ellauri024.html on line 130: Maila ja Yrjö Talvio ovat hyvän ruuan ystäviä. Rousseau poimi mamanin kaa talvioita. Hevoset syö sinimailasta eli alfalfaa. Sinimailasen idut ovat pienestä koostaan huolimatta melko voimakkaita. Ne ovat koostumukseltaan rapean mehukkaita ja vilisevät erilaisia vitamiineja.
ellauri046.html on line 160: Tätä murrosta kuvasivat realismi ja naturalismi. Sen jälkeen alettiin mennä pään sisälle. Oiskohan tärkein muutos ollut joukkoviestimet. Alettiin kuunnella Irjan radiota. Moderni-sanan lanseerasi nykykäyttöön Baudelaire. Maila Talvio ehti mainita sen kauhuissaan aikalaisromaanissa Niiniven lapset 1915, ennenkuin se hukkui suursiivouxessa ja löytyi uudestaan vasta Anhavan ja Haavikon bonsaipuusta 50-luvulla.
ellauri046.html on line 323: Vaakku K. arveli et Maila Talvio ois voinut tykätä Söörenistä, jo se olis joskus lukenut muutakin kuin romskuja. Mä en siitä pidä, se on liian existentialistista. Mä oon essentialismin kannalla. Poikasena kyllä pidin Viettelijän käsikirjasta, otin siitä oppia.
ellauri055.html on line 781: Ei hizi kyl 80-90% romskuista koskee geenien ja meemien, elikkä rahan ja rakkauden yhteensovituxen haikeutta. Aloin lukea Maila Talvion taparomaania Niiniven lapset. Tästäkin pitää tehdä taulukko: kirjailija, teos, lisääntyjät, reviirit ja vartijat.
ellauri055.html on line 1129: Toope Sillinpään opiskeluajat oli ikimuistoisia. Maila Talvio huojahteli silmät kiinni Koiton salissa. Yrjö Hirn hirnahteli kemian isossa luentosalissa. Siellä haisi kaasulta. Sillinpää liittyi Suomen Nuijiin muttei käynyt kokouxissa. Fasistivaakkuun ja nazimailaan tuli pesäero 30-luvulla. Sillinpää kuumui Strindbergin maineesta ja valokuvasta. Kunpa voisi tehdä lukijoihin vaikutuksen henkisenä Q-tipsinä.
ellauri082.html on line 708: Mailansa mittainen tyttö piexää karvaisia lesboslaaveja. Omenoita koskeva sotilasvizi: ota omppu suuhun vaan mutta sylje siemenet. Mitä kanukkitytöt laittaa korvan taaxe vetääxeen puoleensa kundeja? Nilkkansa.
ellauri099.html on line 126: | Maila Talvio | kalkkuna | sappi | Athletiker | |   |
ellauri238.html on line 136: En saanut kodissamme juhliviin sellaista yhteyttä, että olisin voinut saada heidät lähtemään, joten viisaimmalta tuntui että itse lähden lasten kanssa kotoa pois. Mutta minne? Helenan kanssa nukuin yhden yön Markku Lahtelan ja hänen saksalaisen vaimonsa Helken luona, aamulla lähdimme katsomaan miten Juri oli selvinnyt. Huonosti. Poika oli nälkäinen ja likomärkä, tein hänelle ruokaa ja vein sitten lääkärille saamaan hoitoa jo pahan näköiseen tulehdukseen, ja sitten taas kiireesti kotiin Helenan luo. Ensi töikseni soitin sieltä runoilija Maila Pylkköselle. Maila asui melkein meidän naapurissa Helenan ikäisen poikansa Riikon kanssa. Riiko ja Helena olivat usein saman puistotädin hoivissa ja Mailan kanssa olimme ystävystyneet, hän oli hyvin selvillä minun avioliittoni hankaluuksista. Maila sanoi: »Tulkaa tänne. Me mahdumme tänne kaikki.»
ellauri238.html on line 138: Huokaisin helpotuksesta. Vein lapset Mailalle, palasin kotiin hakemaan lasten tarvikkeet ja omia vaatteitani. Samalla kävin ilmoittamassa kerrosta ylempänä asuvalle isännöitsijälle, että minä ja lapset emme enää asu siinä talossa.
ellauri238.html on line 140: Tähän se ei loppunut. Karuselli vain kiihtyi ja sekasortoinen epätodellisuus siirtyi Turkuun. Nyt Pentillä oli ladattu ase, Leenan isän sotamuisto-revolveri, kun he lähtivät Turkuun, psykiatri Armo Hormian järjestämään runoseminaariin bussilla, joka vei sinne kirjallista väkeä Helsingistä. Maila oli mukana tällä runoseminaarimatkalla, ja hän soitti minulle kauhistuneena Turusta. Hän sanoi tulevansa ensimmäisellä junalla takaisin ja minun pitäisi valmistautua heti lähtemään.
