ellauri067.html on line 144: Wernher Magnus Maximilian Freiherr von Braun (23. maaliskuuta 1912 Wirsitz, Saksa – 16. kesäkuuta 1977 Alexandria, Yhdysvallat) oli saksalaissyntyinen raketti-insinööri. Hän oli toisessa maailmansodassa käytetyn V2-ohjuksen pääsuunnittelija ja sodan jälkeen Yhdysvaltain avaruusohjelman päähahmoja.
ellauri067.html on line 147: Wernher von Braun syntyi Wirsitzissä (nyk. Wyrzysk, Puola) Posenin provinssissa, joka oli tuolloin osa Saksan keisarikuntaa. Hän oli keskimmäinen perheen kolmesta pojasta. Braun kuului vähäiseen vapaaherralliseen aatelissukuun, jonka paronin arvon (saks. Freiherr)) hän myös peri. Braunin isä oli konservatiivinen virkamies Magnus Freiherr von Braun (1878–1972), joka toimi maatalousministerinä liittohallituksessa Weimarin tasavallan aikana. Hänen äitinsä Emmy von Quistorp (1886–1959) oli keskiajan Euroopan kuningashuoneiden jälkeläinen. Wernher von Braun sai äidiltään luterilaisen synnytyxen jälkeen lahjaksi metroskoopin, jonka myötä hänessä heräsi kiinnostus rakettitieteeseen.
ellauri135.html on line 163: Friedrich Georg Magnus von Berg (1845–1938), "Rukkikrahv". Auch verdient um Kartoffelzucht u. Obstbau. Züchtete 1890 d. Sagnitzer Roggen".
ellauri135.html on line 168: Krahv Friedrich Georg Magnus Berg (16. veebruar 1845 Tartu – 22. märts 1938 Sangaste) oli baltisakslase päritolu Liivimaa suurpõllumees, sordi- ja tõuaretaja, leidur, krahv (1856), Sangaste mõisnik, Sangaste lossi ehitaja.
ellauri135.html on line 200:
ellauri207.html on line 57: Gruppen bestod vid bildandet av Sven Svärd (trummor), Ingvar Karlsson (dragspel, bas och elgitarr) och Sven-Erik Magnusson (sång, gitarr, klarinett och saxofon). Så småningom utökades bandet med ytterligare två medlemmar, basisten Rune Bergman 1958 och saxofonisten Sven-Olof Petersson 1962. Sven-Erik Magnusson, som var med i bandet sedan starten 1956, var frontfigur i Sven-Ingvars fram till sin död i mars 2017. Under en kort period 1962 hade bandet också en kvinnlig vokalist - Marianne Nilsson, sedermera Marianne Kock.
ellauri207.html on line 59: Sedan 2006 är Oscar Magnusson (son till Sven-Erik) medlem av bandet. 2018 gav sig Oscar och bandet ut på turnén "Länge leve Sven-Ingvars".
ellauri210.html on line 578: Ab 1904 war Kurt Hiller mit dem ebenfalls literarisch engagierten Medizinstudenten Arthur Kronfeld befreundet, über den er das Denken des Göttinger Philosophen Leonard Nelson kennenlernte. Über Kronfeld trat deswegen im Juli 1908 Magnus Hirschfeld an ihn heran. Es entstand ein Kontakt, der in den folgenden fünfundzwanzig Jahren ein intensives Engagement Hillers im Wissenschaftlich-humanitären Komitee (WhK) zur Folge hatte. Auch dem Institut für Sexualwissenschaft war Hiller aktiv verbunden.
ellauri222.html on line 537:
The Magnuses
ellauri222.html on line 539: Large, heavy Dutch people, the Magnuses are a solid family. They admire Simon very much and take him into their fold.
ellauri222.html on line 541:
Uncle Charlie Magnus
ellauri222.html on line 543: Uncle Charlie Magnus is Lucy’s father. He gets Simon started in the coal business and pushes Lucy to break off her relationship with Augie.
ellauri222.html on line 545:
Charlotte Magnus
ellauri222.html on line 547: Charlotte Magnus is Simon’s wife and heiress to a coal fortune. Simon marries her for the money, but grows to respect Charlotte, as she is a practical woman with a good head for business. She is also emotionally strong. When she learns of Simon’s infidelity, she deals with it swiftly and decisively. Charlotte is unable to have children.
ellauri222.html on line 549:
Lucy Magnus
ellauri222.html on line 567: Simon is Augie’s older brother. Tall, good-looking, and blond, Simon has a self-assurance and sense of direction that Augie does not. He thinks Augie is too soft-hearted. After being jilted by his girlfriend Cissy Flexner, Simon marries the coal heiress Charlotte Magnus and becomes rich through multiple business ventures. Simon is very successful, but not content. Although he respects Charlotte for her business sense, his marriage lacks romantic love. His mistress, Renée, uses him for his money. Augie pities him because he cannot have children.
