Markosioslaiset

Imelda Markoslaiset
ellauri051.html on line 271: Esimerkiksi Anssi Sinnemäki ja Marko Auer osaavat avoimesti analysoida toimintaansa. Nuorissa taistolaisissa oli idealismia, mutta myös naiivia kumousromantiikkaa. Tarkoitus pyhitti likaisetkin keinot - kuten oli pyhittänyt muun muassa SKP-johtaja Inkeri Lehtiselle todistelun, jolla oma isä tuomittiin kuolemaan.
ellauri051.html on line 289: Kommunistiaktiivi Marko Auer puolestaan tunnustaa, että ihmiskunnan hyvinvoinnin puolesta kamppailun lisäksi taistolaisliikkeellä oli toinenkin puolensa. Viha suurpääoman, luokkapetturidemareiden ja kommunistipuolueen enemmistöläisiä kohtaan. Ja seinäjokelaisia kokoomusnuoria joista tuli menestyneitä peräseinäjokisia rehtoreita ja taidekriitikoita.
ellauri051.html on line 297: Kuka sit on tai oli rehabilitoitu Marko Auer? Saxalainen potkupalloilija? Vaiko freelance consultant? Sekin opiskeli historiaa, mutta väärää, ei päässyt rehtorixi peräseinäjoelle. Tuli vaan izekriitikko takki nurinpäin. No pääsi silläkin sentään vielä kerran lehteen.
ellauri064.html on line 362: Moi mä oon Marko Suomi! Millaista on kustannustoimittajan työ? Miten voi lukea jatkuvasti työkseen ja nauttia siitä, vai onko nautinto edes oleellista lukemisessa? Kun puhutaan esseekirjallisuudesta, mistä oikeastaan puhutaan ja miten sitä kirjoitetaan? Millaiseen maailmaan Jaakko Yli-Juonikas meidät vie? Näistä aiheista keskustelemassa kanssani Siltalan kustannustoimittaja ja kirjailija Antti Arnkil. Kiitos Antti vierailusta! Herättikö jakso ajatuksia? Ole yhteydessä: https://twitter.com/markosuomi tai marko.suomi@iki.fi Siltala: http://www.siltalapublishing.fi/ Antti Arnkil: https://twitter.com/arnkil Kaikki mainitut kirjat linkkeinä alla.
ellauri064.html on line 364: Moi! Mä olen Marko Suomi! Antti Arnkil, kuka sä oikeen oot? Mä oon 1/2v Siltalassa ja kirjotan esseekirjoja friinä. 9-10 esseetä kirjallisuudesta ym sälästä per nide. Käsiapulainenkin oli kustannustoimittaja. Kässärien lukemista ja niiden kommentointia. Väärennän Komentajan allekirjoituxia. Omia kirjailijoita. Arnkililla on Juotikas, Harri Haanpäällä Pervo. Siin pääsee vaikuttaa aika paljon. Ateljeekriitikkona ja muusana. Mäkin kyllä paransin Juotikkaan MS-kasaa, ainakin oleellisesti ohensin. Kirjailijat jotka näkyy myyvät. Jaakko ei valitettavasti ole kovin näyttävä. Sen kirjat on niin paxuja ettei niitä saada edes kirjakaupan hyllylle. Ja se tuppaa piileskelemään ujona jossain kirjakasan takana. Psykologin otetta siinä tarvitaan. Joskus isän apua. Isä tulee antaa isän kädestä. Touko ja Alexi lähti Södikasta 2008 eli lamavuotena. Oiskohan ne joutuneet pihalle? Arnkil on aktiivinen twitterissä. Se on raakaa työtä. Lukeminen ei koukuta. Netflix vie mennessään. Se on aistillista, ei aivohommaa. Teemu Mäki on jättimäinen paska, se on se runkkari ja kissantappaja. Mitä on essee? Se on tarina joka ei ole fiktiivinen. Oliko H.K.Riikonen samaa mieltä? Entä Antti Nylen? Entä Pentti Linkola? Hienoja textejä. Vahvoja arvoja. Nylen kuuluu olevan vegaani. Jos Linkola ei oliskaan ekofasisti, se olisi iso pettymys. Onko ne tietokirjoja vai kaunoa? Kaunoa. Muttei fiktiota. Fiction, but not fiction. Oravat puhuvat ristiin, eikö teistäkin? Okei! Aivan!
ellauri064.html on line 368: Marko Suomi fanittaa twitterissä Jouko Turkka-vainajaa, sitä fasistinoloista pipopäistä tumppia. Joka ulkoilutti yhen sysmäläissyntyisen härkämaalarin (Marjatta Tapiola) Australian karjakoiraa Sysmän raitilla. Karjakoira oli se jolla oli remmi kaulassa.
ellauri064.html on line 374: Satiirisesti käsittelee eilispäivänpolitiikkaa ja kaikenlaisia muita netti-ilmiöitä. Salaliittoja ja suhmurointia. Uutiset vaan muuttuu niin nopeesti ettei Jaakon satiiri pysy vauhdissa. Maailma = pahkasika^10. Mutta on se silti katarttinen, ainaskin Arnkilin mielestä. Vie pimeyteen mutta päästää välillä haukkaamaan happea. Joo! huutaa Marko välistä. Ihankuin Riitta, se ei vahingossakaan sano Aha! Ihanko totta? Älä?
