ellauri005.html on line 206: Mikä on elämän perimmäinen tarkoitus? Viiskytvuotispäivänäni yliopiston anatomian laitoksella, ubi mors gaudet succurrere vitae, virallisena floruit päivänäni, vedin kiitospuheessani ilmiselvän johtopäätöksen: ei mikään. Elämän tarkoitus on elämä itse. Sen kyllä tietää sarjakuvapiirtäjätkin nykyään (Fig. 1.). Aristoteles sanoi saman filosofisemmin: elämä on entelekiaa, aktuaalista, se on läsnä, meneillä, kunnes loppuu. Elämä on aktiviteetti, aktiviteetti on aspekti (terveisiä Orvokki Heinämäelle ja Marja Leinoselle sinne jonnekin! Tervemenoa sinne nilkki!), joka on oma päämääränsä, siis itsetarkoitus. Tarkemmin sanoen, Ari sanoo onnellinen elämä, siis elämän tarkoitus on onnellinen elämä, ei paska. Mutta tää on vaan tarkennus. Pääpointti on, että tää on nyt tässä.
ellauri007.html on line 225: Näkemiin Marja
ellauri007.html on line 233: Näkemiin Marja kohta
ellauri012.html on line 763: Marjalle, vanhanaikaista
ellauri014.html on line 219: By the way, aika samanlainen sepaluksen raottaja, nyt muistan, oli myös se toinen reikäjuusto, sveitsiläinen panomies, siis tää punanen ja musta, sotilas vai pappi, ei väliä, molemmilla käy naisten suhteen hyvä viuhka. Stendhal eli Marie-Henri Beyle Grenoblesta. Se käytti itestään aina salanimiä. Don Phlegm. Poverino. William Crocodile. Ei tainnut tykätä nimestään. Tai itestään. Olikohan sen vanhemmat odottanu tyttöä, Marja-Siskoa. Orpo enon kasvattama sekin. Niinkuin Konradkin. Kuppanen. Se tykkäs oppilaiden mammoista. Rusoolle kelpas molemmat, äidit sekä tyttäret.
ellauri019.html on line 28: Täällä Marja Syrtti, Helsingin kasarmintori. Tänään on suuri päivä Suomen ja länsiliittoutuneiden maanpuolustushenkiselle väestölle, kun sarjakuvalehti Korkeajännitys on juhlnut 50-vuotisjuhlaansa näyttävin menoin ja ohimarssein puolustusvoimain komentajan, amiraali Kaskealan sinivalkoisten silmien alla. Paraatiin ovat osallistuneet kaikki Korkkarissa vuosien varrella maalla merellä ja ilmassa seikkailleet joukko-osastot. Paraatissa nähtiin divisioonittain urheita brittisotilaita Euroopan rintamilta, Sahaan taistelukentiltä ja Kauko-Idän kuolemanloukuista. Korkkarin 50-v päivän näyttävintä antia olivat brittien voittamattoman laivaston ja kuninkaallisten ilmavoimien ylilennot, puhumattakaan urheista norjalaisista vastarintamiehistä ja nazisioista kello kahdessa. Eli täällä kasarmitorilla on nautittu miehisen ystävyyden kukoistuxesta (c) E.Saarinen, ja mustavalkoisesta maailmankuvasta värikkäissä kansissa.
ellauri020.html on line 66: Marja Lsyöpä
ellauri020.html on line 460: Kaxoisvirran maa ja Persia on ikivanhoja vihamiehiä jo Urin ja Elamin ajoilta. Toiset seemiläisiä, toiset arjalaisia. Ukko Muhammedin perintöriita ei yhtään parantanut asiaa. Alin perilliset shiiat on yhtä leppymättömiä sunneille kuin Marja ja Masa Seijalle ja Riitalle Rauhixen ja majan menetyxestä. Sirkka ja Mirkkukaan ei muistaneet niitä testamentissa huolimatta tädittelystä. On se niin epistä. Yhteinen vihollinen voisi auttaa, kuten USA. Mutta siihen ne on liian republikaanisia. Välirikko raukeaa vasta haudassa tai sen partaalla.
ellauri022.html on line 277: Mut mit vit? Väliin säntää joku lännen tyttö, toinen Marja. Tää on nyt ihan kirjan pitkitystä, turhaa kiusantekoa. Tykkäsköhän Luisa Miltonista, kun antoi Pollylle sen sukunimen? Nyt on Pollin paratiisi hävyxissä. Polly haluu Tomin koska sattuu rakastamaan sitä, ilman mitään syytä, tostnoin vaan. Kai se tarkoittaa, et se antaa höpsismin ratkasta, jonkun liskoaivon puolikkaan. Geenimielessä voi siinä olla paljon järkeä. Niin tekee muutkin luontokappaleet.
ellauri022.html on line 283: Tom palaa Kalisotan kierrettyään päivettynenä ja filmitähden näköisenä. Vihjaa toiseen kihlauxeen, Polly luulee sen tarkottavan toista Marjaa. Lähtee vähin äänin lämmittämään kalossejaan ja miettii, onko toisella Marjalla pienet jalat ja laittaako Tom sille jalan kalossiin. No ei, väärinkäsitys, toinen Marja meneekin Nedille. Tom ja Polly tunnustavat porstuassa toisilleen lämpimät tunteensa.
ellauri024.html on line 176: että Pirkko Raili Marjatta Hiekkalan
ellauri025.html on line 882: Monika Fagerholm asui lapsuutensa Helsingin Puotilassa. Mäkin kävin siellä Hannu-Pekan kotona. Aika keskiluokkasta. Olihan siinä hienommat Marjaniemi ja Kallvik lähellä, niitä lienee kirjan muisteluissa mukana. Hänen isänsä oli koneenrakennuxen professori Nils-Erik Fagerholm (1928)ja äitinsä kirjastoamanuenssi Kristina Herrgård (1933). Nisseä 5v nuorempi, Botby gårdin kaunis Kristiina. Monika oli perheen kuopus ja kiltti tyttö. Isosisko Pia Annika (1959) on stashattu. Isän professorimatrikkelissa Monika on psykolog, isosiskosta ei ole mitään. Hän kirjoitti päiväkirjoja ja myöhemmin nuortenkirjoja. Muuna aikana hän juoksi lähimetsissä ja tapasi kavereitaan ympäri Itä-Helsinkiä.
ellauri026.html on line 100: Kekäleestä tulee mieleen äiti Pirkko, joka pahansisuisena M:nä (M kuin Marjatta :) takuulla nyt haarukoi kekäleitä ja kokseja tuolla alakerrassa. Sinne se viittoo keskimmäistä poikaansakin remmiin apulaisexi. Mikäs siinä. Mitäs vanha iloista, kunhan on lämmintä.
ellauri026.html on line 120: Anneli ja Seija oli yötä kerran Rauhixessa isoäidin turvana, kun Sirkka ja Olavi oli kaupungissa viemässä Sakua jonnekin. Marja ja Pirkko saattoi olla Imatralla ukin luona. Isoäidin jalat oli huonot, se ei päässyt ylös sängystä. Tytöt yöpyi yläkerrassa tyttöin huoneessa, isoäti alhaalla salin perällä. Tyttöjä oli kielletty juoksemasta rapussa, ettei isoäiti herää. Tuli kova ukonilma, kaikki heräsivät siihen. Tytöille tuli kova pissahätä, potta oli unohtunut alas. Isoäiti mökisi jotakin, muttei uskallettu mennä portaisiin kun oli kielletty. Ansua pissatti niin kovasti että se työnsi pyllyn ikkunasta ja pissi alas isoäidin ikkunasta ohize. Kyllä sataa kovasti, isoäiti kuunteli. Mökisi kai sitäkin. Tahtoi tytöt turvaxi. Aamulla saatiin moitteita ettei toteltu isoäitiä. Huono ohjeistus. Sade sentään pesi pisuviirun pois. Seku pienempänä pisi Sakun pottaan joka oli enemmän kuin puolitäysi. Se ei ollut tyhjentänyt sitä. Siinä oli vaan joku viikkolehti päällä.
ellauri031.html on line 781: Karl Anton Konstantin von Schoultz (Kalle-Anttooni, 1922-2013) oli humanististen tieteiden kandidaatti, lehtori ja YK-sotilas. Siitä tuli mustalaisten sulttaanin Kalle Hagertin luottomies. Se kirjoitti myös tyttökirjan Anita, mustalaistyttö. Schoultzin sukua näkyy tulleen Liettuasta Ruoziin 1600-luvulla, joku Martin Szkultet juurena. Venäjältäkin niitä näyttää Suomeen pörränneen. Minkä puun takaa lie sukua Solveig von Schoultzille, Lennart Segerstråhlen siskolle. (Solveig kyllä erosi hyvissä ajoin von Schoultzista. Nimi jäi, vaikka sittemmin nai säveltäjä Bergmannin.) Lennartin aika kökkö (mutta kallis) lintutaulu meni Marjalle, tai oikeammin Iso-Masalle. Siellä se nyt komeilee niiden olohuoneen sohvan takana. Masan piuhat on perstaantuneet, virta katkeilee. Se ei osaa enää sanoa edes lintu, Segerstråhlesta puhumattakaan. Solveig syntyi 1907 ja kuoli 89-vuotiaana 1996. Se oli suomenruozalainen modernisti ja radiopersoona. Kirjoitti lastenkirjan Petra och silverapan (1932). Sillä olis muistelmat, selviäiskö Kalle-Anttoonikin sieltä? Oiskohan Kalle-Anttooni voinut olla Oscarin jälkeläisiä, senaatin kääntäjän, jolta vietiin nazat ja aatelistitteli kun se kieltäytyi lähtemästä mukaan maailmansotaan? Kalle Anttooni lähti YK-sotilaaxi vapaaehtoisesti. Nils von Schoultz ei ole sukua, sen nimi oli väärennös. Sekin oli sotaisa, osallistui tuulimyllytaisteluun Kanadassa. Punatakit hirtti sen 1838, vaixe pyysi anteexi.
ellauri033.html on line 550: Ompasusi on samanlainen epääonnistunut isinpoika kuin Schopenhauer sikäli ezen isä kuoli ja äiti jäi, se istuu äiskän hännän alla ja halvexii sitä, pelkää mutta pitää tyhmänä ämmänä. Patu oli takuulla isinpoika myös, varmalla ei tullut toimeen äitipuolen kaa. Se alkaa ajatella kuin Repe Sorsa et se on erilainen kuin muut, siihen sattuu. Typerys. Aapat muistuttaa toisiaan kuin 2 Marjaa. Aboluuttinen egotisti tuli oppipojasta. Tai trendikkäämmin narsisti.
ellauri045.html on line 367: No seuraava pano Lahessa on vappuheila Marja-Liisa. Se on tanakampi kuin Hannu on tottunut, mutta vaikuttaa mukavalta. Jalat kuin pylväät, niiden välisessä ahdingossa se tuttu halkio, pidin siitä. No ei, tämä sorsa jäi ampumatta siipirikolta Hannulta. Seuraava Liisa kapakassa on ujon oloinen, mutta sanoo välillä jotain josta pidin. Ei ole tanakka. Mutta sillä on se Sami, ja se honaa ettei Hannu pidä siitä kunnolla. Sit on vielä se Liisa jota Hannu stalkkaa lenkkipolulla. Just tämmösistä hemmoista tulee raiskaajat. Niillä on niin ikävä halkiota. Mitä tahansa. Tytär Solja on muuten mukava, se jopa halus mennä Hannun kanssa naimisiin pienenä, mut se on vaan tytär, ja Stenmanien suku tyrehtyy sen mukana. Ne on sentään aatelisia, vaikka väärän koivun takaa.
