Yhdysvalloissa vuosina 1948–1949 ja 1951–1954 työskennellen amerikansuomalaisen Keskusosuuskunnan kustannusliikkeen palveluksessa toimittajana. Suomeen palattuaan Larni toimi vuosina 1955–1965 Me Kuluttajat -lehden toimittajana sekä vuosina 1956–1959 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton osastopäällikkönä.
Vuonna 1937 Laineelta ilmestynyt seuraava kirja Kuilu (alk. Skorpioni) aiheutti sitten valtavan kohun, koska siinä käsiteltiin silloin hyvin arkoja aiheita, Suomen sisällissotaa punaisten näkökulmasta ja homoseksuaalisuutta.
ellauri342.html on line 346: Saksan 27. kuninkaallinen jääkäripataljoona on syksyllä 1916 palaamassa rautateitse rintamalta ja saapuu Tuckumiin (nykyisin Latvian Tukums) Riian länsipuolelle. Yksi palaajista, jääkärikorpraali Martti Kari, ihastuu suojelijansa paroni Lichtensteinin seurassa matkustavaan pullealiiviseen tanssijattareen Sabinaan. Toinen jääkäri Mikko estää paronin pääsyn sotilasjunaan, mistä kiivastunut paroni alkaa sättiä jääkäreitä. Suuttunut Martti lyö Lichtensteinia ja saa kahden viikon arestin.
ellauri342.html on line 348: Libaussa (Liepaja) paroni vie rakastajattarensa Sabinan Sonja Strandin luo tämän ravintolaan Kultaiseen ankkuriin. Vaikka Sonja on selvästi mustasukkainen, hän tarjoaa Sabinalle töitä tanssijana. Martti kärsii yhä arestiaan kasarmin putkassa, kun muut jääkärit lähtevät Kultaiseen ankkuriin iltaloman viettoon. Siellä Sabina tanssii, Mikko vokottelee tarjoilijatarta ja antaa löylytyksen paronia tapaamaan tulleelle juutalaiselle Isaacille. Mikko epäilee Isaacia vakoilijaksi. Kapteeni Kalpa, joka on aiemmin muistellut jääkäriaktivismin alkuaikoja Suomessa, vie Sabinan lohduttamaan putkassa olevaa Marttia.
ellauri342.html on line 350: Jääkärit palaavat rintamalle, ja vapautettu Martti jättää jäähyväiset Sabinalle. Saksalaisten sodanjohto ja suomalaisjoukkojen päällikkö eversti Franck miettivät, miten viimeaikaiset suuret tappiot voitaisiin jatkossa välttää. Suurin ongelma on peitenimellä Isaac Merovitsh toimiva vakooja, joka on välittänyt vihollisille tietoja saksalaisten suunnitelmista ja joukkojen liikkeistä.
ellauri342.html on line 352: Isosieraiminen Sonja katkaisee välinsä Sabinaa yhä tiiviimmin piirittävään paroniin ja uhkaa paljastaa tietonsa. Ruokakomerosta pekonivarkaista yllättämältään Isaacilta Sonja saa paronille osoitetun kirjekuoren, jossa on rahaa ja vakoiluohjeita. Kalpa kertoo Sonjalle tiedon tämän aviomiehen kaatumisesta, murtuneen Sonjan poistuttua Kalpa ja Martti löytävät vahingossa todisteet vakoilusta, ja Kalpa lähtee viemään tiedon Franckille Martin jäädessä vartioimaan talolle.
ellauri342.html on line 354: Vaikka ravintola on piiritetty, paroni onnistuu livahtamaan taloon kellarin ovesta. Sisällä paroni käy Sonjan kimppuun, kun tämä on kirjoittamassa ilmiantokirjettä. Martti ryntää apuun vakoilutodisteet taskussaan. Tappelussa paroni haavoittaa vahingossa Sonjaa kuolettavasti. Franckin saapuessa tilannetta selvitellään, ja paroni pääsee vapaaksi vieritettyään syyt Martin niskoille. Martti pääsee pälkähästä, kun ilmiantokirje luetaan imupaperista peilin avulla. Paroni saa Sabinan mukaansa valehtelemalla tämän isän sairastuneen vakavasti. Epäluuloinen Sabina ottaa mukaansa pistoolin. Paroni ja Sabina pakenevat kaupungista ratsain paronin maatalolle, missä odottaa lentokone. Martti lähtee takaa-ajoon, mutta perillä hänet vangitaan kellariin. Paroni asentaa helvetinkoneen räjähtämään kymmenen minuutin päästä, mutta kun paroni pidätetään, Martti vapautetaan ja hän tekee pommin vaarattomaksi.
ellauri343.html on line 231: Olin koulupojasta saakka kasvanut lahtarihenkeen. Ilmari Jäämaa oli Nuoren Voiman voimakassanainen radioamatööri. 1920-luvulla lehteen kirjoitti suomalaisen kirjallisuuden nuori kärkijoukko, muiden muassa Martti Haavio, Lauri Viljanen, Pentti Haanpää, Uuno Kailas, Mika Waltari, Katri Vala, Toivo Pekkanen, Yrjö Jylhä, Olavi Paavolainen ja Saima Harmaja. Näistä Kati oli punikki, Pena anarkisti, Olkkari lipilaari, Kärpäs-Topi ex-työläinen. Loput enemp vähemp patavanhoillisia.
ellauri343.html on line 269: 18. toukokuuta innostunut Bobi saapui Sortavalaan, mutta kuuli itse paikalla, ettei tilanne kehittynytkään poliittisesti suotuisasti. Sivén kotiutui Sortavalaan ja alkoi tutustua karjalaisuuteen. Sivén luki Sortavalassa seuraavat teokset: Martti Pihkalan Minkälainen Suomi meidän on luotava?, Ilmari Kiannon Vienan kansan kohtalossa I. K. Inhan Inhaa kansallista itsetutkiskelua ja Gustave Le Bonin sosiaalipsykologinen Joukkosielu.
ellauri344.html on line 247: Laineen lisäxi Nekrasovia on suolistanut - arvasitteko kuka? - Martti Larni, se 4. Laine albumista 342!
ellauri346.html on line 114: Vieraat kunnioittivat Aira Samulinia asuvalinnoillaan: ”Saa olla rohkeampi”. Ex-missi ja yrittäjä Noora Hautakangas saapui Aira Samulinin muistotilaisuuteen Helsingin Vanhaan kirkkoon. Hän kertoo valinneensa ylleen Samulinin kuluneet alushousut ja hanskat. – Aira oli ilon lähettiläs. Kuten Hautakangas, myös laulaja Kaija Koo kunnioitti pukeutumisellaan Samulinin muistoa. Laitoin tennarit jalkaan. Mietin kyllä Airaa vaatetuksessa, saa olla rohkeampi kuin esim. Martti Ahtisaaren hautajaisissa. Myös tanssija Sirpa Suutari-Jääskö kertoi, että oli valinnut Airan muistoa kunnioittaen harsuja lumppuja ylleen. Jorma Uotinen saapui tyylikkäänä Samulinin hautajaisiin. Aira Samulinin kuolema oli Helena Lindgrenille sokki: ”Pelkäsin, että hän nousee vielä jaloilleen.”