ellauri065.html on line 588: Mitä mieltä Suomessa saa olla. Suvaitsevaisto vs. arvokonservatiivit on professori Timo Vihavaisen, toimittaja Marko Hamilon ja kirjailija Joonas Konstigin toimittama kirjoituskokoelma, jonka julkaisi Minerva vuonna 2015. Teoksen muut kirjoittajat ovat "kirjailija" Timo Hännikäinen, "viestinnän asiantuntija" Heidi Marttila, "matemaatikko" Jukka Aakula ja "sosiologi" Erkki Lampén.
ellauri065.html on line 593: Suomessa konservatiivit valittavat esimerkiksi seksin ja miehisyyden puutteesta (Timo Hännikäinen), “länsimaisen kulttuurin” rappiosta (Timo Vihavainen), kasvissyönnistä (Joonas Konstig), feminismistä (Henry Laasanen), sukupuolentutkimuksesta (Marko Hamilo) sekä maahanmuutosta ja islamista (lähes jokainen konservatiivi).
ellauri065.html on line 597: Julkkis-konservatiivit Timo Vihavainen, Marko Hamilo ja Joonas Konstig ovat toimittaneet pamfletin nimeltä Mitä mieltä Suomessa saa olla. Oikeistokirjoittajien teksteistä koottu kirja näyttää, miten konservatismissa on kyse poliittisesta liikkeestä, jota pidetään yllä retoriikalla, tunteilla ja viholliskuvilla siinä missä muitakin liikkeitä.
ellauri065.html on line 609: Ehkä osa kirjoittajien katkeruudesta vasemmistoa kohtaan selittyy sillä, että he ovat kääntäneet vasemmistolaiset takkinsa. Timo Hännikäinen oli nuorena mielenosoituksissa marssiva anarkisti, Joonas Konstig oli omien sanojensa mukaan McDonald’sin seinään kuseva antikapitalisti ja Marko Hamilo puolusti homojen oikeuksia. Heidän teksteissään näkyy kauna omaa menneisyyttä kohtaan.
ellauri065.html on line 613: Marko Hamilo on saanut kirjoitella rasistisia tiedejuttujaan vuosikymmeniä arvostetuissa lehdissä. Nykyään hän avustaa Suomen Kuvalehteä. Kasvissyönnin vastustamisella tunnetuksi tullut Joonas Konstig on kirjailija, jolla on oma kolumnipaikka Hesarissa. Iltapäivälehdistäkin tuttu Timo Hännikäinen sai viime itsenäisyyspäivänä marssia rauhassa uusnatsien kanssa, minkä jälkeen Hesari julkaisi hänen esseekirjastaan laajan ja ylistävän arvion.
ellauri065.html on line 616: Timo Vihavainen, Marko Hamilo & Joonas Konstig (toim.): Mitä mieltä Suomessa saa olla? Suvaitsevaisto vs. arvokonservatiivit. Minerva 2015. 338 sivua.
ellauri105.html on line 501: Mefodin ystäviä ja tuon ajan ortodoksisia vaikuttajia vasemmalta oikealle: Paavali (myöh. arkkipiispa), Markos, Isaki, Savva ja Pietari (Kuva pappismunkki Mefodin albumista, © Valamon luostari) Pappismunkki Mefodi säilytti terävä-älyisyytensä ja sananvalmiutensa loppuun saakka. Häneltä saattoi saada kipakan ja terävän vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen. Otetaan tähän loppuun kaksi sellaista. Kun hän aikanaan Heinäveden Valamossa ollessaan istui Torakkahoviksi nimetyn munkkien asuntolan kuistilla yhdessä pappismunkki Savvan - toisen "koiranleuan" kanssa - valkoisissa viitoissaan ja pitkine partoineen ja paikalle saapui turisti kameransa kassa kysyen: "Saako ottaa kuvan?" - Mefodi jyrähti: "Joo, kuvata saa, muttei ruokkia." Toisen kerran saman kysymyksen edessä hän vastasi toimittaja-kuvaajalle, jonka hän ehkä epäili ottavan kenties huonolaatuisen kuvan. Hän sanoi: "Jospa tässä käy kuten paavi Pius V:lle, kun hänestä tehty maalaus - joka ei ollut paavin mielestä kovin ihastuttava - lähetettiin edelleen. Paavi oli näet kirjoittanut kuvan taakse: Älkää peljätkö, se olen minä, paavi Pius." Pappismunkki Mefodista jäi kirjoittamatta vielä paljon mielenkiintoisia asioita, mutta jospa jossain sopivassa vaiheessa saisin niistä koottua ja sanoiksi muodostettua toisen, pitemmän tarinan. Mutta olkoon nyt tämä jupina alkuna mahdollisesti uusille, uudenlaisille jupinoille tai ehkä paremminkin tarinoille ortodoksisista, mielenkiintoisista ihmisistä, joita ympärillämme on elänyt. Kuten aikaisemmin taisin mainita, alan taas itsekin joidenkin tuiki tuntemattomien ja eräiden hyvän-päivän-tuttujen kanssa väsyä tähän tietynlaiseen kriittiseen kirjoittamistyyliini, jonka jo kerran sain lopetettua. Jospa tässä syksyn ja talven aikana saisin lopetettua ja julkaistua jo melkein valmiit, keskeneräiset jupinani ja voisin lopettaa tämänkin Happy 1 -blogisivuston ympäristölle ja ainakin joillekin kanssaihmisille sopimattomana. HAP happy P.S. Infoa kirjoitusvirheistä ja muista hatarista tiedoista voi lähettää suoraan tämän blogin yhteysosoitteeseen: happy.ykkonen(at)gmail.com Ko. osoite ei ole muussa käytössä. Nettihoukka klo 11.44
ellauri107.html on line 375: Ulkona nurmikolla Colemanin valtasi äkkiä närkästys. Ello israeliitti. Ei koko elämässään koskaan pyytänyt mitään anteexi. Kosti koko rahalla. Vittua se viittaa kreikkalaisiin kaunankantajiin, niitä piisaa juutalaisten Raamatussa ihan kotitarpeixi. Melkein soitti muistuttaaxeen Markielle minkälainen mulkku se oli aina ollut. Ei, se ei tarkoittanut izeään vaan poikaa Markoa. Tässä kohtaa Coleman on Hermanni ja Pili ize Marko.