ellauri222.html on line 690: A cousin of the Magnuses, Weintraub spies Augie leaving the abortionist’s with Mimi. He tells the Magnuses, thus destroying Augie’s reputation with the family and causing his breakup with Lucy.
ellauri282.html on line 81: [3.4. klo 12.38] +358 44 2776451: 😀 Sen uhri oli ehkä ylilyönti. Mutta moraalissapa ei ole takalaittomia. Thiodolf Rein oli ihan August Ahlqvistin oloinen pelottava hahmo, ja jos se pilkkasi innokkaan darwinilaisesti sössöttävää Westermarkkia, joka taas inhosi Kantin velvollisuus- ja esimerkkimoraalia. Niin se inhotti myös kavereita, kuten Yrjö Hirn, Magnus Enckell (joka maalasi hienon kuvan Reinistä) ym.
ellauri311.html on line 549: Magnus Mills (n.h.), Edgar Allan Poe ja H. G. Wells. Erityisesti olen tutkinut
ellauri318.html on line 92: "Jag skiter" är en sång komponerad och skriven av Magnus Uggla och inspelad av honom på albumet "Va ska man ta livet av sig för när man ändå inte får höra snacket efteråt?" 1977. Sångtexten uppmanar till att inte lyssna på vad andra tycker och tänker om en själv, och behandlar ungdomars protest mot vuxenvärldens krav och tjat. Låten var på sin tid mycket omdiskuterad, då ungdomarna tog till sig texten och gjorde "uppror" mot vuxenvärlden. Deras föräldrar krävde därmed i det närmaste att Magnus Ugglas låtar skulle bannlysas i svensk radio. Själv har Uggla sagt i efterhand att han inte förstår att låten skapade sådan uppståndelse, då hela låten var humoristiskt skriven och baserades på ett skämt Uggla läst i Söndagsnisse-Strix, nämligen just raden "de säger att jag skiter i allt, men det skiter jag i!".
ellauri341.html on line 211: Bivolaru on käyttänyt myös nimeä Magnus Aurolsson. Hän on ollut lain kanssa ongelmissa Ranskan lisäksi myös ainakin Romaniassa, Ruotsissa ja Suomessa.
ellauri341.html on line 218: Bivolaru pakeni 1990-luvulla seksuaalirikossyytteitä Romaniasta Ruotsiin, joka myönsi hänelle poliittisen turvapaikan. Ruotsissa asuessaan hän käytti nimeä Magnus Aurolsson.
ellauri364.html on line 138: Carl Albert Hansen Fahlbergs artikel i Magnus Hirschfelds tidsskrift Jahrbuch für sexuelle Zwischenstufen med titlen: "H.C. Andersen: Beweis seiner Homosexualität", 1901, var den første i en lang række af afhandlinger, der berører Andersens (homo)seksualitet. Argumenterne for Andersens homoseksualitet fandt Hansen i digterens forelskelser i mænd, hans nervøsitet, feminitet, huslighed, forfængelighed, sygelighed m.m., samt ikke mindst i hans kunstneriske geni.
ellauri365.html on line 873: Magnus Gustaf Retzius oli ruotsalainen anatomi, antropologi, Karoliinisen instituutin professori ja sanomalehti Aftonbladetin omistaja ja päätoimittaja. Sedan början av 1960-talet hade den politiska beteckningen ”oberoende socialdemokratisk”. Aftonbladet ägs till 91 procent av den norska mediekoncernen Schibsted. Svenska Dagbladet (joka kuuluu nykyään norjalaiseen Schibsted-konserniin) puolestaan oli Heidenstamin porukoiden hallussa. Politiskt betecknar sig tidningens ledarsida som "obunden moderat". Nehän on kuin kiinalaisia pesukoneita, eri nimilappu mutta sama kone sisältä.
ellauri372.html on line 55:
Magnus_front_0.png/440px-05_02_IN_0733_Pompejus_Magnus_front_0.png" />
ellauri390.html on line 144: Magnus Kiiliäinen oli kokenut monta kovaa mezän karvaisten käpälissä. Jo poikasena veti häntä oravanpyynti, ja silloin sattui hän tiheästi väkevämpänsä huiskahännän alle. Siitä huolimatta kääntyi hän aina päiten kun Inga Fleming sattui kohdalle. Kijleillä oli tehtävänä Kaarle-enolta vakoilla pujopartaa marskia. "Armollinen neiti" tulee vielä tuntemaan talonpojan tassut housuissaan! Raja on sentään tiedettävä ritarin ja rengin välillä. Mezät on kaadettava ja suot ojitettava! Torppareilla tuli teettää työt. Ei niin paljon perunoita vakoon, ottakaa mitta tästä piexusta! Tuo nyt on tuota, leperteli Inga ja roimi Magnusta makeasti razupiiskalla. Mezässä tuoxui imelältä. Kun Inga-neiti saapui paikalle, seisoi piexu siellä Kiiliäisellä jo kiihottuneena. Inga-neiti kazeli häntää loistavin silmin. "Mutta työhän olette aivan märkä, ja nyt on yö. Mitäs me nyt tekisimme?" kysäisi Kiiliäinen ihan olaus magnuxena. "Kiedo ihokkaasi tähän hirvensarveen, kenties siitä on jotain apua." Tyttö kazoi miestä jolla seisoi tuo erämiehen ainainen ase yhä kookkaana. "Olen ollut urpo liiankin kauan, sixi musta tuli tälleen omituinen." "Olen ollut urpo niinkuin työkin. Mutten enää! Nyzaat purra mua!"