ellauri347.html on line 96: Laulun mielenkiintoinen teksti liittyy 1845 syntyneen Martti Rautasen elämäntyöhön. Hän oli ensimmäisiä lähetystyöntekijöitä Ambomaalla. Kahden maan kansalaisuus liittyy paitsi hengellisen ja maallisen kodin tematiikkaan myös aivan maalliseen useassa kulttuurissa elämiseen. Rautanen oli taustaltaan inkeriläinen. Lähtiessään 1800-luvulla Namibiaan hän oli Venäjän kansalainen ja saksalaisen kanssa naimisissa. Rakkaudentunnustukset hän kirjoitti päiväkirjaansa venäjäksi, Löytty kertoo. Löyttykin on 2 maan kansalainen, Suomen ja Ambomaan. Sen molemmat tyttäret on naineet neekerit.
ellauri359.html on line 234: Immu eli ja matkusteli aikuisiälläkin vuosikausia isänsä varallisuuden turvin. Myöhemmällä iällä svedu alkoi kiinnostua yhä enemmän hengellisistä asioista, joskin uskonnollinen hän oli ollut lapsesta saakka. Svedberg Jr väitti itsellään olevan yliluonnollisia kykyjä, joiden ansiosta hän muun muassa kykeni kommunikoimaan kuolleiden ihmisten kanssa. Friedrich Oetingerille marraskuussa 1766 kirjoittamassaan kirjeessä Swedenborg väittää keskustelleensa satoja kertoja Martti Lutherin kanssa, vuoden ajan apostoli Paavalin kanssa ja kerran Mooseksenkin kanssa. Hän uskoi, että Jumala ilmaisi hänelle totuuden kuolemanjälkeisen elämän erilaisista tiloista ja viimeisestä tuomiosta. Swedenborg katsoi, että hänen uskonnollinen oppinsa toimii yhdessä Raamatun kanssa pohjana aivan uudelle kirkolle, mutta ei ennustanut tämän kirkon saavuttavan suosiota nopeasti. Swedenborgin opetukset jakoivat aikalaisten mielipiteitä jyrkästi. Henkimaailmaa ja aviollista rakkautta käsitellyt teos Deliciae sapientiae de amore conjugiali jopa takavarikoitiin vuonna 1769, kun muut svedut syytti Svedbergiä harhaoppisuudesta.
ellauri362.html on line 309: Jöns ei nähtävästi pidä liioin Joel Haahtelasta. Joel Haahtela on "Kristina Carlson -schabloonalla jokavuotismalliin julkaistu Martti Anhavan kristillismyönteinen sarjaromaanikonsepti joka 'uudistuu' ja samalla 'ironisoi' uudistumistaan, eräänlainen luterilaiseen juoksi jänö metsänrajaan versio Italo Calvinosta. Ehkä jopa norssi." Vankan uskonnollisen vakaumuksen omaava lääkäri Haahtela tutustui ortodoksisuuteen aluksi vaimonsa mukana ja mieltyi kokemaansa. Elämys syveni, kun häntä pyydettiin jumalanpalvelustekstien lukijaksi. Hänet vihittiin ensin lukijaksi ja 2021 diakoniksi, joka on varsinaisen ortodoksisen pappeuden ensimmäinen porras. Haahtela käsittelee tuotannossaan kristinuskoa ja sen selittämättömiä asioita, mutta romaaneita voi lukea niin hengellisin kuin humanistisin silmin. Haahtela itse kertoo uskovansa ”selittämättömään, siihen että asioiden takana on jotain monimutkaista ja kaunista, toisin sanoen mystistä".
ellauri378.html on line 260: TOP-TARINAT KÄYTTÄJÄLLE BIMSSTEIN vast.ott. minä. Quora kysyy: Kenen kanssa Aatamin ja Eevan lapset lisääntyivät Raamatussa? Vastaa Kari Marttila, Ohjelmistoarkkitehti Vastattu 21. joulukuuta 2024.
ellauri390.html on line 364: Petrejus esitti venäläiset karkeina ja leveilevinä moukkina, jotka röyhtäilivät ja piereskelivät jopa kirkossa ja nauraa hohottivat päälle. Siis aivan erilaisina kuin heterodoxi Martti Lutherus.
ellauri391.html on line 435: Luther, Martti W A 18 De servo arbitrio. 1525. - WA 18.
ellauri391.html on line 442: Pääasiassa saksalaista alkuperää oleva Luther tarkoittaa "kansan sotilasta" elementeistä liudiz, "kansat" ja harjaz, "armeijan johtaja" tai "soturi". Ei ole yllätys, että sellainen nimi jättää jätöxensä historiaan, ei kerran vaan kahdesti, ensin protestanttisen Martti Lutherin kiihtyessä ja sitten samannimisen nirhatun coon pastorin. de Luder tarkoittaa a) lutkaa ja b) haaskaa. sv Prostituerad kvinna, även prostituerad man; allmänt skällsord till en person; as, skitstövel, kräk · dött djur som av jägare ... Hon klär sig så vulgärt som vore hon ett luder.
ellauri391.html on line 450: Martin Luther syntyi Hans ja Margaretha Luderin poikana. Ruumiikkaita ryynimakkaroita koko porukka. Martin nimi tuli Toursin pyhältä Martilta, joka on köyhien ja muuten vaivaisten suojelija. Hänet kuzuttiin 370 Toursin piispaksi. Hän oli niin vaatimaton, että kuultuaan kutsusta hän piiloutui hanhitarhaan, mutta äänekkäät hanhet paljastivat hänen piilonsa. Sen kunniaxi hanhet teurastetaan Martin päivänä. Martti oli ensimmäinen läntisessä kirkossa pyhimyksen arvon saanut henkilö, joka ei kuollut marttyyrina.
ellauri391.html on line 452: Pyhän Martin, muistoksi vietetään katolisissa maissa yhä Martinpäivää 11. marraskuuta, joka oli hänen hautajaispäivänsä. Protestanttisissa maissa päivän vietto on siirtynyt päivää aiemmaksi, jolloin on Martti Lutherin syntymäpäivä (ja sen vuoksi myös Suomessa nykyisin Martin nimipäivä).
ellauri391.html on line 469: Näistä ja muista vihapuheista Martti joutui pannaan ja matodieetille (the Diet of Worms). Martin suuhun pantu ”Tässä seison, enkä muuta voi. Jumala minua auttakoon” on urbaanilegenda. Kuin myös teesien naulaus kadetraalin oveen.
ellauri391.html on line 485: Poliittisesti Martti oli jonkinlainen kokkare, vastusti poliittisia lakkoja.
ellauri391.html on line 502: [5.6. klo 9.07] Oma Profiili: Pietistit on kivoja, ja kveekarit. Ja ehkä kvietistit. Martti Luther syntyi Martinpäivän aattona. Pyhä Martti ei ollut marttyyri, piileskeli hanhilaumassa. Munkkiveli Luder näyttää siltä kuin hanhi olis sille maistunut.
