Made direct amends to such people wherever possible, except when to do so would injure them or others.
ellauri080.html on line 793: Gandhi placed great value on self-sufficiency. As a lawyer he learnt to wash his own clothes, and later he also learnt to cut his own hair. Even though he was initially ridiculed for his messy hairstyle. Okay he said and shaved his head. Made him look the jailbird he was.
ellauri080.html on line 830: Auttakaa entistä gladiaattoria joka on ihan poikki, sanoi Asterixissa jalaton tyyppi joka istui pikkuisessa pyörin varustetussa laatikossa. Sellainen on toi Wallun Marathe. Yxijalkainen merirosvo joka pitää transun Hugh "Helen" Steeplyn kanssa maratonimoraalifilosofista istuntoa navajoluutnantti Leghornin ja Jim Cheen maisemissa kirjan mainostauoilla. (Arizonan Tempessä asui Wallun vanhemmat eläkepäivinä.) Kulinnsseina joku Sierra Madre josta tulee mieleen kenraali Xavier ja San Morealin tykit. Tyypit voi hyvin askarrella leegoista, yhtä palikoita. Ihankuin 4-kanavalla, mainoxia tulee koko ajan enemmän leffan loppupuolella.
ellauri082.html on line 129: Described as coming from a kind of mold that “grows on other molds,” DMZ is an incredibly powerful and mysterious hallucinogen. It can have many different effects but often seems to transform a person’s ability to communicate. It is also nicknamed “Madame Psychosis,” after Joelle’s radio persona. Michael Pemulis manages to acquire some, but it is stolen before he and Hal can take it. It’s suggested that Hal has been affected by DMZ by the time of the Year of Glad, but it’s unclear how—whether from eating a piece of mold as a child and then withdrawing from marijuana, or having his toothbrush laced with Pemulis’s drugs (possibly by James’s wraith). As a result of this presumed DMZ consumption, Hal is able to feel strong emotions (which was impossible for him before) but unable to communicate.
ellauri082.html on line 131: JOI also created DMZ as part of an attempt to undo the effects of Hal’s eating mold as a child (recall: DMZ is a mold that grows on a mold). He left it along with the Entertainment (recall: ETA kids find JOI’s personal effects (670: “a bulky old doorless microwave…a load of old TP cartridges…mostly unlabelled”); the tapes and the DMZ are delivered together to the FLQ) which is about this goal (it stars a woman named Madame Psychosis (a street name for DMZ; another is 1st Av.) explaining that the thing that killed you in your last life will give birth to you in the next). The DMZ and the Entertainment were meant to go together for Hal. Now that the Entertainment has escaped, he needs to get Hal the DMZ.
ellauri082.html on line 407: b) Asketismi ja c) henkinen puhtaus kuulostaa pahalta. Rassataan sielua henkisellä vessaharjalla kuin Serranon perheen isäpappa poikia samannimisessä espanjalaisessa saippuasarjassa. Serrano-kinkku on kyllä hyvää vaikka ylisuolaista. Serranot on vuoristolaisia. Sierra Madren paholaisia kuin el Zorrossa. Sierra on myös saha. Aina samaa juonta sahaa Ankat, nää uskontohyypiöt. Joskus tuntuu kuin meemejä olis tosi vähän erilaisia. Meemien moninaisuus on vaan kazojan verkkosilmässä, joka jakaa ne eri perspektiiveihin kuin kaleidoskoopissa.
ellauri083.html on line 201: Madame Defarge
ellauri083.html on line 217: Madame Thérèse Defarge is a fictional character in the 1859 novel A Tale of Two Cities by Charles Dickens. She is a ringleader of the tricoteuses, a tireless worker for the French Revolution, and the wife of Ernest Defarge.
ellauri083.html on line 219: Madame Thérèse Defarge is perhaps the principal revolutionary villain in Charles Dickens's 1959 novel A Tale of Two Cities; she knits into her needlework the names of the royalists and aristocrats who must be condemned to the guillotine to make way for the new republic. Sen virkasisar Lohtu kutoi silkkiä vastapuolella barrikaadia ja sai porttikiellon kommunistikiinasta.
ellauri092.html on line 315: Madame Guyon
ellauri095.html on line 396: Lapsena Dante Gabriel Rossetti alkoi taidemaalarixi ja kuvitti kirjallisia aiheita varhaisissa piirustuksissaan. Häntä opetettiin kotona saksaksi ja hän luki saxaxi Raamattua, Shakespearea, Goethen Faustia, Arabian yötä, Dickensiä sekä Sir Walter Scottin ja Lord Byronin runoutta. Päättyään koulusta hän opiskeli historiallisen taidemaalari Ford Madox Brownin luona, josta tuli myöhemmin hänen lähin elinikäinen ystävänsä. Hän jatkoi myös hämärämiesten runouden lukemista – Poe, Shelley, Coleridge, Blake, Keats, Browning ja Tennyson - ja aloitti vuonna 1845 käännökset italialaisesta ja saksalaisesta keskiaikaisesta runoudesta. Vuosina 1847 ja 1848 Rossetti aloitti useita tärkeitä varhaisia runoja - Siskoni uni, Siunattu Damozel, Morsiamen alkusoitto, Marian muotokuvasta, Ave, Jenny, Dante Veronassa, Viimeinen tunnustus ja useita sonetteja, joissa hänestä tuli lopulta oikea asiantuntija.
ellauri095.html on line 400: Ryhmään kuului John Everett Millais, sen taitavin maalari ja tuleva Royal Academyn presidentti; William Holman Hunt; Thomas Woolner; Frederic Stephens; ja William Michael Rossetti, joka PRB:n sihteerinä piti toimintapäiväkirjaa ja toimitti sen aikakauslehden, Germ, kuutta numeroa.(1850). Ryhmän yhteistyökumppaneita olivat vanhempi taidemaalari Ford Madox Brown, taidemaalari ja runoilija William Bell Scott, runoilija Coventry Patmore ja Christina Rossetti, joiden runoista kuusi ilmestyi Germissä.
ellauri095.html on line 423: Rossetti tuli hyvin juttuun nuorten miesten, enimmäkseen maalareiden, kanssa, jotka jakavat kiinnostuksen nykyrunouteen ja vastustivat tiettyjä vanhentuneita nykyaikaisen akatemiataiteen käytäntöjä. Yleisesti ottaen Prerafaeliittien veljeskunta pyrki tuomaan uusia teemavakavuuden, korkean värin ja yksityiskohtien huomion muotoja silloiseen brittiläiseen nykytaiteeseen. Ryhmään kuului John Everett Millais, sen taitavin maalari ja tuleva Royal Academyn presidentti; William Holman Hunt; Thomas Woolner; Frederic Stephens; ja William Michael Rossetti, joka PRB:n sihteerinä piti toimintapäiväkirjaa ja toimitti sen aikakauslehden, Germ, kuutta numeroa (1850). Ryhmän yhteistyökumppaneita olivat vanhempi taidemaalari Ford Madox Brown, taidemaalari ja runoilija William Bell Scott, runoilija Coventry Patmore ja Christina Rossetti, joiden runoista kuusi ilmestyi Germissä.
ellauri098.html on line 545: Aladdin, Alexanteri Suuri (taas), George W. Bush, Rhett Butler, Julius Caesar (taas), David Cameron, Al Capone, Dale Carnegie, Winston Churchill, Rainbow Dash, Sir Arthur Conan Doyle, Thomas A. Edison (taas), Epikuros, Gimli, Sasha Grey, Harry Houdini, Jaime Lannister, Madonna, Eddie Murphy, Jack Nicholson, Camilla Parker-Bowles, Peter Pan, Eva Peron, P.Pietari, Theodore Roosevelt, Marquis de Sade, Nicholas Sarkozy, Tom Sawyer, Han Solo, Jack Sparrow, Sylvester Stallone, Donald Trump (taas), Mike Tyson, John Wayne, Mae West, Amy Winehouse, Malcolm X
ellauri098.html on line 552: Woody Allen, Aragorn, The Beast (Beauty and), Humphrey Bogart, James Bond, Charles Bronson, Simon Cowell (taas), Tom Cruise, James Dean, Diogenes, Clint Eastwood, Henry Ford, Ernest Hemingway, Edmund Hillary, Indiana Jones, Steve Jobs, Frida Kahlo, Bruce Lee, Mad Max, John McEnroe, Vladimir Putin, Keith Richards, Ernst Rommel, Alan Shepard (astronaut), Frank Sinatra, Julia Timoshenko, Melanie Trump, Frank Zappa (taas), Venus Williams
ellauri100.html on line 666: Christina kävi kotikoulua, vanhemmat opetti uskontoa, klassikkoja, satuja ja romskuja. Se symppasi Keatsia Scottia Ann Radcliffea and Matthew Lewistä. Kotona palvottiin Dante Alighieria,, Petrarcaa ja muita Italian julkkixia, ja ne vaikutti Christinan kirjoittamiseen. Koti oli avoinna Italian mamuille taiteilijavallankumouxellisille. Perheen kodit Charlotten kadulla olivat lähellä Madam Tussaudin vahakabinettia, Lontoon Zoota ja äskettäin avattua Hallizijan puistoa, missä Kristina kävi säännöllisesti; toisin kuin mamuvanhemmat, Kristina oli täys lontoolainen, ja onnellinen sellainen.
ellauri100.html on line 1133: Mad to tug her standard down.
ellauri101.html on line 639: Statistical projections from the United Nations in 2019 suggest that, by 2020, the people of Niger would have a median age of 15.2, Mali 16.3, Chad 16.6, Somalia, Uganda, and Angola all 16.7, the Democratic Republic of the Congo 17.0, Burundi 17.3, Mozambique and Zambia both 17.6. (This means that more than half of their populations were born in the first two decades of the twenty-first century.) Benin, Burundi, Ethiopia, Madagascar, Malawi, Nigeria, Tanzania, Zambia, Yemen, and Timor-Leste had a median age of 17 in 2017.
ellauri107.html on line 619: Mutta toisaalta, sexi oli lähes kiellettyä paizi siittämisen tarkotuxessa. Naiset jaettiin 2 tyyppiin, Magdalena huoraan ja Madonna äitykkään. Älä pidä muita naisia. Parempi vielä jos et pidä mitään naisia ja heilut munkkiseurassa. (Näin viime yönä unta että Seija vaati multa sexiä. Se melkein onnasi ja olis onnannutkin ellei sänky ois ollut liian pehmeä. Siis unessa. Älä unta nää.) No Luther salli bylsinnän siunatussa liitossa vaikka se on syntiä koska ukkomiehellä on muuten liian tylsää. Mutta vika oli Eevan joka antoi omenan, sixi sen on toteltava Marttia.
ellauri109.html on line 379: Though married to Hippolyte Colet, Louise had a steamy eight-year affair, in two stages, with Gustave Flaubert. The relationship turned sour, however, and they broke up. Louise was allegedly so angered by her breakup with Flaubert, she wrote a novel, Lui, in an effort to target Flaubert. However, Colet's book has failed to have the lasting significance of Madame Bovary.
ellauri109.html on line 383: Flaubert's dozens of long letters to her, in 1846–1847, then especially between 1851 and 1855, are one of the many joys of his correspondence. Many of them are a precious source of information on the progress of the writing of Madame Bovary. In many others, Flaubert gives lengthy appreciations and critical comments on the poems that Louise Colet sent to him for his judgment before offering them for publication. The most interesting of these comments show the vast differences between her and him on the matter of style and literary expression, she being a gushing Romanticist, he deeply convinced that the writer must abstain from gush and self-indulgence.
ellauri109.html on line 387: En 1840, le journaliste Alphonse Karr attribue la paternité de l'enfant qu'elle porte à son amant Victor Cousin dans un article intitulé Une piqûre de Cousin. Furieuse, Louise Colet l'agresse avec un couteau de cuisine qu'elle lui plante dans le dos. Alphonse Karr s'en tire avec une égratignure, et renonce à porter plainte au grand soulagement de Victor Cousin. Il se contente de mettre le couteau dont elle avait voulu le frapper sur une étagère avec cette inscription «Donné par Madame Louise Colet (Dans le dos)». Louise Colet est inhumée dans le vieux cimetière de Verneuil-sur-Avre, où résidait sa fille. En 2016, sa tombe est à l'abandon.
ellauri109.html on line 391: No niinpä tietysti. Old boys network pelas taas kuin junan vessa. Vitun mursuwiixi kusipää. Se Madame Bovary prujaus oli varmaan vesipäisen Flaubertin Coletista distilloima paha nainen -kertomus.