ellauri135.html on line 630: 1826, Kern otti eron vanhasta miehestä. 10v myöhemmin se meni naimisiin 16v serkkunsa kaa, Aleksandr Markov-Vinogradskyn. Hiänen viime vuodet meni niin köyhissä oloissa ezen piti myydä Pushkinin lähettämiä kirjeitä. Hiän kuoli yxin 27.5.1879 Moskovassa (minne sen poika muutti sen) kalustetussa huoneistossa Gruzinskajan ja Tverskajan kulmassa. Anna Petrovna haudattiin kirkkomaahan lähellä vanhaa kivikirkoa Prutnyan kylässä (Ven. д. Прутня), joka on 6 kilometerin päässä Torzhokista, lähellä Tveriä. Sade huutoi pois tien, eikä sen arkkua saatu siirrettyä hautuumaalle "miehen luoxe". Sen tarkka hautapaikka Prutnyassa on tietymättömissä, mutta hautuumaalla on symbolinen hautakivi. Urbaanilegenda kertoo että sen hautasaatto meni Pushkinin torin poikki just kun Pushkinin kuuluisaa razastajapazasta erektoitiin sinne. Tää oli niiden viime tapaaminen, niinkö.
ellauri190.html on line 283: But the nobility obtained legal ownership of vast expanses of land on the Dnipro from the Polish kings, and then attempted to impose feudal dependency on the local population. Landowners utilized the locals in war, by raising the Cossack registry in times of hostility, and then radically decreasing it and forcing the Cossacks back into serfdom in times of peace. This institutionalized method of control bred discontent among the Cossacks. By the end of the 16th century, they began to revolt, in the uprisings of Kryshtof Kosynsky (1591–1593), Severyn Nalyvaiko (1594–1596), Hryhorii Loboda (1596), Marko Zhmailo (1625), Taras Fedorovych (1630), Ivan Sulyma (1635), Pavlo Pavliuk and Dmytro Hunia (1637), and Yakiv Ostrianyn and Karpo Skydan (1638). All were brutally suppressed and ended by the Polish government.
ellauri204.html on line 45: Uusi mies on sellainen jonka isä ei ole sotaveteraani. Eero on pieni uusi mies. Se tulee kirjan aikana monta kertaa esille. Aino oli ylioppilaspohjainen lähihoitaja, ei erityisen älykäs mutta liian älykäs kuntosaliohjaaja Markolle joka ei osannut ääntää teetä. Aino ja Eero kuuntelivat naintimusana uudelleenlämmitettyä Nick Drakea, sen debyyttialbumia Five Leafs Left [sic] v:lta 1969. Se on mainittu aiemmin albumissa 16.
ellauri206.html on line 526: Tule pelaamaan MM-lätkävisaa! Kuinka monta lyöt sisään? Montako maalia Marko "Mörkö" Anttila painoi reppuun jääkiekon MM-finaalissa vuonna 2019? Mitkä olivat Ville Peltosen tehopisteet jääkiekon MM-finaalissa vuonna 1995? Pelejä odotellessa tule pelaamaan Testerin MM-lätkävisaa. Kuinka monta saat oikein? Klikkaa pelaamaan!