ellauri238.html on line 142: Maila tuli, minä lähdin, mutta ennen lähtöäni kuulin mitä kaikkea oli tapahtunut. Ymmärsin että minun oli tosiaan parasta mennä sinne. Pentti oli pulassa, pahemmassa kuin pulassa, samoin hänen mukaansa lyöttäytynyt Leena.
ellauri238.html on line 159: Myöhemmin, kun koko tämä monen vuoden mittainen sekava vaihe oli ohi, rupesin ihmettelemään miten oikein olin selvinnyt siitä, taloudellisesti. En ollut missään työssä, en silloin vielä kääntänyt kirjojakaan, ja silti meidän kolmihenkinen perheemme eli ja tuli toimeen. Maila Pylkkösen luota muutimme osapuilleen vuoden jälkeen Väinämöisenkadulle, ja siellä me asuimme kun puhelin soi yhtenä yönä, Pentti soitti ja sanoi: >>Olen nyt täällä Dublinissa. Tule tänne ja tuo mun tavarat Lontoosta. Ota lapset mukaan jos voit.>>
ellauri325.html on line 310: Viihdetalkoisiin osallistui myös Iloisen Juuston kirjoittaja Jussi Talvi, josta on paasaus ja kuvakin Maila Talvion vieressä naziseurassa albumissa 24. Jussin telenovelassa Martti pihkaantuu Kansallisoopperan tanssijattareen Eva Marianneen, jättää Ingridin ja panttaa arvoesineensä saadaxeen oopperalipppuja. Panttilainaamon juutalainen kumartuu yli tiskin ja varoittaa: Kuule nuori mies varo naista, hiän tuomas vain pelkkä paha. Mielenkiintoista on että juutas käyttää preesensmuotona 3tta infinitiiviä Wolfram Rothin tavalla. Tässä välissä terässinfonia idästä puhkes jälleen. Ja voi vizi! Täähän kirjoitus on puhdasta antisemitismiä! Martti vaihtaa takas Ingridiin tajutessaan että Eva Marianne on ko. jutkun tytär! Martti ei pidä blondista jos se on pesemällä saatu.
ellauri325.html on line 686: Izenäisen nuoren miehen on paha palvella izetuntoista yli-ihmistä, niinkuin Matin M. Peepäätä, Jönsin Mattia ja Laurin Jaakkoa tai Chomskya. Eskiltä se sujui kumman helposti. Maila Talvio oli sentään kaikkien mielestä WSOY:llä röyhkeä paskanaama.
ellauri330.html on line 510: Vaakun tiimiin kuuluivat Erik Ahlman, Edwin Flinck (Linkomies), Gunnar Ekman, O. K. Kilpi, Ilmari Räsänen, Niilo Lehmuskoski, J. E. Salomaa, Uno Holmberg (Harva). Kirjallisia ystäviä oli vähemmän, eikä heitä toimituksessa nähnyt. Maila Talvio, Huugo Jalkanen (sekö espanjalaisen pukusaippuan jalkapuoli fasisti?) F. E. Sillinpää-setä, Kyösti Wilkuna ja Aaro Hellaakoski kuuluivat lehden avustajiin. Mutta muistan hyvin, kuinka V. A. K. kertoili istujaisistaan Eino Leinon kanssa; luullakseni he pelasivat joskus šakkiakin eivätkä yxinomaan ryypänneet.
ellauri330.html on line 516: Jooseppi Julius (J. J.) Mikkola (6. heinäkuuta 1866 Ylöjärvi – 28. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian professori. Dzheidzhei oli tullut tietosanakirjan toimituxessa liiankin lapidaarisexi, Vaakusta. Maila Talvio oli hyvin hedelmällinen.
xxx/ellauri044.html on line 332: Maila Talviosta tiesin ennestään sen verran että sillä oli komee kesämökki Hartolassa, jossa on käytykin useemmn kerran naapuripitäjästä Sysmiöstä käsin. Se oli Hartolan kappalaisen tyär ja kuningas Kustaa Adolfin jälkeen kuuluisin hartolalainen.
xxx/ellauri044.html on line 338: Maila Talvio (oikea nimi Maila Mikkola, o.s. Winter; 17. lokakuuta 1871 Hartola - 6. tammikuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti sekä romaaneja, novellikokoelmia, näytelmiä, puhekokoelmia että elämäkertoja. Hänen puolisonsa oli professori J. J. Mikkola. Kirjailijanimi on väännös tyttönimestä. Tiesiköhän Maila et Rousseau keräsi talvioita?