ellauri109.html on line 403: Louise Colet oli hieman Kata Kärkkäisen näköinen ja yhtä fixu. Ei ihme että runoilijat oli siihen lääpällään. Louisesta en tiedä, mutta Kata olis kyllä tykännyt siitä(kin). Madame Rostas on Louise pienenä. Se lupaa kertoa Mussetista ja kirjeystävästään Luista joka oli mursuviixinen kuulu poeetta. Madamen pihalla kasvaa (tuskin sattumalta) juudaxenpuu.
ellauri109.html on line 491: »Mutta enhän minä sanonut mitään Karenista. Muistutin teitä vain kolleganne vaimosta, johon te törmäsitte kerran iltapäivällä Madisonin ostoskeskuksessa.»
ellauri109.html on line 497: »Kaksi katuhuoraa Italiassa, ystävän poski autossa Madisonissa... Karen? Ei! Minusta se on munkkiutta, kun ajattelee avioliittoani. Minusta se on liikuttavaa, sitä juuri! Avioliittonsa alusta asti amerikanitalialaisella runoilijalla oli jonkinlainen vählämielinen käsitys, että kun hän nyt oli aviomies hänen tehtävänsä elämässä olisi olla uskollinen - kenelle, se ei sattunut koskaan juolahtamaan hänen mieleenså. Sanansa pitäminen ja velvollisuuksiensa tekeminen ne juuri olivat alun perin saaneet hänet naimisiin sen äkäpussin kanssa! Jälleen kerran amnerikanitalialainen runoilija teki sitä, mitä hän piti 'miehekkäänä' ja 'rehtinä' ja 'periaatteiden mukaisena' mikä, tarpeetonta sanoakin, olikin vain raukkamaista ja alistuvaista. Piiskaa pennulle, kuten veljeni niin ytimekkläästi sanoo! Tosiasiassa, tohtori Spielvogel, ne kaksi italialaista huoraa ja kollegan vaimo siellä ostoskeskuksessa ja Karen olivat ainoa kunnioitettava, ainoa miehekas, ainoa moraalinen ... ääh, mitä helvettiä.»
ellauri109.html on line 571: In his fury and his hunger for retribution, Roth produced “Notes for My Biographer,” an obsessive, almost page-by-page rebuttal of Bloom’s memoir: “Adultery makes numerous bad marriages bearable and holds them together and in some cases can make the adulterer a far more decent husband or wife than . . . the domestic situation warrants. (See Madame Bovary for a pitiless critique of this phenomenon.)” Only at the last minute was Roth persuaded by friends and advisers not to publish the diatribe, but he could never put either of his marriages behind him for good. He was similarly incapable of setting aside much smaller grievances. As Benjamin Taylor, one of his closest late-in-life friends, put it in “Here We Are,” a loving, yet knowing, memoir, “The appetite for vengeance was insatiable. Philip could not get enough of getting even.”
ellauri110.html on line 733: Hande diggaa L. Onervan eli Hilja Lehtisen runoja. Hilja eli 90-vuotiaaxi pikku eukkosexi ja lepää nyt Hietaniemessa Leevi Madetojan hännän alla. Yxi Hiljan kokoelmista on nimeltään Jerufalemin fuutari. Hilja oli varmaan lukenut Isak Julinin 1907 julaiseman vihkosen tästä fuutarista. Melvillekin luki saman vihkosen ja pani Moby Dickin tappajaxi Ahasveruxen. Moby oli syönyt munat siltä, siitä katkeruus.
ellauri110.html on line 763: Wuonna 1575 kun Schlewsig-Holsteinin herttuan fihteeri, Kristoffer Kraufe (Hantta Kraufen esi-ifä) erään toifen oppineen miehen, Jaakko von Holsteinin kansfa, herranfa lähettiläänä oleskeli Espanjan pääkaupungisfa Madridisfa, oliwat he fiellä nähneet faman juutalaifen eli Jerufalemin fuutarin ihan famanlaifena wartaloltaan, famasfa waatetukfesfa ja famanlaifilla elintawoilla, kuin hänestä nyt on kerrottu, ja oli hän filloni puhunut felwää espanjan kieltä.
ellauri110.html on line 823: Hella Wuolijoki kantoi kaunaa Eikalle Sulon puolesta. Erkki Tuomioja varmaan vuorostaan mummin puolesta. Eikka oli luihu takinkääntäjä. Sotaisan juoppoliiton Madetojan kanssa päätyttyä katkaisuhoitoon L. Onerva viettää jatkosotaa Nikkilässä.
ellauri110.html on line 825: Hilja, Eino ja Madetoja ja Hemingway oli kaikki rapajuoppoja. Niin oli Handekin kunnes lopetti. Kirjailijoissa on hurja määrä käyttäjiä. Siitä ei mulla vielä ole taulukkoa. TODO.
ellauri110.html on line 863: Einar Lönnbohm oli mitä ilmeisimmin mulkero. Kirjoitti Pariisiin siellä Madetojaa bylsivälle Hiljalle: läsnäolosi täällä välttämätön. Ota vuoteesi ja käy!
ellauri110.html on line 978: Kalat ei tunne kipua six niitä voi syödä vegenä. Ne muuten vaan sätkii kun niitä lyö airolla tai nirhaa puukolla. Ehkä ne on ikävystyneitä. Niinkuin mato koukussa kiemurtaa pitkästyneenä. Kalat on niin epäinhimillisiä että niitä sopii syödä. Madot on niin kikkelimäisiä että niitä ei voi syödä. Ei ihmisiä kyllä voi, edes kuolleita, eikä niiden thingejä vaikka Cokis kyytipoikana.
ellauri115.html on line 166: Sein Liebesleben war eine Katastrophe. Seine erste tiefgehende sexuelle Erfahrung machte er als Kind. Wegen irgendeines kleinen Vergehens versohlte ihm seine Lehrerin, Mademoiselle Lambergier, den Hosenboden. Später schrieb er:
ellauri115.html on line 387: Wounded feelings gave rise to a bitter three-way quarrel between Rousseau and Madame d'Épinay; her lover, the journalist Grimm; and their mutual friend, Diderot, who took their side against Rousseau. Diderot later described Rousseau as being "false, vain as Satan, ungrateful, cruel, hypocritical, and wicked... He sucked ideas from me, used them himself, and then affected to despise me".
ellauri115.html on line 572: Maddening and infuriating hags!
ellauri115.html on line 655: Oleta että sokea mies kieltää kuvien olemassaolon koska se ei ole koskaan nähnyt niitä. Mä paan sen käteen mun kikkelin ja saan sen seisomaan Tom of Finland-kuvan avulla joka on mulla piilossa; sokea mies voi tunnustella et nythän se viisari on pydessä. Kerron sille et "Madonnankuva sai sen aikaan.” “Ei sunkaan,” se sanoo, "kikkeli ize on seisomisen syy; seisominen on yhteistä kaikille kaluille". “No näytä sitten mulle sama seisokki muissa kaluissa,” mä vastaan, “tai ainaskin näytä mikä sai sen aikaan tässä kikkelissä.” “Ei pysty” vastaa sokea mies; “liian hapokasta, mut vaikka sä et saa sitä seisomaan käskien, mixun pitää yrittää selittää sitä jollain pornokuvalla, josta mulla ei ole mitään käsitystä? Eikös se olis a case of obscurum per obscurius? Anna mun vielä kokeilla sun kikkeliä, tai muuten mä en usko ezulla on enää koko kalua. Se näyttää pienentyneen kuin pyy maailmanlopun edellä. Mä lyön vetoa etmä saan sen seisomaan käsipelillä ilman mitään kuvia. Se on muuten aika hassun näkönen jäykkänä."
ellauri118.html on line 319: Madison Julius Cawein
ellauri118.html on line 381: Madison Julius">Madison Julius Cawein (March 23, 1865 – December 8, 1914) was a poet from Louisville, Kentucky.
ellauri118.html on line 382: Madison Julius Cawein was born in Louisville, Kentucky on March 23, 1865, the fifth child of William and Christiana (Stelsly) Cawein. His father made patent medicines from herbs. Thus as a child, Cawein became acquainted with and developed a love for local nature.
ellauri118.html on line 397: Pierre Ambroise François Choderlos de Laclos [ʃɔdɛʁlo də laklo] (18. lokakuuta 1741 Amiens, Ranska – 5. syyskuuta 1803 Taranto, Italia) oli ranskalainen upseeri, liikemies, diplomaatti ja kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti kirjeromaanistaan Vaarallisia suhteita (alkuteos Les liaisons dangereuses), joka ilmestyi vuonna 1782. Hän julkaisi myös runokokoelman, sovitti Madame Riccobonin romaanin Histoire d’Ernestine oopperalibretoksi sekä julkaisi yhteiskunnallisen tutkielman naisten kouluttamisesta. Taas yx tällänen Fenelon.
ellauri118.html on line 406: Millainen on uskottoman romaanisankarittaren mieli? Kuinka kirjallisuuden vakiintuneet muodot vaikuttavat siihen, miten tulkitsemme todellisia ja fiktiivisiä mieliä? Onko toinen mieli vain lukijan fantasia? Ovatko aviorikosromaanit fantastisia? Uskoton mieli ja tekstuaaliset petokset pohtii kriittisesti kertomuksen ja mielten tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Samalla se kartoittaa länsimaisen kaunokirjallisuuden uskottomuustraditiota. Tutkimuskohteet ulottuvat 1600-luvulla julkaistusta Madame de La Fayetten Clèvesin ruhtinattaresta Gustave Flaubertin Madame Bovaryyn, Kate Chopinin feministiseen klassikkoon Heräämiseen ja lopulta tosielämän kertomussikermään, joka syntyi Clintonin ja Lewinskyn seksiskandaalin ympärille. Mitä yhteistä on Emma Bovarylla ja Monica Lewinskylla ja missä määrin lukutapamme tuottavat heidän välilleen yhtäläisyyksiä? [Kiintoisa kysymys. Tärkeä ero kuitenkin että Monica imutti Billin siggeä, mitä Madame Bovary ei tiettävästi tehnyt.] Teos tarjoaa seitsemän tapaustutkimuksen lisäksi moniulotteisen kuvan narratologiasta ja mielten tutkimuksesta strukturalismin ajoilta tämän päivän monialaiseen kognitiotieteeseen. Teoksen esittelemät ja kommentoimat teoriat ja metodit ovat kirjallisuustieteen lisäksi sovellettavissa kulttuurintutkimukseen, sosiaalitieteisiin ja lingvistiikkaan.
ellauri118.html on line 413: Sanoko joku jossakin että Madame Bovary on matkittu Don Leukavasta? Molemmat luki jotain romanttista roskaa ja koitti sitä kotona. Flaubertilla on yllättäviä kytköxiä banaalin ja subliimin välillä. No sehän teki raakaa pilaa kaikesta romanttisuudesta. Taisi jäädä ize siitä aika osattomaxi. Flaubertin aviorikoxeen kiihottamissyytteen paras todiste oli virke: "Hän pääsisi siis vihdoinkin nauttimaan tuota rakkauden iloa, tuota lemmen kuumetta, jota hän oli jo lakannut toivomasta." No jo on heikkoa. Pierrekin pystyi parempaan. Maija väittää että aikalaiset eivät vielä ymmärtäneet style indirect libreä.
ellauri118.html on line 715: Mad to possess, himself he threw Panohulluna hän heittäytyi pukille
ellauri118.html on line 795: Sanoo Maija Mäkelä, joka on frankofiili. Anglisti Monika Fludernik peukutti Aphra Behniä. Kai sit pitää kazoa myös tota Prinsessa Cleveä, jonka kirjoitti Madame de La Fayette. Madame de La Fayette, oik. Marie-Madeleine Pioche de La Vergne, kreivitär de La Fayette, (18. maaliskuuta 1634 Pariisi - 25. toukokuuta 1693 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija. Hän kirjoitti romaanin La Princesse de Clèves (suom. Clèvesin ruhtinatar), joka oli Ranskan ensimmäinen historiallinen romaani ja kirjallisuuden historian ensimmäisiä psykologisia romaaneja. Magdaleena oli aika viriilin näköinen. Kuin myös sen kamu Madeleine de Scudéry, molemmat presiöösin tyylisuunnan viirikukkoja (tai kanoja). Olikohan ne kaikki lepakoita? Cohérente avec elle-même, Mlle de Scudéry est d´ailleurs restée célibataire toute sa vie. Mikä ei ollutkaan aivan vähän, se eli 94-vuotiaaxi.