ellauri048.html on line 119: Koskenniemi oli huolestunut Valvojan menestyksestä ja kilpailutilanteesta uusien lehtien paineessa. Hän kirjoitti 18.9.1949 Uuden Suomen päätoimittaja Lauri Aholle ja valitti, ettei Valvojan nimi esiinny lehden palstoilla. "Alinomaa siteerataan Ajan Kirjaa ja Näköalaa". Vuonna 1949 aloittaneen Näköalan päätoimittaja oli Aaro Hellaakoski ja toimitussihteeri Tuomas Anhava. Vakinaisiksi avustajiksi olivat lupautuneet mm. Unto Kupiainen, Kai Laitinen, Kaarlo Marjanen, P. Mustapää, Annamari Sarajas, Aale Tynni ja Lauri Viljanen.*
ellauri049.html on line 794: Suomalainen modernismi jakautuu kahtia: toisaalta 1920-luvulla esiin nousivat suomenruotsalainen runous ja tulenkantajat, toisaalta 1950-luvun modernismi, joka hylkäsi kansallisen perinteen. Ensimmäistä kautta edustavat muun muassa Elmer Diktonius, Edith Södergran, Olavi Paavolainen ja Mika Waltari, Uuno Kailas, jälkimmäistä Tuomas Anhava ja hänen ympärillään esimerkiksi Otavan piiriin kuuluneet Paavo Haavikko, Marja-Liisa Vartio ja Veijo Meri.
ellauri050.html on line 56: Kirjassa Marjaana Madagaskarissa
ellauri054.html on line 187: Riikonen even found his wife-to-be, Salme Marjatta, at the University. They both studied Latin and attended the same lectures. The couldn’t marry until 11.5 years after their first meeting, however, as H. K. Riikonen wanted to follow scholar Valentin Kiparsky’s advice to not marry until his dissertation was complete. "Saatuani väitöskirjani valmiixi aion palata mielirunoilijani Horatiuxen pariin." Julkaistuaan kirjeet Tarastin kanssa kirjana Eero ja Hannu (vai oliko se toisinpäin) se sanoi myhisten partaansa: "seuraavaxi aion julkaista rakkauskirjeeni."
ellauri054.html on line 191: Kuinka sattuukaan Hannun vaimo on kirjastonhoitaja. Salme Marjatta Riikonen made her career as a librarian at the Faculty of Arts library. She has been retired for years. The Riikonen’s two children have followed in their parents’ footsteps. One of them holds a Master's degree in Swedish, and the other in Spanish.
ellauri054.html on line 197: Kesäloman Hannu viettää jouluisin Teneriffalla ja kesällä tekee töitä verstaalla. Lähteekö Penelopen kärsivällisyydellä varustettu Salme Marjatta mukaan tähänkin?
ellauri054.html on line 199: 1998 Ylioppilaslehti haistatteli Hannua ja Marjattaa niiden suhteen alkuajoista. Kuvaa varten Riikoset ryhmittyvät kukikkaan kankaan eteen. Marjatta vastustelee ensin, kunnes muistaa saaneensa “Riikoselta silloin nuoruudessa vaaleanpunaisia ruusuja”. Tyypillinen yliopistopari sanovat olevansa. Hannu ei ole mikään Tex Willer. Salme Marjatasta ei ole kuvaa. Se sai valkoisen leijonan ritarimerkin hyvästä palvelusta.
ellauri063.html on line 153: Kuin 2 Marjaa! Jussi Halla-aho, perussuomalaisten puheenjohtaja / Roland Freisler, natsi-Saksan kansantuomioistuimen puheenjohtaja
ellauri064.html on line 368: Marko Suomi fanittaa twitterissä Jouko Turkka-vainajaa, sitä fasistinoloista pipopäistä tumppia. Joka ulkoilutti yhen sysmäläissyntyisen härkämaalarin (Marjatta Tapiola) Australian karjakoiraa Sysmän raitilla. Karjakoira oli se jolla oli remmi kaulassa.
ellauri064.html on line 499: Anteeksi lapset, että olemme tuhonneet teidän ilmastonne, mutta me voidaan palata välittömästi sodanjälkeiseen aikaan, niin sitten jokainen tietää kuinka niukasti aikanaan elettiin. Aloitetaan! Ensimmäisenä lopetetaan koulukuljetukset. Lasketaan asuntojen, ja koulujen sisälämpötila n 13° asteeseen. Pysäytetään koneelliset ilmastointilaitteet, tuuletus toimii ikkunoiden kautta. Laitetaan TV ja kännykät pimeäksi. Kylällä voi olla naapurissa mustavalkoinen putki TV. Joissakin talouksissa voi olla kiinteä puhelin, ja puhelinkopit otetaan käyttöön. Lopetetaan urheilu sisähalleissa, ja elokuvia voi katsoa kaupungilla 3-4 :ssä Elokuvateatterissa. Urheilussa siirrytään ulkona pelattavaksi kaikki pelit, ja harjoituksiin kuljetaan hiihtäen tai polkupyörällä ajaen. Lopetetaan koulu ruokailu, tai jos kouluissa ruokaillaan, oppilaat tuovat ruokatarvikkeet itse keräten ne kesän aikana. Mm. Marjat , sienet, perunat , porkkanat ja muut kasvikset, jotka kasvatetaan siirtola puutarhojen kaupunkien ja kylien omistamilla kasvi mailla. Kerrostaloihin laitetaan yksi sauna, ja saunavuorot. Keittiöistä hävitetään jääkaapit ja pesukoneet, pakastimet. Tilalle tehdään yhteinen pesutupa ja kylmäkellaritilat. Maataloudessa siirrytään hevos talouteen, hävitetään koneet, ruohonleikkurit, moottorisahat ja muut pienkoneet. Siirrytään pokasaha kauteen, ja puut tehdään pilkkomalla. Voin tässä vielä mainita, että nuoret 14-17 vuotiaat nuoret hoitivat koko sodan ajan hoitamalla Suomen julkisten rakennusten, ja omakotitalojen lämmityksen tekemällä satoja tuhansia kuutioita polttopuita tosi alkeellisin välinein, miesten ollessa sodassa. Romutetaan kaikki kuorma autot, ja siirretään puut tehtaille uittamalla, niin tiet säästyvät. Tässä nyt on muutama esimerkki asioista jotka olen elämäni aikana joutunut kokemaan, ja jos jokainen nuori asettaa lähtökohdaksi tämänkaltaisen elämän, niin voi senjälkeen syyttää elämänsä mahdollisuuksien tuhoamisesta.
ellauri067.html on line 38: Sain koronan sulkemasta kirjastosta herätelainana jäljittelemättömän Tommi Kinnusen lukuromaanin Pintti. Plintti oli käsineidon tapainen apupoika Marjatta Kurenniemen teoxessa Puuhiset. Se paljastui (Hui! juonipaljastus!) loppupeleissä puuhisten kuninkaan pojaxi, joka ei osannut sanoa ärrää eikä ässää. Plintti < kr. plinthos 'tiiliskivi' voisi tarkoittaa myös jalustaa.
ellauri092.html on line 380: Marja Oy sai luvan valmistaa 10% alkoholia sisältävää kirkkoviiniä sekä lisäksi pieniä määriä alkoholia sisältäneitä hehkumehua ja marjahyytelöitä. Vuonna 1919 kieltolain tultua voimaan Heikel tuomittiin Hattulan käräjillä kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen koska Marja Oy:n tehtaan tuotteiden alkoholipitoisuus oli ylittänyt lain salliman 2 prosenttia. Heikel erosi tämän jälkeen syyskuussa 1919 Marja Oy:n toimitusjohtajan virasta ja siirtyi perheineen Paraguayhin. Hän toimi sen jälkeen loppuelämänsä ajan itsenäisenä hedelmänviljelijänä Villarricassa Paraguayssa juoden väkeviä mehuja.
ellauri093.html on line 351: Hiljan äidin porukoilla oli mökki Lahden lähellä Vesijärvellä. Joxeenkin rauhismainen ilmeisesti. Nimikin oli Rauhaniemi. Siellä oli pyöreitä asteri- ja bellispenkkejä, ja sieviä pöytäryhmiä kahvitarjoilua varten. Mäntymezä oli perattu puistomaisexi ja aidattu piikkilangalla jotta naapurit pysyisivät loitolla. Marjapensaita ja keittiökasvimaita oli ennestään, ja suuri alue varattiin puutarhamansikoille. Saku pantiin pumppaamaan vesi järvestä kaivonrenkaisiin josta se valutettiin istutuxille.
ellauri100.html on line 174: Suvakit nyt vaan ovat näitä Marjaana-papin tyylisiä vipeltäjiä. Kuntoutuminen vähän kesken.
ellauri107.html on line 340: Näin kirjoittaa walesilainen runoilija Dylan Thomas (1914-1953) runossaan Älä sovinnolla lähde siihen hyvään yöhön (suomennos Marja-Leena Mikkola). No sehän ei elänytkään kovin vanhaxi. Runosta tulee mieleen Rothin don quijotemainen kamppailu kaiken katoavaisuutta vastaan. Mixi olemme ylipäänsä täällä? Hölmö kysymys. Johan sen ateisti kertoi nigerialaishölmölle: koska vanhempani harrastivat sexiä. Merry kuittasi: mixi muut apinat ovat täällä? Mixi kengurut ovat täällä? Mitä on elämä? Välitunti kahden unettavan oppitunnin välissä.
ellauri110.html on line 373: Westerbergin vanhemmat olivat ylietsivä Torsten Westerberg ja ravintolaemäntä Margit Eriksson. Hänen ensimmäinen puolisonsa 1965–1970 oli taidemaalari Riitta Raija Puupponen, toinen 1971–1988 filosofian tohtori Elina Waris ja kolmas vuodesta 1992 on taidegraafikko Marjatta Nuoreva.
ellauri118.html on line 1068: Danny sanoo radiolähetyksessä päättäneensä, ettei koskaan eroaisi vaimostaan. Armi kuitenkin eräänä päivänä kysyi, menisikö Danny hänen kanssaan naimisiin. – Sitten kun tämä hetki tuli, jolloin Armi kysyi mennäänkö naimisiin, sanoin joo, mennään naimisiin edellyttäen, että sinä et enää juo viinaa ja jätät tuon seurueen, Danny kertoo. Aavikon sisko Marja-Liisa Kauranen kommentoi Dannyn kertomusta Ilta-Sanomille. Kauranen sanoo, että Dannyn sanat antavat tilanteesta vääristyneen kuvan, sillä naimisiin menosta oli puhetta jo ennen Aavikon alkoholisoitumista. Kaurasen mukaan naimisiin meno ei siis riippunut yksin hänen siskostaan tai tämän sairastumisesta. Pari ei saanut koskaan virallisesti toisiaan. Danny Lipsanen oli koko suhteen ajan naimisissa Liisa Lipsasen kanssa mutta sai säännöllisesti Armilta kosteata pillua.
ellauri131.html on line 268: Tenkuilla oli tytär Marja, jonka tietysti tapasin jo pikkulikkana Järvenpäässä. Pari kymmentä vuotta myöhemmin hän tuli vastaan Pantheonin torilla - hän oli naimisissa amerikkalaisen kanssa, ja asui Rooman keskustassa. Hänen vanhempansa olivat opiskelleet Amerikassa, kuulin myöhemmin, mutta vasta nyt tänä vuonna sain tietää heidän elämästään ennen sotia ja sotien aikana. Liisa näet lähes 90-vuotiaana julkaisi pariskunnan päiväkirjat sodan ajalta nimellä "Inkeriläisiä siirtämässä". Helsingin Sanomien Markus Jokelan ottama kuva Liisasta vuodelta 2008 on alla, kun en vielä löytänyt omaa ottamaa:
ellauri140.html on line 398: The Eugh° obedient to the benders will, Marjakuusesta saa jouskarin,
ellauri150.html on line 48: Nyt.fi|Nyt.fi-analyysi Marja Sannikan ”woke-jakso”sta oli malliesimerkki siitä, mikä kaikki suomalaisessa rasismikeskustelussa on pielessä – ja miksi ihonväristä pitää puhua.
ellauri150.html on line 49: Ylellä viikko sitten esitetyn Marja Sannikka -jakson tarkoitus oli selvittää, miten välttää vastakkainasettelua ja vihaa. Toisin kävi.
ellauri150.html on line 53: Ylen Marja Sannikka -ohjelman jakso, jossa vierailivat toimittaja Renaz Ebrahimi ja tähtitieteilijä Esko Valtaoja, on ollut iso puheenaihe sosiaalisessa mediassa koko viikon.