ellauri396.html on line 276: huonompi ratamenestys kuin Martti-hanhella.
ellauri398.html on line 477: Tosimies ei torttuun tukehdu. Näin sanoo sosiaalipsykologian tutkija Martti ellauri401.html on line 381: Maria Ramstedt (os. Häggblom, kirjailijanimeltään Martti Humu; 12. joulukuuta 1852 Pietari – 10. elokuuta 1915 Helsinki) oli merimiehen äpärä, toimittaja, kirjailija ja teosofi. Siitä ei löydy kuvaa pilvestä, vain samannimisiä joutavia influenssereita 21. vuosisadalta. Kirjoitti mm. 1-näytöxiset näytelmät Passaripoika ja Paapa tulee! unien selityssampokirjan ja salatieteellisen Kalevalan.
ellauri401.html on line 388: Moraaliseen pelkuruuteen auttoivat terveet elintavat, johon kuului aurinkoa, ilmaa, vettä ja vähän voimistelua. Vdokh vydokh. Teosofit kokoontuivat keskiviikkoiltaisin Omantunnon konttorissa, Vuorikatu 12. Kurikan työväenhäihin joissa Pekka oli pastorina päättyi Pekan ja Martti Humun yhteisasuminen. Raittiuden sijaan Elämän tuvassa Töölönlahen rannassa harjoiteltiin "sosialistista toveruutta". Hanna Räihästä ei verkkolähteissä ole suunnattomasti tietoa. Kansallisbiografian englanninkielisen Kurikka-artikkelin mukaan Hanna oli työnjohtajan tytär ja syntynyt noin 1883.
ellauri401.html on line 393: Ervastista tuli ylisihteeri. Se förbi Omatunto lehden Martti Humulta, siitä tuli Tietäjä.
ellauri402.html on line 481: Tuurin vaari ilmeisesti huitoi lakonpurkajana Martti Pihkalan Vientirauha gängissä. Vitun paskiaisia, vaari aivan läpimätä kaveri. Tahkosta ja sen velipoika Martista puhumattakaan. Gummeruxet oli aivan verihaavaisia perseitä.
ellauri402.html on line 482: Martti Pihkala syntyi pappis- ja sivistyssukuna tunnettuun Gummerus-sukuun. Hänen vanhempansa olivat valtiopäiväedustajana toiminut Pihtiputaan rovasti Aleksanteri Gummerus ja Alma Maria Nordlund. Martti Pihkalan veljiä olivat Tampereen piispa Jaakko Gummerus sekä professorit Lauri ”Tahko” Pihkala ja Rurik Pihkala.
ellauri402.html on line 484: In April 1918, Martti Pihkala published the book "What kind of Finland should we create?" In his book, he considered the supreme enemy of culture to be hedonism rather than the goal of the continuation of the family. He advocated forced sterilization and the isolation of those who had "wicked" lives from society as a means of breeding a superior Finnish race. Pihkala placed harmony between social classes as a counterbalance to moral decay and socialism.
ellauri402.html on line 487: After the Civil War, increased leftist activity was particularly evident on construction sites. The number of strikes increased and several of them became politicized. The interests of the Communists and the Soviet Union were seen as the reason for the strikes. In 1920, employers' organizations decided to set up a special organization focused on breaking strikes. Martti Pihkala came to lead this organization called Vientirauha. Vientirauha, known as the 'Pihkala Guard', had a maximum of 34,000 men, from which strike breakers could be assembled if necessary. Especially in Southern Ostrobothnia, Pihkala's organization was strong. Vihtori Kosola, the future frontman of the Lapua movement was an agent for the Vientirauha. The best known of the strikes broken by the organization was the year-long harbor strike that began in 1928.
ellauri402.html on line 536: Namibia aikoo tappaa yli 700 villieläintä, mukaan lukien norsuja ja virtahepoja – ja jakaa lihan mustille apinoille. Kuivuus on pahin 100 vuoteen. Nyt tarvittaisiin Martti Ahtishaarta. Siinä riittäisi suuhunpantavaa. Samaan aikaan toisaalla tonneittain mätäneviä kaloja tukkii turistisataman Kreikassa. Harmi ettei tullut kala-ansa mukaan.
ellauri413.html on line 133: Arvi oli nähtävästi tulenkantaja (ei soihdun, my mistake), päättäen kokoelmasta Nuoret runoilijat. Se oli maan lupailevin nuori romaaniagentti ennen 2. maailmansotaa muttei lunastanut lupausta. Runoantologiassa mukana Kaarina Vaher, Katri Vala, Onni Halla, Yrjö Jylhä, Arvi Kivimaa, Olavi Lauri Paavolainen, Johan Edvard Leppäkoski, Musta P-pää (Martti Haavio) ja Ilmari Pimiä. WSOY 1924. Arvi ohjasi mm. näytelmät Viettelyxen vaunu ja Torquato Tasso.
ellauri420.html on line 99: Kirkko ja kaupunki. Avaa päävalikko. Syntiä ja ”siementen tuhlausta” – itsetyydytys on ollut uskonnoille vaikea pala. Jean Calvin, Tuomas Akvinolainen, Immanuel Kant, Martti Luther, Jean Gerson ja Sigmund Freud Rembrandtin Kangaskauppiaiden kilta -maalauksen mukaelmassa. He kaikki suhtautuivat itsetyydytykseen hyvin kielteisesti ja Jean Gerson ehdotti synnin torjumiseksi mm. kylmiä kylpyjä.
ellauri420.html on line 102: Syntiä, ajattelivat monet kristityt ympäri maailmaa. Terveydelle vaarallista, ajattelivat lääkärit. Immanuel Kant piti sitä luonnonvastaisena, eikä Martti Lutherkaan tuntunut ymmärtävän. Tänä vuonna suomeksi julkaistu Thomas W. Laquerin alkuperäisteoksen lyhennelmä Seksiä yksin – masturbaation kulttuurihistoria (Into 2019) kokoaa yhteen, miten itsetyydytykseen on suhtauduttu eri aikakausina.
ellauri420.html on line 114: Mielipiteensä ilmaisivat myös reformaattorit. Martti Luther piti Onania ”pahantahtoisena ja parantumattomana nulikkana”, jonka tekemä synti oli insestiä ja aviorikosta hirvittävämpi. Lutherin mukaan Onan oli mahdollisesti kiihottanut naisen, mutta ”pettänyt” hänet ratkaisevalla hetkellä. Jean Calvin, ranskalainen uskonpuhdistaja ja kalvinismin isä, yhdisti itsetyydytyksen ja Onanin kertomuksen, mutta ongelma oli siinä, että Onanin toiminta esti hedelmöittymisen.
xxx/ellauri027.html on line 470: Luentojen otsikkoina olivat Sininen ja punainen pilleri, Kaksi sekuntia aikaa, Vincent Vega ja seuraava vaihe, Yhteispeli, Samuraiperiaatteet ja muumifilosofia, Vieraana presidentti Martti Ahtisaari, Rakkaudet sekä Grande Finale. Vincent Vega on saturday night fever- hemmon esittämä hölmö italiaanokonna Pulp Fictionissa. Vincent Vega-luennon tarkoitus on herättää opiskelijassa mahdollisesti uinahtanutta omatuntoa. Löytää malka omasta silmästä, siteerataxemme tunnetumpaa evankelistaa.
