ellauri025.html on line 882: Monika Fagerholm asui lapsuutensa Helsingin Puotilassa. Mäkin kävin siellä Hannu-Pekan kotona. Aika keskiluokkasta. Olihan siinä hienommat Marjaniemi ja Kallvik lähellä, niitä lienee kirjan muisteluissa mukana. Hänen isänsä oli koneenrakennuxen professori Nils-Erik Fagerholm (1928)ja äitinsä kirjastoamanuenssi Kristina Herrgård (1933). Nisseä 5v nuorempi, Botby gårdin kaunis Kristiina. Monika oli perheen kuopus ja kiltti tyttö. Isosisko Pia Annika (1959) on stashattu. Isän professorimatrikkelissa Monika on psykolog, isosiskosta ei ole mitään. Hän kirjoitti päiväkirjoja ja myöhemmin nuortenkirjoja. Muuna aikana hän juoksi lähimetsissä ja tapasi kavereitaan ympäri Itä-Helsinkiä.
ellauri048.html on line 119: Koskenniemi oli huolestunut Valvojan menestyksestä ja kilpailutilanteesta uusien lehtien paineessa. Hän kirjoitti 18.9.1949 Uuden Suomen päätoimittaja Lauri Aholle ja valitti, ettei Valvojan nimi esiinny lehden palstoilla. "Alinomaa siteerataan Ajan Kirjaa ja Näköalaa". Vuonna 1949 aloittaneen Näköalan päätoimittaja oli Aaro Hellaakoski ja toimitussihteeri Tuomas Anhava. Vakinaisiksi avustajiksi olivat lupautuneet mm. Unto Kupiainen, Kai Laitinen, Kaarlo Marjanen, P. Mustapää, Annamari Sarajas, Aale Tynni ja Lauri Viljanen.*
ellauri163.html on line 648: Marja Mähöne on fyysikko ja ex-nunna Willin maailmasta. Hän tapaa Lyran Lyran ensimmäisellä vierailulla Willin maailmaan. Lyra antaa Marjalle käsityksen Pölyn luonteesta. Kirkon agentit pakottavat Marjan pakenemaan Mulefan maailmaan. Siellä hän rakentaa keltaisen vakoilulasin, jonka avulla hän voi nähdä muuten näkymättömän pölyn. Hänen tarkoituksensa on oppia, miksi Pöly, josta mulefa-sivilisaatio on riippuvainen, virtaa ulos maailmankaikkeudesta. Marja kertoo tarinan kadonneesta rakkaudesta Williin ja Lyraan ja myöhemmin pakkaa heille lounaan, joka sisältää "pieniä punaisia hedelmiä", jonka hänen tietokoneensa "Luola" oli neuvonut häntä tekemään.
ellauri183.html on line 370: Kun Cohn oli ilmaissut ajatuksensa, hän istuutui tuolilleen, ja silloin Eesau nousi, pullisti rintansa ja tarttui tuuheaan oksaan pysyäkseen tanakasti pystyssä kuin Marjan kauluxet. Vegaani George gorilla pieraisi ja lähti.
ellauri203.html on line 542: Pjotr alkaa huseerata piireissä. Se koittaa saada Stavron mukaan johkin radikaalijuttuihin, mut Stavro ei lämpiä ajatuxelle. Sillä on joku oma lehmä ojassa. Se menee Shitoville kyselemään insinööristä. Kirillovin pitäs olla sen adjutanttina jossain nenästävetojutussa, josta tuli 2-taistelu. Siinä samalla ne juzkaa Kirillovin kamikaze suunnitelmasta. Osoittautuu et Stavro on salaa naimisissa Marjan kaa. Sixpä Shitov oli räpännyt lättyyn Stavroa. (Eli siis mix? Selittäkääpä tarkemmin.) Shitov on eronnut Pjotrin salaliitosta ja on nyzen verivihamies.
ellauri203.html on line 549: Kaikki lupaavat, Shitov hipsii tiehensä, perässään Stauro ja ins. Kirillov. Alkaa meteli. Pjotr lähtee litomaan kaverusten perästä. Kirillovin luona Verho kysyy maxaako Stavro Marjan ja sen kapteeniveljen hoitelun. Veli meinaa näät paljastaa koko conspiracyn. Pihi Stavro kieltäytyy, seuraa hulluttelua Pjotrin ja Stavron välillä. Ne taitaakin olla homoja. Osottaituu ettei Pjotria oikeasti kiinnosta sosialismi, vaan Stavron peräreikä. Joka pysyy sille kylmänä ja tiukkana. Jos ette pysy mukana, ei ihme, en minäkään.