ellauri150.html on line 59: Ylen Marja Sannikka –ohjelman kohuttua, viime perjantaina esitettyä Hyviä asioita ajetaan huonoilla keinoilla -jaksoa on katsottu tähän mennessä Yle Areenassa noin 483 000 kertaa. Esimerkiksi aiemmalla, rokotteita käsittelevällä jaksolla on reilu 44 000 katsomiskertaa.
ellauri150.html on line 103: Marja Sannikka –jakson jälkeen Nguyen kirjoitti valokuvaaja-aktivisti Aisha Benahmedin kanssa kansalaisjärjestö Fem-R:n sivuille blogikirjoituksen, jossa oikaistiin jaksossa esiintyneitä käsityksiä ja käsiteltiin muun muassa värisokeaa rasismia. Termiä on käsitellyt muun muassa amerikkalainen sosiologi Eduardo Bonilla-Silva vuonna 2010 julkaistussa Racism without racist –teoksessaan.
ellauri150.html on line 167: ”Sä oletat tietäväsi, mitä Marja ja minä ajattelemme sinusta. Eihän se voi pitää paikkansa”, tähtitieteen emeritusprofessori virkkoi. Marja ja minä, me.
ellauri150.html on line 179: Marja Sannikka oli löytänyt oikeat keskustelijat ohjelmaansa, jonka teemana oli ”voiko hyvien asioiden ajaminen lisätä pahaa?”. Toimittaja Renaz Ebrahimi ja avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja ottivat yhteen, kirjaimellisesti.
ellauri150.html on line 217: Kun seuraa Marja Sannikan ohjelmasta leimahtanutta keskustelua, niin se muistuttaa pelottavasti Sodoman kehitystä, alkaen Lootin perhekunnan tulosta kaupunkiin. Oudot, vieraat projisoidaan määräilijöiksi, jotta ulos sulkeminen heidän omasta tilastaan, talostaan, näyttäisi oikeutetulta.
ellauri153.html on line 683: Naama ei tosin ollut kummoinen. Vähän sellainen kuin Tytti Torpeedolla. Ei siitä tule edes Aku Ankan kauneussalongissa kalua. Marja Tuhdilla on [oli] myös hyvä vartalo, vaikka lätty mitäänsanomaton ja rokonarpinen.
ellauri163.html on line 648: Marja Mähöne on fyysikko ja ex-nunna Willin maailmasta. Hän tapaa Lyran Lyran ensimmäisellä vierailulla Willin maailmaan. Lyra antaa Marjalle käsityksen Pölyn luonteesta. Kirkon agentit pakottavat Marjan pakenemaan Mulefan maailmaan. Siellä hän rakentaa keltaisen vakoilulasin, jonka avulla hän voi nähdä muuten näkymättömän pölyn. Hänen tarkoituksensa on oppia, miksi Pöly, josta mulefa-sivilisaatio on riippuvainen, virtaa ulos maailmankaikkeudesta. Marja kertoo tarinan kadonneesta rakkaudesta Williin ja Lyraan ja myöhemmin pakkaa heille lounaan, joka sisältää "pieniä punaisia hedelmiä", jonka hänen tietokoneensa "Luola" oli neuvonut häntä tekemään.
ellauri163.html on line 690: Lyra matkustaa Asrielin maailmojen välisen avauksen läpi Cittàgazzeen, kaupunkiin, jonka denizenit löysivät tavan matkustaa maailmojen välillä. Cittàgazzen holtiton teknologian käyttö on julkaissut ankeuttajia, jotka tuhoavat aikuisia sieluja, mutta joille lapset ovat immuuneja, mikä tekee maailmasta tyhjän aikuisista. Täällä Lyra tapaa ja ystävystyy Will Parryn kanssa, 12-vuotiaan pojan kanssa maailman Oxfordista. Will, joka äskettäin tappoi miehen suojellakseen sairasta äitiään, on törmännyt Cittàgazzeen yrittäessään löytää kauan kadoksissa olleen isänsä. Lyra tunkeutuu Willin (meidän) maailmaamme ja tapaa tohtori Marja Mähösen, fyysikon, joka tutkii pimeää ainetta, joka on samanlainen kuin Pöly Lyran maailmassa. Lyra rohkaisee tohtori Mähöstä yrittämään kommunikoida hiukkasten kanssa, ja kun hän tekee niin, he (puheliaat hiukkaset) käskevät häntä matkustamaan Cittàgazze-maailmaan. Lyran alethiometrin varastaa lordi Boreal alias Sir Charles Laxrom, rouva Coulterin liittolainen, joka on löytänyt tien Willin Oxfordiin ja perustanut sinne kodin.
ellauri163.html on line 700: Will, Lyra, Tialys ja Salkkari matkaavat Kuolleiden maahan ja erottavat väliaikaisesti esinahkansa vapauttaakseen aaveet vankeudestaan. Marja Mähöne, tiedemies Willin maailmasta, joka on kiinnostunut "varjoista" (tai pölystä Lyran maailmassa), matkustaa maahan, jossa asuu outoja tuntevia olentoja nimeltä Mulefa. Siellä hän ymmärtää Pölyn todellisen luonteen, joka on sekä luonut että ravitsee elämää, joka on tullut siitä vitun itsetietoiseksi. Lordi Asriel ja uudistettu rouva Coulter yrittävät tuhota auktoriteetin regenttimettronin. He onnistuvat, mutta itse kärsivät tuhoa prosessissa vetämällä Metatronin syvyyteen.
ellauri163.html on line 704: Kirja päättyy Willin ja Lyran rakastumiseen, mutta tajuten, etteivät he voi elää yhdessä samassa maailmassa, koska kaikki ikkunat – paitsi yksi alamaailmasta Mulefan maailmaan – on suljettava pölyn menetyksen estämiseksi, koska jokaisen ikkunan avaamisen myötä syntyisi Ankeuttaja, ja se tarkoittaa, että Will ei saa koskaan käyttää veistä enää koskaan. Circumcisio on ainiaaxi loppunut. Voi nössö sentään. Heidän on myös oltava erillään, koska molemmat voivat elää täyttä elämää vain kotimaassaan. Paluun aikana Marja Mähöne oppii näkemään oman dæmoninsa, joka on mustan alppinaakan muodossa. Lyra menettää kykynsä lukea intuitiivisesti alethiometriä ja päättää oppia käyttämään tietoista mieltään saman vaikutuksen saavuttamiseksi. Vapaalle tahdolle ja oikeudelle jatkaa tietoa taikauskolla, joka on jälleen myönnetty kaikille eläville olennoille, hän päättää rakentaa Taivaan tasavallan omaan maailmaansa, ja jakaa kaikille ilmaisexi Eeva-lehteä.
ellauri164.html on line 132: Turpa kii, nyt turpa kii! ... Se on häpeä, moite, täällä: Saatana joka sanoo että tuli on noloa, että mun kiukku on karmaisevan typerää. - Riittää!... Mokat joita mulle kuiskitaan, taiat, väärät hajuvedet, lapsellinen musa. - Ja ajatella että mulla on totuus tiedossa, etmä nään oikeuden: mulla on terve ja pysähtynyt ymmärrys, mä olen valmis täydellisyyteen... Ylpeys. Mun päänahka kuivuu. Sääliä! Herra, mua pelottaa. Mullon jano, tosi jano! Au! Lapsuus, nurzi, sade, järvi kivillä, kuutamo kun kellotapuli soittaa 12... Piru on kellotapulissa tällä hetkellä. Marja! Pyhä neizyt!... Kauheeta mun tyhmyyttä.
ellauri171.html on line 111: Lea ei ollut yhtään hullumman näköinen saatuaan moniteholasit. Liisa on sille mustasukkainen Marjasta.
ellauri183.html on line 370: Kun Cohn oli ilmaissut ajatuksensa, hän istuutui tuolilleen, ja silloin Eesau nousi, pullisti rintansa ja tarttui tuuheaan oksaan pysyäkseen tanakasti pystyssä kuin Marjan kauluxet. Vegaani George gorilla pieraisi ja lähti.
ellauri184.html on line 132: Sakari vähän epäili kun enkeli (se sama joka ilmoittautui myöhemmin Marjalle) tuli kertomaan et pian olis Liisa paxuna. - Kukahan sä mahdat olla, ja mistä sä hei tiedät sen niin varmana?
ellauri194.html on line 686: Banerjee-Louhijan isä oli lentokoneinsinööri Sunil Kumar Banerjee ja äiti Sylvi Tyra Marjatta Kotro. Hän itse on koulutukseltaan työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri. Hän on kertonut lähteneensä lukemaan lääketiedettä työterveyshuollon isän Albert Schweitzerin neuvosta. Hän on kirjoittanut sekä viihde- että tietokirjoja. Kirjassa Yhden päivän kuningatar hän kertoo vanhempiensa tarinan.
ellauri203.html on line 539: Verhojanski senior on nuhjannut emäntänsä Varvaran hameissa 20v uskaltamatta tunnustella hameenalusta. Se harmittaa Varvaraa. Hämäriä naimakauppoja ja ilmaisia panoja kuin kauniissa ja rikkaissa. Pjotr, Verhojanski jr, tulee yllättäen paikalle. Sen perään hiippailee Stavrogin. Sillä on messissä joku Marja, tyypillinen Doston damsel in distress jonka Dosto-avataari Stavro on muka pelastanut, bylsimättä sitä kovin pahasti. Sähläystä Verho Sr:n naimakaupoista jonkun Darjan (ilmeisesti Stavron isän ex-kanasen) kaa. Shatov hipsii näyttämölle ilman puheosaa. Se menee vaan ja vetää mitään sanomatta lättyyn Stavroa. Stavro ei ole moxiskaan, ja Shitov lähtee lätkimään eri nolona.
ellauri203.html on line 542: Pjotr alkaa huseerata piireissä. Se koittaa saada Stavron mukaan johkin radikaalijuttuihin, mut Stavro ei lämpiä ajatuxelle. Sillä on joku oma lehmä ojassa. Se menee Shitoville kyselemään insinööristä. Kirillovin pitäs olla sen adjutanttina jossain nenästävetojutussa, josta tuli 2-taistelu. Siinä samalla ne juzkaa Kirillovin kamikaze suunnitelmasta. Osoittautuu et Stavro on salaa naimisissa Marjan kaa. Sixpä Shitov oli räpännyt lättyyn Stavroa. (Eli siis mix? Selittäkääpä tarkemmin.) Shitov on eronnut Pjotrin salaliitosta ja on nyzen verivihamies.
ellauri203.html on line 543: Shatov on ize asiassa vihanen Stavroginille siitä eze oli usuttanut sen kääntymään putinistixi muttei ize osallistunut. Stavrov puolustelee huonosti. Stavrov varottaa Shitovia että Pjotr meinaa nirhata sen lähiaikoina. Hämärää kähmintää jonkun exconvict Fedkan kaa. Marja ei piittaakkaan Stavrosta ja puukkii sitä, Stavro puukkii takaisin. Stavron käytös on aika sekavaa. De facto se maxaa ex-convictille Marja-vaimon murhasta.
ellauri203.html on line 549: Kaikki lupaavat, Shitov hipsii tiehensä, perässään Stauro ja ins. Kirillov. Alkaa meteli. Pjotr lähtee litomaan kaverusten perästä. Kirillovin luona Verho kysyy maxaako Stavro Marjan ja sen kapteeniveljen hoitelun. Veli meinaa näät paljastaa koko conspiracyn. Pihi Stavro kieltäytyy, seuraa hulluttelua Pjotrin ja Stavron välillä. Ne taitaakin olla homoja. Osottaituu ettei Pjotria oikeasti kiinnosta sosialismi, vaan Stavron peräreikä. Joka pysyy sille kylmänä ja tiukkana. Jos ette pysy mukana, ei ihme, en minäkään.
ellauri203.html on line 551: Kuvernööri haukkuu väärää puuta ja meinaa pidättää Verho Seniorin. Tulee pahaa sekaannusta taas. "Suuri kirjailija" Karmazinov, Turgenev valepuvussa, esiintyvät gaalassa huomenna. Stavrogin varastaa shoun Karmazinovilta paljastamalla, että Marja on sen puoliso. Tää on kyllä kamalaa häsläystä mutta siitä huolimatta pitkäveteistä.