xxx/ellauri057.html on line 1363: Martti Haavio, Elsa Enäjärvi-Haavio, Yrjö Jylhä, Iiro Kaikko (?), Arvi Kivimaa, Unto Koskela (?), Olli Nuorto, Armas J. Pulla, Unto Seppänen, Martti Turunen (?) Lauri Viljanen, Mika Waltari.
xxx/ellauri057.html on line 1381: Nyt mullon yhtä aikaa lainassa Tatu Wahlstenin kirjenivaska ja Karin Wadenströmin pakinat. Jos Kati on selkeästi materialisti köyhälistön asialla, niin näyttää Tatusta kehkeytyvän yhtä vääjäämättömästi idealistinen pääoman juoxupoika. Tosin sen kirjeet silkkineeseen Martti Haavioon ei ole luottamista pitemmälle kuin sen jaxaa heittää. Siinä on pukki kaalimaata pöyhimässä. Maralla ei ole pahemmin särmää luonnehtia Tatua hinteläxi, kun ize näyttää erehdyttävästi hattutelineeltä. Vitun Musta P-pää. Tosin sen pappisveli Jaakko on vielä paljon huonompi runoilija kuin se. Jaska on niiin paska etten viizinyt ottaa sen runoja Lahden Prisman poistohyllystä edes ilmaisexi. Käytettyjä piipunrasseja, sinimustia.
xxx/ellauri057.html on line 1391: Martti Henrikki Haavio (kirjailijanimi P. Mustapää; 22. tammikuuta 1899 Temmes – 4. helmikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kansanluonteen ja mytomanian tutkija, runoilija ja akateemikko kuten Hannu Mäkelä. Runonsa hän julkaisi nimellä P. Mustapää, jonka hän keksi teininä puristellessaan finnejä. Haaviot oli sillinpäitä ennenkuin niistä tuli haavioita, mutta nähtävästi jonkun toisen sillin. Taloja naivia talonpoikia Mynämäeltä. Sukunimi vaihtelee kuin elinkautisvangeilla.
xxx/ellauri057.html on line 1395: Haavion ensimmäinen vaimo (vuodesta 1929), kansanrunoudentutkimuksen dosentti Elsa Enäjärvi kuoli syöpään 1951. Runoilija Aale Tynnin kanssa Haavio avioitui 1960. Haavioiden tytär Elina Haavio-Mannila on täysinpalvellut sosiologian professori. Toinen tytär Katarina Eskola on loppuunkulutettu nykykulttuurin professori. Martti Haavion veli oli pappi ja runoilija Jaakko Haavio. Katarina Eskola on jo koonnut kulttuurivaikuttajavanhempiensa keskinäiset kirjeet yli 3000-sivuiseksi kirjasarjaksi, ja lisää on tulossa.
xxx/ellauri057.html on line 1397: Viimeisen osan nimi on Autius lehtipuissa. Siinä Martti Haavio rakastuu nuoreen runoilija Aale Tynniin ja Elsa Enäjärvi-Haavio kuolee syöpään 1951.
xxx/ellauri068.html on line 259:
xxx/ellauri068.html on line 261: Martti (Martin) Rautanen (10. marraskuuta 1845 Tikanpesä, Inkerinmaa – 19. lokakuuta 1926 Olukonda, Lounais-Afrikka) oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyön pioneeri. Rautanen lähti 24. kesäkuuta vuonna 1868 neljän työtoverinsa kanssa lähetyssaarnaajaksi Lounais-Afrikkaan Ambomaalle, (nykyiseen Namibiaan). Matka tehtiin Hereromaan kautta, jonne tultiin huhtikuussa 1869 ja jossa vietettiin vielä yli vuosi, Ambomaalle miehet pääsivät vasta heinäkuussa 1870. Siellä suomalaiset saivat vakiinnutettua toimintaansa erityisesti kaakkoisen Ondongan heimon alueella.
xxx/ellauri068.html on line 267: Jotenkin Nakambale voisi liittyä Tompan namibiateemoihin, muttei liitykään. Helluntaiystävilläkin taisi olla joskus lähetti Lounais-Afrikassa, mutta myöhemmin niillä oli vain ne leveästi elelevät Haloset Itä-Intiassa. Namibia on vieläkin täynnä Martti-nimisiä hemmoja. Yxi niistä on Martti Ahtishaari.
xxx/ellauri068.html on line 269: Martti (Martin) Rautanen, also known as El Gaucho Martín Fierro, is a 2,316-line epic poem by the Argentine writer José Hernández. The poem was originally published in two parts, El Gaucho Martín Fierro (1872) and La Vuelta de Martín Fierro (1879). The poem supplied a historical link to the gauchos' contribution to the national development of Argentina, for the gaucho had played a major role in Argentina's independence from Spain.
xxx/ellauri081.html on line 257: Täsmällinen aforistikko Markku Envall läxi kekkereistä ensixi suu vinossa silloisen vaimonsa Tittamari Marttisen (Tita) mukana. Aforistikko meni mieluummin kotiin ratkaisemaan ristikoita.
xxx/ellauri081.html on line 258: Aforismeihin kyllästynyt Marttinen meni naimisiin naisystävänsä Ulla Pakisjärven kanssa 1.3.2017, kun sukupuolineutraali avioliittolaki astui voimaan Suomessa.
xxx/ellauri087.html on line 181: Saarinen puhuu konkreettisesti ja vitun paljon itsestään. Neljään tuntiin hän saa mahtumaan yhteensä kolmetoista omakohtaista tarinaa, joista suurimmassa osassa esiintyy hänen lisäxeen joku hänen julkkis"ystävänsä". Hän pyyhkii silmälasiensa alustaa liikutuksesta muistellessaan omaa puhettaan sotainvalidien juhlassa vuonna 1997. Hän kertoo, miten Martti Ahtisaari oli kutsunut häntä “todelliseksi leijonaksi” ja miten Ari Vatanen Saarisella vieraillessaan halusi nähdä hänen nukkuvat lapsensa.
xxx/ellauri121.html on line 149: Vastapäätä istuu Markku Marttinen, 63-vuotias helsinkiläinen hydrobiologi.
xxx/ellauri121.html on line 152: Toivo Kuula oli Markku Marttisen isoisä. Juhani Heikan isoisä puolestaan oli jääkäriluutnantti Pietari ”Pekka” Heikka, joka oli yksi Toivo Kuulan surmaajaksi epäillyistä miehistä.
xxx/ellauri121.html on line 156: Juhani Heikka (vas.) on jääkäri Pekka Heikan pojanpoika. Markku Marttinen puolestaan on säveltäjä Toivo Kuulan tyttärenpoika. He tapasivat Helsingissä sata vuotta Toivo Kuulan kuoleman jälkeen.