ellauri278.html on line 332:

ellauri278.html on line 364:
ellauri278.html on line 374: Nürmbergisssä 14. helmikuuta 1946 Neuvostoliiton apulaispääsyyttäjä eversti Yu. V. Pokrovsky esitti sakemanneille yksityiskohtaisen syytteen Katynin tapauksessa Burdenkon komission materiaalien perusteella. Asiasta varoitettu jenkkijohtoinen tuomioistuin kuitenkin kieltäytyi hyväksymästä tätä syytöstä harkitsematta, mikä järkytti neuvostopuolta. Koska jälkimmäinen viittasi, että tämä luo ennakkotapauksen prosessin viivyttämiselle, tuomioistuin päätti kuulla vain kolmea todistajaa syyttäjälle ja puolustukselle. Kuulemiset pidettiin 1.-2.7.1946. Syyttäjän todistajina olivat Smolenskin entinen apulaispormestari, professori-astronomi B. V. Bazilevsky, professori V. I. Prozorovsky (lääketieteen asiantuntijana) ja bulgarialainen asiantuntija M. A. Markov, Katynin kansainvälisen komission entinen jäsen, joka allekirjoitti sen päätelmän. Smolenskin porvari B. G. Menshagin oli myös valmistautunut tällaiseen rooliin, mutta hänen todistuksensa oli "epämukava".
ellauri279.html on line 157: Toisessa tarkastuksessa, jonka kaupungin ensihoitaja Markov teki ruumiiden pesun jälkeen, todetaan, että:
ellauri281.html on line 331:
ellauri281.html on line 363:
ellauri281.html on line 373: Nürmbergisssä 14. helmikuuta 1946 Neuvostoliiton apulaispääsyyttäjä eversti Yu. V. Pokrovsky esitti sakemanneille yksityiskohtaisen syytteen Katynin tapauksessa Burdenkon komission materiaalien perusteella. Asiasta varoitettu jenkkijohtoinen tuomioistuin kuitenkin kieltäytyi hyväksymästä tätä syytöstä harkitsematta, mikä järkytti neuvostopuolta. Koska jälkimmäinen viittasi, että tämä luo ennakkotapauksen prosessin viivyttämiselle, tuomioistuin päätti kuulla vain kolmea todistajaa syyttäjälle ja puolustukselle. Kuulemiset pidettiin 1.-2.7.1946. Syyttäjän todistajina olivat Smolenskin entinen apulaispormestari, professori-astronomi B. V. Bazilevsky, professori V. I. Prozorovsky (lääketieteen asiantuntijana) ja bulgarialainen asiantuntija M. A. Markov, Katynin kansainvälisen komission entinen jäsen, joka allekirjoitti sen päätelmän. Smolenskin porvari B. G. Menshagin oli myös valmistautunut tällaiseen rooliin, mutta hänen todistuksensa oli "epämukava".
ellauri315.html on line 322: Kornilov muodosti neljästä tuhannesta miehestään kolme rykmenttiä kenraali SL Markovin, eversti Nezhintsevin, kenraali Afrikan P. Bogaewskyn johdolla ja pataljoonan kenraali Borovskiin johdolla. Toinen tuhat siviiliä seurasi armeijaa, mukaan lukien poliitikot VN Lvov, LV Polovtsev, LN, Novosiltsev ja NP Shchetnina sekä toimittajat, professorit, sotilaiden vaimot, lääkärit, terapeutit ja sairaanhoitajat.
ellauri315.html on line 328: Armeijansa kasvaessa nyt kaksinkertaiseksi, Kornilov päätti hyökätä Jekaterinodariin, hiljattain perustetun Pohjois-Kaukasian neuvostotasavallan pääkaupunkiin.. Kornilov järjesti armeijansa kolmeen prikaatiin Markovin, Bogajevskin ja Erdelin johdolla. Hyökkäys, joka alkoi 10. huhtikuuta, kohtasi voimakasta vastarintaa yli kaksi kertaa vapaaehtoisia suuremmilta joukoilta. Kornilov kuoli, kun tykistön ammus osui maalaistaloon, johon hän oli asettanut päämajan. Jotkut kertomukset ovat luonnehtineet tätä tapahtumaa "erittäin huonoksi onneksi", koska ammus oli osunut yhteen huoneeseen, jossa Kornilov oli tappaen hänet, mutta ei loukkaantunut ketään muuta rakennuksessa. Häntä seurasi komentaja Denikin, joka päätti hylätä hyökkäyksen viiden päivän taistelun jälkeen ja vetäytyä pohjoiseen. Kuultuaan Kornilovin kuolemasta Lenin sanoi Moskovan neuvostolle : "Voidaan sanoa varmasti, että sisällissota on pääosin päättynyt. Kornilovin paskiainen on ketunsyöttinä." Pukinpartaisesta Denikinistä ei ollut enää mihinkään, saati kalansilmäisestä Wrangelista. Suomessakin häärinyt roikkuwiixi Judeniz oli aivan toivoton tunari.
ellauri341.html on line 37: Ylipainoisen Marko Leikolan paxu paasauskirja Teidän edessänne ylenannettu on erittäinkin näiden paasausten oloinen. Sillä on vaan 1000 sivua ja rapiat, mulla 18K tähän mennessä. Punkerosta Markosta on aikaisempi maininta ja kuva albumissa 265. Koska Markon kirja on paxu niin, tämä arvostelu jatkuu paljon myöhemmin albumissa 352.
