ellauri001.html on line 1816: Aapinen Maija">Maija Karman, Lasten kultainen kirja,
ellauri009.html on line 1046: Maijan pihalle, kämppiin piristymään.
ellauri022.html on line 241: Kaikki tytöt sulavat kun Polly laulaa sydämeenkäyvästi Huokausten siltaa. Tuskin kuitenkaan Pave Maijasen versiota siitä. Ei edes Procol Harumin kitaristin Robin Trowerin "where the sun don't shine". Eikä offenbar liioin Offenbachin farssia 1861, jossa on liikaa hahatusta, kastanjetin näpsytystä ja cachucha tanssia. Luultavimmin Thomas Hoodin runo 1844, jossa köyhä misu hukkuu hypättyään London bridgeltä. Hood oli humoristi, joka vakavoitui tultuaan kipeäxi nelikymppisenä. Venezialainen silta tuli kuuluisaxi Byronin matkailumainoxesta Childe Harold. Jennylle kerätään heti kolehti. Kolme kilteintä tyttöä auttaa sitä uudemmankin kerran. Antaa ompelutöitä ainakin. Hinnasta kai voi vähän tinkiä. On niin paljon rahanreikiä.
ellauri023.html on line 310: Maijan mummon Martan mökki. Laituri ei heilu ja rannassa on purjevene.
ellauri023.html on line 335: niillä, ne on eläkkeellä, hihittävä Matti ja rämeä-ääninen röökaava Maija,
ellauri023.html on line 1085: Tähän alkuun heti tarina. Järvisen Albert ja Maijasen Pave ja Tirkkosen Pekka ja Vessa-Matin Ploiri oli jossain kapakassa. Siinä oli kaikenlaista selkään taputtajaa. Painu helvettiin sanoi Vessa yhelle. Mut se olikin joku oikea ja tärkeä. Valtavan noloa. Valtavan hienoa, sanoo Eesus. Mä oon vaan julkkis, mut sä oot superjulkkis, yxi ehkä kahdestatoista sanansaattajasta luvatussa maassa. Sä oot luvattu Vessias, mä oon sun Hannes Juontaja. Sun hallussa on viestikapula, mä oon vaan ajanottaja.
ellauri024.html on line 311: Aarne Kinnunen muistelee tapaamiaan henkilöitä kohtuullisen mustavalkoisesti, joko hyvällä tai pahalla. Hän nostaa tapaamistaan yliopisto-opettajista ylös Irma Rantavaaran ja Maija Lehtosen ja painaa alas Rafael Koskimiehen, Pekka Tarkan ja Annamari Sarajaksen. Kaunokirjailijoista ylistämisen arvoisiksi osoittautuvat Lauri Viita, Juha Mannerkorpi ja ennen muuta Pentti Haanpää. Kielteisemmin Kinnunen muistaa muun muassa Väpi Linnan ja Pave Haavikon.
ellauri024.html on line 322: Oisko se ihan hiukan naisvihamielinen, vaikkei oman perheen osalta. Sen vaimo oli Aino-Maija Tikkanen (1927), sittemmin HS:n päätoimittajan sisko, Arskaa kuuluisampi elokuvatähti ja näyttelijätär, hirmu pikkuinen. Arskaa vanhempi ja delppasikin ensin, 2014. Arska kituuttelee vieläkin. Kolme lasta. Kaxi tytärtä ja mongoloidi Petteri. Samantapaisia takaiskuja tulee mieleen muiltakin neroilta, Fred ja Niini esim. Ne on kovia koettelemuxia.
ellauri024.html on line 371: Arska miettii 2011 mitä tekisi jos jäisi yxin (niinkuin jäikin 3 vuotta myöhemmin). Se haluis ottaa hevosen. Mutta ei ole varaa, ei jää muuta mahdollisuutta kuin äkäpussi lumikko. Niin se nimittää puolisoaan Aino-Maijaa. Kai niillä sitten meni hyvin. Lumikolta on myöhäistä kysyä.
ellauri024.html on line 796: Ohitti oikealta norsukorvaisen Tutikkalan, joka Arskan harmixi ei tehnyt sinunkauppoja. Tutikkala ja Maija Lehtonen asuivat meidän krannissa. Vanhana Eikka oli Babarin Corneliuxen näköinen, hattu pysyi päässä kahden lerppakorvan varassa.