ellauri203.html on line 559: Stauro ja Liisa on ottaneet erän petipainia ja heräävät tuhkaläjässä. Pjotr sanoo että kapun murhasi Fedka the ex-convicti. Hänellä ei ollut osaa eikä arpaa jutussa. Liisa pyrkii paikalle kumikaulailemaan. Palossa paloi myös Stavron Marja-puoliso. Rahvas tappaa Liisan kotimatkalla. Vittuako se niille kuului, voi kysyä.
ellauri203.html on line 561: Stavro lähtee lätkimään St Petersburgiin. Terroristit tärisevät. Oliko kapu pakko nirhata? Kyllä, Pjotr vakuuttaa näyttäen kapun kielintäkirjettä. Shitov on toinen heikko lenkki, kyllä sekin pitää nirhata. Osoittautuu että Marja onkin Shitovin ex-vaimo ja se on paxuna Stavron spermasta. Shitov ei aavista mitään ja on suorastaan iloinen. Mutta Shitov ei tiedäkään että nyze nirhataan! Pjotr hoitaa homman ammattimaisesti kuin Hammar konsanaan, vihellellen ja hihittäen izexeen. Semmoisia ne nihilistit ovat! Ikävä kyllä insinööri meinaa livetä sopimuxesta. Ai jaa eise lipeäkkään. Loppu hyvä kaikki hyvin, vai mitä? No ei siinä kaikki!
ellauri203.html on line 565: Kun Shitovia ei kuulu (sehän on pää ammuttuna jossakin), vasta synnyttänyt Marja ezii insinööriä ja löytää sen kotoonta luodinreikä päässä. Izemurhalapusta näkyy että Shitovkin on nirhattu. Marja ja vauva sairastuvat ja kuolevat, tietysti. Rikospaikantutkijat selvittävät dna-tutkimuxilla että Kirillovilla on ollut avustajia, ja alkaa hirmuinen pesänselvitys. Vielä heikompi lenkki Lyamsin vuotaa koko jutun, ja koko porukka, Pjotria lukuunottamatta joka karkasi St Petersbrgiin, pannaan kalterien taa. Loppu hyvä kaikki hyvin, vai mitä? No ei siinä kaikki!
ellauri203.html on line 591: Stavro tunnustaa eze bylsi max 14-vuotiasta typyä vaan koska se tuntui sillä hetkellä kivalta ajatuxelta. Sejjälkeen se nai ramman Marjan vaan tehäxeen omasta olostaan vielä kurjempaa. (Miten kurjaa se oli ehkä Marjasta ei Dos- Stavroa liiemmälti kiinnosta.)
ellauri203.html on line 606: Rangaistaxeen "izeään" ihanasti lisää se päättää naida ramman Marjan joka sekin oli siihen ihan lääpällään (pojat selvittivät). Pelkkä ajatuskin että Stavrogin (juu se käyttää izestään 3. persoonaa kuin narsistinen zaari) naisi tollasen vihoviimeinen räähkän oli nurinkurinen ja teki Stavrolle heti stondixen. Mitään rumempaa ei voinut kuvitella. "Kylmiö" on sana joka tarkottaa just tälläsiä narsisteja psykopaatteja.
ellauri203.html on line 665: "Make a vow to yourself, and with that great sacrifice you buy everything that you long for", ehdottaa Tiihon. Vitun uskontokamasaxat hieroo koko ajan kauppoja kuolleista sieluista, planeeraa pakkolunastuxia ja hintaralleja. Mutta ei. Niin paljon ei Stafylokokki sitä sentään rakasta. Tiihon pyllistää ja näkee kolmannella silmällä että Nikke panee vielä potin nokkiin ennenkö julkaisee nää tunnustuxet. "Cursed psychologist!" huutaa Nikke sattuvasti. Ne on kai sitten ne Marjan ja muiden porukoiden murhat, jotka on toki pahempia koska uhrina on myös aikuisia miehiä.
ellauri206.html on line 160: Rikun kirjan kandaulismiluvussa missä Petrin kalu seisoo saunassa vastahakoisesti kohti tuppikullisen ravintoloizija Seilon suojatin, lyhyenlännän Marjan kasvoja, mainitaan elokuva nimeltä
ellauri206.html on line 161: Svengijengi ’62 (engl. American Graffiti), vuonna 1973 ensi-iltansa saanut elokuva, joka on George Lucasin ohjaama ja käsin kirjoittama. Se kertoo tarinan yhdysvaltalaisista teineistä heidän kesälomansa viimeisenä iltana valmistuttuaan high schoolista. (p.o. kesälomansa viimeisenä iltana heidän valmistuttuaan, vittu kukaan ei enää osaa possesiivisuffixeja, lakkaisivat edes yrittämästä.) Tämäkin leffa on mulle n.h. Mikä olis voinut vähemmän kiinnostaa kuin amer. teinileffa vuonna 1973 jolloin viilasin oza hiessä stalinistisen pankinjohtajan tyttären hilloviivaa ja interreilasin Unkarista etelään pieni sininen pahvimatkalaukku kädessä. Eikös ne typerät Star Wars rainat olleet samaisen sentimentaalisen lukaasin käsialaa? Juu sama leuaton harmaa pikku mies on kyseessä. Ronny Howard s. 1954 esitti lukaasia s. 1944. Lukaasin firma on sittemmin myyty Disneyn Waltille. Ylläri. Tirkistely on obsessiivis-kompulsiivista toimintaa. Tästä luvusta tulee mieleen Heli Mätinki 3v aiemmin jossain Turussa, missä mullakin alkoi kalu seistä vastahakoisesti saunassa ja pakenin Petrin lailla uimareissulle vähän äkkiä. Olis pitänyt vaan Petrin lailla ottaa mela kauniiseen käteen ja työntyä käskyn mukaan kaikkeinpyhimpään. Vaikka tuskin oisin pystynyt edes 5 pistoon. Ois takuulla tullut ejaculatio ante portas. Toisaalta toisella kertaa olisi voinut mennä paremmin. Marjan mielestä sukuelimet on hirveä sana. Siinäkin on jotain outoa. Kaikki hahmot toistavat taas Korhosen omia ajatuxia. Marja ei ollut erityisen kaunis mutta auliin panohaluinen.
ellauri211.html on line 36: Marjatta Leppänen: "Ruskea tuuli kantaa kauas!"
ellauri211.html on line 299: Katri Helena ja Panu Rajala olivat naimisissa vuodesta 1997 vuoteen 2004. Toissavuotisessa Katri Helena -musikaalissa Panu Rajala tuotiin kirjailijan mukaan esiin varsin kyseenalaisessa valossa. Panu Rajalaa ei musikaalissa kutsuttu hänen oikealla sukunimellään, vaan miehestä käytettiin leikkisää nimitystä Proffa. Musikaalissa Proffa liehitteli muita naisia eikä ollut vaimonsa tukena, mikä teki laulajan surulliseksi. Rakkaus rakoili nopeasti. Musikaalista kiukustuneena kirjoittamassaan paljastuskirjassa Rajala sanoo tuovansa kostoxi Katri Helenasta esiin arkisemman puolen. - Tässä tulee ehkä hieman inhimillisiä kosketuksia ja yksityiskohtia, jotka liittyvät tarinan kulkuun ja tähän draaman kaareen. Halusin tuoda joitakin inhimillisiä, arkisempia ja tavallisempia piirteitä tähän hyvin kiillotettuun tähtikuvaan. Koska hän on ollut suuren ihailun vallassa (sic) vuosikymmeniä, niin kyllä siihen liittyy vähän muutakin. Ajattelin, että teen palveluksen tuleville elämäkerran kirjoittajille antamalla tällaista läheltä nähtyä aineistoa, Rajala kertoi. Lavalla nähtiin rajuja riitoja, joissa kummatkin käyttivät kovaa kieltä toisistaan. Katri syytti Proffaa julkisuudenkipeäksi ja kaksinaamaiseksi liehittelijäksi, Proffa puolestaan haukkui Katria henkien kanssa seurustelevaksi haahuilijaksi. Kaikki repliikit oli poimittu naistenlehdistä. Ranua esittänyt hemmo tuntee esittämänsä henkilön myös todellisuudessa, he ovat tehneet yhteistyötä. Toivon, että Panu Rajala suhtautuu tähän huumorilla, Katri sanoi. Ranu on tollanen Suomen Bellow, Roth tai Knasu, kaunainen narsisti. Panu Rajala harmistui syksyllä 2010 ensi-iltansa saaneesta Katri Helena -musikaalista, koska hänet esitettiin siinä epämieluisassa valossa. Rajala oli musikaalissa Proffa, joka esitettiin suorastaan pellenä, lukeneisuudellaan pröystäilevänä hienostelijana. Panu alkoi panna Marjaa Katrin selän takana. Panu Rajala ja Marja Norha vihittiin Sastamalan vanhassa kirkossa 2007. Panu Rajalan ei tarvitse piilotella sivistyneisyyttään nykyisen vaimovainajansa kanssa. Hän on opettaja! Tai siis oli, ei sekään kestänyt kovaa käyttöä.
ellauri211.html on line 302: "Arvaa. Paula puuskahti, että aina sä löydät noita hienoja sivistyneitä miehiä, ja mä en löydä muita kuin kiipijöitä, hyväksikäyttäjiä ja perseennuolijoita." Rajala kertoi IS:lle maaliskuun alussa pettäneensä Katri Helenaa nykyisen vaimonsa Marjan kanssa. Liittoa hiersi erilaisuus. - Heti avioliittomme alussa tapahtui sellainen asia, että päättelin sen olevan meidän suhteessamme erottava tekijä. Huomasin pian, ettei erilaisuutemme ehkä ollutkaan liitossamme rikkaus, Rajala totesi. Panu Rajala avautuu blogissaan saamastaan lähestymiskiellosta: ”Kolmen sekunnin väärä kädenliike voi äkkiä kostautua”. Rajala kertoo tuomion seurauksena hänen juhannuksensa olevan ”tehokkaasti pilattu”. Männävuonnakin kokon pilasivat poliisit. Ei kulohälytys koske julkimoita.
ellauri217.html on line 335: Jörkka vahvistaa mun tiivistelmän apinoiden elämän tarkoituxesta: se on tehdä lantiolla eleitä, joista uudet apinat saa alkunsa. Sisään vaan vaikkei seisokaan, ja sitä suuremmalla syyllä jos sattuu seisomaan. Marja puhuu pomon kanssa luurissa samalla kuin Petter pendelöi rytmisesti sisään ulos lootaan
ellauri217.html on line 347: Marja Pitkätussun koulutie kohti tasa-arvoa käy tussunheilutuxen kautta. Shake your moneymaker. Se ruuvaa jakorasiaa tasapuolisesti kaikille. Pohjoisrannan kermaperse Donner tekee pilaa maalaiskylän "herrasväestä" jotka käy Kanarialla ja omistavat talonpoikaissälän lisäxi *pakastimen* sekä lähimmästä (Joen) kaupungista ostettuja *jäljiteltyjä* tyylihuonekaluja. Kyllä nyt on tasa-arvo menossa jo liian pitkälle. Mikroaaltouuni televisio, tuvan täydeltä elektroniikkaa.
ellauri217.html on line 626: Lammaskaalta. Vaimo läxi. Marja himoizee nyt lammaskaalta. Se on varma merkki että pullat ovat uunissa. Marjan sohva oli epämukava, kenties Bomanilta. Kun Arvo siinä ponnistaa alkaa liimauxet irrota.
ellauri248.html on line 39: Marjaana Madagaskarissa
Nuorten toiveita
ellauri248.html on line 46: Seijan lapsuuden mielikirjoihin kuulunut Marjaana Madagaskarissa oli päässyt hukkumaan. Sitä ezittiin kissojen ja koirien kanssa muttei löytynyt. Piti ostaa antikvariaatista uusi kappale.
ellauri249.html on line 54: Tuglas-seuran perustajajäsen Friedebert Tuglas oli alkup nimeltään Mihkelssön. Eikä siinä kaikki: hän oli 1 Siuru-kirjailijatiimin jäsenistä! Marja Leinosvainaa osallistui Tuglas-seuran bussimatkoille ja piti bussin käytävältä käsin oppineita esityxiä muille kävyille.