xxx/ellauri044.html on line 340: Maila Talvion vanhemmat olivat Hartolan kappalainen, myöhemmin kirkkoherra Adolf Magnus Winter (1828–1880) ja Julia Malvina Bonsdorf (1836–1926). Perheessä oli yhdeksän lasta. Maila Talvion isä kuoli hänen ollessaan yhdeksänvuotias. Armovuoden jälkeen, jonka jälkeen perhe muutti syrjäiselle Nipulin maatilalle. Täällä Talvio tutustui kantapään kautta torpparilaitokseen ja sen epäkohtiin joita hän myöhemmin käsitteli teoksissaan. Talvio kävi Helsingin suomalaisen tyttökoulun, josta valmistuttuaan hän palasi 16-vuotiaana sisarustensa kotiopettajaksi. Samalla Talvio aloitti myös kirjoittamisen. Vuonna 1890 hän tapasi kielitieteilijä J. J. Mikkolan ja avioitui tämän kanssa 1893.
xxx/ellauri044.html on line 351: Maila Talvio oli lisäksi yhdessä aviomiehensä ja V. A. Koskenniemen kanssa aktiivisesti mukana kulttuuriyhteistyössä natsi-Saksan ja fasistisen Italian kanssa. Hieman ennen kuolemaansa Talvio sai Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvon Helsingin 400-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1950. Tästä mulla on hauska lehtikuvakin. Pitopöytä maistuu nazeille. Maila tarjoilee. Ota anna oikealta tarjoo aina vasemmalta.
xxx/ellauri044.html on line 379: Korkea Maila ja muiden elämien sepot
xxx/ellauri044.html on line 383: Maila Talvio, Suomen fasisti-intelligenzian korkea maila, kirjoittaa tästä ajattelutavasta kirjassaan Silmä yössä, jota sen nazikaveri Vaakku siteeraa ihailevasti pitkälti kokoelmassa Runousoppia ja runoilijoita. Siinä on pieni ikävännäköinen knääpiö, Jutte Cairenius, joka pitää toista silmää puolixi kiinni kuin Roman Yangarber ja vittuilee muille koko ajan rumasti kuin eräs nimeltä mainizematon paasaavaa runoilija. Se on Vaakun mielestä eräs kirjallisuutemme harvoja yrityxiä metafyysilliseen maailmankuvaan.
xxx/ellauri044.html on line 389: Pyllistäkäämme Mengelelle, näyttäkäämme silmää yössä hänelle. Olikohan Mailalla tollainen Cairenius? Sehän oli pastorinlesken pikku tytär Nipulista.
xxx/ellauri176.html on line 439: Mailanstaitress tama tarkoitt roppakaupalls lõpe whit ja ryhjänpärvisi aiheita, kirjallisuudessa kyllas Tumise asti hengetöntä tyyli ja vetelä ajattelua, sillä siinä piti olla rehellisyyttä pörssipelurille, hyveellisyyttä rosvolle, joka on kahmimassa myötäjäisiä pojalleen mutta kieltäytyy maksamasta niitä, kun tytär on menossa vihille, siveellisyyttä voltairelaiselle irvileualle, tekopyhälle tyhmyrille, joka syyttää pappeja irstailusta mutta - tajuamatta todellisesta, harkitusta synnin turmeluksesta mitään luuhaa itse ilotyttöjen suttuisissa makuukamareissa nuuhkimassa pesuvatien likaisia huuruja ja pesemättomien hameitten pistävänlämpimiä tuoxuja. Mmm!
xxx/ellauri259.html on line 411: Mietin millainen äitisuhde hänellä oli. Bylsikö hän äitiään, etsikö hän samaa rakkaudesta? Naissuhteet mahdollisti asema taiteilijana, suurena nerona. Se on syy, miksi kaverilla oli vientiä, pohtii näyttelijä Pinja Hahtola. Hän on itse kirjoittanut tekstin ja muuntuu hämmästyttävästi näyttämöllä Anni Swanista Aino Kallakseksi, L. Onervaksi ja Maila Talvioksi (jonka rekiajelusta Leinon kanssa huhutaan) ja kolmeksi rouva Leinoksi: Freya Schoultziksi, Aino Kajanukseksi ja Hanna Laitiseksi, ja onpa Hahtola välillä antiikin päämuusa Kalliopeekin.
xxx/ellauri259.html on line 436: Maila Talvio (1871–1951)
xxx/ellauri259.html on line 438: Oik. Maila Mikkola. Kirjailija (yli 50 teosta), kulttuurivaikuttaja, kunniatohtori. Otti nuoren Leinon suojatikseen tämän uran alkuvaiheessa. Taipumusta ihastua nuoriin suojatteihinsa. Yhteisiä kuutamokatseluita ja rekiretkiä; Leinon kerrotaan lämmitelleen käsiään Talvion hurlumheissä rekiajelulla. Ei ollut Maila 1. kertaa pappia kyydissä.
27