ellauri025.html on line 989: Varttuneempi pari Ari, 65, ja Maija, 65: ”Ensin ihastutaan, sitten rakastutaan”
ellauri046.html on line 973: Maijassa mies uhkasi sen vaatteita korjannutta poliisia että
ellauri055.html on line 726: Hyrykin oppi väessä järjestyxen miehexi. Tekemään siistejä pinkkoja ja kyselemään hintoja. Pysyy sielukin sitten paremmin hallinnassa. Anttia itkettää kun tärkeässä asiassa tulee eteen ei. Isä ei anna tuuman nauloja eikä Maija persettä. (No antoi se, ks. seuraava paasaus.)
ellauri055.html on line 733: Antti valmistui ylioppilaaksi vuonna 1952 Rovaniemellä ja lähti Helsinkiin pyrkimään polille. Lestadiolaisten ylioppilaskodilla hän kohtasi Maijan, joka oli keittämässä kahta kananmunaa. ”Kuka niitä syö? Anna toinen minulle, kun niin tekisi mieli”, sanoi Antti. ”Saatanpa antaa”, vastasi Maija. Antti antoi sittemmin munaa Maijalle ainakin 6x.
ellauri055.html on line 735: Antti ja Maija avioituivat Oulussa 28.5.1955. Perheeseen syntyi kuusi lasta. Antti valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1958. Samana vuonna julkaistiin Antin ensimmäiset kirjat: novellikokoelma Maantieltä hän lähti ja romaani Kevättä ja syksyä.
ellauri055.html on line 737: 1960-luvun alussa Antti ja Maija hankkivat tontin Espoon Rastaalasta ja rakensivat sinne talon. Antti houkutteli Jupperiin ja Rastaalaan kokonaisen yhdyskunnan perheitä ja oli mukana rakennuksilla. Myös kaikki lapset rakensivat talonsa lähialueille.
ellauri055.html on line 1076: Muistaakseni Heikki Sarmanto on säveltänyt ja Maija Hapuoja laulanut sen.
ellauri080.html on line 913: Korkea: Maija Poppanen
ellauri080.html on line 915: Maija Poppanen tulee Pankkien kotiin tuulisena iltapäivänä palvellaxeen Mikko ja Jaana Pankin nänninä. Korkean tunnontarkkuuden pitoisuuden ansiosta Maija Poppanen kykenee onnistuneesti opettamaan pankkilapsille siivoja tapoja ja hyvää käytöstä. Se on vastuuntuntoinen ja hyvin järjestäytynyt. Vaikka "menosta tulee sitkeää", Maija Poppanen pysyy peräänantamattomana eikä anna perään. Kuten nähdään tästä klipistä (poistettu) Pertti, Maijan henilökohtainen hyvä ystävä, kuvaa kuinka ihmeellinen ystävä Maija on. Hän on luotettava ja luottamuxen arvoinen, ja hyvin välittävä ystävä mikä tekee siitä ison roolimallin pankkilapsille.
ellauri088.html on line 518: 10. Maija Vilkkumaa
ellauri105.html on line 181: Maija Ikonen oli kopsahtanut penkiltä pää edellä lattiaan.
ellauri105.html on line 186: Emäntä oli pystyssä. Ampu-Maija oli käpertynyt kyljelleen ja
ellauri105.html on line 225: kalpeaksi kun Maija pyörtyi. Katrin pää oli nyt pystyssä. Han
ellauri118.html on line 395: Rauhixen pönttöuuni sai Niklaxelta lisänimen Petollinen, sillä se ei suostu syttymään ennenkuin toisena lämmityspäivänä. Hormissa on joku mutka joka lykkää savut sisälle. Petollisuudesta ovat kirjoittaneet lukuisat kirjaiijat, ei vähiten Pierre Choderlos de Laclos. Niitä on sitten tutkistellut Maija Mäkinen eipäskuin Mäkelä. Lähetäänmpä tutustumaan lähemmin.
ellauri118.html on line 413: Sanoko joku jossakin että Madame Bovary on matkittu Don Leukavasta? Molemmat luki jotain romanttista roskaa ja koitti sitä kotona. Flaubertilla on yllättäviä kytköxiä banaalin ja subliimin välillä. No sehän teki raakaa pilaa kaikesta romanttisuudesta. Taisi jäädä ize siitä aika osattomaxi. Flaubertin aviorikoxeen kiihottamissyytteen paras todiste oli virke: "Hän pääsisi siis vihdoinkin nauttimaan tuota rakkauden iloa, tuota lemmen kuumetta, jota hän oli jo lakannut toivomasta." No jo on heikkoa. Pierrekin pystyi parempaan. Maija väittää että aikalaiset eivät vielä ymmärtäneet style indirect libreä.