xxx/ellauri121.html on line 157: Juhani Heikka (vas.) on jääkäri Pekka Heikan pojanpoika. Markku Marttinen puolestaan on säveltäjä Toivo Kuulan tyttärenpoika. He tapasivat Helsingissä sata vuotta Toivo Kuulan kuoleman jälkeen.
xxx/ellauri121.html on line 198: Pari viikkoa sitten Heikka otti selvää Kuulan jälkeläisistä. Hän sai selville Markku Marttisen nimen ja mietti, tarttuisiko puhelimeen. Jännitti. Miten sellainen keskustelu edes aloitetaan? Miten vastapuoli reagoi?
xxx/ellauri121.html on line 204: ”Tuntui siltä, että pitäisi jutella tämän miehen kanssa. Kuulla, millaiset hänen näkemyksensä tapahtumista ovat. Ajattelin kyllä, että säpsähdät, kun sanon oman nimeni”, Heikka sanoo Marttiselle.
xxx/ellauri121.html on line 205: Ja Marttinen toden totta säpsähti. Hän oli kotonaan valmistautumassa Kuulaa käsittelevään keskustelutilaisuuteen ja selaili vaarin elämäkertaa. Kirjan viimeisillä sivuilla kerrotaan isoisän kuolemasta, ja siellä mainitaan useaan otteeseen myös Pekka Heikan nimi.
xxx/ellauri121.html on line 206: ”Ja samassa soittaa Juhani Heikka -niminen mies. Pelästyin, hyvä etten sängystä pudonnut. Se oli mieletöntä”, Marttinen naurahtaa.
xxx/ellauri121.html on line 233: MARKKU Marttisen suvussa Toivo Kuulan kohtalosta on puhuttu paljon. Marttinen on lukenut historiaa ahkerasti ja tuntee sisällissodan vaiheet ja isoisän tarinan. Isoäiti, Toivo Kuulan vaimo Alma, murtui tapauksen jälkeen täysin.
xxx/ellauri121.html on line 237: Alma Kuula oli laulajatar, joka omistautui edesmenneen miehensä musiikille loppuelämäkseen. Hän konsertoi Suomessa ja ulkomailla. Samoin teki myöhemmin Markku Marttisen pianistiäiti Sinikka, joka oli Toivo Kuulan kuoleman aikaan vasta yksivuotias.
xxx/ellauri121.html on line 238: Marttisen perhe on hyvin maskuliininen korjaan musikaalinen. Marttisen sisko Marja Väisänen on pianisti, joka teki uransa opettajana. Marttinen itse on laulanut Cantores Minores -poikakuorossa ja soittanut nuorena isänsä tavoin kevyttä musiikkia saksofonilla erilaisissa bändeissä.
xxx/ellauri121.html on line 240: Nuorempana tuntui, että isoisän tarinaa puitiin kyllästymiseen asti, ja Marttinen halusi ottaa siihen etäisyyttä.
xxx/ellauri121.html on line 242: Isoisänsä elämäntyön ja klassisen musiikin Marttinen löysi uudelleen opiskellessaan yliopistossa. Nykyään hän toimii Toivo Kuula -seuran sihteerinä. Hän on kuullut vapun 1918 tapahtumista monenlaisia huhuja ja tarinoita. Yllättävin yhteydenotto tuli, kun Marttinen oli 15-vuotias. Hän oli yksin kotona Helsingissä, kun puhelin soi.
xxx/ellauri121.html on line 245: Juhani Heikka on ilahtunut siitä, kuinka rauhallisesti ja kohteliaasti Marttinen häneen suhtautui heti puhelimessa. Etukäteen Heikka oli miettinyt, että vastaanotto voisi olla tylykin.
xxx/ellauri121.html on line 247: Marttinen puolestaan on otettu Heikan yhteydenotosta.
xxx/ellauri121.html on line 250: Sisällissodassa kuoli 38 000 suomalaista. Heistä suurin osa oli täysin tuntemattomia kansalaisia. Heikka ja Marttinen istuvat saman pöydän ääressä siksi, että Kuula oli julkkis, yksi Suomen merkittävimmistä säveltäjistä. Tällä lailla heistäkin tulee pikku julkkixia.
xxx/ellauri121.html on line 255: Sekä uhrin että epäillyn jälkeläisillä on yhteinen toive: heidän puolestaan Toivo Kuulan surma saa olla nyt loppuunkäsitelty. Marttisen mielestä loputonta vatvomista tärkeämpää on hänen isoisänsä elämäntyö.
xxx/ellauri121.html on line 259: Miesten tapaaminen on ollut pikainen, mutta yhteistäkin on jo löytynyt. Heikka on lintuharrastaja, enemmän ulko- kuin sisäihminen. Hänen isänsä oli innokas vapaa-ajankalastaja, ja Marttinen puolestaan on Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön toiminnanjohtaja. Molemmilla on kotonansa kätsäfis ja täytettyjä lintuja.
xxx/ellauri121.html on line 261: Marttinen sanoo, että hänen vaarinsa isänmaallinen eetos jatkuu hänessäkin, mutta eri tavalla: hänen intohimonsa on Suomen luonnon ja sen virkistyskäytön puolustaminen. Hän kertoo, että isoisä rakasti luontoa. Toivo Kuula samoili paljon luonnossa, mutusteli kasveja ja eläimiä ja harrasti kalastusta ja metsästystä. Kesken jäänyt Jupiter-sinfonia kertoi tähtitieteen harrastuksesta.
xxx/ellauri121.html on line 265: Oluet alkavat olla juotu (numerusvirhe). Helsingin päärautatieaseman nurkalla Heikka ja Marttinen jäävät vielä vaihtamaan muutaman sanan. Sanat sakenevat. Pihalta kuuluu hälinää ja huutoja, sitten yxinäinen revolverin laukaus. Tapaus Kuula on lopultakin kuitattu.
xxx/ellauri128.html on line 174: Saksan kirjallisuuden kultainen kirja, toim. Rafael Koskimies, Martti Haavio, WSOY 1930
xxx/ellauri129.html on line 717: Meredith sai vuonna 1905 kuningas Edvard VII:n myöntämän Order of Merit -ansiomerkin. Vau! Meredithin tekstejä on antologiassa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY 1933). Eikai ne vaan ole Vaakun kokoamia? Maailmankirjallisuuden kultainen kirja on 7-osainen suomalainen kirjallisuusantologia, joka julkaistiin vuosina 1930–1954. Teossarjaan koottiin näytteitä maailmankirjallisuudesta. Sarjan päätoimittajina olivat Rafael Koskimies ja Martti Haavio, ja teoksen kustansi WSOY. Nojaa, yhtä toxisia setämiehiä.
xxx/ellauri130.html on line 295:
J. on kuin Alkon myymälä.
Martti Kurjensaari
M
KILL!