ellauri353.html on line 34:

Lähikuvia Marko Tapion elämästä

ellauri353.html on line 38: MarkoTapio.jpg" />
ellauri353.html on line 49: Papin puhe oli elävien koiranruokaa! Älä tee tästä liian isoa numeroa. Tapperin veljexet oli Tuulikille vihaisia Mäyhän haudalla. Jos ei olisi ollut Vuokko Tepporaimoa, olisi Tuulikilta jäänyt koulu kesken. Tuulikki oli 1958 19-vuotias ja Marko 34. Vitun estyneitä. Tapperien arvomaailma ja miehekkyys romahtivat Suur-Suomen rökäletappioon. Hän halusi suosia suomalaista, ei mitään tuikunkantajia. Mäyhä oli Kain Tapperin muotoilema Isse Immun näköinen huonon onnen riipus.
ellauri353.html on line 51: Tapperin pojat oli kaikki tumppeja, tulivat puolituiseen äitiinsä. Isä Juutas Käkriäinen oli niitä päätä pitempi. Hukkapätkä Duudsoneita. Marko oli vielä huonompi koulussa kuin presidenttikandidaatti, korpraali Schlumpf. Marko Tapio kävi keskikoulun ja suoritti sisävesiliikenteen laivapäällikön tutkinnon. Nimen "Tapio" kexi Y.A. Jäntti. Tapper ei käynyt kerze oli ruozia. Mäntti. Notkeana kuin mato, ålande! Marko tanssi intissä viikatetanssia. Marko ei ollut upseeriainesta. Heiskanen on selvä narsisti. Niin takuulla Markokin. Tässä paraatiesimerkki siitä:
ellauri353.html on line 64: Marko oli sodan loppuvaiheessa puoli vuotta psst/kotimiehenä Rukajärven lohkolla. Sielläpä tietysti, lähimmäisen tontilla. Kazoin häntä kunnioittavasti. Edessäni istui sotaveteraani! Sotaoloissa on ihan pakko bylsiä, vaikka halkopinossa. Ruumishuoneella tyhjennettiin siementä nuoreen naikkoseen ihan jonossa. Syntiä ja munan sovitusta.
ellauri353.html on line 72: Marko Tapion kirja Korttipelisatu löytyi kirjaston vaihtorottahyllystä. Se on yhtä ohkanen kuin Russian Booker Prizen voittaja.
ellauri353.html on line 73: Marko">Marko Tapio (oik. Marko Viktor Tapper; 15. elokuuta 1924 Saarijärvi – 14. kesäkuuta 1973 Seinäjoki) oli suomalainen kirjailija, joka ei pitänyt kirjalijanimestä "Marko Tapio".
ellauri353.html on line 75: Tapion veljistä Harri Tapper oli kirjailija ja opettaja, Kain Tapper kuvanveistäjä ja Yrjö Tapper lavastaja. Tapion isästä ei löydy netistä mitään tietoa, olikohan se niin iso paska kuin Marko antaa ymmärtää rivien välistä.
ellauri353.html on line 77: Markosta ei tullut pappia eikä lääkäriä. Ei ollut lukupäätä. Ei edes magnan ylioppilasta. Kympit vain laulussa, uskonnossa ja urheilussa.
ellauri353.html on line 79: Marko oli naimisissa Tuulikki Viljasen (nyk. Valkonen) kanssa vuosina 1961–1973, ja tästä avioliitosta syntynyt poika Janne Tapper on teatteriohjaaja ja teatterintutkija. Avioliitto päättyi eroon kirjailijan alkoholin ja lääkkeiden liikakäytön vuoksi. Valkonen on kirjoittanut Tapion elämästä ja kirjailijantyöstä sekä elämästään Tapion puolisona teoksen Mäyhä (2003) 30 vuotta eron ja Mäyhän nolpahtaneen lopun jälkeen.
ellauri353.html on line 81: Marko Tapper oli aktiivinen kilpaurheilussakin. Hän voitti muun muassa Saarijärven juhannuskisojen 10 000 metrin juoksun vuonna 1956, ennätyksensä 10 000 metrillä 32,36.0 hän juoksi Äänekosken murskaradalla, lisäksi hän voitti piirinmestaruuksia juoksussa, hiihdossa ja yhdistetyssä. Erityisen makea oli Tappereille Keski-Suomen maakuntaviestin voitto vuonna 1955. Saarijärven Pullistuksen joukkueessa hiihti kolme Tapperin veljestä; Marko ankkurina voittaen Jämsänkosken Ilveksen, jonka riveissä hiihti muun muassa kolme olympiavoittajaa - Urpo Korhonen, Tapio Mäkelä ja Veikko Hakulinen. Marko Tapper toi 14.7.1952 olympiasoihdun pakulla Saarijärven urheilukentälle, jossa soihtua kuljetti isä Vihtori Tapper, joka seuraavaksi luovutti soihdun veli Yrjö Tapperille. Täähän on vähän kuin Vilho Saarinen ja sen pojat Esa, Vekke ja Wesselin vasen etulokasuoja.
ellauri353.html on line 85: Kuten taisin jo sanoa, Tapperin veljesten kotipaikka on Saarijärvi, mutta sukujuuret juontuvat Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle. Vanhin veli, kirjailija Marko Tapio kuoli "työuupumukseen" Seinäjoella, Törnävän sairaalassa. Myös yli 80-vuotias Harri on edelleen hyvin merkittävä suomalainen kirjailija, kertoo Seinäjoen kaupunginteatterin johtaja Vesa-Tapio Valo.