ellauri118.html on line 797: Madeleine de Scudéry, pseudonyymi Sapho (15. lokakuuta 1607 Le Havre, Ranska – 2. kesäkuuta 1701 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija. Madeleine de Scudéry, jonka aatelinen isä oli kotoisin Provencesta, asui yhdessä veljensä, kirjailija Georges de Scudéryn kanssa vuoteen 1655, ja oli hänen tavoin [tapoinensa? höh] kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän omaksui aikakauden tyylisuunnan, ns. presiöösin tyylin, ja jo ennen kuin hän vuonna 1644 lähti veljensä mukana Marseilleen, hän kävi markiisitar Catherine de Vivonnen salongissa Hôtel de Rambouillet´ssa, kuten hän Fronde-kapinan jälkeen kuului Hôtel de Nevers´n ja Hôtel de Créquin kantavieraisiin.
ellauri118.html on line 807: Madeleine de Scudéryn romaaneille on ominaista sisällön puolesta se että hän käsittelee rakkautta, historiallisia ja klassisistisia aiheita allegorian muodossa ja ottaa presiositeetin hengessä etäisyyttä kaikkeen, mikä hänen mielestään on alhaista ja vulgaaria. Hänet liitetään usein barokkiin, mutta toisaalta hänen teoksensa olivat tärkeä silta keskiajan ritarikirjallisuudesta romantiikkaan. Hänen kymmenosainen teoksena Artamène ou le grand Cyrus, jossa on 2,1 miljoonaa sanaa, on maailmanhistorian pisimpiä romaaneja. Se ei olis sormellakaan koskenut mun penseisiin, ne eivät ole riittävästi presiöösejä.
ellauri118.html on line 809: La Princesse de Clèves est un roman de Madame de La Fayette, d´abord publié anonymement en 1678. Le roman prend pour cadre la vie à la cour des Valois « dans les dernières années du règne de Henri Second », comme l´indique le narrateur dans les premières lignes du récit. Il peut donc être défini comme un roman historique, même s´il inaugure, par bien des aspects (souci de vraisemblance, construction rigoureuse, introspection des personnages) la tradition du roman d´analyse. C´est en effet un des premiers romans dits psychologiques, ce qui contribue à sa modernité.
ellauri118.html on line 812: Mademoiselle de Chartres est une jeune fille de 15 ans qui arrive à la cour du roi Henri II. Le prince de Clèves tombe amoureux d´elle, mais ce sentiment n´est pas partagé. Ils se marient. Elle tombe amoureuse du duc de Nemours, mais leur amour serait illégitime, puisqu´elle est mariée. Afin d´éviter de le revoir elle se retire de la cour, et avoue sa passion à son mari. Celui-ci meurt de chagrin. Elle décide alors de se retirer dans un couvent.
ellauri118.html on line 824: La Princesse de Clèves témoigne également du rôle important joué par les femmes en littérature et dans la vie culturelle du XVIIe siècle, marquée par le courant de la préciosité. Madame de La Fayette avait fréquenté avant son mariage le salon de la marquise de Rambouillet et, comme son amie Madame de Sévigné, faisait partie du cercle littéraire de Madeleine de Scudéry, dont elle admirait les œuvres.
ellauri118.html on line 826: Roman fondateur, La Princesse de Clèves est évoqué comme l’un des modèles littéraires ayant inspiré Balzac, Raymond Radiguet ou même Jean Cocteau. Pas Marcel Proust, qui etait inspiré par Madame de Sevigné.
ellauri118.html on line 836: Mme oli opillisesti sivistynyt, muttei halunnut säikytellä sillä setämiehiä. Sit kuoli tender isä ja äisky nai Madame Sevignén sukulaisen, jonkun Chevalierin.
ellauri118.html on line 852: Ludvig XIV stod sin svägerska mycket nära, och han troddes även vara far till hennes döttrar. Både Louise de la Vallière och Madame de Montespan var ursprungligen hovdamer hos Henrietta, och hon uppmuntrade 1661 förhållandet mellan kungen och Louise de la Vallière för att tysta ryktena kring henne själv och Ludvig. Ludvig sörjde mer vid hennes död än vad Filip gjorde, vilket även det bidrog till de ryktena. Det har aldrig bekräftats att Henrietta och Ludvig hade ett förhållande, men hon var huvudperson vid många av hans fester och hennes man var svartsjuk på det inflytande hon utövade på hans bror.
ellauri119.html on line 184: In the season one episode "Zelda the Great," Batman is about to capture a magician after she stole some priceless jewelry, but she escapes using sleight-of-hand. Robin is right after Batman and remarks "holy hole in a doughnut!" The words make no sense in this situation. Oddly enough, a track on the "Batman" soundtrack was titled "Holy Hole in a Doughnut." Made more sense to Robin than you'd think.
ellauri131.html on line 734: Bikram Choudhury is the yoga instructor who became a guru after the explosion in popularity of his eponymous form of hot yoga, which "consists of a series of 26 poses, done over 90 minutes in a room heated to 104 degrees," according to The LA Times. He has also become a celebrity darling, having instructed stars like "Madonna, George Clooney, Brooke Shields and Jennifer Aniston," according to People.
ellauri132.html on line 376: Ota vaikka Mad Max esimerkixi.
ellauri142.html on line 358: Seuraava viisu on nimeltään sänkyjooga, harhaanjohtavasti, sillä siinä hehkutetaan sankarointia. Joku kamu sanoo siinä Ärjylälle : Oi risupartha, älä heittäydy kykenemättömäksi, ei se sovi sinulle. Viskaa pois tuo halveksittava arkuus! Nouse ylös, älä vetkuile, parantappa tappasi oi vihollisten kukistaja! Arjuna sanoi: Kuinka minä voin, oi Mad Max? Sukulaismiehiä?
ellauri142.html on line 613: Helena Petrovna Blavatsky o.s. (von) Hahn (ven. Елена Петровна Ган, Jelena Petrovna Gan), tunnetaan myös nimillä Madame Blavatsky ja H. P. B. (12. elokuuta (J: 31. heinäkuuta) 1831 Jekaterinoslav, Venäjän keisarikunta (nykyisin Dnipro, Ukraina) – 8. toukokuuta 1891 Lontoo, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta), oli spiritualisti, okkulttinen kirjailija ja Teosofisen seuran perustajajäsen. Blavatsky oli karismaattinen johtaja ja kiistelty hahmo. Hänellä oli suuri vaikutus itämaisen esoteerisuuden leviämisessä länsimaissa.
ellauri143.html on line 65: V Arasu, former head of Tamil department, University of Madras said the move is nothing short of hindi cultural appropriation. “Every religion including Christianity has claimed Thiruvalluvar as their own. Since the BJP is in power now, they can do whatever they wish. But we should not worry. Truth will always triumph,” he said.
ellauri144.html on line 197: José Martí syntyi Havannassa keskiluokkaiseen perheeseen, jonka isä oli sotilas. Nuoruudessaan hän kävi peruskoulunsa Havannassa. Jo näihin aikoihin hän kirjoitti ensimmäiset poliittisista kirjoituksistaan, joihin kuuluivat muun muassa La Patria Libre ja 10 de octubre. Näiden kirjoituksien seurauksena hänet 16-vuotiaana pidätettiin syytettynä vallankumouksellisesta toiminnasta ja tuomittiin kuudeksi vuodeksi pakkotyöhön. Tuomio kuitenkin muutettiin jo vuoden jälkeen maastakarkotukseksi, minkä jälkeen hän opiskeli muun muassa lakia, journalismia ja filosofiaa Madridin ja Zaragozan yliopistoissa Espanjassa. Tämän lisäksi José Martí tunnettiin myös taitavana taidemaalarina. Muun ohella näitä taitojaan hän karkotusvuosiensa aikana hyödynsi opiskelujensa ja myöhemmin myös itsenäisyysliikkeen toiminnan rahoittamisessa.
ellauri144.html on line 630: 1878, Madame Raffalovich fait partie du cercle des intimes qui se trouvent près de
ellauri144.html on line 713: Hänen isänsä kuolema samana vuonna tuhosi hänet, ja siitä seurannut masennus johti siihen, että hänet lähetettiin ensin Ranskaan, jossa hänellä oli suhde lääkärinsä vaimon kanssa, ja sitten Madridin parantolaan, jossa oli novitiate-nunnia, jossa hän asui vuosina 1901–1903. Vuosina 1911 ja 1912 hän kirjoitti monia eroottisia runoja, jotka kuvaavat romppeja lukuisten naisten kanssa monilla alueilla. Jotkut heistä viittasivat seksiin novitiaattien kanssa, jotka olivat sairaanhoitajia. Lopulta ilmeisesti heidän äitinsä esimiehet löysivät toiminnan ja karkottivat hänet, vaikka ei tiedetä, tapahtuiko hänen runoissaan kuvattu seksuaalinen toiminta todella vai oliko se vaan käteenvetoa.
ellauri145.html on line 859: Madame ! un fou, songez-y bien, Madame! Hullu, huomatkaapa,
ellauri145.html on line 877: Nous l´avons, Madame, en dormant, Me ollaan se nukkuessamme, Madame,
ellauri145.html on line 907: Mais oui, Madame, j´en suis sûr, Juu juu, Madame, siitä olen varma,
ellauri145.html on line 978: (N´est-ce pas étrange, Madame ?) (Exe ole outoa, Madame?)
ellauri145.html on line 1050: Et si vous m´entendez, Madame, Ja jos kuulet mua Madame,
ellauri145.html on line 1086: Ulsterin poka väittää että Rimbaud rienatessaankin pysyy izelleen uskonnollisena. Distancing himself in an at times sacrilegious or blasphemous way from conventional western attachment to the Bible and to the figure of Christ as saviour, Rimbaud nevertheless proceeds to create for himself a radically different spiritual alternative. No voihan se niinnii olla, musta tossa loppupäässä vois olla jotain homostelua. Noi 2 ekaa naista on varmaan sen kuolleet siskot Vitalie (17v) ja Victorine (4kk). Toi Bau on varmaan joku niiden keskinäinen sana. Isabellesta se ei rukoile, koska se on elossa. Ellei se sitten oo toi Lulu, mutta epäilen. Olisko to Madame *** sit tän rimpulan tiukka äitykkä? - Mut no hei! Ulsterin poka on tullut samaan johtopäätöxeen kuin mä että tässä runon lopussa on kuin onkin homostelua! Spunk tarkoittaa kuin tarkoittaakin runkkua! Se oli Rimbaudilla pahe ainainen, esim seuraavassa runossa on sama idea:
ellauri147.html on line 203: Emily's boss Madeline prepares to make the transition from the Chicago based pharmaceutical marketing firm, the Gilbert Group, to a French based fashion firm, Savior, when she discovers that she is pregnant. She offers the job to Emily and she accepts, leaving her boyfriend back in Chicago. Emily moves to Paris despite the fact that she does not speak French. She moves into the 5th floor of an old apartment building without an elevator but with a wonderful Parisian view. Emily creates an Instagram account, @emilyinparis, and begins documenting her time in Paris. Emily starts her first day of work much to her new co-workers chagrin who reveal that she was only hired because of a business deal. She introduces the French to American social media strategies who seem very reluctant about her and her American methods. Emily accidentally tries to enter the wrong apartment and bangs her very attractive neighbor right at the door, Gabriel. As Emily accustoms to life in Paris she makes countless faux-pas and the firm nicknames her "la plouc" or "the hick". Emily meets Mindy Chen, a nanny originally from Shanghai, and they become fast friends. After Emily and her boyfriend attempt to have cybersex but the connection fails, she plugs in her vibrator and accidentally short-circuits the block's power. "Accidentally" is the top frequency word in the script.
ellauri147.html on line 606: Winnicott has also been accused of identifying himself in his theoretical stance with an idealised mother, in the tradition of mother (Madonna) and child. Related is his downplaying of the importance of the erotic in his work, as well as the Wordsworthian Romanticism of his cult of childhood play (exaggerated still further in some of his followers).
ellauri151.html on line 131: Mä luulen ezen claim to Nobel fame vuonna 1947 oli toi antikommunismi ennen kaikkea. In 1946, when Pierre Herbert asked Gide which of his books he would choose if only one were to survive," Gide replied, ´I think it would be my Journal.´" Beginning at the age of eighteen or nineteen, Gide kept a journal all of his life and when these were first made available to the public, they ran to thirteen hundred pages. Pääasiassa homoilua ja sen puolustelua. Gide ei koskaan bylsinyt vaimoaan Madeleinea, mutta kävi kerran jonkun nuoren neidon pukilla, ja siitti siinä yhden tyttären. Toista varvia ei tullut, vaikka neito pyyteli.