xxx/ellauri139.html on line 1221: Karmela Belinkillä oli tapana ottaa ettonet aamuisen kirjoitustyön ja lounaan päälle. Nyt hän oli täpinöissään Mr. Dostojevskin esikoisesta, jonka Martti Anhava on 2008 kökösti kuosittanut nykysuomexi. Kuunnelkaa! Ja hän luki mielestään liikuttavimpia kohtia värisyttäen hermoherkkää ääntänsä. Vissarion Belinski oli suunnannäyttäjä. Muut venäläiset kynäilijät nauroivat ja pilkkasivat syylänenäistä Dostojevskia. Etukäteiskehut oli kihahtaneet Fedjan päähän ja se loukkaantui pahasti. Sotilasinsinöörikoulussa Fjodor luki lisää Pushkinia, Schilleriä ja Scottia sekä Homerosta, Shakespearea, Racinea, Hoffmania, Balzacia, Hugoa, ja Gogolin uusimmat. Hän venäjänsi omasta mielestään verrattomasti Balzacin Eugenie Grandetin. Köyhää väkeä on siitä kopio. Ällö kirjeromaani. "Mamma"?! Mitä vittua, бабочка tarkoittaa perhosta (tai russua)?! Sano rusetti, tytöt sua rannalla kusetti. Mummin ikkunalla kukkii pelargonia. Hoholin ukrainalaistarinoita muistuttavia jutelmia. Laji näytti jo 1840 aikansa eläneeltä. Devushkin oli keski-ikäinen namusetä ja "Mamma" jotenkin mainevammainen nuorehko nainen. Varvarasta oli kiva vittuilla neitokorennolle vapauduttuaan viimein tämän holhouxesta. Nöyryytyxen psykologiaa ja sadomasokismia. Epämääräisenä vellovaa jahkailua ja merkityxettömiä käänteitä. Aito Dostojevskilaisia sentimenttejä. Sekavuuden suota kuten Ukrainassa kelirikkoaikana. Paska haisee Nevan rannalla.
xxx/ellauri157.html on line 356: Jukka Martti Kemppinen (s. 23. joulukuuta 1944 Kauhava) on suomalainen varaprofessori, varadosetti, filosofian varatohtori, varatuomari, Marja Kemppais-vainaan varamies, varakirjailija ja varasuomentaja. Jukka Kemppinen oli Antti Tuurin varaluokkatoveri Kauhavalla. Jukkis hääri vaimo Marjan kanssa Otavalla kunnes Paavo Haavikko sarvetti sen Marjan suostumuxella. Se on sählännyt vallan hirveästi sekä oikeussalitekniikassa että käännöxessä. Sen suomentamat Singerit on huomattavasti kehnommin käännettyjä kuin Liisa Ryömän. Kemppinen on saanut kirkon kirjallisuuspalkinnon, sillä Jukkis on kääntänyt Raamatun yli 10 kielestä.
xxx/ellauri165.html on line 65: No hei sitten, Martti.
xxx/ellauri166.html on line 231: Ps. 2:4 selitys, Martti Luther ei kiemurtele vaan tarttuu härkää sarvista:
xxx/ellauri173.html on line 203:
xxx/ellauri173.html on line 230: Risto-Martti oli vanhemmiten erittäinkin kaljuhead. Ei tehnyt munakarvasiirrännäistä ozalle kuten kaimansa. Risto-Martti syntyi parrutalossa vanhassa Majavapuron kaupungissa. Sen suku piti Gasthausia „Zum schwarzen Bären“.
xxx/ellauri208.html on line 896: On tää Onnelikin täysin tärähtänyt. Anaalis-retentiivinen sekobolzi. Onko naiskirjailijoissa isompi prosentti obsessioita kuin väestössä keskimäärin? Suattaapa hyvin ollakin. Tollasia yxinäisiä vilijonkkia. Ei ole terveellistä kirjailijoille että niillä on noin paljon luppoaikaa. Siitä tulee justiinsa tätä nauseaa. Kyllä tämäkin Idström haaveili isokullisesta pollarista nimeltä Marttinen joka ei ota edes kypärää päästä noustessaan Annikalle. Naiset ovat Anuxesta ja miehet Perseestä. Mieskynäilijät ovat järjestään narsisteja ja naiset pyllynreikiä.
xxx/ellauri227.html on line 149: Melin oli kansanedustajana kolmeen eri otteeseen, ensimmäisen kerran vuonna 1966. Hän oli puolustusministerinä lyhytaikaiseksi jääneessä Martti Miettusen (kesk.) hätätilahallituksessa 1970-luvun puolivälissä.
xxx/ellauri229.html on line 645: Törni enlisted in the US Army in 1954 under the provisions of the Lodge-Philbin Act and adopted the name Larry Thorne. In the US Army, he was befriended by a group of Finnish-American officers who came to be known as "Marttinen's Men" (Marttisen miehet).
xxx/ellauri252.html on line 302: Martti_Simojoki.jpg/250px-119_Martti_Simojoki.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri252.html on line 306: Martti Simojokea oli pienestä pitäen vaivannut alemmuudentunne. Hän epäili, ettei hänellä olisi henkisiä edellytyksiä yliopisto-opiskeluun. Siinä hän oli oikeassa, mutta Simeliusten hyvävelisuhteet auttoivat. Sodan pitkittyessä Martti Simojoki suunnitteli väitöskirjatyötä. Hän sai 1943 vuoden mittaisen opintoloman perusteenaan vuoden stipendi Saksaan. Kuitenkin sotaolosuhteet Saksassa estivät opiskeluaikeet siellä ja hän palasi Suomeen. Matka kesti kaksi kuukautta. Simojoelta jäi saamatta Saksasta metodinen oppi Prahan pyöveliltä, jota hän oli tavoitellut. Hepulla oli muita kiireitä. Ehti siinä kuitenkin käydä Reeperbaanalla huorissa. Suomalainen ylioppilas on kansallismielinen.
xxx/ellauri252.html on line 311: Kuvassa on virolainen desantti Alexej Ivanoff, joka saatiin kiinni kesällä 1941. Hänen kohtalonsa oli monista muista poikkeava, hänet luovutettiin saksalaisille. Voi kun ei tullut kala-ansa mukaan, tuumi Martti Simojoki. xxx/ellauri252.html on line 317: Niin oli Jumalan tahto: sankarihautajaisissa pidettyjä puheita. Koonnut Martti Simojoki. WSOY, 1940.
xxx/ellauri252.html on line 327: Veljeni Martti. Herättäjä-yhdistys, Lapua 1995
xxx/ellauri252.html on line 335: Vaikein asia Simojoen uralla oli laajan vaikutuksen saanut Salama-jupakka Juhannustanssit-teoksen tiimoilta. Kapinakenraali oli Pispalan suulas Voltaire, juuri 28 vuotta täyttänyt Hannu Salama, joka tunnettiin kiivaana, uhmakkaana, omapäisenä, mustapartaisena ja ylimielisenä kirjailijana. Taivaallisia sotajoukkoja johti Uudessakaupungissa syntynyt 56-vuotias arkkipiispa Martti Simojoki. Pyllynruma Margit Borg Sundman (kok) toimi taantumuxen sotanuijana.