xxx/ellauri044.html on line 340: Maila Talvion vanhemmat olivat Hartolan kappalainen, myöhemmin kirkkoherra Adolf Magnus Winter (1828–1880) ja Julia Malvina Bonsdorf (1836–1926). Perheessä oli yhdeksän lasta. Maila Talvion isä kuoli hänen ollessaan yhdeksänvuotias. Armovuoden jälkeen, jonka jälkeen perhe muutti syrjäiselle Nipulin maatilalle. Täällä Talvio tutustui kantapään kautta torpparilaitokseen ja sen epäkohtiin joita hän myöhemmin käsitteli teoksissaan. Talvio kävi Helsingin suomalaisen tyttökoulun, josta valmistuttuaan hän palasi 16-vuotiaana sisarustensa kotiopettajaksi. Samalla Talvio aloitti myös kirjoittamisen. Vuonna 1890 hän tapasi kielitieteilijä J. J. Mikkolan ja avioitui tämän kanssa 1893.
xxx/ellauri128.html on line 182: Madame de Staël (/stal/) ou bien Anne-Louise-Germaine Necker, baronne de Staël-Holstein, était une romancière, épistolière et philosophe genevoise et française née le 22 avril 1766 à Paris où elle est morte le 14 juillet 1817. Issue d´une famille de protestants valdo-genevois richissimes, fille du ministre des finances de Louis XVI Jacques Necker, elle est élevée dans un milieu de gens de lettres. Elle épouse, en 1786, le baron Erik Magnus Staël von Holstein, ambassadeur du roi Gustave III de Suède auprès de la cour de France à Versailles. Le couple se séparera en 1800. Devenue baronne de Staël, elle mène une vie sentimentale agitée et entretient en particulier une relation orageuse avec Benjamin Constant, écrivain et homme politique franco-vaudois rencontré en 1794. Entretemps, sa réputation littéraire et intellectuelle s´est affirmée grâce à trois essais philosophiques que sont les Lettres sur les ouvrages et le caractère de Jean-Jacques Rousseau (1788), De l´influence des passions sur le bonheur de l´individu et des nations (1796) et De la littérature considérée dans ses rapports avec les institutions sociales (1800). Favorable à la Révolution française et aux idéaux de 1789 au debut, elle adopte une position critique dès 1791 et ses idées d´une monarchie constitutionnelle la font considérer comme une opposante gênante par les maîtres de la révolution. Malgré le statut de diplomate de son mari, elle doit se réfugier auprès de son père en Suisse à plusieurs reprises. Interdite de séjour sur le sol français par Napoléon Bonaparte qui la considère comme un obstacle à sa politique, elle s´installe en Suisse dans le château familial de Coppet qui sert de lieu principal de rencontres au groupe du même nom, et d´où elle fait paraître Delphine (1802), Corinne ou l´Italie (1807) et De l´Allemagne (1810/1813b). Ses œuvres fictionnelles majeures, dans lesquelles elle représente des femmes victimes des contraintes sociales qui les enchaînent, sont Delphine (1802) et Corinne ou l´Italie (1807).
xxx/ellauri202.html on line 200: Martin du Gard posed as a specialist in matters sexual in order to attend interviews with homosexual men at Magnus Hirschfeld’s Institute. He also toured the gay clubs, nominating as his favourites the Hollandais and the lesbian Monocle. Christopher Isherwood was at Hirschfeld’s Institute on the day that Gide was given a guided tour, Gide ‘in full costume as The Great French Novelist, complete with cape’. Retrospectively calling him a ‘Sneering culture-conceited frog!’ from the safety of the mid-1970s – and in doing so sounding like a rather uptight, Francophobic D.H. Lawrence – Isherwood failed to consider that Gide’s pose might have been a way of giving Hirschfeld’s project the serious imprimatur of a symbolic cultural visit, to which the cape and the performed ‘greatness’ were essential embellishments.
xxx/ellauri281.html on line 826: Etelä-Afrikka marssitti sotajoukkojaan Angolan puolelle tuhotakseen siellä olevat Namibian vapautusjärjestön SWAPOn tukikohdat. Puolustusministeri Magnus Malan syytti Neuvostoliittoa SWAPOn avustamisesta.
31