ellauri151.html on line 1012:
ellauri153.html on line 687: 4 Abigail ja Nabob eivät sopineet hyvin yhteen. Nabob olisi tuskin voinut valita parempaa vaimoa, kun taas Abigail havaitsi olevansa naimisissa miehen kanssa, jota kelvottomampaa sai hakea. Nabobilla oli kyllä rahaa - se oli rikas kuin Naabob, kuten el Zorro joka oli löytänyt azteekkien aarteen Sierra Madrelta - minkä vuoksi hänellä oli suuret käsitykset izestään. Mutta miten muut suhtautuivat häneen? Raamatusta on vaikea löytää henkilöä, josta puhuttaisiin yhtä halveksuvasti kuin Nabobista. Jopa hänen nimensä merkizee ’mieletöntä, typerää’. Antoivatko hänen vanhempansa hänelle tämän nimen syntymän yhteydessä, vai oliko kyseessä lisänimi, jonka hän sai myöhemmin? [Mitä luulet ääliö? Tän propagandan kirjottaja oli Daavidin huonetta ja sukua.] Olipa asia kummin tahansa, hän osoittautui nimensä mukaiseksi. Nabob oli ”tyly ja menettelytavoiltaan paha”. Hän oli rehentelijä ja juoppo, ja häntä kohtaan tunnettiin laajalti vastenmielisyyttä ja pelkoa. (1. Sam. 25:2, 3, 17, 21, 25.) Se on kieltämättä epätavallista oikeassa elämässä, jossa upporikkaat miljardöörit ovat useimmiten fixuja ja reiluja.
ellauri153.html on line 798: Kohun seurauksena Duggarien suurperheen elämää seurannut sarja päättyi. Josh Duggar lähti vieroitushoitoon seksiriippuvuuden takia, kun hän myönsi pettäneensä vaimoaan Ashley Madison -sivuston kautta.
ellauri155.html on line 880: Santayana is mostly known for aphorisms, such as "Those who cannot remember the past are condemned to repeat it", "Only the dead have seen the end of war", and the definition of beauty as "pleasure objectified". Although an atheist, he treasured the Spanish Catholic values, practices, and worldview in which he was raised.] Santayana was a broad-ranging cultural critic spanning many disciplines. He was profoundly influenced by Spinoza´s life and thought; and, in many respects, was another Spinoza. Was he too a jew? I guess not. His father was a minor intellectual. His mother married a Bostonian merchant Sturgis who died. In Madrid, he married the Santayana guy. In 1869, Josefina Borrás de Santayana returned to Boston with her three Sturgis children, because she had promised her first husband to raise the children in the US. She left the six-year-old Jorge with his father in Spain. Jorge and his father followed her to Boston in 1872. His father, finding neither Boston nor his wife´s attitude to his liking, soon returned alone to Ávila, and remained there the rest of his life as a minor intellectual.
ellauri156.html on line 447: The musical score was by Alfred Newman (the funny looking kid on the cover of Mad magazine), who, for the bucolic scene with the shepherd boy, used a solo oboe in the Lydian mode, drawing on long established conventions linking the solo oboe with pastoral scenes and the shepherd's pipe. To underscore David's guilt-ridden turmoil in the Mount Gilboa scene, Newman resorted to a vibraphone, which Miklós Rózsa used in scoring Peck's popular 1945 Spellbound, in which he played a no less disturbed patient suffering from amnesia, viz. prophet Nathan Zuckerman.
ellauri160.html on line 141: Mornings might be spent in the British Museum Reading Room, followed by lunch at the Vienna Café on Oxford Street, where Pound first met Wyndham Lewis in 1910. "There were mysterious figures / that emerged from recondite recesses / and ate at the WIENER CAFÉ". Ford Madox Ford described Pound as "approaching with the step of a dancer, making passes with a cane at an imaginary opponent":
ellauri160.html on line 156: After three days in London he went to Paris, where he worked on a new collection of poetry, Canzoni (1911), panned by the Westminster Gazette as "affectation combined with pedantry". Ford Madox Ford kieriskeli lattialla naurusta kun Calzone oli niin puiseva.
ellauri160.html on line 158: Madox Ford">Ford Madox Ford (né Joseph Leopold Ford Hermann Madox Hueffer (/ˈhɛfər/ December 1873 – 26 June 1939) was an English novelist, poet, critic and editor whose journals The English Review and The Transatlantic Review were instrumental in the development of early 20th-century English and American literature.
ellauri160.html on line 173: The New England poet Amy Lowell, who was to win the Pulitzer Prize for Poetry in 1926, was apparently unhappy that only one of her poems had appeared in Des Imagistes. Ford Madox Hueffer announced that he had been an Imagiste long before Lowell and Pound, and that he doubted their qualifications.
ellauri160.html on line 785: L'art pour l'art sanoi Teophile Gautier dans la préface de Mademoiselle de Maupin en 1835 ja lisäsi: tout ce qui est utile est laid.
ellauri162.html on line 761: Number 1 David Silverman is President of American Atheists, the organization founded in 1963 by the grande dame of American atheism, Madalyn Murray O’Hair (1919–1995). He is a Jew. You know it´s a myth. Religion is my bitch. Bitches, I don´t trust ´em But they give me what I want for the night.
ellauri163.html on line 662: Neljä gallivespialaista – lordi Roke, Madame Oxenstierna, Chevalier Tialys ja Lady Salmiakkia – ovat pieniä ihmisiä (ilman kädensijaa), joilla on myrkylliset kantapääkannukset.
ellauri171.html on line 309: Maestro della Maddalena di Capodimonten maalaus "Magdalena nojaa kallon päälle".
ellauri172.html on line 97: Théodore Agrippa d’Aubigné (1552 Pons, Ranska −1630 Geneve, Sveitsi) oli ranskalainen kirjailija ja aikansa historioitsija, joka kuoli maanpakolaisena. Hän oli maineikas huuakotti. Hänen ystäviään oli Henrik Navarralainen, ja hän oli Madame de Maintenonin isoisä. Pariisin parlamentti määräsi hänen teoksensa Histoire universelle 1550−1601 poltettavaksi. Teos on merkittävä aikalaiskuvaustensa vuoksi. Merkittävin hänen teoksistaan on seitsenosainen runoelma Les Tragiques (1616), jossa hän käsittelee Ranskan tilannetta, uskonvainoja ja Jumalan rangaistuksia. Hän pakeni 1620 Geneveen, jossa kuoli. Kaikesta huolimatta
ellauri172.html on line 150: Un Comte quelconque nomme Alcool vit couché dans un cercueil sa dame de volupté, sa pâlissante épousée, Véra, son désespoir. La nuit dernière, sa bien-aimée s’était évanouie en des joies si profondes que son cœur avait défailli. Cependant leur nature était des plus étranges, en vérité ! Certaines idées, celles de l’âme, par exemple, de l’Infini, de Dieu même, étaient comme voilées à leur entendement. La foi d’un grand nombre de vivants aux choses surnaturelles n’était pour eux qu’un sujet de vagues étonnements. Au lieu de cela, les deux amants s’ensevelirent dans l’océan des joies languides et perverses. Veera oli Madonnan näköinen, tottakai. Veera oli kulkija luonnoltaan. Jätkät sätkät parrunpätkät, jasen tervahöyryn nimi, oli PRINSESSA ARMAADA! Continuons.
ellauri172.html on line 844: Le Curé de Tours, roman d'Honoré de Balzac, 1832, personnage de l'abbé François Birotteau qui est le frère aîné de César Birotteau. Dans le roman éponyme, il n'est encore que vicaire[8]. On le retrouve confesseur de Madame de Mortsauf dans Le Lys dans la vallée[9]. Dans Le Curé de Tours, il devient le souffre-douleur de Mademoiselle Gamard, sa logeuse et de son rival : l'abbé Troubert.
ellauri172.html on line 870: L'Envers de l'histoire contemporaine, roman d'Honoré de Balzac, 1848, le personnage de l'abbé de Vèze, qui loge chez Madame de la Chanterie.
ellauri172.html on line 881: Madame Bovary, roman de Gustave Flaubert, 1857, l'abbé Bournisien présenté comme un raté, ne sachant pas accompagner ses ouailles. CHECK
ellauri180.html on line 418: Made my heart swell, and still it grew Siitä alkoi taas mun elin turvota,
ellauri181.html on line 47: Minulla on mukana Prahassa Kafkan ja Brodin lisäxi Aku Ankan taskukirjoina Gombrowicziä, Mishimaa ja Genetiä. Niissä tekijä on izekorostetusti mukana moraalisesti mitä pahexuttavimmassa panopuuhassa. Lukukausi päättyy kesymmin Anna Kareninaan, Madame Bovaryyn ja Tom Mannin homosteluun.
ellauri181.html on line 146: After completing his master's degree in social psychology and group development at Columbia University and completing his rabbinical studies, Schwartz received his Ph.D. in social psychology from the University of Michigan, and subsequently taught in the sociology department of the University of Wisconsin–Madison, and in 1973 became a professor. From 1971-73, Schwartz was a visiting lecturer in the department of psychology at the Hebrew University. In 1979, Schwartz moved to Israel with his wife and three children. He joined the department of psychology at the Hebrew University, where he holds the post of Leon and Clara Sznajderman Professor Emeritus of Psychology. He is now retired, but continues his research activity, as well as developing and promoting his Basic Human Values Theory.
ellauri183.html on line 206: José Ortega y Gasset (Madrid, 9 de mayo de 1883-ibídem, 18 de octubre de 1955) fue un filósofo y ensayista español, exponente principal de la teoría del perspectivismo y de la razón vital e histórica, situado en el movimiento del novecentismo.
ellauri183.html on line 258: The nuclear holocaust has come and gone. Only one man survives: paleologist Calvin Cohn, who happened to be safely, deeply underwater at the time. And, after some black-humor-ish conversations with God, Cohn is allowed to live—for a while, at least—and he finds himself on an island a la Robinson Crusoe, with a communicative chimp named Buz (product of chimp-speech experiments) as his only companion. Cohn, son of a rabbi, engages in existential, religious, and Talmudic speculations with the chimp—though he refrains from trying to convert him to Judaism. He must reexamine the basics of social interaction—when Buz gets too physically chummy ("If you had suckled the lad, could you marry him?"), when a friendly gorilla appears and causes jealousies, and, above all, when five more talking chimps appear... including the lisping Mary Madelyn, the object of everyone's sexual attention (including Cohn's).
ellauri183.html on line 260: Can a decent civilization be made from these creatures? Cohn believes that "if this small community behaved, developed, endured, it might someday—if some chimpy Father Abraham got himself born—produce its own Covenant with God." But such visions of a peaceful society are doomed, of course: envy, hatred, and violence inevitably ensue—and Cohn's mating with Mary Madelyn ("I have kept my virginity for you ever since you expwained the word to me when you first read me Rome and Juwiet") will eventually lead to murder and revolution.
ellauri191.html on line 2145: From 1901 to 1912, the committee, headed by the conservative Carl David af Wirsén, weighed the literary quality of a work against its contribution towards humanity's struggle 'toward the ideal'. Leo Tolstoy, Henrik Ibsen, Émile Zola, and Mark Twain were rejected in favour of authors little read today. The choice of philosopher Rudolf Eucken as Nobel laureate in 1908 is widely considered to be one of the worst mistakes in the history of the Nobel Prize in Literature. The main candidates for the prize that year were poet Algernon Swinburne and author Selma Lagerlöf, but the Academy were divided between the candidates and, as a compromise, Eucken, representative of the Academy's interpretation of Nobel's "ideal direction", was launched as an alternative candidate that could be agreed upon. Solzhenitsyn did not accept the award and prize money until 10 December 1974, after he was deported from the Soviet Union. Swedish Academy member Artur Lundkvist had argued that the Nobel Prize in Literature should not become a political prize and questioned the artistic value of Solzhenitsyn's work. The award to Camilo José Cela was controversial as he had moved voluntarily from Madrid to Galicia during the Spanish Civil War in order to join Franco's rebel forces there as a volunteer.A member of the Swedish Academy, Knut Ahnlund, who had not played an important role in the Academy since 1996, protested against the choice of the 2004 laureate, Elfriede Jelinek; Ahnlund resigned, alleging that selecting Jelinek had caused "irreparable damage" to the reputation of the award.
ellauri194.html on line 154: Sunday I go to church, then I kneel down and pray Made me feel so good until my poor heart would skip a beat
ellauri194.html on line 485: I'd like to know myself, because despite the fact that I founded the only worldwide organization for game developers, helped put the Game Developers’ Conference (25,000 attendees annually) on its feet, worked on Madden NFL for six years for Electronic Arts, and wrote an introductory textbook on game design that has been translated into several languages, some anonymous random at Wikipedia has decided that I'm not “notable” enough because he personally has never heard of me, and wants to delete my page. Basically, you have to kiss the ass of the insiders if you don't want your content to be deleted. It's an oligarchy of the ignorant.
ellauri196.html on line 426: Édouard Estaunié: Salaperäinen rouva, romaani. Otava 1934 (alkuteos Madame Clapain)
ellauri198.html on line 539: None out of it. Mad brewage set to work Eikä pois. Joku huume niitä käytti.