ellauri118.html on line 573: Eli siis onko kirjan heppujen ymmärtäminen sama vai eri asia kuin kaverien? Onko kirjalliset henkilöt tai vaikka leffan sankarit joteskin erilaisia? No ei välttämättä Maija sanoo mut onhan siinä se kertojakin välissä. Siis pitää ymmärtää myös se.
ellauri118.html on line 575: Maija kirjottaa kiemuraisesti kuin Aku Ankan valssikuningas. Mut taas on kyse siitä kuka kertoo, minä vaiko se. Luultavimmin aina minä, silloinkin kun sankari on se. Eli romskut on tollasia Caesarin Dr Bello Gallico, heppu kertoo izestään 3 persoonassa. Tuli näki ja voitti. Siinä näkijä missä tekijä.
ellauri118.html on line 577: Jos nyt oikein ymmärsin niin Maijasta pääasia näissä aviorikos jutuissa on se eze tyyppi ei vaan elä elämäänsä vaan mäystää sitä samalla. Eli sillä on koko aika ego id ja yliminä messissä. Se on ize oman elämänsä kazomossa, arvostelee sitä yleisönä. Siitä tulee se nausea, tai ennui. Se on oma kertojansa sekä kriitikko. Oman ristiinsuihkimisen urheiluselostaja. Hetkinen hetkinen kazotaan ensin tämä tilanne. Kirjallinen mieli ei lopeta oman kokemuksensa fabulointia.
ellauri118.html on line 795: Sanoo Maija Mäkelä, joka on frankofiili. Anglisti Monika Fludernik peukutti Aphra Behniä. Kai sit pitää kazoa myös tota Prinsessa Cleveä, jonka kirjoitti Madame de La Fayette. Madame de La Fayette, oik. Marie-Madeleine Pioche de La Vergne, kreivitär de La Fayette, (18. maaliskuuta 1634 Pariisi - 25. toukokuuta 1693 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija. Hän kirjoitti romaanin La Princesse de Clèves (suom. Clèvesin ruhtinatar), joka oli Ranskan ensimmäinen historiallinen romaani ja kirjallisuuden historian ensimmäisiä psykologisia romaaneja. Magdaleena oli aika viriilin näköinen. Kuin myös sen kamu Madeleine de Scudéry, molemmat presiöösin tyylisuunnan viirikukkoja (tai kanoja). Olikohan ne kaikki lepakoita? Cohérente avec elle-même, Mlle de Scudéry est d´ailleurs restée célibataire toute sa vie. Mikä ei ollutkaan aivan vähän, se eli 94-vuotiaaxi.
ellauri142.html on line 389: 3. viisussa jonka nimi on Maya Karma-jooga, opetetaan kermaperseiden edun nimessä nilkkiluokalle ja laahuxelle totalitarismin stooalaista oppia. Maija Karma piirsi söpöjä lastenkirjakuvia. Ei varmaan tiennyt ezen nimi on sanskritixi "harhakuva toiminta". Käyttöohjekin on painettu volapükixi.
ellauri238.html on line 312: Tuula2 ja Pena kikattivat Johnny Walkerin pakinoille Ylioppilaslehdessä niin että Leila-sisko soitti poliisit. Pekka Jaakko Juhani Haukinen, kirjoittajanimi Johnny Walker, (14. syyskuuta 1940 Ylivieska – 1. lokakuuta 1966 Huittinen) oli suomalainen kustannusvirkailija, kriitikko ja kirjailija. Pekka Haukisen vanhemmat olivat Johannes Konstantin Haukinen ja Elma Eliina Ihalainen. Hän pääsi ylioppilaaksi Norssista 1959 ja opiskeli sitten vähän aikaa Helsingin yliopistossa. Haukinen oli naimisissa 1959–1964 Päivi Astrid Rannan kanssa ja vuodesta 1966 näyttelijä Eeva-Maija Haukisen kanssa. Haukinen kuoli syksyllä 1966 liikenneonnettomuudessa. Yhtään Pekan pakinaa ei ole säilynyt nettipolville. Antikvaarista niitä voisi löytyä. Hauskojahan ne ovatkin, myönsi poliisi.