ellauri254.html on line 721: Darja Kolesnikovaa ei pie sekottaa Marja Kalesnikavaan, ne on eri puolilla rautaesirippua. Darja on kyllä maistuvamman näköinen kuin Marja. Siinä on jotain samaa kuin Jaakko Hintikan isotissisessä sihteerissä. Nasha Darjasta ei meinaa löytyä mitään tietoa länkkäreiden meemilaarista. Tässä videossa Darja näyttää aika makupalalta, vaikka laulaakin vihaisesti izenäisen Donbassin puolesta. Pidän noista ympäri noetuista silmistä.
ellauri272.html on line 166: Persepolis by Marjane Satrapi
ellauri277.html on line 108: Niin, mixi se on vuoden lyhimpänä päivänä? Uskonprofessori English Campbellin yliopistosta osaa selittää: J. Kastajan isä Sakari oli leviitta joka sai enkeliltä käskyn panna turpa rullalle ja toimittaa Johannes alulle todnäk. Jom Kippurina. (? todnäk ei juuri silloin, koska katumuspäivä on paasto- ja pidätyspäivä juutalaisilla! No ehkä Sakari pisti töpinäxi heti seuraavana päivänä.). Siitä 6kk eteenpäin on Marian ilmestyspäivä kevätpäivän tasauxena, jolloin oli Marjan vuoro päästä Gabrielin pukille. Siitä kun laskee 9kk eteenpäin niin ollaan talvipäivän seisauxessa. Tosin pyhissä kirjoituxissa ei ole mitään mistä voi varmuudella päätellä että Sakari pääsi sovittamaan Liisaan siitintä juuri sovituspäivänä.
ellauri294.html on line 640: Marja Liisa Swanz sai Unescolta ysikymppisenä hopeisen lautasen.
ellauri310.html on line 656: Misogyyninä Tomi muistuttaa Raju Panolaa. Rajun naamasta jo näkee että tässäpä kusipää. Mikä oli eron syy? Katri Helenasta akateemisuutta arvostava Rajala suhtautui Katri Helenan laulamaan kevyeen musiikkiin kriittisesti. Katri Helena soitti Panu Rajalalle, kun tämä oli pettämässä vaimoaan – ”Oletko pukilla?” Pukillapa pukilla, vahvisti Raju. Avioliitto päättyi Rajalan päädyttyä suhteeseen Marja-nimisen naisen kanssa. Marjakin on jo loppuun polettu, nyt on Raju oman käden varassa.
ellauri313.html on line 45: Tässä vaiheessa kannattaa pysähtyä katsomaan runoteoksen kantta, joka Marjaana Virran käsialaa. Ensivilkaisulla kuvassa on maisema: tuuhea metsä ja sumuisella taivaalla lentäviä lintuja. Sitten oivaltaa, että maisema onkin ylösalaisin ja kokee lievän huimauksen tunteen. Mitä tarkoittavat Aristoteleeltä päässeet 2 pierua?
ellauri317.html on line 474: Marja naisten lukiossa
ellauri317.html on line 488: Missä Marja luuraa?
ellauri317.html on line 513: Vuonna 1937 hänet pidätettiin uudelleen Ufassa. Neuvostoliiton korkeimman oikeuden sotilaskollegio katsoi hänen syyllistyneen siihen, että Spiridonova "ennen pidätyspäivää kuului yhdistyneen sosialistisen vallankumouksellisen puhelinkeskuksen toimintaan, ja laajan vastavallankumouksellisen terroristitoiminnan kehittämiseksi organisoi terrorismia ja sabotaasia palvelevat ryhmät Ufassa, Gorkyssa, Tobolskissa, Kuibyshevissä ja muissa kaupungeissa... jne. jne." Marjaa säilytettiin Ufan vankilassa ja sitten Moskovassa Butyrkan vankilassa. Neuvostoliiton korkeimman oikeuden sotilaskollegio tuomitsi hänet 25 vuodeksi vankeuteen. Hän palveli Jaroslavlin ja Oryolin vankiloissa.
ellauri317.html on line 515: 11. syyskuuta 1941 NKVD:n upseerit ampuivat hänet Medvedevskin metsässä lähellä Orelia yhdessä muun 153 Orjolin vankilan poliittisen vangin kanssa (joissa oli hänen miehensä Ilja Mayorov, ystävä Aleksandra Izmailovitš). Teloitus selittyy sillä, että tuomittujen siirtäminen tästä vankilasta ei ollut mahdollista. Suurin osa tällaisissa tapauksissa tuomiota suorittavista vapautettiin tai määrättiin vetäytyviin sotilasyksiköihin. Joissakin tapauksissa vaarallisimmat vangit tapettiin. Marja kunnostettiin osittain 1988 ja kokonaan 1991. Hän oli venäläis-rsnskalais-englantilaisen imperialismin agentti.
ellauri325.html on line 418: 1930-luvulla Kivimies työskenteli jyväskyläläisessä Gummeruksen kustannusliikkeessä. Hän kokosi 1937 helsinkiläisen Hotelli Tornin kabinettiin joukon nuoremman polven suomalaisia älymystön edustajia keskustelemaan silloin ajankohtaisista aiheista, kuten suomalaisen kansanluonteen myytistä, naapuruussuhteista ja erilaisten kansojen yhteiselosta. Näiden keskustelujen pohjalta Kivimies julkaisi samana vuonna kirjan Pidot Tornissa, jossa keskustelijat esiintyivät salanimillä. Kivimies itse esiintyi kirjassa nimellä "konservatiivi". Muita keskustelijoita olivat Martti Haavio (dosentti), Tatu Vaaskivi (kirjailija), Lauri Viljanen (esteetikko), Niilo Mäki (filosofi), Helvi Hämäläinen (pikku rouva), Esko Aaltonen (lehtimies), Sakari Pälsi (suuri tuntematon), Kustaa Vilkuna (kansatieteilijä), Lauri Hakulinen (kielimies), Kaarlo Marjanen (kriitikko), Olavi Paavolainen (kulttuurimatkailija), Jussi Teljo (pessimisti), Matti Kurjensaari (radikaali) ja Urho Kekkonen (ministeri). Pitojen keskusteluissa tuotiin esille uusia ajatuksia, mutta keskusteluissa näkyi myös kansalliskiihko sekä epäluuloinen suhtautuminen vasemmistolaisiin ajatuksiin ja suuriin kansanjoukkoihin. Pidot Tornissa -kirjan perinteitä jatkoivat myöhemmin Eino S. Repo kirjallaan Toiset pidot Tornissa (1954) ja Erno Paasilinna kirjoillaan Pidot Aulangolla (1963) ja Pidot Suomessa (1972).
ellauri325.html on line 690: Esko Aaltonen. Tuomas Anhava. Veikko Anttila. Heikki Brotherus. Martti Haavio. Lauri Hakulinen. Lauri Hyvämäki. Kauko Kare. Paavo Kastari. Eino Kauppinen. Urho Kekkonen. Arvi Kivimaa. Yrjö Kivimies. Esko Koivusalo Simo Konsala. Matti Kuusi. Reino Kuuskoski. György Lako. Lino Leskinen. Kaarlo Marjanen. Jooseppi Mikkola. Paul Myllymäki. Osmo Mäkeläinen. Niilo Mäki. Eino Mäkinen. R.E. Nirvi. Tauno Nurmela. Ohto ja Päivo Oksala. Aarni Penttilä. Paavo Pitkänen. Jorma Pohjanpalo. Mikko Pohtola. Lauri Posti. Lauri Puntila. Sakari Pälsi. Eino S. Repo. Eero Saarenheimo. E.A. Saarimaa. Matti Sadleniemi. Lauri Simmonsuuri. Esko Suhonen. VJ Sukselainen. Paavo Saippa. Erkki Tanttu. Jussi Teljo. Hannes Teppo. Tuomo Tuomi. Ilmari Turja. Mauno Turunen. Tatu Vaaskivi. Oskari Wahervuori. Kosti Vasa. Torsti Verkkola. Kustaa Vilkuna. Toivo Vuorela.
ellauri327.html on line 470: Toi pellehän on täysi sika, miksi tollaisille pervoille annetaan vielä työtä tv-ohjemiin ja tuotantoihin? Eikö toikin ollut vasta käräjillä pikkutyttöjen käpälöinneistä ja ehdotteluista…. Ihmeellistä tää maikkarin touhu kun kaikki lusikat ja pervot siellä rellestää! Tosi ällöttävää… - Marja
ellauri342.html on line 50: Kaj Franck, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, suomalaisia lasikukkoja. Joku niistä teki Kiitoketjun jätenauhasta teelaseja. Timo oli Urho Kekkosen saunan ja kossupullon henkilökohtainen hyvä ystävä. Sen Kuukerin Nelli oli työväenluokasta ponnistanut Marjatta Svennevig, armoton kuikelo. Viimeisenä jouzenlauluna Marjatta kertoo kaiken niiden ménage à troisista. Kiehtovaa. Meillä on kaapissa 2 pikku Kunin lahjoittamaa Timon räkälasia.
ellauri347.html on line 47: Suom. Marja-Leena Mikkola
ellauri369.html on line 172: Nepos kirjoitti ennen kaikkea historiaa proosamuodossa. Häntä ei ole pidetty erityisen suurena kirjailijana, vaan ennen kaikkea anekdoottien kokoajana. Joka tapauksessa hänen tuotantonsa kuvaa hyvin Rooman tasavallan ajan lopun kulttuurielämää. Nepos kirjoitti proosan lisäksi myös ajan tavan mukaisia rakkausrunoja, joita luettiin lähipiirille. Nepoksen teokset ovat suurimmaksi osaksi onnexi kadonneet. Mulla pitäisi olla mun Cornelius Nepos vielä jossakin. Teoksen ensimmäinen K. M. Forsbergin tekemä suomennos ilmestyi vuonna 1856. Uudempi Marja Itkosen tekemä suomennos julkaistiin vuonna 1963, jolloin pääsin Norssiin 93 pyrkyripisteellä sadasta. Pisteluku kaiverrettiin pääsyn kunniaxi saamani kellon taaxe.
ellauri377.html on line 58: Pistis sophia (usko viisauteen) on kreikkalainen translitterointi gnostilaisesta opetuksesta (täh?). He kuitenkin uskovat, että Sofia (viisaus) on todellinen naispuolinen jumalallinen vastine Jeesukselle; Hän on Isän oikealla puolella ja hän vasemmalla. Se opettaa myös, että Jeesus viipyi maan päällä lähes 11 vuotta. Vaikka Raamattu sanoo, että Jeesus on oikealla puolella, eikä kerro, onko joku vasemmalla vai ei, se sanoo, että Jeesus nousi Isän luo lähettämään Lohduttajaa. Tämän opetuslapset saivat helluntaina, joka oli noin 40 päivää Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen (Apostolien teot 1-2). Ilman Jeesusta meillä ei ole Pyhää Henkeä (joka on mies, sehän se pani Marjan paxuxi, Joh. 14:16-17), eikä mitään asiaa Isän luo. Siksi tämä opetus on Raamatun vastaista.
ellauri377.html on line 437: Voimista, jotka Marjakuusi sitoi viiteen valtionhoitajaan (ml. CGE Mannerheim). Jeesus jatkoi ja sanoi: "Kuule siis, jotta voin kertoa teille heidän salaisuutensa. Silloin tapahtui, kun marjakuusi oli näin sitonut heidät, että hän otti voiman suuresta Näkymättömästä ja sitoi sen häneen, jota kutsutaan Kronokseksi. Ja hän veti toisen voiman Ipsantachounchaïnchoucheōchista, joka on yksi kolmesta kolmivoimaisesta jumalasta, ja sidoi sen Aresiin. Ja hän veti voiman Chaïnchōōōchista, joka on myös yksi kolmesta kolmivoimaisesta jumalasta, ja sidottu. Jälleen hän otti voiman Pististä, Barbēlōn tyttärestä Sofiasta, ja sitoi sen Aphroditē.