ellauri353.html on line 89: Pikku Marko keräsi paikallislehistä ja kirjoista ihanteita ja irvikuvia elämästä ja sen tarkoituxesta, miehuudesta, oikeasta ja vääryydestä, hyvyydestä ja pahuudesta. Juupa juu. Peräänantamaton tarmo ja keskinkertainen taipumus.
ellauri353.html on line 92: Marko oli täys fasisti, teki raakaa pilkkaa työläisistä vaikka sellaisexi päätyi izekin. En tiedä kizaampaa miestä.
ellauri353.html on line 94: Pirjo-Tuulikkia alkaa vähitellen pirjottaa Markon pateettinen suurentelu. (Nytkö vasta?) Klisheitä, sentimentalismia. Missä tuli virhe? Ei ois pitänyt ottaa Pirjo-Tuulikkia. Ja kääntäen. Kun parempi hoito ei lämmennyt Markolle, se fiktiivisesti raiskaa sen. Siinäs näit! Olit huorra! Siitäs sait.
ellauri353.html on line 96: Marko on kuin Treplev Tshehovin Lokissa. Treplev pitäisi tappaa eikä Nina. Ja niinhän siinä käykin loppupeleissä. Opastyttö oli lentoemo. Lokki kivellä.
ellauri353.html on line 97: Markon ällöyttä todistaa sekin eze tykkäs Hemingwaysta ja Buñuelista. Läzän näköinen ja tapainen. Marko on pienikokoinen kuin Arvo Ylppö mutta rikollinen yli-ihminen. Aivan hullua porukkaa noi Tapperit. Isä Vihtori tarjoutui tappamaan Tuulikin pois olemasta Markon tukkeena.
ellauri353.html on line 99: Tuulikin isä oli hyvinvoiva paperitehtaan työntekijä. Äiti varsinkin kammoi kommunisteja. Puranen oli niin kova kommunisti että housunpaikatkin oli punaiset. Markon mielestä tasa-arvosta seuraisi vain velttoilua. Ei mikään terästä ihmistä niinkuin kyynärpäily. Työläinen on köyhä kun ei muuhun kykene. Vitun Seppo, ja ize vielä niin tunari! Marko uskoi yxityisyritteliäisyyteen. Marko olisi sopinut volttikuskixi tai uubermenschixi. Arktisesta hysteriasta piti tulla seppojen vastaveto Väpille.
ellauri353.html on line 100: Buñuelin Viridiana sen osoitti: päästä köyhät pälkähästä niin niistäpä vasta tulee paskiaisia! Nyökytteli Marko ja kazoi leffan kahdesti. Saatanan persu.
ellauri353.html on line 103: Loysä siitä tulikin ja lörpöttelevä, ihan kuin olisı irronnut päästä ruuveja. Vuolaus oli uusi ominaisuus ennen niin pidättyväisessä ja hienossa Markossa. Olisiko jotenkin yhdensuuntaista hänen "uuden juoppominuutensa" kanssa? mınä aprikoin. Hänhän repasti ja "fabuloi" yhtenään, hänen päästään paljastui ehtymätön aarnio kaiken maa- ilman renkutuksia, sutkauksia, vitsejä. En tiennyt, että hänessä sellaisia olikaan. Marco ei ollut mitään huumormiehiä. Romaanin kirjoittamisen aikaan kirjailija Marko Tapio oli jo pahasti alkoholisoitunut, mikä välittyy teoksen lukuisista juopottelukohtauksista. Ottikohan Ullanlinnan psykiatri kopin Mummokullan viimeisestä matkasta mattokäärön sisässä? Tään Nolpon jouzenlaulun voisi ehkä lukaista. Tulee ihan paha mieli kun lukee Nolpon toilauxista. Ei pitäisi pojan olla noin kiinni isässä.
ellauri353.html on line 113: Markon "Saavutus" 1972 jäi asumattomaxi kuten densakolleega Sillanpään "kartano." Saavuttamansa menestyksen innostamana Sillanpää alkoi rakentaa itselleen ja perheelleen Saavutus-nimistä kirjailija-asuntoa Hämeenkyrön Vanajan kylään. Sillanpään ystävän Bertel Strömmerin suunnittelema, uusklassista tyyliä edustava huvila valmistui joulukuussa 1920 muuttokuntoon. Huvila jäi kuitenkin osin keskeneräiseksi Sillanpään rahavaikeuksien takia ja sen rakentamisesta alkoi Sillanpään velkakierre. Sillanpään perhe asui huvilassa vakinaisesti vuosina 1920–1925 ja vielä 1927–1928. Sen jälkeen kun Sillanpää perheineen muutti 1929 Helsinkiin he asuivat Saavutuksessa enää satunnaisesti lähinnä kesäisin ja joulunpyhien aikaan. Saavutus joutui Sillanpään kustantajan haltuun hänen velkojensa panttina. Niinkuin sillin piru paistaa sun! Mikä ihme siinä on että kaikki nää suuret ja pienemmätkin kynäniekat on alkkixia ja narsisteja?