ellauri206.html on line 275: Plus tard, il publie Mademoiselle de Maupin (1835), qui fait un véritable scandale.
ellauri210.html on line 771: Les Couilles Enragées (Eng: Mad Balls) is a book by Benjamin Péret written in 1928.. Eventually published under a pseudonym in 1954 by Eric Losfeld as Les Rouilles Encagees, Mad Balls is an explosion of Péret's virulent anti-religiousness and erotic delirium. It featured seven explicit illustrations by Yves Tanguy.
ellauri210.html on line 776: Michel del Castillo (or Michel Janicot del Castillo), born in Madrid on August 2, 1933, is a Spanish-French writer. Interned in a concentration camp named Rieucros in Mende with his mother during the Second World War, he developed a sense of belonging to this town, which has honored him with naming a school after him. Wow.
ellauri210.html on line 888: Ce cadavre exquis, écrit à six mains, date sans doute de 1926. On le suppose rédigé lors d'une nuit arrosée au Café de Madrid à Guéthary. Dédié au « Chinois Inconnu », ce court texte multiplie provocations et impertinences diverses.
ellauri213.html on line 110: Ääniraidan suosikki We Don't Talk About Bruno, jonka numerot nappasivat Billboard Hot 100 -listan neljännen sijan, ansaitsee nyt samanlaista tunnustusta kuin Frozenin Let it Cum ja Aladdin 's Luotathan. Samaan aikaan Encanto -aiheiset meikkioppaat ja satunnaiset psykoanalyysit Madrigal-perheen voimista saavat jopa miljardeja katselukertoja TikTokissa. Tämä artikkeli keskittyy viiteen tärkeimpään oppituntiin, joita nämä keskustelut korostavat.
ellauri213.html on line 112: Kun päähenkilömme Mirabel kertoi meille perheensä maagisista voimista kappaleen The Family Madrigal kautta, hänet esiteltiin myös vastahakoisena ulkopuolisena, joka katsoi sisään. Toisin kuin hänen rekkalesbo sisarensa Luisa tai hänen vauvapäinen
ellauri213.html on line 113: Esimerkiksi, koska Julieta Madrigal on vanhin kolmos, hän luonnollisesti otti suurimman osan velvollisuuksista ja sai "lahjan" parantaa muita nälästä päivittäisen aterioiden valmistuksen avulla. Hänen lapsensa puolestaan saivat samanlaisia lahjoja hyväntahtoisuudesta ja palvelusta: Luisalle supervoimaa ja Isabelalle kyvyn loihtia täydellinen herbaario.
ellauri213.html on line 136: Yksi Encanton ilmeisimmistä viesteistä on meedioiden tärkeys. Suurin osa elokuvan ongelmista johtuu siitä, että porukat valehtelevat. Jos Madrigalit olisivat olleet halukkaampia puhumaan edes vaihteexi totta, suuri osa elokuvasta olisi voitu välttää, ehkä kaikki. Mutta ei.
ellauri213.html on line 138: Ihmiset voivat kyllä aina ongelmitta laittaa izensä numero uunoxi. Pääongelma elokuvassa on mommon usko siihen, että Madrigal-perheen velvollisuus on käyttää etulyöntiasemaansa muiden ympärillä olevien eheytyxeen ja että Encanton kaupungin asukkaat olisivat tärkeä asiakaskunta.
ellauri213.html on line 434: Seuraavassa on listattuna pahoja naisia rikkomuxineen (kuvissa söpöset alleviivattu): Irma Grese (Naziwächterin), Myra Hindley (serial pedocide), Isabela of Castile (born in the year 1451 and died in 1504, Isabella the Catholic, was queen of Castile and León. She and her husband, Ferdinand II of Aragon, brought stability to the kingdoms that became the basis for the unification of Spain. Isabella and Ferdinand are known for completing the Reconquista, ordering conversion or exile of their Muslim and Jewish subjects and financing Christopher Columbus’ 1492 voyage that led to the opening of the “New World”. Isabella was granted the title Servant of God by the Catholic Church in 1974), Beverly Allitt (pedocide, Angel of Death), Queen Mary of England (catholic), Belle Gunness (norwegian-american serial killer), Mary Ann Cotton (serial killer), Ilse Koch (Lagerfrau), Katherine Knight (very bad Aussie), Elizabeth Bathory (hungarian noblewoman and serial killer), Sandra Avila Beltran (drugs), Patty Hearst (hänen isoisänsä oli lehtikeisari William Randolph Hearst. Hiän joutui kidnappauksen uhriksi, mutta pian tämän jälkeen hiän teki pankkiryöstön ja joutui vankilaan), Genene Jones (infanticide nurse), Karla Homolka (Canadian serial killer), Diane Downs (infanticide), Aileen Wuornos (serial killer), Griselda Blanco (drug lady), Lizzie Borden (kirvesmurhaaja), Bonnie Parker (bank robber), Anne Bonny (pirate), Mary Bell (pedocide), Delphine LaLaurie (serial slavekiller), Patricia Krenwinkel (Manson family member), Leslie van Houten (Manson family member), Darlie Routier (infanticide), Susan Smith (infanticide), Susan Atkins (Manson family member), Ching Shih (pirate), Anna Sorokin Delvey (con woman), Amelia Dyer (serial killer), Assata Shakur (black terrorist), Belle Gunness (serial killer), Gypsy Rose Blanchard (matricide), Pamela Smart (mariticide), Ruth Ellis (nightclub hostess, last woman hanged in UK), Phoolan Devi (bandit), Ma Barker (matriarch), Jennifer Pan (parenticide), Virginia Hill (gangster), Karla Faye Tucker (burglar, first woman injected in US), Leonarda Cianciully (serial murderer, soapmaker), Mary Read, Carill Ann Fugate (murder spree), Grace Marks (maid), Belle Starr (outlaw, friend of Lucky Luke), Zerelda Mimms (Mrs. Jesse James), Jane Toppan (serial killer), Sara Jane Moore (wannabe assassin of Gerald Ford), Martha Beck (serial killer), Doris Payne (jewel thief), Mary Brunner (Manson family member), Barbara Graham (executed by gas), Grace O'Malley (pirate), Sada Abe (jealous geisha. When they asked why she had killed Ishida, “Immediately she became excited and her eyes sparkled in a strange way: ‘I loved him so much, I wanted him all to myself. But since we were not husband and wife, as long as he lived he could be embraced by other women. I knew that if I killed him no other woman could ever touch him again, so I killed him…..’ ), Samantha Lewthwaite (white somali terrorist), Theresa Knorr (murderess), Lynette Fromme (Manson family, wannabe assassin of Gerald Ford), The Freeway Phantom (serial killer), Carol M. Bundy (serial killer), Fanny Kaplan (bolshevik revolutionary), Marguerite Alibert (Ed VII courtesan), Jean Harris (author), Linda Hazzard (physician, serial killer), Mary Jane Kelly (1st victim of Jack the Ripper), Kim Hyon-hui (North-Korean spy), Vera Renczi (serial killer), Clare Bronfman (filthy rich criminal), Kirsten Gilbert (serial killer nurse), Gerda Steinhoff (Lagerwächterin), Linda Carty (baby robber), Estella Marie Thompson (black prostitute, blowjobbed Hugh Grant), Elizabeth Becker (Lagerwächterin), Juana Barraza (asesina en serie), Olivera Circovic (baseball player, writer, jewel thief), Olga Hepnarova (mental serial killer), Sabina Eriksson (knäpp tvilling), Minnie Dean (serial killer), Madame de Brinvilliers (aristocrat parri- and fratricide), Martha Rendell (familicide, last woman hanged in Western Australia), Violet Gibson (wannabe assassin of Mussolini), Idoia López Riaño (terrorist), Styllou Christofi (murdered her daughter in law), Mary Eastley (convicted of witchcraft), Wanda Klaff (Lagerwächterin), Giulia Tofana (avvelenatrice), Tisiphone (1/3 raivottaresta), Jean Lee (murderer for money), Brigitte Mohnhaupt (RAF terrorist), Marcia (mistress of Commodus), Beate Zschäpe (far-right terrorist), Evelyn Frechette (singer, Dillingerin heila), Francoise Dior (naziaktivisti), Linda Mulhall (nirhasi äidin poikaystävän saxilla), Brigit Hogefeld (RAF terrorist), Martha Corey (Salem witchhunt victim), Marie Lafarge (arsenikkimurha), Debra Lafave (teacher, gave blow job to student), Enriqueta Marti (asasina en serie), Alse Young (witch hanging victim), Elizabeth Michael (actress, involuntary manslaughter: nasty boyfriend hit his head and died while beating her), Susannah Martin (witchcraft), Maria Mandl (Gefängnisoffizerin), Mary Frith (pickpocket and fence), Hanadi Jaradat (suicide bomber), Marie-Josephte Carrivau (mariticide), Gudrun Ensslin (RAF founder), Anna Anderson (vale-Anastasia), Ans van Dijk (jutku nazikollaboraattori), Elizabeth Holmes (bisneshuijari), Ghislaine Maxwell (Epsteinin haahka), Julianna Farrait (drugs), Yolanda Saldivar (embezzler, killer), Jodi Arias (convicted killer Jodi Ann Arias was born on July 9, 1980, in Salinas, California. In the summer of 2008, Arias made national headlines when she was charged with murdering her ex-boyfriend Travis Alexander, a 30-year-old member of the Church of Jesus Christ of Latter Day Saints who was working as a motivational speaker and insurance salesman. Aargh. Justifiable homicide.) Alyssa Bustamante (kid murder), Mary Kay Letourneau (kid abuser), Mirtha Young (drugs), Catherine Nevin (mariticide), Pilar Prades (maid), Irmgard Möller (terrorist), Christine Schürrer (krimi), Reem Riyashi (suicide bomber), Amy Fisher (jealous), Wafa Idris (suicide bomber), Jeanne de Clisson (ex-noblewoman), Christine Papin (maid murderer), Sally McNeil (body builder), Mariette Bosch (murderer), Sandra Ávila Beltrán (drugs), Alice Schwarzer (journalist), Andrea Yates (litter murderer), Mimi Wong (bar hostess), Pauline Nyiramasuhuko (criminal politician), Josefa Segovia (murderer), Martha Needle (serial killer), Antonina Makarova (war criminal), Mary Surratt (criminal businessperson), Dorothea Binz (officer), Leona Helmsley (tax evasion), Angela Rayola (reality tv personality), Léa Papin (maid murderer), Ursula Erikssson (kriminell mördare), Maria Petrovna (spree killer), Aafia Siddiqui (criminal), Fatima Bernawi (palestinian militant), La Voisin (fortune teller), Deniz Seki (singer), Rasmea Odeh (Arab activist), Hildegard Lächert (nurse), Sajida al-Rishawi (suicide bomber), Hayat Boumeddiene (ISIS groupie, nähty viimexi Al Holissa), Herta Ehlert (Lagerwächterin), Elizabeth Stride (seriös mördare), Adelheid Schulz (krimi), Jenny-Wanda Barkman (Wächter), Shi Jianqiao (pardoned assassin. The assassination of Sun Chuanfang was ethically justified as an act of filial piety and turned into a political symbol of the legitimate vengeance against the Japanese invaders.), Rosemary West (serial killer), Juana Bormann (Lagerwächterin), Kathy Boudin (criminal), Kate Webster (assassin), Teresa Lewis (murderer), Hermine Braunsteiner (Lagerwächterin), Flor Contemplacion (assassina), Constance Kent (fratricide), Tamara Samsonova (serial killer), Herta Bothe (Lagerwächterin), Maria Gruber (Mörderin), Irene Leidolf (möderin), Waltraud Wagner (Mörderin), Elaine Campione (criminelle), Greta Bösel (Pflegerin), Marie Manning (Mörderin), Darya Nikolayevna Saltykova (sadist), Nora Parham (executed), Maria Barbella (assassina), Linda Wenzel (ISIS activist), Anna Marie Hahn (Mörderin), Suzane von Richthofen (parenticide), Charlotte Mulhall (murderer), Khioniya Guseva (kriminal), Daisy de Melker (serial killer nurse), Stephanija Meyer (Mörderin), Sinedu Tadesse (murderer), Ayat al-Akhras (suicide bomber), Akosita Lavulavu (minister of infrastructure and tourism), Sabrina de Sousa (criminal diplomat), Sally Basset (poisoner), Emma Zimmer (Aufseher), Mary Clement (serial killer), Irina Gaidamachuk (serial killer), Dagmar Overbye (serialmorder), Gesche Gottfried (Mörderin), Frances Knorr (serial killer), Beate Schmidt (Serienmörderin), Elizabeth Clarke (accused victim of witchcraft), Kim Sun-ja (serial killer), Olga Konstantinovana Briscorn (serial killer), Roxana Baldetti (politico), Rizana Nafeek (house maid), Margaret Scott (accused of witchcraft), Jacqueline Sauvage (meurtrier), Veronique Courjault (tueur en série), Barbara Erni (thief), Hilde Lesewitz (Schutzstaffel Wächterin), Thenmoli Rajaratnam (suicide bomber), etc. etc..