ellauri203.html on line 591: Stavro tunnustaa eze bylsi max 14-vuotiasta typyä vaan koska se tuntui sillä hetkellä kivalta ajatuxelta. Sejjälkeen se nai ramman Marjan vaan tehäxeen omasta olostaan vielä kurjempaa. (Miten kurjaa se oli ehkä Marjasta ei Dos- Stavroa liiemmälti kiinnosta.)
ellauri203.html on line 606: Rangaistaxeen "izeään" ihanasti lisää se päättää naida ramman Marjan joka sekin oli siihen ihan lääpällään (pojat selvittivät). Pelkkä ajatuskin että Stavrogin (juu se käyttää izestään 3. persoonaa kuin narsistinen zaari) naisi tollasen vihoviimeinen räähkän oli nurinkurinen ja teki Stavrolle heti stondixen. Mitään rumempaa ei voinut kuvitella. "Kylmiö" on sana joka tarkottaa just tälläsiä narsisteja psykopaatteja.
ellauri203.html on line 665: "Make a vow to yourself, and with that great sacrifice you buy everything that you long for", ehdottaa Tiihon. Vitun uskontokamasaxat hieroo koko ajan kauppoja kuolleista sieluista, planeeraa pakkolunastuxia ja hintaralleja. Mutta ei. Niin paljon ei Stafylokokki sitä sentään rakasta. Tiihon pyllistää ja näkee kolmannella silmällä että Nikke panee vielä potin nokkiin ennenkö julkaisee nää tunnustuxet. "Cursed psychologist!" huutaa Nikke sattuvasti. Ne on kai sitten ne Marjan ja muiden porukoiden murhat, jotka on toki pahempia koska uhrina on myös aikuisia miehiä.
ellauri206.html on line 160: Rikun kirjan kandaulismiluvussa missä Petrin kalu seisoo saunassa vastahakoisesti kohti tuppikullisen ravintoloizija Seilon suojatin, lyhyenlännän Marjan kasvoja, mainitaan elokuva nimeltä
ellauri206.html on line 161: Svengijengi ’62 (engl. American Graffiti), vuonna 1973 ensi-iltansa saanut elokuva, joka on George Lucasin ohjaama ja käsin kirjoittama. Se kertoo tarinan yhdysvaltalaisista teineistä heidän kesälomansa viimeisenä iltana valmistuttuaan high schoolista. (p.o. kesälomansa viimeisenä iltana heidän valmistuttuaan, vittu kukaan ei enää osaa possesiivisuffixeja, lakkaisivat edes yrittämästä.) Tämäkin leffa on mulle n.h. Mikä olis voinut vähemmän kiinnostaa kuin amer. teinileffa vuonna 1973 jolloin viilasin oza hiessä stalinistisen pankinjohtajan tyttären hilloviivaa ja interreilasin Unkarista etelään pieni sininen pahvimatkalaukku kädessä. Eikös ne typerät Star Wars rainat olleet samaisen sentimentaalisen lukaasin käsialaa? Juu sama leuaton harmaa pikku mies on kyseessä. Ronny Howard s. 1954 esitti lukaasia s. 1944. Lukaasin firma on sittemmin myyty Disneyn Waltille. Ylläri. Tirkistely on obsessiivis-kompulsiivista toimintaa. Tästä luvusta tulee mieleen Heli Mätinki 3v aiemmin jossain Turussa, missä mullakin alkoi kalu seistä vastahakoisesti saunassa ja pakenin Petrin lailla uimareissulle vähän äkkiä. Olis pitänyt vaan Petrin lailla ottaa mela kauniiseen käteen ja työntyä käskyn mukaan kaikkeinpyhimpään. Vaikka tuskin oisin pystynyt edes 5 pistoon. Ois takuulla tullut ejaculatio ante portas. Toisaalta toisella kertaa olisi voinut mennä paremmin. Marjan mielestä sukuelimet on hirveä sana. Siinäkin on jotain outoa. Kaikki hahmot toistavat taas Korhosen omia ajatuxia. Marja ei ollut erityisen kaunis mutta auliin panohaluinen.