ellauri245.html on line 557: Elsa valmistui arkkitehdiksi helmikuussa 1949. Sen jälkeen hän työskenteli hetken aikaa Elsi Borgin ja Margareta Stigzeliuksen arkkitehtitoimistoissa. Kun työt siellä loppuivat, hän lähti kysymään töitä Alvar Aallon toimistosta. Toimisto sijaitsi Riihitiellä Munkkiniemessä, Aaltojen kodin yhteydessä. Pienessä työyhteisössä oli tuolloin vaikea tilanne, sillä Alvar Aallon ensimmäinen puoliso, lähin työtoveri ja yhtiökumppani Aino Aalto oli kuollut saman vuoden tammikuussa. Alvar Aalto joi suruunsa eikä saanut töitään kunnolla hoidettua. Kun Elissa sai töitä toimistosta, tilanne muuttui. Myöhemmin Aallon hovikuvaaja Eino Mäkinen oli kysynyt Alvarilta, miksi hän ei valinnut Maijaa. Alvarin vastaus oli: ”Jag måste ha litet skratt i mitt liv!” Elsa oli nuori ja iloinen. Moniin valokuviin on ikuistettu Alvar yrityxen ruorissa, mutta Elissan kerrotaan olleen miestään taitavampi kippari.
ellauri258.html on line 777: Leena-Maija Aitamaa, x-viestintäjohtaja:
ellauri269.html on line 489: Jonkin aikaa Palautusarmeijan tappion jälkeen Hylje-vuorella demoninmetsästäjä Maija Myrskyluoto käytti voimakasta loitsua hyökätäkseen Frozen Dessert -valtaistuimeen, jossa Luukurko oli vangittuna. Vaikka loitsu ei mennyt läpi, se laajensi halkeamaa, jonka läpi Kuuranuppi oli työnnetty, ja Luukurkon voima alkoi hiipua, joten hän kutsui Artturin Persaukolle auttamaan häntä. Arthas voitti Ellidan ja nousi tornin huipulle jäädykevaltaistuimelle. Sitten hän murskasi jään Kuuranupin avulla, puki prinssi Edwardin razastuskypärän, joka oli sinetöity, ja hänestä tuli uusi Luukurko. Täähän on tää Miltonin saatana ja Anakin Skywalker meemi uudelleenjäädytettynä. Jumalan poikia joit'ei saaty hyvix, on nyt jauhettuina jyvix. I'M YOUR FATHER. Pakasteita ei saisi jäädyttää uudelleen jos ne on päässeet sulamaan.
ellauri300.html on line 618: Kun kaksi miestä on ollut saman naisen kanssa "silleen", ovat he toistensa napalankoja: Ai, säki oot höylänny Liisa-Maijaa? No, mehän ollaan sitten napalankoja.
ellauri308.html on line 733: Äikiän aikalainen, kriitikko Maija Savutie on arvostellut kollegaansa kovin sanoin:
ellauri326.html on line 510: Mutta ennenkuin käymme eteenpäin, pitää ehdottomasti tutustuttaa lukijaa tähän huomattavaan henkilöön. Anton Prokofjevitsh Golopus on kerrassaan hyvä mies tämän sanan täydessä merkityksessä: jos joku Mirgorodin kunnianarvoisista henkilöistä lahjottaa hänelle kaulahuivin tai alusvaatteet — niin hän kiittää; jos joku näppää kevyesti hänen nenäänsä — niin hän kiittää silloinkin. Jos häneltä kysyttiin: "Miksi, Anton Prokofjevitsh, teidän takkinne on kanelinvärinen, mutta hihat siniset?" niin hän tavallisesti vastasi: "Niin, teillä ei sellaista olekkaan! Mutta antakaahan olla, kun se kuluu, niin muuttuu kokonaan yhdenväriseksi!" Ja todellakin, auringon vaikutuksesta alkoi sininen kangas muuttua kanelinväriseksi, ja on nyt aivan samaa väriä kuin takkikin. Mutta mikä kummallista, Anton Prokofjevitsh käyttää kesällä verkavaatteita ja talvella nankinikankaisia. Anton Prokofjevitshilla ei ole omaa taloa. Hänellä oli kyllä sellainen ennen kaupungin laidassa, mutta hän möi sen ja osti tummanruskean kolmivaljakon ja pienet vaunut, joilla ajeli vierailuille ympäristön tilanomistajain luo. Mutta kun hevosista oli paljon vaivaa ja tarvittiin rahaa kauroihin, niin Anton Prokofjevitsh vaihtoi hevoset ja vaunut viuluun ja piikaan ja sai vielä 25 ruplan setelin välirahaa. Sitten hän möi viulun ja vaihtoi piian kullalla koristettuun safiaaninahkaiseen tupakkakukkaroon, ja nyt ei ole kenelläkään sellaista tupakkakukkaroa kuin Anton Prokofjevitshilla. Tästä hyvästä hän ei enää saata ajella maaseudulle, vaan on pakotettu pysymään kaupungissa ja viettämään yönsä eri taloissa milloin minkin aatelismiehen luona, etupäässä siellä, missä mielellään hänen nenäänsä näppäillään. Anton Prokofjevitsh tahtoo syödä hyvin ja pelaa joltisesti Mustaa-Maijaa ja Mylly-Mattia. Tottelevaisuus on hänen elementtinsä, ja sentähden hän otti heti hatun ja kepin ja läksi.