ellauri371.html on line 294: Uusi republikaanien perustuslaki. Lisäksi otamme pois templin peräkamarista Pompejuxen yöastian. Uuden tasavallan käyttöönoton myötä Kanadan perustuslain mukaan oikeus pyytää hallitusta edustamaan erilaisissa tapahtumissa poliittisen säilyttämisen varjolla on tekninen salaisuus, ja lisäksi uusi perustuslaki sanoo et vähennämme edustajien lukumäärän minimiin, jolla vähennämme poliittisia intohimoja samalla määrällä ja intohimo politiikkaan nolpahtaa kuin Marko Tapion lyhyt mulkero. Jos niistä tulee odotettua enemmän notta he taistelevat jopa tässä minimissä, niin johdamme heidät siihen ettei tule vetoomusta joka vetoaa koko kansaan enemmistöön.
ellauri374.html on line 91: Kostroman ja Jaroslavlin ympäristöön pätäkkää tuli Pietarista, jonne yritteliäitä nuoria miehiä meni kausityöläisiksi raxalle. Kun Martyanin tuli aika toimittaa asiakirjat, jotka antavat hänelle mahdollisuuden työskennellä Pietarissa, hän päätti ottaa sukunimekseen isänsä etunimen (Sozon Markov) - Sozonov, joka lausutaan ja kirjoitettiin myöhemmin nimellä Sazonov.
ellauri374.html on line 101: Talon historia on hieman sekava ja hämärä. Vaikka se tunnetaan yleisesti Sazonovin talona, ​​spekuloidaan, että sitä ei rakentanut varakas kauppias Sazonov, vaan eräs mies nimeltä Markov. Ropetin ansiota on talon suunnittelu, mutta ei ole selvää, onko talon, joka on paljon yksinkertaisempi kuin sen piirustukset, rakentanut Ropet itse vai arkkitehti, joka lainasi tai on saanut vaikutteita hänen ideoistaan ​​ja estetiikasta. Kuva talosta ennen vallankumousta. Plavskissa Kommunardien kadulla on tiilinen Sazonovien talo. Sitä ei Sepe Susi puhalla hevin kumoon.
ellauri382.html on line 722: Asiantuntijoiden mukaan Suomi oli pitkään sinisilmäinen venäläisten kiinteistökauppojen suhteen. Sotilasprofessori Marko Palokangas uskoo, että Putin on pyrkinyt käyttämään tilaisuuden hyväkseen.
ellauri418.html on line 198: Israelissa asuva kirjailija Jarkko Tontti: ”Konfliktiin ei yksinkertaisesti ole ratkaisua”. (Except Endlösung eli filistealaisten kansanmurha.) Koko Israel on traumatisoitunut Hamasin 7. lokakuuta tekemästä hirvittävästä iskusta. N.h. Jarkko Tontti on niin n.h. Erik Gullmanin oloinen että edellistä voisi luulla jälkimmäisen nuoruudensynnixi. N h. Tontti esiintyy somekuvissa sen seizemän yhtä turhan tai vielä turhemman mulkkixen parina, mm. Juha Raitio, Make Eskelinen, Jari Ehrnrooth, Vesa Haapala, Antti Kauppinen, Matti Apunen, Tarmo Paunu, Pekka Virkki, Tuomas Timonen, Heikki Aittokoski, Pekka Sauri, Hannu Luntiala, Marko Kulmala, Heikki Haatainen, Arvid Järnefelt, Czesław Miłosz, Anja Kauranen ---
xxx/ellauri076.html on line 680: Vadim oli paizi Aku Ankan veljenpoika kuuluisa romansseistaan ja avioliitoistaan nuorten kauniiden näyttelijöiden kanssa. 30-vuotiaana hän asui teini-ikäisen Catherine Deneuven kanssa, jolta hän sai lapsen Christian Vadimin ennen avioliittoaan Fondan kanssa. Hän oli myös tekemisissä vällyissä amerikkalaisten näyttelijöiden Margaret Markovin ja Davy Crockettin kanssa. Myöhemmin hän asui useita vuosia käsikirjoittaja Ann Bidermanin kanssa ja ilmoitti kihlauksestaan vuonna 1984, mutta pari ei koskaan mennyt naimisiin.
xxx/ellauri116.html on line 295: While in Piura, Vargas Llosa attended elementary school at the religious academy Colegio Salesiano. In 1946, at the age of ten, he moved to Lima and met his father for the first time. His parents re-established their relationship and lived in Magdalena del Mar, a middle-class Lima suburb, during his teenage years. While in Lima, he studied at the Colegio La Salle, a Christian middle school, from 1947 to 1949. Isä taisi olla aika limaska, eipä paljon muuta Markolle kuin limamälli.
xxx/ellauri125.html on line 113: Homopuolisoilla piisaa paalua, ne kunnostaa yhdessä vanhoja puutaloja Oulun Pikisaaressa (Kaleva) ja Espoossa (Ilta-Pulu). Perheellisen Markon vanha navetta ja ex-autotalli muuttui päräyttäväxi miesluolaxi - kazo kuvat. Autotalli kunnostettiin ja hyllyille tuli pikkuautoja. Kävijät eivät olleet uskoa silmiään.