ellauri211.html on line 302: "Arvaa. Paula puuskahti, että aina sä löydät noita hienoja sivistyneitä miehiä, ja mä en löydä muita kuin kiipijöitä, hyväksikäyttäjiä ja perseennuolijoita." Rajala kertoi IS:lle maaliskuun alussa pettäneensä Katri Helenaa nykyisen vaimonsa Marjan kanssa. Liittoa hiersi erilaisuus. - Heti avioliittomme alussa tapahtui sellainen asia, että päättelin sen olevan meidän suhteessamme erottava tekijä. Huomasin pian, ettei erilaisuutemme ehkä ollutkaan liitossamme rikkaus, Rajala totesi. Panu Rajala avautuu blogissaan saamastaan lähestymiskiellosta: ”Kolmen sekunnin väärä kädenliike voi äkkiä kostautua”. Rajala kertoo tuomion seurauksena hänen juhannuksensa olevan ”tehokkaasti pilattu”. Männävuonnakin kokon pilasivat poliisit. Ei kulohälytys koske julkimoita.
ellauri217.html on line 626: Lammaskaalta. Vaimo läxi. Marja himoizee nyt lammaskaalta. Se on varma merkki että pullat ovat uunissa. Marjan sohva oli epämukava, kenties Bomanilta. Kun Arvo siinä ponnistaa alkaa liimauxet irrota.
ellauri272.html on line 166: Persepolis by Marjane Satrapi
ellauri277.html on line 108: Niin, mixi se on vuoden lyhimpänä päivänä? Uskonprofessori English Campbellin yliopistosta osaa selittää: J. Kastajan isä Sakari oli leviitta joka sai enkeliltä käskyn panna turpa rullalle ja toimittaa Johannes alulle todnäk. Jom Kippurina. (? todnäk ei juuri silloin, koska katumuspäivä on paasto- ja pidätyspäivä juutalaisilla! No ehkä Sakari pisti töpinäxi heti seuraavana päivänä.). Siitä 6kk eteenpäin on Marian ilmestyspäivä kevätpäivän tasauxena, jolloin oli Marjan vuoro päästä Gabrielin pukille. Siitä kun laskee 9kk eteenpäin niin ollaan talvipäivän seisauxessa. Tosin pyhissä kirjoituxissa ei ole mitään mistä voi varmuudella päätellä että Sakari pääsi sovittamaan Liisaan siitintä juuri sovituspäivänä.
ellauri325.html on line 418: 1930-luvulla Kivimies työskenteli jyväskyläläisessä Gummeruksen kustannusliikkeessä. Hän kokosi 1937 helsinkiläisen Hotelli Tornin kabinettiin joukon nuoremman polven suomalaisia älymystön edustajia keskustelemaan silloin ajankohtaisista aiheista, kuten suomalaisen kansanluonteen myytistä, naapuruussuhteista ja erilaisten kansojen yhteiselosta. Näiden keskustelujen pohjalta Kivimies julkaisi samana vuonna kirjan Pidot Tornissa, jossa keskustelijat esiintyivät salanimillä. Kivimies itse esiintyi kirjassa nimellä "konservatiivi". Muita keskustelijoita olivat Martti Haavio (dosentti), Tatu Vaaskivi (kirjailija), Lauri Viljanen (esteetikko), Niilo Mäki (filosofi), Helvi Hämäläinen (pikku rouva), Esko Aaltonen (lehtimies), Sakari Pälsi (suuri tuntematon), Kustaa Vilkuna (kansatieteilijä), Lauri Hakulinen (kielimies), Kaarlo Marjanen (kriitikko), Olavi Paavolainen (kulttuurimatkailija), Jussi Teljo (pessimisti), Matti Kurjensaari (radikaali) ja Urho Kekkonen (ministeri). Pitojen keskusteluissa tuotiin esille uusia ajatuksia, mutta keskusteluissa näkyi myös kansalliskiihko sekä epäluuloinen suhtautuminen vasemmistolaisiin ajatuksiin ja suuriin kansanjoukkoihin. Pidot Tornissa -kirjan perinteitä jatkoivat myöhemmin Eino S. Repo kirjallaan Toiset pidot Tornissa (1954) ja Erno Paasilinna kirjoillaan Pidot Aulangolla (1963) ja Pidot Suomessa (1972).