xxx/ellauri027.html on line 329: Kansanrunoustieteilijä, kansallinen uudistaja professori Kuusi oli koulunopettajani Maija Kuusen veli, johon tutustuin ensimmäisessä Finlandia-palkintoraadissa. Mahtava henki, salamaälyinen ja sivistynyt velikulta. Santahaminasta löytämässämme essekirjassa on valoisaa, kohottavaa optimismia ja uskoa Suomeen. Hän tutkii "laskemattomia tekijöitä" Suomen hyväksi ja korostaa eräänlaista pienten lukujen ekonomiaa etsiessään "kutsumustietoisuuden nousukausia". Yksilöt vaikuttavat, rohkeus ja halu tehdä asioita toisin, isosti, täysillä ja merkitysvoimaisesti.
xxx/ellauri027.html on line 331: Kuuset on suomettuneita aatelisia, entisiä Granfeltejä. Fennomaanin muttei dipsomaanin Granfeltin viisi aikamiespoikaa otti nimen Kuusi. Toisella puolen tietä oli 1 Granfelt ja toisella kuusi. Mytomaani Matti oli Pauli Pylkkäsen luokkatoveri, ne kaxi oli ihan viimeisinä hengissä niiden luokalta. Matti oli AKS:än miehiä. Matin veli Pekka oli vasemmistolaisempi Alkon pääjohtaja. Norssissa Kuusia oli tukkikuormittain. Matin poika Osmo oli jonkinlainen tulevaisuudentutkija, veli Syvällisen huuhailukumppani. Nyt on tulevaisuus täällä, ellei oo jo mennyttä. En tiennytkään että Matin sisko Maija oli joutunut opettajaxi Hyvinkäälle, kouluttamaan ystäväämme kultahattua. Se että historia kulkee eteenpäin joidenkin valopäiden voimasta, on ihan huttua. Pikemminkin on niinpäin, että aina kun joku sota on desimoinut jonkun pikkukansan, pikku nilkeistäkin pääsee kasvamaan siellä suurmiehiä. Tilaisuus tekee varkaan, ei varkaat tilaisuuxia.
xxx/ellauri104.html on line 797: Pulkun Puavo kostaa pahan pahalla koko kylälle kierona riidankylväjänä. Sanoo yhdelle mitä ilkeää muka toinen on siitä veistellyt. Että mestari olis sanonut että Onnin rahan kansa on tarkkoo kuin tiaisen nainti. Ja että Maija on hurskaan näkönen kuin kyrpä häissä. Heikki Seppänen olis sanonut mestarista että se ahkeroizee Katrin kansa öisin niin että on työmaalla vetämättömissä päivällä. Katri olisi sanonut Heikistä ettei se niin kiero ole kuin sen käynti. Jne, jne.
xxx/ellauri104.html on line 834: Maija oli natkuttanut Onnin juopumuxesta niin pahasti että Onni pani levyn soimaan kostoxi aina kun koulun lopettajaisista tuli puhe. Vangin laulu muistutti Maijan isän pula-aikaisesta linnareissusta. Tuomio oli ollut Posti-Einolle oikein Maijan mielestä kun se oli tuottanut Maijalle elinikäisen häpeän.