ellauri377.html on line 483: Marjakuusta ja Melkisedekistä. Jeesus, se on Aberamentho, sanoi: "Koska isäni isä - se on marjakuusi - on kaikkien hallitsijoiden, jumalien ja voimien edelläkävijä, jotka ovat nousseet tästä asiasta. Aarrekammion valo, ja Zorokothora Melchisedec on lähettiläs kaikille valoille, jotka ovat puhdistettuja hallitsijoissa, johtaen heidät Valon aarrekammioon - nämä kaksi yksin ovat suuria valoja, ja heidän määräyksensä on, että ne menevät alas hallitsijoille ja puhdistaa heidät, ja että Zorokothora Melchisedec vie pois puhdistuksen valot, jotka he ovat puhdistaneet hallitsijoissa ja johtavat heidät Valon aarrekammioon, kun salakirjoitus ja heidän määräyksensä aika tulee, niin he menevät alas hallitsijoiden luo ja sortavat ja pakottavat heitä, vieden puhdistukseen pois hallitsijat.
ellauri391.html on line 358: Eeva Marjatta Martikainen (27. maaliskuuta 1949 Polvijärvi – 22. helmikuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen teologi, joka toimi systemaattinen teologian professorina Helsingin ja Joensuun yliopistoissa. Hän oli myös Suomalaisen Tiedeakatemian akateeminen henkilö. Harrastuxet: oppi, ekumenia, teologia vs. teknologia. Teologisena asiantuntijana Martikainen osallistui useisiin kirkkojen välisiin oppiriitoihin sekä kansainvälisiin luterilais-ortodoksisiin ja luterilais-deformoituihin nujakoihin. Temmattiin 60-vuotiaana taivaaseen. Juhlakirjan ehti hikisesti saada. Netistä löytyy koneluettavana sen:
ellauri401.html on line 458: Vuosikokouksen jälkeen Pekka piti Itälässä pienemmälle piirille kymmenen luentoa käsittävän sarjan Ihmisen sukupuolinen olemus. Luentoja oli pari päivässä, sillä Pekka sanoi vetäneensä seitsemässä päivässä 17 kertaa. Marjatan rengas sai kovaa kyytiä.
ellauri401.html on line 540: Pääsiäissunnuntai oli juhlapäivä. Kello 12 pidettiin Kansallisteatterissa Vuosijuhla, jonka pääsyliput olivat nytkin huonoimpiakin pylvääntauspaikkoja myöten loppuunmyyty. Arvokkaan ohjelman aloitti torvien soitto, jonka jälkeen Bertha Lindberg lausui Eino Leinon Helkavirsien. styken ”Marjatan reikä”. Sen jälkeen Georg Ots ja Georg Malmstén esittivät katkelman Aida-oopperan kolmannesta näytöksestä. Trio Joulukalenteri esitti Erkki Melartinin uudet sävellykset Barcorolan ja Meditaation. Pekka Ervast piti palopuheen EU:n puolesta. Juhlan lopuksi Hilda Pihlajamäki ja Jussi Snellman esittivät jälkimmäisen runomittaan suomentaman André Dumasin yksinäytöksisen näytelmän Läheinen ikuisuus.
ellauri418.html on line 219: ”Erityisesti loppuratkaisussaan Tontti yltää siihen, mikä kirjallisuudessa on lopulta merkityksellistä. Hän onnistui liikauttamaan sisälläni jotakin niin, että kyyneleet valuvat silmistäni. Pidän kyllä myös hänen kirjoituxistaan." (Marjaana Tunturi, Nääsvillen aamuläpyskä)
xxx/ellauri010.html on line 531: Kävin taas Marjan luona, nyt vein naamarasvoja, joita oli toivonut. Oon käynyt joka viikko.
xxx/ellauri010.html on line 596: Huonoa Marja Leinosella. Hänet on siirretty Laaksoon, veljelle on soitettu ja saa opiaatteja.
xxx/ellauri010.html on line 610: Ensin kirjoitit inhottavan runon Marja Leinosesta. Nyt Mikosta. Riittää jo, älä enää lähetä runojasi.
xxx/ellauri013.html on line 820: Rakkaamme Seija Marjatta
xxx/ellauri013.html on line 835: Seija Marjatan pois paratiisista,
xxx/ellauri044.html on line 346: Stalinismin ajan äkkiväärä kirjastonhoitaja, "Käpy selän alla" Marja-Leena Mikkola, os.Pirinen, ent. Salmi, joka on suomentanut Anna Ahmatovan, Osip Mandelštamin, Boris Pasternakin, Sylvia Plathin, Dylan Thomasin ja William Shakespearen runoja sekä muun muassa italialaista proosaa, ei liene ihan lähisukua. Se on varmaan väkivaltainen, alkukantaisten vaistojen ohjaama. Se ei ollut mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, toisin kuin Aulikki Oxanen, joka on kuin ilmetty Liisa Koistinen.
xxx/ellauri057.html on line 655: Marja oli koko koulu-aikansa ruma ja epäonnistunut lapsi, syntymässä säikähtänyt. Hänellä oli pitkät, riippuvat gorillan käsivarret, muodoton pää, kumara selkä, sisäänpainunut rinta, korkeat, luisevat olkapäät, jälkiä liian ahtaista puseroista, joihin lapsen kasvava ruumis oli rutistettu. Hänen silmänsä olivat suuret, vauhkot ja pälyvät. Ne kerjäsivät ja liehittelivät niinkuin koiran silmät. Marja herätti sääliä ja inhoa yht'aikaa. Ja poikkeuksetta kaikissa.
xxx/ellauri057.html on line 662: Katuvaisena astui Hil- Marja takaisin huoneeseen. Mies kuorsasi. Jumalan kiitos, että hän vielä oli siinä! Hilja tunsi tällä hetkellä ylitsevuotavaa hellyyttä tuota pöhöttynyttä, tylsää ja tajutonta ihmismuotoa kohtaan. Hän siunasi häntä siitä, että hän makasi tuossa noin avuttomana ja apua tarvitsevana, että hän ei tullut toimeen ilman Hiljaa, että hän oli vieläkin alhaisempi, rumempi ja huonompi.
xxx/ellauri057.html on line 1344: Katri Vala kuoli tubiin Eksjön parantolassa 28. toukokuuta 1944 42-vuotiaana. Hänelle pidettiin omaisten ja Ruotsin kirjailijaliiton järjestämät hautajaiset siellä, mutta tuhkaläjä siirrettiin sodan päätyttyä Suomeen toukokuussa 1945, ja haudattiin hänen kuolemansa vuosipäivänä Marjatanmäen puistoon, joka myöhemmin nimettiin Katri Valan puistoksi. Katri käänsi jotain Moa Martinsonia, ja Arvid Mörne käänsi Katria. Manus manum lavat.
xxx/ellauri081.html on line 198: Marja laittoi herkullista uunihaukea, järvi oli kylmä ja paras Runebergin tuntija antoi täyden tunnustuksen: paras kirja runoilijasta, jonka hän muistaa lukeneensa. (Omiaan hän ei kaiketi laske mukaan, tai ei muista lukeneensa.)
xxx/ellauri081.html on line 234: Panu Rajalan ja Marja-vaimon viime kuukaudet ovat olleet vaiherikkaat. AOP. Panu Rajala, 74, kertoo tuoreessa blogitekstissään vaimonsa Marja Norhan, 58, saaneen vakavan komplikaation sydäntoimenpiteessä. Norhalle oli varattu aika ablaatioon, jolla hoidetaan eteisvärinää, mutta kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaisesti.
xxx/ellauri081.html on line 236: No ei jaxa tota lukea, jotain tavanomaista rags to riches tarinaa se on kuiteskin. Jöns vuokrasi Panun mökkiä ja rakensi sinne laiturin. Olisi sen ostanutkin, siis sen mökin laitureineen, muttei Panu myönyt. Nyze kellettelee sillä laiturilla ize, ja ablatoitu Marja paistaa särkeä. Eipä paistakaan, sekin kuoli Panun käsissä. Panulla on ollut kolme vaimoa, kaikki vainaita. Panee vähän miettimään. Vestigia terrent. Panu oli norssi, pääsi sieltä samana vuona 1963 kuin mä jouduin sisälle.
xxx/ellauri081.html on line 540: Marja ja Matti Tuhti kävivät Intiassa turistimatkalla viime vuosituhannella. Marja kirjoitti siitä matkakertomuxen Lehdykkään. Reportaashista ilmeni mm. seuraavaa. (Ei vaitiskaan. Ao. Lehdykän numeroa ei löydy. Lehdykän seuraavan numeron sisältöä: Kirjailija Kristina Carlsonin haastattelu.) "Iltalehti intialainen mies" hakusanoilla löytyy seuraavaa:
xxx/ellauri087.html on line 737: Vuonna 1983 POP:llä oli noin 3 000 jäsentä. Jäsenkunta oli keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja ruotsinkieliselle Pohjanmaalle. Yksittäisistä kunnista puolueen kannatus oli suurinta Kauniaisissa, jossa se sai seitsemän prosenttia äänistä vuoden 1976 kunnallisvaaleissa. Puolueen pääasiallinen kannattajakunta koostui ruotsinkielisen yläluokan edustajista. POP:n naisjärjestöä johtivat muun muassa Salme Katajavuori ja Marjatta Tuderus.
xxx/ellauri113.html on line 64: Valtaoja vaatii eutanasiaa kuolleen ex-vaimonsa suulla. Puhuu suulla suuremmalla. Ei saanut vainajalta suunvuoroa. Puheenvuoro! huusi Niklas pienenä ja oli pettynyt kun ei heti saanut sitä. Valtaojan mukaan hänen entiselle vaimolleen ei saatu riittävää kivunlievitystä sairaalassa ja raa'alla rahalla hankittiin paikka saattokodissa, jossa kivunlievitystä oli paremmin tarjolla. Raaka raha on sentään hyvä asia. Sitä saa hankituxi puhumalla paskoja. "Nyt ei puhuta paskoja kun isoäiti on täällä" sanoivat Marjan lapset kun Lea oli käymässä.
xxx/ellauri120.html on line 416: Valentin Vaala oli tarjonnut Tapiovaaralle sankarin osaa elokuvassa Helsingin kuuluisin liikemies. Koekuvaus epäonnistui, jolloin Tapiovaara vakuuttui, että hänen paikkansa on pikemmin kameran takana. Takaa pienestä mustasta reiästä saa laajemmat näkymät. Hän onnistui närkästyttämään Suomi-Filmin Risto Orkon radioarvosteluillaan niin perusteellisesti, että ne lopetettiin vuonna 1935. Vasemmistoradikaalin mainekaan ei juuri ollut eduksi Tapiovaaran elokuvauran kehitykselle. Sitten kuvaan tulivat kirjailija Juhani Ahon poika Heikki Aho velipuolensa Björn Soldanin kera. Heikki Aho kiinnitti Nyrki Tapiovaaran ohjaamaan elokuvan isänsä kuuluisasta Juha-romaanista. Elokuva sai ensi-iltansa tammikuussa 1937. Samana vuonna Tapiovaara matkusteli Euroopassa ja kirjoitti vaikutelmistaan artikkeleita Helsingin Sanomiin ja Elokuva-aittaan. Juhaa seurasi kaksi komedia- ja kaksi draamaelokuvaa. Olikohan Heikki ja Björn homoja. Isäpappa Juhani bylsi vuoronperään Soldanin siskoxia. Ei sentään kaxosia kuten Marja Leinosen pikkuveikka.
xxx/ellauri121.html on line 30: Ansu, Marja, Piki, Riku
xxx/ellauri121.html on line 238: Marttisen perhe on hyvin maskuliininen korjaan musikaalinen. Marttisen sisko Marja Väisänen on pianisti, joka teki uransa opettajana. Marttinen itse on laulanut Cantores Minores -poikakuorossa ja soittanut nuorena isänsä tavoin kevyttä musiikkia saksofonilla erilaisissa bändeissä.