ellauri219.html on line 472: In a perfectly postmodern touch, The Beatles included wax models of their former Beatlemania-era selves looking on at their modern incarnation in full military psychedelic regalia. The models of John (No.57), Paul (No.60), George (No.56), and Ringo (No.59) were borrowed from Madame Tussauds for the Sgt. Pepper’s photoshoot.
ellauri219.html on line 861: James Madison, American president and political theorist (1751-1836).
ellauri220.html on line 130: 1980-luvun seksisymboli oli terävänenäinen kirvesleukainen malli ja poptähti Samantha Fucks. Myös lujaleukaista poplaulaja Madonnaa pidettiin seksisymbolina, ja nenänsä pilannut Michael Jackson oli 1980-luvun miespuolinen seksisymboli. Nykyajan julkkismaailman seksisymboleita ovat muun muassa näyttelijättäret suurisuinen Angelina Jolie, vinosuinen Brad Kuk ja vaimolleen ilkeä rimpula Johnny Depp.
ellauri222.html on line 149: “Herzog” is a revenge novel. The ex-wife, Madeleine, is a stone-cold man-killer. Her lover, Valentine Gersbach, is described as a “loud, flamboyant, ass-clutching brute.” Ludwig had a Ph.D. and a damaged foot; Bellow makes Gersbach a radio announcer with a wooden leg. The Herzog character is passive, loving, an innocent soul who cannot make sense of a world in which people like his estranged wife and her lover can exist. He is an ex-university professor, the author of a distinguished tome called “Romanticism and Christianity.” The Rosette Lamont character, called Ramona, is a sexpot with a heart of gold; she specializes in intimate candlelight dinners and lacy lingerie. She is a professor of love, not French.
ellauri222.html on line 155: Bellow must have been tickled to death. The inventive feature of “Herzog” is a series of letters that the protagonist, in his misery, composes not only to Madeleine and Gersbach but to famous people (like President Eisenhower) and philosophers (like Heidegger and Nietzsche). These long letters, unfinished and unmailed, are sendups of an intellectual’s effort to understand human behavior by means of the conceptual apparatus of Mortimer Adler’s Great Books. Herzog is a comic figure, a holy fool, a schlimazel with a Ph.D. The whole point of his story is that when you are completely screwed the best you can hope for is a little sex and sympathy. The Western canon isn’t going to be much help.
ellauri222.html on line 157: The determination to consider the novel strictly as fiction extended even to its characters. Rosette Lamont reviewed the novel. She, too, treated the book as pure make-believe. She breezed right by the Ramona character (“Her religion is sex, a welcome relief from Madeleine’s phony conversion . . . but Herzog is too divided in his mind, too busy with resentment to free himself from a heavy conscience. Besides he is suspicious of pleasure, having learned Julien Sorel’s lesson,” and so on). She concluded with the thought that at the end of the novel Herzog enters into “a theandric relationship with the world around him.”
ellauri222.html on line 161: You can see the biographical problem. From the beginning, Bellow drew on people he knew, including his wives and girlfriends and the members of his own family, for his characters. In “Augie March,” almost every character—and there are dozens—was directly based on some real-life counterpart. Most of “Herzog” is a roman à clef. Leader therefore decided to treat the novels as authoritative sources of information about the people in Bellow’s life. When Leader tells us about Jack Ludwig and Sondra Tschacbasov, he quotes the descriptions of Gersbach and Madeleine in “Herzog.” In the case of the many relatives with counterparts in “Augie March,” this can get confusing. You’re not always sure whether you’re reading about a person or a fictional version of that person.
ellauri222.html on line 171: Horrified that Madeleine and Gersbach might be abusing his child (in the novel, a girl), Herzog rushes off to his deceased father’s house, finds a gun his father owned, and goes to Madeleine’s. It is evening. He creeps into the yard and watches Madeleine and Gersbach through the window, loaded pistol in hand. What he sees is an ordinary domestic scene. Gersbach is giving the little girl a bath. Herzog creeps away.
ellauri222.html on line 757: Because Bellow refuses to devalue human potential in even his bleakest scenarios, his novels often come under attack for their affirmative endings. Augie hails himself as a new Columbus, the rediscoverer of America; Henderson, while triumphantly returning home with his new charges, dances with glee, "leaping, leaping, pounding, and tingling over the pure white lining of the grey Arctic silence." Herzog inexplicably evades his fate, emerging from the flux of his tortured mind to reclaim his sanity and his confidence in the future. Yet, the victories of Bellow's heroes are not unqualified, but rather as ambiguous and tenuous as is the human condition itself. As a new Columbus, Augie speaks from exile in Europe; in holding the orphan child, Henderson recalls the pain of his separation from his own father; by renouncing his self-pity and his murderous rage at his ex-wife Madeleine, Herzog reduces but does not expiate his guilt. Nonetheless, these characters earn whatever spiritual victory they reap through their penes and their refusal to succumb to doubt and cynicism. Through their perseverance in seeking the truth of human existence, they ultimately renew themselves by transcending to an intuitive spiritual awareness that is no less real because it must be taken on faith.
ellauri226.html on line 94: D.H. Lawrence’s foreword to Deledda’s novel The Mother, which appeared in the English editions of the 1920’s, is reprinted in the new edition of M.G. Steegman’s translation La Madre (The Woman and the Priest) or The Mother, edited with an introduction and chronology by Eric Lane. London: Daedalus/Hippocrane, 1987.
ellauri240.html on line 124: Vang Pao has been widely portrayed by his Hmong supporters and the US media as an American war hero and venerated leader of the Hmong people. The former CIA chief William Colby once called him "the biggest hero of the Vietnam war". He came very close to having a park in Madison City, Wisconsin, named after him in 2002. But McCoy objected to the honouring of a man who had ordered the summary executions of prisoners and soldiers who crossed him, and accused Vang Pao of war crimes and heroin-trafficking. Five years later, Vang Pao's name was removed from a new school in Madison after opponents said it should not bear the name of a man with such a blood-stained history.
ellauri241.html on line 240: Made gloom of all her frecklings, streaks and bars, Teki synkkyyden kaikista pisamistaan, juovistaan ja palkeistaan,
ellauri241.html on line 431: Made, by a spell, the triple league decrease sen tekemällä hypnoottisella eleellä kolminkertainen legua
ellauri241.html on line 593: Made close inquiry; from whose touch she shrank, tutki hiänet tarkasti; minkä kosketuksesta hiän väistyi
ellauri241.html on line 639: O senseless Lycius! Madman! wherefore flout Oi järjetön Lycius! Hullu! miksi pilkkaa
ellauri242.html on line 242: Madame Kollontai ja Tyyne Leivo-Larsson
ellauri243.html on line 159: Thomas Torquemada Thorn (born Thomas A. Lockyear, II; 2 August 1964) is an American musician. Born in Madison, Wisconsin, he is best known as co-founder of, and lead vocalist for, the industrial metal band The Electric Hellfire Club. Joint Air Base Battle Mountain was not spared. Every aircraft at the once-bustling base was in "hangar queen" status - available only as spare parts for cars. Most planes placed in "flyable storage" were not even mothballed, but just hoisted up on clothes hangers.
ellauri244.html on line 424: USA Today and #1 bestselling contemporary romance author Madison Faye is the dirty alter ego of the very wholesome, very normal suburban housewife behind the stories. While she might be a wife, mom, and PTA organizer on the outside, there’s nothing but hot, steamy, and raunchy fantasies brewing right beneath the surface!
ellauri244.html on line 439: Faye Madden's novels are sweet and wholesome, and through her richly crafted characters she explores all the heartache, pain, yet ultimately joyous happiness love brings, however that journey may unfold. Many of her novels explore this through the prism of a second chance romance, whilst others focus on love lost and found, or in unrequited love.
ellauri245.html on line 261: First devised and created in the Belgian Congo by King Leopold, son of Queen Victoria. A smooth metallic ball, slightly smaller than a tennis ball in circumference with tiny apertures along its contours. Made of gold, GAL-TAN, and steel, the ball is a minor feat of engineering. An additional small opening reveals a looped wire. The ball is placed in the victim´s mouth. When the wire is pulled, 24 tiny termite monkey antennae jut out from the ball, causing it to lodge itself in the mouth. At this point, though not overly painful, the victim cannot remove the ball, nor can another extract it for them. With a second pull of the wire, 24 needles erupt outwards from the extended antennae in 24 directions, causing severe damage to throat, cheek, tongue, palate, nasal cavity, etc....the victim will usually bleed out slowly in excruciating pain. How was this used for torture? It usually involved 2 victims. One who who was forced to swallow the ball, and the second who was forced to watch the effects. That second person would usually begin talking quickly about other things. Naah, too sophisticated. A waste on the Congolese niggahs. Cutting hands and feet worked just as well.
ellauri247.html on line 177: The Tory Samuel Johnson was a critic of her politics: Sir, there is one Mrs. Macaulay in this town, a great republican. One day when I was at her house, I put on a very grave countenance, and said to her, "Madam, I am now become a convert to your way of thinking. I am convinced that all mankind are upon an equal footing; and to give you an unquestionable proof, Madam, that I am in earnest, here is a very sensible, civil, well-behaved fellow-citizen, your footman; I desire that he may be allowed to sit down and dine with us." I thus, Sir, shewed her the absurdity of the levelling doctrine. She has never liked me since. Sir, your levellers wish to level down as far as themselves; but they cannot bear levelling up to themselves. They would all have some people under them; why not then have some people above them?
ellauri248.html on line 39: Marjaana Madagaskarissa
Nuorten toiveita
ellauri248.html on line 46: Seijan lapsuuden mielikirjoihin kuulunut Marjaana Madagaskarissa oli päässyt hukkumaan. Sitä ezittiin kissojen ja koirien kanssa muttei löytynyt. Piti ostaa antikvariaatista uusi kappale.
ellauri248.html on line 122: Not. One. Thing. Is. Resolved. Rob Ryan’s character arc? Flop. My wife Cassie Maddox’s character arc? Long sigh. My favorite pair of besties? I don’t want to talk about it. Mystery? Fine, sort of chilling, but also 1) not really a mindfuck and 2) has shitty connotations. The commupence? Non-ex-is-tent.
ellauri258.html on line 146: Urasi käynnistyi vauhdikkaasti: opiskelit vuodessa maisteriksi ja väittelit Suomen nuorimpana tohtoriksi Bertrand Russellin filosofiakäsityksestä. Läpimurtoteoksessasi Himeroksessa Sokrates seikkailee stadissa kolmen päivän ajan ja juttelee Cyborgin, paavin, Madonnan ja Unabomberin kanssa. Oliko mediassa 20-vuotiaan Himasen kokoinen aukko?
ellauri262.html on line 74: Hänen kirjoituksiaan on mainittu merkittävänä kirjallisena vaikutuksena moniin merkittäviin kirjailijoihin, mukaan lukien Lewis Carroll, W. H. Auden, David Lindsay, JM Barrie, Lord Dunsany, Elizabeth Yates, Oswald Chambers, Mark Twain, Hope Mirrlees, Robert E. Howard, [ lainaus tarvitaan ] L. Frank Baum, TH White, Richard Adams, Lloyd Alexander, Hilaire Belloc, GK Chesterton, Robert Hugh Benson, Dorothy Day, Thomas Merton, Fulton Sheen, Flannery O'Connor, Louis Pasteur, Simone Weil, Charles Maurras, Jacques Maritain, George Orwell, Aldous Huxley, Ray Bradbury, C. H. Douglas, C. S. R. Lewis, Walter de la Mare, E. Nesbit, Peter S. Beagle, Elizabeth Goudge, Brian Jacques, MI McAllister, Neil Gaiman ja Madeleine L'Engle . [ tarvitaan lainaus varmistaakseni ]
ellauri263.html on line 503: Jelena Petrovna Blavatskaja (Gan)), Еле́на Петро́вна Блава́тская (Ган), tunnetaan myös nimillä Madame Blavatsky ja H. P. B. (12. elokuuta (J: 31. heinäkuuta) 1831 Jekaterinoslav, Venäjän keisarikunta (nykyisin Dnipro, Ukraina) - 8. toukokuuta 1891 Lontoo, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta), oli naisseikkailija, spiritualisti, okkulttinen kirjailija ja Teosofisen seuran perustajajäsen. Jelena oli itätyttö nykyisestä Ukraiinasta.