xxx/ellauri104.html on line 837: En päivääkään vaihtaisi pois. Kun ajan vain yölinjallain. I walk the line veti Jussi Käteinen. Kaunis iäni tuolla Rautavuaralla, Maija huomautti Paavolle ja suki ryppyjään hymyyn kuin kanahaukka höyheniä.
xxx/ellauri123.html on line 381: Viurusilmäisen Herman Aistrichin suomen kielen taito on puutteellinen, hän tarvizee ja saa paljon apua vaimoltansa Maijalta ja tyttäriltänsä Paulalta ja Helenalta. Hissu Teppana antoi tärkeitä ja asiantuntevia vinkkejä.
xxx/ellauri208.html on line 965: Isäni, rakkaani -romaanin ja Veljeni Sebastianin jälkeen Annika Idström niputettiin suomalaisen 1980-luvun kirjallisuuden "pahan koulukuntaan" yhdessä muun muassa Anna-Maija Ylimaulan, Eira Stenbergin, Esa Sariolan ja Juha Seppälän kanssa. Hyvän ja pahan ikuisen problematiikan käsittelyssä näitä muuten varsin erilaisia kirjailijoita yhdisti kylmän viileä ja moralisoimaton tapa nostaa esiin pahaa ihmisessä.
xxx/ellauri255.html on line 448: Anna-Maija Raittila
xxx/ellauri255.html on line 452: Raittila, Anna-Maija (1928 - 2012) oli runoilija ja Taizé-liikkeen maailmanlaajuisesti tunnetuksi tekijä. Anna-Maija Raittila oli synnynnäinen lyyrikko, Unkarin runouden uuttera suomentaja ja merkittävä kirkollinen vaikuttaja. Lestadiolaistaustaisen runoilijan lyriikassa yhdistyvät korkeat esteettiset tavoitteet, eettinen pohdinta ja luonnonläheisyyden teemat.
xxx/ellauri255.html on line 457: Veli Roger ja Anna-Maija Raittila valokiilassa
xxx/ellauri255.html on line 467: Suomessa Taizé-yhteisöstä alettiin puhua 1970-luvun lopulla. Muun muassa Anna-Maija Raittila teki taizé-liikettä tunnetuksi. Taizé-laulut ovat nykyisin merkittävässä asemassa myös Suomessa laulettavassa hengellisessä musiikissa ja muun muassa Tuomasmessuissa. Taizeläisyyden yhdyssiteenä on Sinapinsiemensyöxy ry. Taizén alueellinen, Pohjoismaat, Venäjän, Ukrainan ja Baltian käsittävä tapaaminen järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa 28.–30.9.2012.
xxx/ellauri259.html on line 63: Vuonna 1966 Yrjö Larmola suoritti asevelvollisuutensa Savon prikaatissa. Hänet toimi RUK:n 122. kurssin puheenjohtajana. Sotilasarvoltaan hän oli yliluutnantti. Vanhan valtauksessa 1968 paikalle haastettuna päätoimittaja sai yksin puolustaa oikeistolinjaansa. Tohtoriksi hän väitteli 1990 Eino Leinon poliittisista ajatuksista. Larmola ajoi vahvasti moniarvoista koulua, mikä tarkoitti, että yksityiskoulujen tuli halutessaan voida jäädä yksityiseen omistukseen. Hänellä oli aina keskusteluun sopiva hauska anekdootti kerrottavanaan. Larmola avioitui Maija Turusen kanssa vuonna 1964. He olivat oiva yöpari: he saivat kolme poikaa. Kirjoittajat ovat Yrjö Larmolan ystävä ja nuorin poika.
xxx/ellauri388.html on line 121: Järnefelt avioitui Jyväskylässä Emilia Fredrika Parviaisen (1865–1937) kanssa vuonna 1884. Parviaisen vanhemmat olivat paikallinen varakas kauppias Mikko Parviainen ja Katarina Charlotta Pundani. Järnefeltit saivat viisi lasta: Eero (1888–1970), Liisa (1893–1978), Anna (1898–1899), Maija (1900–1986) ja Emmi (1902–1941). Tyttäristä Liisa avioitui juristi Matti Piipposen kanssa. Emilia sai siis avioliitossa 15 vuoden aikana Arvidilta tod.näk. n. 5 kertaa kyrpää.
50