ellauri325.html on line 690: Esko Aaltonen. Tuomas Anhava. Veikko Anttila. Heikki Brotherus. Martti Haavio. Lauri Hakulinen. Lauri Hyvämäki. Kauko Kare. Paavo Kastari. Eino Kauppinen. Urho Kekkonen. Arvi Kivimaa. Yrjö Kivimies. Esko Koivusalo Simo Konsala. Matti Kuusi. Reino Kuuskoski. György Lako. Lino Leskinen. Kaarlo Marjanen. Jooseppi Mikkola. Paul Myllymäki. Osmo Mäkeläinen. Niilo Mäki. Eino Mäkinen. R.E. Nirvi. Tauno Nurmela. Ohto ja Päivo Oksala. Aarni Penttilä. Paavo Pitkänen. Jorma Pohjanpalo. Mikko Pohtola. Lauri Posti. Lauri Puntila. Sakari Pälsi. Eino S. Repo. Eero Saarenheimo. E.A. Saarimaa. Matti Sadleniemi. Lauri Simmonsuuri. Esko Suhonen. VJ Sukselainen. Paavo Saippa. Erkki Tanttu. Jussi Teljo. Hannes Teppo. Tuomo Tuomi. Ilmari Turja. Mauno Turunen. Tatu Vaaskivi. Oskari Wahervuori. Kosti Vasa. Torsti Verkkola. Kustaa Vilkuna. Toivo Vuorela.
ellauri377.html on line 58: Pistis sophia (usko viisauteen) on kreikkalainen translitterointi gnostilaisesta opetuksesta (täh?). He kuitenkin uskovat, että Sofia (viisaus) on todellinen naispuolinen jumalallinen vastine Jeesukselle; Hän on Isän oikealla puolella ja hän vasemmalla. Se opettaa myös, että Jeesus viipyi maan päällä lähes 11 vuotta. Vaikka Raamattu sanoo, että Jeesus on oikealla puolella, eikä kerro, onko joku vasemmalla vai ei, se sanoo, että Jeesus nousi Isän luo lähettämään Lohduttajaa. Tämän opetuslapset saivat helluntaina, joka oli noin 40 päivää Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen (Apostolien teot 1-2). Ilman Jeesusta meillä ei ole Pyhää Henkeä (joka on mies, sehän se pani Marjan paxuxi, Joh. 14:16-17), eikä mitään asiaa Isän luo. Siksi tämä opetus on Raamatun vastaista.
xxx/ellauri010.html on line 531: Kävin taas Marjan luona, nyt vein naamarasvoja, joita oli toivonut. Oon käynyt joka viikko.
xxx/ellauri113.html on line 64: Valtaoja vaatii eutanasiaa kuolleen ex-vaimonsa suulla. Puhuu suulla suuremmalla. Ei saanut vainajalta suunvuoroa. Puheenvuoro! huusi Niklas pienenä ja oli pettynyt kun ei heti saanut sitä. Valtaojan mukaan hänen entiselle vaimolleen ei saatu riittävää kivunlievitystä sairaalassa ja raa'alla rahalla hankittiin paikka saattokodissa, jossa kivunlievitystä oli paremmin tarjolla. Raaka raha on sentään hyvä asia. Sitä saa hankituxi puhumalla paskoja. "Nyt ei puhuta paskoja kun isoäiti on täällä" sanoivat Marjan lapset kun Lea oli käymässä.
xxx/ellauri128.html on line 576: Risto Rasan vanhemmat ovat diplomi-insinööri Raimo Rasa ja yo-merkonomi Liisa o.s. Marjanen. Rasa on syntynyt Helsingissä mutta viettänyt pääosan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Vaasassa. Hän on toiminut kirjastonhoitajana eri paikkakunnilla, muun muassa Varkaudessa ja vuodesta 1989 Somerolla. Hän valmistui kirjastonhoitajaksi Tampereelta 1987. Rasa on ollut naimisissa vuodesta 1974. Sotilasarvoltaan Rasa on korpraali. Vuonna 2019 Rasalle myönnettiin siitä hyvästä taiteilijaeläke.
xxx/ellauri154.html on line 135: Palattuaan luostariinsa Zosima kertoi muillekin Jumalan ihmeistä niitä kohtaan, jotka kääntyvät pois synneistään ja tulevat Hänen luokseen. Mariasta, joka oli ollut häikäilemätön ja paatunut syntinen, on tullut toivon lähde ja kääntymyksen esikuva kaikille syntitaakkansa alle musertuville. Siksi hänen muistoaan vietetään hänen kuolinpäivänsä lisäksi myös suuren paaston viidentenä sunnuntaina, jota kutsutaan Maria Egyptiläisen sunnuntaiksi. Suuri paasto on katumuksen aikaa, ja Maria on paras esimerkki siitä, että katumus voi kohottaa suurimmankin syntisen pyhyyden korkeuksiin. Ei siihen tarvita edes lukutaitoa. Aiempi kokemus on suotavaa, muttei vaatimus. Egyptiläinen ja Magdaleena tekee tälläkin hetkellä pilven päällä haifaiveja. Ne ja pyhä neizyt asuu kolmistaan kolmen Marjan mökissä.