xxx/ellauri252.html on line 338: Arkkipiispa Martti Simojoki piti puolestaan 11. marraskuuta 1964 kansanopistolaitoksen 75-vuotisjuhlassa Helsingin yliopistolla puheen, jossa hän tuomitsi Hannu Salaman ja kirjan kustantajan. Hän korosti, että pyhistä asioista ei saanut puhua loukkaavalla tavalla, koska silloin pilkattiin ihmiseksi kasvamisen perusasioita. Ullanlinnan "Bobin" vaimo oli kasvanut ihmisenä niin ettei "Bob" saanut sitä heivatuxi Volvon perälle.
xxx/ellauri252.html on line 387: Sodan aikana ja heti sotien jälkeen avioliittojen, avioerojen ja eronneiden vihkimisten määrä kasvoi. Kirkonmiehissä tämä sai aikaan moraalisen paniikin. Kirkko vihkimällä ”syntikumppanit” uuteen avioliittoon sulkee näiltä paluutien parannukseen. Martti Simojoki kannatti ehdottomasti vihkikieltoa. Paasikivi torppasi. Martti Simojoki vastusti ehdottomasti Hannu Salamaa. Urkki torppasi. Bugger it!
xxx/ellauri252.html on line 427: Eli Beckin haastattelema kampaaja ei ollut Moosexen lain mukaan syntinen, eikä liioin sitä nussinut läski filmiohjaaja. Kyseessä oli ihan reilu bisnis tränsäxön. Sjövall Wahlöö ovat tässä aivan Moosexen linjoilla. Moraalin muutoxen takana on pilleri. Haikara? Sen tulosta me päätämme ihan ize. Kun ei-toivotut lapset saa torpattua ilman eri käskyä, kuka kaipaa kiveen hakattua moraalia? No ehkä Martti Simojoki: Kirkko ja eronneitten vihkiminen. Kirjapaja, 1948, vide infra.
xxx/ellauri252.html on line 466: Seuraavaxi Majn ja Perin kaikkitietävä kaze kääntyy draaman konniin. Svedut ovat vaikean tehtävän edessä: keistä saisi uskottavia hirmupahixia loukkaamatta liikaa kylmän sodan osapuolia? Yxi hyvä vaihtoehto olisi ollut Suomen äärioikeisto, johtajinaan Martti Simojoki, Mark Parland, Jussi Kolkka ja Pekka Siitoin & Son.
xxx/ellauri259.html on line 144: Antiikin lehtori Martti Leiwo osti izelleen vähillä rahoilla Alfa Romeon ja alkoi tehdä uutta perhettä opiskelijatytön kanssa. Sitä lörppävittu lyhyttavarakaupan omistajan tytär Hannele ei antanut sille koskaan anteexi. Ei kumpaakaan.
xxx/ellauri259.html on line 351: Uskonpuhdistaja Martti jakaa ongelmakysymykset kahteen koriin. On toisia asioita, joissa jumalallinen majesteetti on ilmoittanut tahtonsa Raamatussa. Näissä asioissa meillä ei ole neuvottelemista eikä vapautta, vaan meidän on tehtävä niin kuin Jumala sanoo. Toiseen koriin kuuluvat ne asiat, joista meillä ei ole Jumalan sanaa kuten ristiinsuihkimisesta avioliiton aikana. Niissä Herra on jättänyt meille vapauden tehdä oman omantuntomme mukaan, kunhan otamme lähimmäisemme huomioon.
xxx/ellauri259.html on line 618: Schleswigiin kuuluvalla Syltillä tehtiin 60-luvulla tanskalais-saxalaisia sexifilmejä. Sexiä Syltillä, Riemua WC-reijällä. Se jatkuu nyt Netflixissä tanskalais-saxalaisen peitepoliisiyhteistyön merkeissä. Paizi ei tällä kertaa Syltillä, vaan pohjoisempana Hvide Sandilla Ringkøbingissä, missä oltiin pikku-Volvolla koko perheen matkalla 60-luvulla ja asuttiin agtak-kattoisessa kesämökissä. Nappisilmäisen Sohvi Karpin paha iso saxalainen firma on nimeltään VeeKoo. Veikon Kone koittaa nielaista urhean suomalaisen pikku Tempon. VTT ja Martti Tiuri ovat konnia, mahtaakohan VKontakte olla niiden työnantaja? Slalompuseroinen yrittäjä Alexi ala coque tukkineen on kaikin puolin kilppi kuten saattoi arvata. Mixkä lähes kaikilla Karpin jäbillä on tukka taaxe kammattu kuin karvakäsillä, tai Leo Tolstoi nuorena? Sarjan Brylcrem budjetti lie ollut huimaava. Se taitaa olla (ollut) viimeistä huutoa. Totaalisesti OUT kun me oltiin nuoria, sitä oli jäljellä ainoastaan vanhoilla työväenluokan riippumahoilla. Ivalossakin on ryssä-ja serbikonnia. Venäläiset naiset ovat huoria, venäläinen poliisi on läski tomppeli. Kiltti pieni sakemanni maistuu kiltille mutta tomeralle Ninalle. Molemmilla on pallopäiset tyttäret. Mutta tokko siitä kuitenkaan tullee mittään, eikä tulekaan. Temposta Raken talosta ostin 60-luvulla viiden markan laatikosta joululahjoja. Alexin kannattaisi vaihtaa jo se slalompusero, se haisee varmasti jo tanakasti hieltä. Naamakirjalla on mulle uusi ehdotusystävä: Rudolf Hess.
xxx/ellauri259.html on line 699: The movie is based on the cult novel by Kari Hotakainen, itself a comedic, exaggerated vision of the author's own bohemian life. A newspaper editor hints at Hotakainen (Martti Suosalo) that he should write autobiographical texts about real-world subjects. The lonely and quiet writer is confused since he has little life of which to write about. So he decides to buy a used car and write about the experience. But he has to meet some strange people such as the nihilistic salesman Kartio (Matti Onnismaa) and the jobless layabout Pera (Janne Hyytiäinen), in order to do so. Pera in particular will stop at nothing to get his hands on the same car Hotakainen has been viewing, which sparks up a huge rivalry. These flabby machos drive the disgruntled small guy over the edge.
xxx/ellauri259.html on line 726: Kansakoulunopettaja Martti Ahtishaari juhli railakkaasti 80v päiviään 2017. Nyt Maralla on Alzheimer. Perhe pyytää kunnioittamaan Maran yxinäisyyttä.
xxx/ellauri261.html on line 57: Vanhemmat: vakuutustarkastaja Martti Partanen ja Eeva Mäntymies. Liisa muutti perheineen Hyvinkäälle evakkoon. Lappeenrannasta. Liisa on eteläkarjalainen kirjailija.
xxx/ellauri273.html on line 329: Miguel Ángel Asturias Rosales (19. lokakuuta 1899 – 9. kesäkuuta 1974) oli guatemalalainen diplomaatti ja kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto 1967. Samainen Asturias sai Leninin kv. rauhanpalkinnon edellisenä vuonna! Mistäspäin nyt tuuli? Aivan tavatonta. Oliko Vietnamin sota tässä takana? No Nerudakin pokkasi molemmat, joskaan ei peräkkäisinä vuosina. Ja Linus Pauling, kerrankin aiheesta, hyvästä Paula-kahvista! Sean McBridelle paukahti myös 2 prenikkaa. Ynnä Nelson Mandelalle. Martti Ahtishaarikin sai molemmat mutta näyttää vetäneen Lenin-palkinnon alas vessanpöntöstä. Kahden palkinnon saaneista on ilmeisesti tullut kinaa maailman kahden navan välillä, kumman leiriin kaveri on laskettava. Voi että kaipaankin noita 2-napaisia aikoja, jospa saisin ne takaisin!