xxx/ellauri137.html on line 72: Helsingin Sanomien tiedetoimituksessa aikoinaan evoluutiopsykologiaa popularisoinut tiedetoimittaja Marko Hamilo on kääntynyt entistä työnantajaansa vastaan. Hän oli vuonna 2017 perustamassa Oikea Media -nimistä konservatiivista ”vastamediaa”, jossa on kirjoitettu persumaisuuxia esimerkiksi islamista, maahanmuutosta, gettoutumisesta, Antifasta, ilmastonmuutoksesta, feminismistä, naisellisista miehistä, homoista, koronarokotteiden vaaroista sekä Ylen ja HS:n harjoittamasta sensuurista. Vuoden 2020 alusta Hamilo johti jonkin aikaa perussuomalaisten ajatuspajaa Suomen Perustaa. Hän oli toiminnanjohtajana puolustamassa ajatuspajan julkaisemaa neljäsataasivuista pamflettia siitä, kuinka ”rationalismin tappio” ja siitä seuranneet postmodernistiset ideologiat ovat ”kulttuurimädättäneet” Suomen julkisen keskustelun ja median. Pamfletin oli kirjoittanut kahdesti väitellyt abortinvastustaja Jukka Hankamäki. Feminismi-sanan johdoksia mainitaan kirjassa useammin kuin joka toisella sivulla, ja aatteen väitetään muun muassa tuhonneen naisen seksuaalivietin. Julkaisun jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti perivänsä takaisin teokselle myönnetyn 10 000 euron valtion-avustuksen. Tällaiset jordanpetersonit me ansaizemme.
xxx/ellauri265.html on line 117: Marianna Stolbova saapuu studioon iloisena ja silti apeana kuin suru-uutista sureva bisexuaalinen Marko Björs. Ukrainan tilanne on kamala, ja Putin katala. Ja italialaisesta miehestä oli pelkkää harmia. Carlon puheesta ei saanut mitään selkoa. Kuin sen suussa olisi ollut poskellinen kommunikaation kompstuskiviä. Nyt se on hiljainen kuin vaiennut viulu. Ehkä se on palautettu saapasmaahan. Sininen talo on autioitunut. Valitettavasti. Historian havinaa. Entä jos minusta ei tykätäkkään? Ei voi olla ihan oma izensä edes kotona. Ei saa piereskellä, röyhtäillä, kouria munapusseja, kilistää lusikalla aamumuroja. Ei saa puhua purkupuhetta: oli hirvee päivä töissä, laitoxen esimies on aivan kauhea. Me ollaan ahdistuneita ja hurjan ratkaisukeskisiä ihmisiä: tapa se kusipäärunkku! Potkaise se peräreikäpetteri niska peffa edellä mezätalon rappusiin!
xxx/ellauri354.html on line 194: H.K.Riikonen oli Laitisen praktikumin ankkuri, kuin Marko Tapio Saarijärven hiihdossa. Erich Auerbachin toisen maailmansodan aikana Istanbulissa kirjoittama Mimesis oli paizi Riikosen myös Laitisen arvostama teos. Luin sen joskus, ei se ollut kummonen. Jäbä väitti että VT on the cat's whiskers kirjallisuuden ajalla, juutalaisena.
xxx/ellauri356.html on line 426: Sergei Jakovlevich Efron (29. syyskuuta [11. lokakuuta] 1893, Moskova, Venäjän valtakunta - 16. lokakuuta 1941, Moskova, Neuvostoliitto) - publicisti, kirjailija, valkoisen armeijan upseeri, Markovite, pioneeri, NKVD -agentti. Marina Tsvetaevan aviomies. Palattuaan Moskovaan hänet pidätettiin ja teloitettiin vuonna 1941. Kuntoutunut postuumisti. Jakov oli luterilaisexi käännähtänyt juutalainen. Marina and Serjoza had an intense relationship, but Tsvetaeva had affairs, such as those with Osip Mandelstam and a poetess Sofia Parnok. Serjozha otti osaa jäämarssiin valkoisten puolella, mutta käänsi maanpaossa takkinsa ja osallistui toisen takinkääntäjän nirhaamiseen Sveizissä päästäxeen äiti-Venäjälle takasin. Ei olis kannattanut. Tytär todisti että Serjozha oli Trozkin agentti.
xxx/ellauri388.html on line 65: Upseerikoulutuksessa hän joutui auto-onnettomuuteen. RUK:n kuljetusauton tieltä suistumisessa hän loukkasi päänsä, ja hänet vapautettiin kesken palveluksen toivottomana tapauxena. Waltari kirjoitti asevelvollisuusajastaan armeijamyönteisen omaelämäkerrallisen teoksen Siellä missä miehiä tehdään (1931) vielä Tilkassa toipuessaan kuin Marko Tapio. Toisaalta isänsä ystävälle Jalo Sihtolalle lähettämässään kirjeessä Waltari tekee selväksi, ettei viihdy armeijassa. Waltari-tutkija ja panomies Panu Rajala on arvellut, että Waltarin yksi vaikutin armeijamyönteisen teoksen tekemiseen oli, että hänen morsiamensa Marjatta Luukkosen isä oli lääkintäkenraalimajuri Emil Luukkonen ja (unlike Jöns) Waltari halusi miellyttää tulevaa appeaan.
65