xxx/ellauri124.html on line 609: Markku ja Marja Tukiainen sekä Johannan kolme nuorempaa sisarusta Julia, Jasmine
xxx/ellauri125.html on line 650: Tyrni tuli taloon – 5.55 (feat. Marja Tyrni)
xxx/ellauri128.html on line 576: Risto Rasan vanhemmat ovat diplomi-insinööri Raimo Rasa ja yo-merkonomi Liisa o.s. Marjanen. Rasa on syntynyt Helsingissä mutta viettänyt pääosan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Vaasassa. Hän on toiminut kirjastonhoitajana eri paikkakunnilla, muun muassa Varkaudessa ja vuodesta 1989 Somerolla. Hän valmistui kirjastonhoitajaksi Tampereelta 1987. Rasa on ollut naimisissa vuodesta 1974. Sotilasarvoltaan Rasa on korpraali. Vuonna 2019 Rasalle myönnettiin siitä hyvästä taiteilijaeläke.
xxx/ellauri129.html on line 178: Mies oli järjestänyt yllätys 70-vuotiskekkerit, koko suku oli paikalla Marja-Siskoa ja dementtiä Masaa myöden ja pianon ympärillä oli miljoonittain kukkia.
xxx/ellauri134.html on line 344: Kiinteä mutta vaalea. Täähän on mun merkki! Pienenä mä ajattelin et mä oon lähempänä skorpioonia. Ei mulla nyt mitenkään vitusti ole tota intoa eikä himoa, kiitollisuudesta ja velvollisuudentunnosta puhumattakaan. Jos vaiknää taivaanmerkit onkin pelkkää pötyä? Muita vaakoja: Helmi, John, Ecem ja Marja Tuhti. Mitä vittua, ihan nonparelleja. Todellisuus ei nyt tunnu vastaavan mallia. Moon confused.
xxx/ellauri154.html on line 135: Palattuaan luostariinsa Zosima kertoi muillekin Jumalan ihmeistä niitä kohtaan, jotka kääntyvät pois synneistään ja tulevat Hänen luokseen. Mariasta, joka oli ollut häikäilemätön ja paatunut syntinen, on tullut toivon lähde ja kääntymyksen esikuva kaikille syntitaakkansa alle musertuville. Siksi hänen muistoaan vietetään hänen kuolinpäivänsä lisäksi myös suuren paaston viidentenä sunnuntaina, jota kutsutaan Maria Egyptiläisen sunnuntaiksi. Suuri paasto on katumuksen aikaa, ja Maria on paras esimerkki siitä, että katumus voi kohottaa suurimmankin syntisen pyhyyden korkeuksiin. Ei siihen tarvita edes lukutaitoa. Aiempi kokemus on suotavaa, muttei vaatimus. Egyptiläinen ja Magdaleena tekee tälläkin hetkellä pilven päällä haifaiveja. Ne ja pyhä neizyt asuu kolmistaan kolmen Marjan mökissä.
xxx/ellauri157.html on line 356: Jukka Martti Kemppinen (s. 23. joulukuuta 1944 Kauhava) on suomalainen varaprofessori, varadosetti, filosofian varatohtori, varatuomari, Marja Kemppais-vainaan varamies, varakirjailija ja varasuomentaja. Jukka Kemppinen oli Antti Tuurin varaluokkatoveri Kauhavalla. Jukkis hääri vaimo Marjan kanssa Otavalla kunnes Paavo Haavikko sarvetti sen Marjan suostumuxella. Se on sählännyt vallan hirveästi sekä oikeussalitekniikassa että käännöxessä. Sen suomentamat Singerit on huomattavasti kehnommin käännettyjä kuin Liisa Ryömän. Kemppinen on saanut kirkon kirjallisuuspalkinnon, sillä Jukkis on kääntänyt Raamatun yli 10 kielestä.
xxx/ellauri170.html on line 819: Jeesus jatkoi keskustelua ja sanoi: "Sen jälkeen tapahtui, että isäni isä,--jos on Marja,--hyösi ja otti Aatamin viivoitinten 360 viivaimen tavasta, - jotka eivät olleet luoneet Valon mysteeriin, - ja sitoivat heidät näille aëriaalisille alueille, joilla olemme nyt, tässä pallon alapuolella. Hän perusti vielä viisi suurta viivoitinta heidän ylleen,--vot nämä ovat matkalla keskelle.
xxx/ellauri170.html on line 823: Maria sanoi: "Herrani, ilmoita meille, millä tavalla he kantavat pois, joten sielut ovat lumoutuneet, jotta myös veljeni ymmärtäisivät sen." Yew ja Melkisedec. Jeesus,--joka on Aberamenthō, muistatte--teki huomautuksen: "Koska isäni isä,--jos on Marja,-- on kaikkien viivoitinten, jumalten ja voimien esi-isä, jotka ovat syntyneet valtiovarainministeriön valosta, ja Zorokothora Melchisedec on lähettiläs kaikille valoille, jotka puhdistetaan viivaimissa, johdattaen heidät valon valtiovarainministeriöön,--kaksi yksin ovat suuret valot, ja niiden toimitus on, että he menevät hallitsijoiden luo ja puhdistavat heidät ja että Zorokothora Melchisedec roudaa pois puhdistusvalot, jotka he ovat puhdistaneet viivoittimista ja johdattavat heidät Valon valtiovarainministeriöön,-- kun salakirjoitus ja heidän toimituksensa aika tulevat, että he menevät viivainten luokse ja sortavat ja rajoittavat heitä ja kuljettavat puhdistuksen pois viivaimilta."
xxx/ellauri193.html on line 559: Duncan tehtiin penetroimalla ja spermalla, hyi elukkamaista ja likaista, Jumalan poika sikisi pelkästä pyhästä hengestä, kukaan ei käynyt Marjan pukilla, ellei sitten Gabriel. Mutta onko enkeleillä kikkeleitä, kun perseetkin on tervatut? No ehkä etupuoli on silti juhlakunnossa.
xxx/ellauri193.html on line 681: Saiturin saha: Lapset joutuvat töihin Onnenkantamoisen sahalle. (The Miserable Mill, suom. Marja Helanen-Ahtola 2003)
xxx/ellauri193.html on line 683: Omituinen opinahjo: Lapset viedään kummalliseen sisäoppilaitokseen nimeltään Vaaksavaaran Valmistava Koulu. (The Austere Academy, suom. Marja Helanen-Ahtola 2004)
xxx/ellauri193.html on line 685: Haamuhissi: Lapset joutuvat tällä kertaa Esmé ja Jerome Kurjimon kerrostaloasuntoon. (The Ersatz Elevator, suom. Marja Helanen-Ahtola 2004)
xxx/ellauri193.html on line 687: Kelvoton kylä: Kylä Lapsen Kasvattaa; Lapset joutuvat Varisten Palvojien Kylään. (The Vile Village, suom. Marja Helanen-Ahtola 2004)
xxx/ellauri193.html on line 689: Painajaisten parantola: Baudelairet joutuvat VPK:n kyydissä hyvin outoon sairaalaan. (The Hostile Hospital, suom. Marja Helanen-Ahtola 2004)
xxx/ellauri193.html on line 691: Tihutöiden tivoli: Lapset esittävät kummajaisia Tivoli Tiritombassa.( The Carnivorous Carnival, suom. Marja Helanen-Ahtola 2005)
xxx/ellauri193.html on line 693: Luikurin liuku: Lapset joutuvat erilleen suureen vuoristoon. (The Slippery Slope, suom. Marja Helanen-Ahtola 2005)
xxx/ellauri193.html on line 695: Synkkä syöveri: Baudelairet ajautuvat sukellusveneeseen nimeltä Queequeg . (The Grim Grotto, suom. Marja Helanen-Ahtola 2006)
xxx/ellauri193.html on line 697: Ratkaisun rajoilla: Löytyykö ratkaisu Hotelli Ratkaisusta? (The Penultimate Peril, suom. Marja Helanen-Ahtola 2006)
xxx/ellauri193.html on line 699: Loppu: Lopullinen Lopun Loppu.(The End, suom. Marja Helanen-Ahtola 2007)
xxx/ellauri209.html on line 161: Marjaana Madagaskarilla: Julian Blom sai tarpeexeen lääkärileikistä lomasaarella ilman rajoja. Syklonin takia tuli lääkäreille ripuli kun potilaat tappoi kolera ja malaria. Johan Blom sai amööboja puoliraa'asta kalasta. Kanat ja siatkin oli siellä laihoja. Pohjois-Koreassa on sikojen asiat sentään paremmin. Jossakin tulee raja vastaan rajattomallekin, Johanille tää oli nyt tässä. Seuraava jopi on hoidella jotain kehitysapurahoja. Raha ei haise, eikä tule likvidinä housunlahkeesta.
xxx/ellauri229.html on line 639: In 1949, Törni, accompanied by his wartime executive officer Holger Pitkänen, traveled to Sweden, crossing the border from Tornio to Haparanda (Haaparanta), where many inhabitants are ethnic Finns. From Haparanda, Törni traveled by railroad to Stockholm where he stayed with Baroness von Essen, who harbored many fugitive Finnish officers following the war. Pitkänen was arrested and repatriated to Finland. Remaining in Sweden, Törni fell in love with a Swedish Finn, Marja Kops, and was soon engaged to be married. Hoping to establish a career before the marriage, Törni traveled under an alias as a Swedish seaman aboard the SS Bolivia, destined for Caracas, Venezuela, where he met one of his Winter War commanders, Finnish colonel Matti Aarnio, who was in exile[citation needed] having settled in Venezuela after the war. From Caracas, Törni hired on to a Swedish cargo ship, the MS Skagen, destined for the United States in 1950.
xxx/ellauri229.html on line 649: In 1999, Thorne´s remains were found by a Finnish and Joint Task Force-Full Accounting team and repatriated to the United States following a cursory Hanoi Noi Bai International Airport ceremony that included Secretary of State Madeleine Albright and Ambassador Pete Peterson. Formally identified in 2003, his remains were buried on 26 June 2003 at Arlington National Cemetery, along with the RVNAF casualties of the mission recovered at the crash site. He was memorialized on the Vietnam Veterans Memorial at Panel 02E, Line 126. He was survived only by his fiancée, Marja Kops.
xxx/ellauri229.html on line 652: Törni oli yrittänyt paeta vankilasta ja se asia oli selvittämättä. Hänestä oli tehty ilmianto sotavankien surmaamisesta. MARJA oli 20-vuotias. Hänen isänsä oli saksalainen ja äiti suomalainen. Marja oli syntynyt Yhdysvalloissa. Siskonsa Hillevin kanssa hän oli ollut kreivittären kotiapulaisena.
xxx/ellauri229.html on line 655: Riikka Ojanperä Törnin muistotilaisuudessa Säkylässä 2003. Hän luki tilaisuudessa serkkunsa Marjan kirjoittamat muistosanat.
xxx/ellauri229.html on line 658: – Marjan piti mennä perässä Yhdysvaltoihin, mutta Törnillä oli siellä aluksi niin kauheaa. Suuri sankari oli siivoojana ja ties mistä.
xxx/ellauri229.html on line 659: Törni pääsi värväytymään Yhdysvaltojen armeijaan vasta 1954. Kerrotaan, että hän kävi 50-luvun lopulla etsimässä Marjaa Ruotsista – turhaan, Marja oli jo ihan muualla. – Ei nuori, kaunis nainen odota, kun ei ole toisesta mitään tietoa. Hän muutti Espanjaan, Riikka Ojanperä kertoo. MARJA meni naimisiin espanjalaisen lääkärin kanssa ja sai neljä lasta. Törniä hän ei enää koskaan tavannut. Lauri Törni katosi, myöhemmin selvisi, että kuoli helikopterionnettomuudessa Vietnamin sodassa 1965. Marja kertoi, että Törni ilmestyi hänelle noihin aikoihin pari kertaa unessa siivoojan univormussa.
xxx/ellauri229.html on line 663: Törnin jäännökset löydettiin Vietnamista 1990-luvun lopulla. Marja ehti kuulla uutisen. Törni haudattiin Arlingtonin sotilashautasmaalle Yhdysvalloissa 2003. Sitä Marja ei ollut näkemässä.
xxx/ellauri229.html on line 671: Kiitos, Lasse. Marja. (Hiekkaa arkulle, jossa Lassen viidakosta löytyneet tekohampaat lepäävät.) Kops.