ellauri263.html on line 544: New Yorkissa Blavatsky asettui osoitteeseen Madison Street 222, jossa sijaitsi tuolloin naisten yhteisasunto. Hän elätti itsensä suunnittelemalla mainoskortteja kaulus- ja paitatehtaalle. Tällä välin Blavatskyn isä oli kuollut, ja hänen siskonsa lähetti hänelle osan perintörahoista, joilla hän pystyi hankkimaan oman pienen vuokra-asunnon 14. Streetin ja 4. Avenuen kulmasta. Vuonna 1874 hän hankki osakkuuden maatilasta 1000 dollarilla, mutta menetti rahat kumppanin kadottua. Blavatsky nosti asiasta oikeuskanteen. Tämän jälkeen hän ansaitsi hieman rahaa kääntämällä venäjäksi spiritistisiä kirjoituksia amerikkalaisista lehdistä. Saman vuoden lokakuussa hän osti Daily Telegraphin numeron, jossa selostettiin spiritistisiä aineellistumisia, joita sattui vanhalla maatilalla Vermontissa. Artikkelin oli kirjoittanut toimittaja Henry Steel Olcott.
ellauri263.html on line 556: Olcott ja Blavatsky tekivät jälleen matkoja, pitivät luentoja ja perustivat looseja. Rasittavan matkaohjelman johdosta Blavatsky kuitenkin sairastui munuaistulehdukseen. Tämän johdosta hän matkusti kahdeksi päiväksi Sikkimiin lepäämään gurunsa luokse. Joulukuun 17. samana vuonna Teosofinen Seura muutti jälleen, tällä kertaa Madrasiin Adyar-joen varrella sijaitsevaan pylvästaloon. Tämän jälkeen Blavatsky oleskeli kolme kuukautta brittiläisen Rhodes E. Morganin ja hänen vaimonsa luona Nilgirivuorilla, ja kirjoitti siellä kirjoitussarjan ”Sinisten vuorten kansa”. Heikentyvä terveys pakotti hänet lopulta vaihtamaan pysyvästi leudompaan ilmanalaan, ja 20. helmikuuta 1884 Olcott, Blavatsky ja osa seuran henkilökuntaa lähtivät kohti Nizzaa.
ellauri263.html on line 560: 21. syyskuuta ilmestyi The Timesissa artikkeli, jonka mukaan Blavatsky oli huijari. Todisteena olivat Emma Coulombin Christian College Magazinelle luovuttamat kirjeet, joita hän väitti Blavatskyn kirjoittamiksi. Olcott lähti välittömästi Madrasiin, ja lokakuussa Blavatsky siirtyi Lontooseen ja sanoutui irti seuran kirjeenvaihtaja-sihteerin virasta. Arundalen luota hän lähetti The Timesiin kirjeen, jossa kielsi kirjoittaneensa Coulombien väittämiä kirjeitä. Kirje julkaistiin 9. lokakuuta 1884. Madrasin teosofit puolestaan syyttivät Coulombeja liukulevyjen ja salaovien rakentamisesta Blavatskyn yksityisiin tiloihin.
ellauri263.html on line 562: Blavatsky palasi Intiaan marraskuussa 1884. Hänen mukanaan oli pastori C. W. Leadbeater. Vaikka hänen maineensa oli Euroopassa kokenut kolauksen, Madrasissa opiskelijat ottivat hänet hurraten vastaan. Joogafilosofia ja usko mahatmoihin kuului heidän ikivanhoihin perinteisiinsä, ja tapauksen johdosta opiskelijat olivat joutuneet vastakkain lähetyssaarnaajien ja professorien kanssa.
ellauri263.html on line 564: Tammikuussa 1885 Blavatskyn terveys jälleen heikkeni ja huhtikuussa, hieman toivuttuaan, hän lähti viimeisen kerran Intiasta. Oleskeltuaan joitakin kuukausia Italiassa hän asettui viimein Saksaan Würzburgiin. Siellä hän jatkoi Salaisen opin kirjoittamista seuranaan kreivitär Constance Wachtmeister. Joulukuussa 1885 ilmestyi Psyykkisen tutkimuksen seuran raportti, jossa Blavatskya pidettiin ”historian monitaitoisimpana, kekseliäimpänä ja mielenkiintoisimpana huijarina.” Richard Hodgsonin kirjoittama raportti perustui hänen syksyllä 1884 Madrasissa tekemiinsä tutkimuksiin ja haastatteluihin. Komitea ei sen sijaan hyväksynyt Hodgsonin arvelua, jonka mukaan silmänkääntötemppujen syynä olisi ollut peitellä hänen todellista ammattiaan venäläisenä vakoojana.
ellauri263.html on line 576: Blavatskyn ruumis tuhkattiin Wokingissa Etelä-Englannissa 11. toukokuuta 1891, ja hänen tuhkansa jaettiin teosofien kolmen pääkeskuksen, New Yorkin, Madrasin ja Lontoon kesken.
ellauri266.html on line 415: Sodan jälkeen Boulle palasi hetkeksi töihin kumiteollisuuteen, mutta vuonna 1949 hän muutti takaisin Pariisiin ja alkoi kirjoittaa. Pariisissa ollessaan koska oli liian köyhä hankkimaan omaa asuntoa, hän asui hotellissa, kunnes hänen äskettäin leskeksi jäänyt sisarensa Madeleine Perrusset antoi hänen muuttaa suureen asuntoonsa. Hiänellä oli tytär, Françoise, jota Pierre auttoi kasvattamaan, mutta hänen suunnitelmansa adoptoida tyttö virallisesti eivät koskaan toteutuneet.
ellauri272.html on line 264: Madeline and the Gypsies by Ludwig Bemelmans
ellauri276.html on line 956: George Belton lauloi kappaleen Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa Madehurstissa, Arundelissa, Sussexissa 29. tammikuuta 1967 Sean Daviesille ja Tony Walesille. Tämä tallenne julkaistiin samana vuonna kuin hänen EFDSS-albuminsa All Jolly Fellows… nimikappale ja vuonna 2020 hänen Musical Traditions -antologiassa A True Furrow To Hold. Karl Dallasin Lewes Armsissa, Mount Placessa, Lewesissä, Sussexissa 11. toukokuuta 1974 tekemä live-tallennus julkaistiin vuonna 1975 Transatlantic-albumilla "lauluja ja tarinoita Sussexin pubissa", The Brave Ploughboy .
ellauri277.html on line 242: Gibran’s first book in English, The Madman: His Parables and Poems, was completed in 1917; it was brought out in 1918 by the young literary publisher Alfred A. Knopf, who went on to publish all of Gibran’s English works. A gold mine! A goose laying golden eggs! Way to go Alfred!
ellauri278.html on line 256: Litvinov immediately gained popularity. In early December 1941, the Soviet Union’s war-relief organisation called a large meeting in Madison Square, New York City, where the auditorium was filled to capacity. Litvinov, speaking in English, told of the suffering in the Soviet Union. A woman in the front row ran up to the stage and donated her diamond necklace; whilst another gave a cheque for $15,000. At the end, Litvinov said; "What we need is a second necklace".
ellauri281.html on line 255: Litvinov immediately gained popularity. In early December 1941, the Soviet Union’s war-relief organisation called a large meeting in Madison Square, New York City, where the auditorium was filled to capacity. Litvinov, speaking in English, told of the suffering in the Soviet Union. A woman in the front row ran up to the stage and donated her diamond necklace; whilst another gave a cheque for $15,000. At the end, Litvinov said; "What we need is a second necklace".
ellauri288.html on line 306: Nuori suomalainen kirjailija Sofi Oksanen yrittää kypsällä kirjallisella äänellä korjata traagista virolaista menneisyyttä. Air France Madame, Ranska
ellauri299.html on line 284: Lake muutti suuntaa parasitologiasta psykiatriaan sen jälkeen, kun hänet nimitettiin Madrasin Christian Medical Collegen superintendentiksi. Hulluja on helpompi käännyttää kuin lapamatoja, jotka valmiixi elävät jo toivossa.
ellauri301.html on line 238: On 3 May 1662 she was baptized by a visiting person, minister Jean Sibelius, in the church inside the Fort de Goede Hoop. The witnesses were Roelof de Man and Pieter van der Stael. On 26 April 1664 she married a Danish surgeon by the name of Peter Havgard, whom the Dutch called Pieter van Meerhof. She was there after known as Eva van Meerhof (See Geni/MyHeritage).[clarification needed] She was the first Khoikoi to marry according to Christian customs. There was a little party in the house of Zacharias Wagenaer. In May 1665, they left to the Cape and went to Robben Island, where van Meerhof was appointed superintendent. The family briefly returned to the mainland in 1666 after the birth of Eva´s third child, in order to baptise the baby. Van Meerhof was murdered in Madagascar on 27 February 1668 on an expedition. After the death of her husband Pieter Van Meerhof came the appointment of a new governor, Zacharias Wagenaer. Unlike the governor before him, he held extremely negative views toward the Khoi people, and because at this point the Dutch settlement was secure, he didn´t find a need for Eva as a translator anymore.
ellauri301.html on line 242: On 3 May 1662 she was baptized by a visiting person, minister Petrus Sibelius, in the church inside the Fort de Goede Hoop. The witnesses were Roelof de Man and Pieter van der Stael. On 26 April 1664 she married a Danish surgeon by the name of Peter Havgard, whom the Dutch called Pieter van Meerhof. She was thereafter known as Eva van Meerhof (See Geni/MyHeritage).[clarification needed] She was the first Khoikoi to marry according to Christian customs. There was a little party in the house of Zacharias Wagenaer. In May 1665, they left to the Cape and went to Robben Island, where van Meerhof was appointed superintendent. The family briefly returned to the mainland in 1666 after the birth of Eva´s third child, in order to baptise the baby. Van Meerhof was murdered in Madagascar on 27 February 1668 on an expedition. After the death of her husband Pieter Van Meerhof came the appointment of a new governor, Zacharias Wagenaer. Unlike the governor before him, he held extremely negative views toward the Khoi people, and because at this point the Dutch settlement was secure, he didn´t find a need for Eva as a translator anymore.
ellauri301.html on line 265: Nelson Rolihlahla Mandela ( 18. heinäkuuta 1918 Mvezo - 5. joulukuuta 2013 Johannesburg) oli xhosa -kansan thembu -heimoon kuuluva eteläafrikkalainen poliitikko, joka toimi myös zulujen asianajajana. Etelä-Afrikassa hänet tunnettiin usein xhosankielisellä klaaninimellä Madiba tai nimellä tata, joka tarkoittaa xhosaksi "isää".
ellauri308.html on line 394: TORONTO, ON (Kanada) - Apinoiden ja ihmisten yhteinen sukulinja jakautui useita satojatuhansia aiemmin kuin tähän mennessä oletettiin, kertoo kansainvälinen tutkimusryhmä, jota johtaa professori Madelaine Böhme Tübingenin yliopiston Senckenbergin ihmiskehityksen ja paleoympäristön keskuksesta. Professori Nikolai Spassov Bulgarian tiedeakatemiasta. Tutkijat tutkivat kahta Graecopithecus freybergin fossiilia uusimmilla menetelmillä ja tulivat siihen tulokseen, että ne kuuluvat esiihmisille. Heidän havaintonsa, jotka julkaistiin tänään kahdessa julkaisussa PLOS ONE -lehdessä , osoittavat lisäksi, että ihmissuvun jakautuminen tapahtui itäisellä Välimerellä eikä - kuten tavallisesti oletetaan - Afrikassa.
ellauri309.html on line 615: menestystä. Marion Maddox on väittänyt, että tämä viesti on houkutellut
ellauri309.html on line 1053: Hänet tunnetaan parhaiten toimintasankarirooleistaan, erityisesti hänen läpimurtoroolistaan Max Rockatanskyna post-apokalyptisen toimintasarjan Mad Max kolmessa ensimmäisessä elokuvassa ja Martin Riggsina kaveripoliisi toimintakomediasarjassa Tappava ase. Vuonna 1995 Gibson tuotti, ohjasi ja näytteli Braveheartissa, historiallisessa eeposessa. Myöhemmin hän ohjasi ja tuotti The Passion of the Christ -kirjan, raamatullisen draaman, joka oli sekä taloudellisesti menestynyt että erittäin kiistanalainen. Espanjalaisessa El País -sanomalehden haastattelussa hän esitti Jeesuxena halventavia kommentteja homoseksuaaleista. Vuonna 1999, kun häneltä kysyttiin kommenteista El Paísiin, Gibson sanoi: "Minun ei olisi pitänyt sanoa sitä, mutta kutittelin hieman vodkaa tuon haastattelun aikana, ja lainaus palasi kuin Riitta Purra puremaan minua perseeseen." Vanity Fair -lehden 2011 artikkelin mukaan Gibson kertoi ensin pidättäjälle: "Elämäni on ohi. Olen perseestä. Robyn jättää minut." Gibsonilla oli avoin alkoholisäiliö autossa. Gibson sanoi pidättävälle upseerille: "Vitun juutalaiset... juutalaiset ovat vastuussa kaikista maailman sodista plus Jeesuxen salamurhasta. Oletko juutalainen?" Heinäkuussa 2010 Gibson oli nauhoitettu puhelun aikana Grigorjevan kanssa, jossa hän ehdotti, että jos "neekerilauma raiskaa hiänet", hän olisi todennäköisesti syyllinen. Häntä estettiin tulemasta Grigorjevan tai heidän tyttärensä lähelle perheväkivaltaan liittyvän lähestymiskiellon vuoksi Aika paljon ehti Mel laittaa kenkää suuhun uran aikana. Se on Pezkua vuoden nuorempi. Hän sanoi, että kun hän juo, hän voi olla ilkeä humalassa ja "jutut tulevat ulos vääristyneellä tavalla..."