xxx/ellauri273.html on line 395: Martti Ahtishaari ????
xxx/ellauri295.html on line 458: Martti">Martti Kalevi Joenpolvi (s. 19. huhtikuuta 1936 Käkisalmi) oli ja on suomalainen kirjailija, joka asuu Nokialla. Hänet tunnetaan erityisesti novellistina. Esikoisteos ”Kevään kuusi päivää” ilmestyi 1959.
xxx/ellauri295.html on line 461: Martti Joenpolven vanhemmat olivat ratatyömies Antti Joenpolvi ja Ida Ester Nurmi. Joenpolvi opiskeli Työväen akatemiassa 1957–1958 ja hän on toiminut kirjailijan työnsä ohella Tammer-mainos Oy:n mainostoimittajana 1959–1962 ja 1966–1967. Päätoimiseksi kirjailijaksi Joenpolvi ryhtyi 1968. Hänen uusin teoksensa on romaani ”Kerrottu elämä” (1997). Hän puri puuta ja potki pilttuun seiniä samassa Gummeruxen tallissa kuin Patti.
xxx/ellauri295.html on line 511: Toora sisältää Raamatun viisi ensimmäistä kirjaa, joista muun muassa suomenkielisessä käännöksessä käytetään nimitystä Mooseksen kirjat. Tätä nimeä niistä käytetään lähinnä protestanttisissa kirkkokunnissa, sillä Martti Luther nimesi saksankielisessä raamatunkäännöksessään niiden keskeisimmän henkilön ja oletetun kirjoittajan, Mooseksen, mukaan. Kirjat sisältävät esityksen vanhimman osan maailman luomisesta Mooseksen kuolemaan. Lisäksi ne sisältävät juutalaisten uskonnollisen lain, Mooseksen lain.
xxx/ellauri298.html on line 70: Warteggin piirrostesti (Wartegg Zeichen Test) eli lyhennettynä WZT on projektiivisiin testeihin ja ilmaisuanalyysimenetelmiin kuuluva psykologinen testi, jota käytetään lähinnä persoonallisuuden arvioimiseen. Testin kehitti itävaltalais-saksalainen psykologi Ehrig Wartegg (1897-1983) Leipzigin yliopistossa 1930-luvulla. Sitä on käytetty Suomessa laajalti muun muassa ammatinvalinnanohjauksessa. Finnairin liikennelentäjiä testannut ja kouluttanut psykologi Manfred Gardziella laati testille omiin tulkintoihinsa perustuvan käsikirjan. Se poikkesi Työvoimahallinnon käyttämästä käsikirjasta, joka pohjautui Martti Takalan ja M. Hakkaraisen luomaan pisteistysjärjestelmään.
xxx/ellauri329.html on line 176: Mitä merkittävää Sauli Väinämö Niinistö on tehnyt? Ei mitään. Tai oli sillä koira jonka nimi oli --- en nyt muista. Ei nyt taida Putin soittaa. Martti Ahtisaari oli talipallo vaappu. Anna ja Vaadin Onni-vauvoineen on ällistyttävän punkeroita.
xxx/ellauri354.html on line 186: Elsa Enäjärvi-Haaviolla oli ollut suunnitelmissa Suomen kansainvälisimpiin kirjailijoihin kuuluneen Aino Kallaksen elämäkerran kirjoittaminen. Aino oli Helmi Krohin näyttävämpi siskopuoli. Päästyään eroon Elsasta 1951 Martti Haavio oli suositellut post mortem tehtävään Laitista, joka 1950-luvulla ryhtyikin työhön. Väitöskirja Kallaksen elämästä ja tuotannosta vuoteen 1921 valmistui "muiden töiden takia" kuitenkin vasta 1973, Ainon työnnettyä koiranputkea vsta 1956 lähtien.
xxx/ellauri354.html on line 292: Aale Tynni, joka vaikeroi Martti Haavion alla palvelijan huoneessa Elsa Enäjärvi-Haavion tehdessä syöpäkuolemaa yläkerrassa (kz. albumia 147), suomensi yhden Joosen runon paxuun kirjaansa. Googlen suomennos vähän editoituna ei ole paljon Pekkaa pahempi. Mitta lienee joku Horatiuxen aiolibiitti, kz. tästä.
xxx/ellauri376.html on line 72: Den viktigaste orsaken till att Midsommardansen väckte en sådan uppståndelse torde vara stilblandningen: de kristna kretsarnas religiösa känslor sårades av att romanen i en gäckande predikan, framförd av en berusad man, blandar in låga och folkliga uttryck. Ärkebiskop Martti Simojoki anklagade boken för att vara omoralisk. Han ansåg att den var anstötlig och sårade den religiösa känslan. Men Jag, Olle och Pensé är i alla fall Hasse Viggs betydligaste alster. Jag väntar med spänning hur översättaren klarar den odödliga sazen "Kiskoin kusen kyllästämällä kyrvällä urheasti kitkerään loppuun saakka."
xxx/ellauri387.html on line 452: And O, ye Fountains, Meadows, Hills, and Grovesa Ja hei, te Vaarat, Martti ja Timo, sekä muut luonnonilmiöt
xxx/ellauri388.html on line 91: The authors of the magazine included at least Kersti Bergroth, Pentti Haanpää, Martti Merenmaa, Elina Vaara, Väinö Nuorteva, and Mika Waltari. The editors-in-chief were Yrjö Rauanheimo, Lauri Viljanen and Waltari. Craucher was the acquirer and marketer of the magazine´s advertising space. As the magazine itself was not very attractive, Craucher even resorted to blackmail in obtaining advertising contracts.
xxx/ellauri388.html on line 93: Craucher´s saloon was a popular watering place for Tiilenkantajat ("The Flame Throwers") and other young writers of the time because of her generous service and her fascinating arse. Craucher herself, for her part, felt drawn to uniforms. Of the authors who visited Craucher´s saloon, at least Joel Lehtonen, Martti Merenmaa and Mika Waltari have described the salon and its owner.
xxx/ellauri416.html on line 293: Venäjällä tapahtuu nyt jotain outoa, tiedottaa Ilta-Pulu, se haukempi. Jakutiassa jutaavat villiporot houkuttavat mukaansa kesyporoja kuin Akka Nils Holgerssonin Martti-hanhea. Jotain tässä nyt on takana, Ukrainan ovela vastaisku varmasti. Vai oiskoon sittenkin vain ilmastokatastrofin oireita. Ei ei! Ei puhuta nyt siitä, nyt on tärkeämpi piru merrassa!
198
Martti_Simojoki.jpg/250px-119_