xxx/ellauri231.html on line 75: Marja Tuhti os. Pylkkänen: Age & Birthday 77
xxx/ellauri237.html on line 102: On aika selvää että Orvokki oli Osmon ize ruikkima. Karjalaispoikaa oli kustu silmään ja vedetty huulesta. Parantumaton aitimus, joka porhalsi viputtava hännäntöpö ojossa. Uusi Suopellon tupa oli matala mutta siisti toisin kuin Kurjalassa, jossa porukat sylexivät lattialle ja kissat ruikki nurkkiin. Marja oli lapsista ainoa nokikeppi. Matti oli totisin koska isästä ei ollut tietoa. Marquettan puserossa oli isoisän kuva maskottina.
xxx/ellauri237.html on line 344: Marken perhe oli ihastuttava: Äiti eli täti kuten tytöt saivat sanoa, juro Sanna, Marja (iloinen ja lystikäs, palmikot), Matti (totinen), Orvokki (kiukkuinen ja soma), Pekka (maamies ja isäntä). Marke oli hyvä lypsäjä, melkein Ruusun veroinen. Että Marketta Suopelto OSASI! Se oli kuin Lea Lehtisalo.
xxx/ellauri252.html on line 373: Hande riitaantui asiaansa ajaneen pellen Kullervo Kemppisen kanssa. Kullervo oli kuoromies ja kynäili erän eräkirjoja. Kullervon poika oli se Jukka jonka Haavikko niminen ristihammas mies sarvetti. Tässähän oli se ikävä piirre, että Marja Kemppinen oli Haavikon ystävän, työtoverin ja ihailijan Jukka Kemppisen vaimo. Haavikko-nimiseen mieheen suututtiin jo etukäteen kahdesta syystä: ensinnäkin siinä käsitellään Haavikon ja Marja Kemppisen suhdetta ja toiseksi arvostellaan Haavikon loppuaikojen kohtelua hoitohenkilökunnan ja etenkin omaisen eli Paavo Haavikon pojan Heikki Haavikon osalta.Jukka Kemppinen ajautui Lappeenrannan teknillisen yliopiston professoriksi.
xxx/ellauri253.html on line 213: Antero ei huoli pitkänhuiskeaa Marjaa yökaverixi koska on lähdössä "asioille". Vizi oishan Marja voinut jäädä yöxi yxinkin, paremminkin vielä kuin tollon Anteron petikaverixi. Ällöt "aktivistit" kuskaa jotain raatoja. Samaan aikaan toisaalla Boijerin paxut huulet ohenivat viivaxi. "Yucca" oli 1000 juoxukilometrin sitkeyttämä. Lyödyxi tuleminen auttoi näkemään apinat sellaisina mitä ne ovat: karvattomina aggressiivisina 2-jalkaisina nisäkkäinä. Ervastia ärsytti kun mustakalloa potkiskelevat svedudemokraatit piti vielä izeään humanisteina. Kaikenlaiset "operaatiot" kuten "Pääkallokehrääjä" kuulostaa lapsellisilta, ja onkin sitä. "Unto Remes"kin kuulostaa lapselliselta. Nämä lihavat vaaleanpunaiset nisäkkäät tuottavat testosteronia ja adrenaliinia. Miehet on ihmisiä mut naiset resursseja. Suomen inselit vois laivata Afganistaniin sikäläisten apinoiden peräresurssixi, Unto Remes perämiehenä. Pohjanlahden takana oli Natoon kuuluva Ruåzi. R.I.P. vene oli armeijan suosiossa.
xxx/ellauri253.html on line 318: Antero istui Antti-enolta perimäänsä 50-luvun nojatuoliin. Kohta hän saisi Marjalta turmeltumatonta pillua. Marja oli pienipalkkaisen lääkäriperheen turmeltumaton tytär. Onko sellaisia muka.
xxx/ellauri253.html on line 369: Turmeltumaton Marja oli nähty tulemassa turmeltuneelta Tokmannilta. Marjan tissit joutuvat pian oikeisiin töihin, sillä Antero on puskenut sen paxuxi. Antero lukee vinnillä Leinon Einon sota-ajan ralleja:
xxx/ellauri253.html on line 375: Teryleenihousujen polvet tuntuivat läpimäriltä. Kovaa on aktivistin elämä. Hän ajatteli Kalevia telaketjuissa, Marjaa tulossa Tokmannilta. Tietysti terroristit luikahtavat ansasta, nehän ovat Unton hyvixiä.
xxx/ellauri253.html on line 491: Antero pureskelee kynsiä. Marja roikkui hänen ajatuxissaan hoikkana ja jäntevänä ja pillunhajuisena. Kalevi ei ollut kuollut turhaan. Kalevin kuolemasta oli paljonkin hyötyä. Holmstenin kauhistuneet ja ennen kaikkea hikiset kasvot hohtivat.
xxx/ellauri253.html on line 520: Ervasti lukee tiilenpäitä parrattomana ja takapuoli arkana Tukholman lääninvankilassa. Telkan päällä on valokuva, jossa Anterolla seisoo sorzeissa Ladan vieressä, viaton Marja on selkeästi jonkun pullat uunissa. Ottopoika Ville Kuusinen ei vaan Kosonen perambulaattorissa ei vielä tiedä mikä sitä odottaa pahan äitipuolen taholta.
xxx/ellauri259.html on line 457: Eino Leino (1878–1926) oli boheemi, valloittava seuramies, mielipidevaikuttaja – ja lähes yhtä suuri runoilija kuin Pena Saarikoski. Hänkin oli alkoholin suurkuluttaja, jolla naiset ja kodit vaihtuivat. Aika samanikäisinä tekivät kusilakon. Penan maxa sanoi pox, Eikan tappoi kuppa. Marja Pylkkänen kävi Eikan pumpussa 20-vuotiaana 1965. Turvo Artiainen pahoitteli että Leinon pazas asetettiin selin Topeliuxen tyttöihin.
xxx/ellauri281.html on line 537: Ton Myyjän kuoleman taisin nähdä Pirkon ja Callen kausilipuilla Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä. Viereisessä penkissä istui Marjatta Viänänen jos oikein muistan, ei kyllä näkymättömänä. Mä en pidä teatterista, oikeestaan vielä vähemmän kuin suoratoistosta. Ja se on jo todella vähän.
xxx/ellauri281.html on line 757: Marja Kauranen
xxx/ellauri298.html on line 102: Yrjö Alasimen kirjasta Doston hyvä ja paha Patti ei perustanut. Ei Stavro ollut paha, se oli onneton, silmät kyynelissä työnsi syylämunaa pikku Marjan paljaaseen. Tämä artikkeli kertoo psykiatrista. Yrjö Alanen (1860–1944) oli pappi ja kirjailija. Yrjö J. E. Alanen (1890–1960) oli teologian professori. Yrjö Alanen, ent. Näykki, (21. helmikuuta 1860 Kauhava – 20. toukokuuta 1944 Kurikka) oli suomalainen kirkkoherra, kirjailija ja historiantutkija. Alasen vanhemmat olivat talollinen Jaakko Alanäykki (Sippola) ja Valpuri Amalia Kustaantytär Ylänäykki. Yrjö Alanen oli naimisissa vuodesta 1888 Helmi Maria Karstenin kanssa, jonka veli oli uskontotieteilijä ja filosofi, tutkimusmatkailija Rafael Karsten. Koleerinen Rafuko oli vanhojen herrojen setä? Ei vaan Roope-eno, oikaisi Jönsy asiantuntijana. Yrjö Alasen ja Helmi Maria Karstenin lapsia olivat lääkintöneuvos ja Kurikan kunnanlääkäri Aarne Alanen, teologian professori Yrjö J. E. Alanen, sairaanhoitaja ja kielten maisteri Aili Alanen, oikeustieteen professori ja evankelinen maallikkopuhuja Aatos Alanen, sairaanhoitaja Aune Alanen, pankkivirkailija ja juristi Sylvi Alanen sekä professori ja historioitsija Aulis J. Alanen. Yrjö Olavi Alanen (30. tammikuuta 1927 Kurikka – 26. joulukuuta 2022) oli suomalainen psykoterapiaan erikoistunut psykiatri, neurologi ja tutkija. Hän oli Turun yliopiston psykiatrian professori. Yrjö O. Alanen on oman alansa kirjallisuuden lisäksi kirjoittanut kaksi muistelmateosta sekä teoxen Yrjö O. Alanen: Dostojevskin hyvä ja paha, 1981. Hänen väitöskirjansa aiheena oli The Mothers of Schizophrenic Patients.
xxx/ellauri304.html on line 45: Rauhixen Bad Spottissa kukkii koiranheisipuu, Viburnum opulus. Piki oli oppinut sen tieteellisen nimen Lealta. Oburnum vipulus tai toisin päin, Lea ei aina muistanut. Kansanomaisesti paskamarja. Sitä nimeä Lea ei tiennyt tai ei kertonut, tuskin Marja olisi sitä arvostanut. Tai Pauli, joka lausui sanan paska lasten kuullen vain kuiskaten.
xxx/ellauri304.html on line 61: On olemassa myös tervettä narsismia, mutta en pidä siitäkään, toteaa psykologi ja psykoterapeutti Marja Schulman. Lasten narsismi on meistä terapeuteista määritelmällisesti tervettä, mutten pidä lapsinarsisteistakaan, hän toteaa. Korvilleen sietäisivät, hän puuskahtaa 2+ palstalle.
xxx/ellauri307.html on line 137: Hesarin Marja Ylikangas kirjoitti nyreän arvostelun Mikin jostain kirjasta 2121. Se oli Miki Liukkosen lopun alkua. Tulee mieleen se Anja Kaurasen syysprinssi, jonka ura oli samansorttinen lyhyt kananlento. Ei pitäisi ottaa kirjailijankuzumusta noin vakavasti.
xxx/ellauri354.html on line 178: Kai Laitinen (keskellä, ilman tukkaa) edusti yhdessä Marja-Liisa Vartion kanssa Suomen Kirjailijaliittoa, kun Edith Södergranin muistomerkki paljastettiin vuonna 1960 Raivolassa, Neuvostoliitossa. Mustavalkoinen valokuva, jossa ihmisjoukko seisoo ulkona. Kahdella (?) näkyy kädessään seppele. Taustalla näkyy kaksi lippua. Yllä näkyvillä koivunoksilla on hieman lunta.
xxx/ellauri363.html on line 172: Elli Marjaana Liippo kertoo:
xxx/ellauri388.html on line 65: Upseerikoulutuksessa hän joutui auto-onnettomuuteen. RUK:n kuljetusauton tieltä suistumisessa hän loukkasi päänsä, ja hänet vapautettiin kesken palveluksen toivottomana tapauxena. Waltari kirjoitti asevelvollisuusajastaan armeijamyönteisen omaelämäkerrallisen teoksen Siellä missä miehiä tehdään (1931) vielä Tilkassa toipuessaan kuin Marko Tapio. Toisaalta isänsä ystävälle Jalo Sihtolalle lähettämässään kirjeessä Waltari tekee selväksi, ettei viihdy armeijassa. Waltari-tutkija ja panomies Panu Rajala on arvellut, että Waltarin yksi vaikutin armeijamyönteisen teoksen tekemiseen oli, että hänen morsiamensa Marjatta Luukkosen isä oli lääkintäkenraalimajuri Emil Luukkonen ja (unlike Jöns) Waltari halusi miellyttää tulevaa appeaan.
xxx/ellauri410.html on line 243: Marja Palmer Lundista sums it up rather neatly: The sexual undertone in the early "Love Song" runs through Eliot's poetry between 1910 and 1925, gaining greater emphasis in The Waste Land and The Hollow Men . The agony and distress associated with sexual matters play a vital role in his early poems, a circumstance which has not always been fully recognized. Erotic concerns and preoccupations fill the lives of the main "characters" in this poetry, men and women alike. However, experiences of this kind are unsettling, and any attempt at a dialogue between the sexes is bound to fail. In each of the four collections, the theme of relationships between men and women indicates a step further downwards into isolation. There is an afflicting want of any feelings of love and tenderness - only a mechanized sexuality is left, stripped of all its generative force and with sterility and impotence as the consistent, final result.
167