xxx/ellauri157.html on line 356: Jukka Martti Kemppinen (s. 23. joulukuuta 1944 Kauhava) on suomalainen varaprofessori, varadosetti, filosofian varatohtori, varatuomari, Marja Kemppais-vainaan varamies, varakirjailija ja varasuomentaja. Jukka Kemppinen oli Antti Tuurin varaluokkatoveri Kauhavalla. Jukkis hääri vaimo Marjan kanssa Otavalla kunnes Paavo Haavikko sarvetti sen Marjan suostumuxella. Se on sählännyt vallan hirveästi sekä oikeussalitekniikassa että käännöxessä. Sen suomentamat Singerit on huomattavasti kehnommin käännettyjä kuin Liisa Ryömän. Kemppinen on saanut kirkon kirjallisuuspalkinnon, sillä Jukkis on kääntänyt Raamatun yli 10 kielestä.
xxx/ellauri193.html on line 559: Duncan tehtiin penetroimalla ja spermalla, hyi elukkamaista ja likaista, Jumalan poika sikisi pelkästä pyhästä hengestä, kukaan ei käynyt Marjan pukilla, ellei sitten Gabriel. Mutta onko enkeleillä kikkeleitä, kun perseetkin on tervatut? No ehkä etupuoli on silti juhlakunnossa.
xxx/ellauri229.html on line 655: Riikka Ojanperä Törnin muistotilaisuudessa Säkylässä 2003. Hän luki tilaisuudessa serkkunsa Marjan kirjoittamat muistosanat.
xxx/ellauri229.html on line 658: – Marjan piti mennä perässä Yhdysvaltoihin, mutta Törnillä oli siellä aluksi niin kauheaa. Suuri sankari oli siivoojana ja ties mistä.
xxx/ellauri253.html on line 369: Turmeltumaton Marja oli nähty tulemassa turmeltuneelta Tokmannilta. Marjan tissit joutuvat pian oikeisiin töihin, sillä Antero on puskenut sen paxuxi. Antero lukee vinnillä Leinon Einon sota-ajan ralleja:
xxx/ellauri298.html on line 102: Yrjö Alasimen kirjasta Doston hyvä ja paha Patti ei perustanut. Ei Stavro ollut paha, se oli onneton, silmät kyynelissä työnsi syylämunaa pikku Marjan paljaaseen. Tämä artikkeli kertoo psykiatrista. Yrjö Alanen (1860–1944) oli pappi ja kirjailija. Yrjö J. E. Alanen (1890–1960) oli teologian professori. Yrjö Alanen, ent. Näykki, (21. helmikuuta 1860 Kauhava – 20. toukokuuta 1944 Kurikka) oli suomalainen kirkkoherra, kirjailija ja historiantutkija. Alasen vanhemmat olivat talollinen Jaakko Alanäykki (Sippola) ja Valpuri Amalia Kustaantytär Ylänäykki. Yrjö Alanen oli naimisissa vuodesta 1888 Helmi Maria Karstenin kanssa, jonka veli oli uskontotieteilijä ja filosofi, tutkimusmatkailija Rafael Karsten. Koleerinen Rafuko oli vanhojen herrojen setä? Ei vaan Roope-eno, oikaisi Jönsy asiantuntijana. Yrjö Alasen ja Helmi Maria Karstenin lapsia olivat lääkintöneuvos ja Kurikan kunnanlääkäri Aarne Alanen, teologian professori Yrjö J. E. Alanen, sairaanhoitaja ja kielten maisteri Aili Alanen, oikeustieteen professori ja evankelinen maallikkopuhuja Aatos Alanen, sairaanhoitaja Aune Alanen, pankkivirkailija ja juristi Sylvi Alanen sekä professori ja historioitsija Aulis J. Alanen. Yrjö Olavi Alanen (30. tammikuuta 1927 Kurikka – 26. joulukuuta 2022) oli suomalainen psykoterapiaan erikoistunut psykiatri, neurologi ja tutkija. Hän oli Turun yliopiston psykiatrian professori. Yrjö O. Alanen on oman alansa kirjallisuuden lisäksi kirjoittanut kaksi muistelmateosta sekä teoxen Yrjö O. Alanen: Dostojevskin hyvä ja paha, 1981. Hänen väitöskirjansa aiheena oli The Mothers of Schizophrenic Patients.
28