ellauri309.html on line 1065: Mikki on tietysti irlantilainen, kuten Noora, ja Mikin heppakaveri Mad Max, alias Mel Gibson. Gibson's mother, Anne Patricia Reilly, was born in Ardagh in County Longford. In fact, Mel is named after St. Mel's Cathedral, the fifth-century Irish saint, and founder of Gibson's mother's local native diocese, Ardagh. While his middle name, Colmcille, is the name the Catholic diocese of Ardagh. Mel Gibson's grandfather John H Gibson was a millionaire tobacco businessman from the American South.
ellauri316.html on line 701: perustajien mielessä, tyypillisiä oli Jeffersonin ja Madisonin sensuuntaiset
ellauri316.html on line 752: Madison viittasi siihen "vastuullisen hallituksen hyvänlaatuiseksi
ellauri318.html on line 125: Kepaappi oli niin hyvää että suli suussa. Hampurilainen ja pizzakin. Vizi mitä törkyä nää konnat lappaa mahoihinsa. Kauppaisivat kahvia kolan sijasta kuten Kalle Ankka (alla). Hintakin on pian samoissa, kun brassit kuivattavat sademeziä. Steekkareiden vieraiden joukossa palloilivat anorektinen prinsessa Madeleine ja Leif Pagrozky. I 2010 ble Pagrotsky utnevnt til «Årets hedersryss» (Årets hedersruss) ved Sällskapet Ryska Huset, med begrunnelsen «Pagrotskys interesse for russisk kultur i sin alminnelighet, og russisk film i særlig grad». Lefa vastusti euroa ja huumelakeja. Lefalla on sydänvika. Naisvieraat viihtyivät minitopeissaan ja blingblingvaatteissaan.
ellauri321.html on line 314: Katharine Whiner gave the 2013 AN Smith lecture in journalism at the University of Melbourne, The Rise of the Reader, discussing journalism in the age of the open web, and a speech on Truth and Reality in a Hyper-Connected World as part of the Oxford University Women of Achievement Lecture Series in May 2016. She is the winner of the Diario Madrid prize for journalism for her 2016 long read, How Technology Disrupted the Truth. She is based in London.
ellauri323.html on line 119: Zuleika was not strictly beautiful. Her eyes were a trifle large, and their lashes longer than they need have been. An anarchy of small curls was her chevelure, a dark upland of misrule, every hair asserting its rights over a not discreditable brow. For the rest, her features were not at all original. They seemed to have been derived rather from a gallimaufry of familiar models. From Madame la Marquise de Saint-Ouen came the shapely tilt of the nose. The mouth was a mere replica of Cupid’s bow, lacquered scarlet and strung with the littlest pearls. No apple-tree, no wall of peaches, had not been robbed, nor any Tyrian rose-garden, for the glory of Miss Dobson’s cheeks. Her neck was imitation-marble. Her hands and feet were of very mean proportions. She had no waist to speak of.
ellauri323.html on line 127: In Berlin, every night, the students escorted her home with torches. Prince Vierfuenfsechs-Siebenachtneun offered her his hand, and was condemned by the Kaiser to six months’ confinement in his little castle. In Yildiz Kiosk, the tyrant who still throve there conferred on her the Order of Chastity, and offered her the central couch in his seraglio. In Petersburg, the Grand Duke Salamander Salamandrovitch fell enamoured of her. The Grand Duchess appealed to the Tzar. Zuleika was conducted across the frontier, by an escort of love-sick Cossacks. On the Sunday before she left Madrid, a great bull-fight was held in her honour. Fifteen bulls received the coup-de-grace, and Alvarez, the matador of matadors, died in the arena with her name on his lips. He had tried to kill the last bull without taking his eyes off la divina senorita. From the Vatican, the Pope launched against her a bull which fell utterly flat.
ellauri326.html on line 124: Teidän Madeleine Roche.
ellauri328.html on line 91: Tis-mall-leen! Käynti Itixessä ja Puhoxessa oli silmät avaava. Kapitalismin vääjäämättömänä seurauxena riehahtanut kolonialismi ja ilmastokatastrofi käynnistivät kansainvaelluxen jonka seurauxena on nyt saatu Suomeenkin uusi köyhälistö, tallottu työväenluokan saavutuxet ja luotu kurjia slummeja. Eipä tule enää kauan kestämään ennenkun fentanyylikauppiaat paukuttavat pommeja ja rynnäkkötykkejä täälläkin Mad Max typpisessä ambientissa. Suomalaisista on jo tullut maailman onnellisimmista maailman rasistisimpia.
ellauri331.html on line 674: Sputnik ( venäläinen ääntäminen: [ˈsputnʲɪk] ; aiemmin Voice of Russia ja RIA Novosti, nimi johdettu venäjän sanasta спутник, "satelliitti") on Venäjän valtion omistama uutistoimisto ja radiolähetyspalvelu. Sen perusti Venäjän hallituksen omistama uutistoimisto Rossija Segodnya 10. marraskuuta 2014. Sputnikilla on pääkonttori Moskovassa (check), ja se ylläpitää alueellisia toimituksia Washingtonissa, DC:ssä, Kairossa, Pekingissä, Pariisissa, Berliinissä, Madridissa, Montevideossa ja Rio de Janeirossa. Sputnik kuvailee itseään globaaliin politiikkaan ja talouteen keskittyväksi ja kosiskelee kansainvälistä antianglosaxisista yleisöä. Taisin jo mainita, että Sputnikin oli tarkoitus tavoittaa maailmanlaajuinen yleisö, joka on "väsynyt yksinapaista maailmaa edistävästä aggressiivisesta propagandasta ja joka haluaa toisenlaisen näkökulman". Asema väittää, että se "näyttää kaiken". Vieraillessaan RT-televisioverkon Moskovan tukikohdassa vuonna 2013 presidentti Vladimir Putin sanoi, että sekä silloin tulevan Sputnik-toimiston että RT:n takana oli ajatus "murtaa anglosaksisten globaalien tietovirtojen monopoli". Ei sitä niin vain murreta, parahin Volodymyr! Huhtikuussa 2017 Sputnik allekirjoitti henkilöstövaihtosopimuksen Kiinan kommunistisen puolueen tabloidin Global Timesin kanssa. Haha, luuletko että siitä on mitään apua? Nehän kirjoittavat niillä kärpäsenkakkakirjaimillakin.
ellauri332.html on line 314: Valitettavasti emme elä maailmassa, jossa kaikki tulevat toimeen, esim iso- ja vähävenäläiset tai tavis- ja GT-sählämit. Tämä pätee myös elokuvan lavasteisiin. Vaikka kaksi hahmoa voivat olla ystäviä tai rakastajia, heitä näyttelevät näyttelijät voivat hyvinkin halveksia toisiaan. Näin oli varmasti Mad Max: Fury Roadin kuvauksissa.
ellauri333.html on line 227: Bhakti movement saints such as Samarth Ramdas and Narendra Modi have positioned angry Hanuman as a symbol of nationalism and resistance to persecution. The Vaishnava saint Madhvacharya said that whenever Vishnu incarnates on earth, Vayu accompanies him and aids his work of preserving dharma. In the modern era, Hanuman's iconography and temples have been increasingly common. He is viewed as the ideal combination of "strength, heroic initiative and assertive excellence" and "loving, emotional devotion to his personal god Rama", as Shakti and Bhakti. In later literature, he is sometimes portrayed as the patron god of martial arts such as wrestling and acrobatics, as well as activities such as meditation and diligent scholarship. He symbolises the human excellences of inner self-control, faith, and service to a cause, hidden behind the first impressions of a being who looks like a Vanära. Hanuman is considered to be a bachelor and an involuntary celibate.
ellauri333.html on line 338: Owing to the fact that there was a robust anti-caste campaign in south India, many communities collectively decided to renounce caste-based surnames. However, this is not quite the case with northern Indian communities. In fact, for a very long time, many south Indian communities did not even have a designated surname and instead added an initial against their given names, for example, R. Madhavi indicating Ranganathan Madhavi, wherein Madhavi would be the given name. Like Mohannon.
ellauri342.html on line 396: On May 10th 1998, the first celebration took place in Mumbai, India. It was arranged by Dr Madan Kataria, founder of the worldwide Laughter Yoga movement.
ellauri344.html on line 292: The Best Exotic Marigold Hotel on vuonna 2012 ensi-iltansa saanut John Maddenin ohjaama draamakomedia. Jonkinlainen Kaupunginteatterin vanhuskvartetin brittivastine. Elokuvassa näyttelevät muun muassa Judi Dench, Celia Imrie, Bill Nighy, Ronald Pickup, Maggie Smith, Tom Wilkinson ja Penelope Wilton. Onnexi nekin taitaa suunnilleen kaikki haukata jo koiranputkea. Huom! Poistunut ohjelmistosta! Elokuva perustuu Deborah Moggachin vuonna 2004 julkaistuun romaaniin These Foolish Things. Tarina kertoo brittieläkeläisistä, jotka lähtevät viettämään leppoisia eläkepäiviään eksoottiseen ja ”ei niin kalliiseen” Intiaan. Houkutteleva mainos uudistuneesta Marigold Hotellista kädessään ja upeat visiot antoisista eläkepäivistä mielessään, he saapuvat paikkaan, joka onkin vain kuori entisajan loistostaan.
ellauri344.html on line 296: "Paras eksoottinen Marigold Hotel" löysi monet hahmonsa risteyksestä. Evelyn (Judi Dench) jäi hiljattain leskiksi ja oli ensimmäistä kertaa yksin. Pitkään naimisissa ollut pariskunta Douglas (Bill Nighy) ja Jean (Penelope Wilton) olivat matkalla eroon, Norman (Ronald Pickup) ja Madge (Celia Imrie) vaanivat sexipartneria. Rouva Donnelly (Maggie Smith) oli kauhea muukalaisvihamielinen, joka odotti lonkan tekoa. Korkeimman oikeuden tuomari paljastui kaappihomoxi.
ellauri348.html on line 779: Musiikki: Madonna oli viime kesänä koomassa 48 tuntia.
ellauri349.html on line 831: Sijaisnäyttelijä Shelley Michelle kertoo esittäneensä Kim Basingerin, Madonnan ja Julia Robertsin ruumiita. Hänen mukaansa sijaisnäyttelijää kohdellaan kuvauksissa kuin kana-ateriaa. ”Tuokaa rinnat, tuokaa reidet, tuokaa jalat!” Varminta on mennä sohvan taaxe kun alkaa sexikohtaus.
ellauri350.html on line 257: Atticus started sharing his poems on social media platforms in 2013 after becoming friends with the American actor and poet, Michael Madsen. Atticus päätti pysyä nimettömänä menetettyään kuuluisan ystävänsä riippuvuudelle vuonna 2017.
ellauri351.html on line 102: FBI kertoi, että Atta lensi Madridin Barajasin lentokentälle Miamista 9. heinäkuuta. Hänen ensimmäinen askeleensa saapuessaan oli noutaa vuokra-auto, jonka hän oli aiemmin varannut Internetin kautta.
ellauri351.html on line 103: Atta vietti viimeisen yönsä Saloun Montsant Hostalissa, jossa hän maksoi Visa-kortilla ja rekisteröityi omilla nimillään. Hänen Hyundai Accent -autonsa palautettiin Madridin lentokentälle 18. heinäkuuta noin 1 250 mailia ajettuina.
ellauri351.html on line 442: Asukkien joukossa oli sairaanhoitaja nimeltä Mary Barnes. Hän oli hyvin häiriintyneessä mielentilassa ja makasi sängyssään virtsansa ja ulosteidensa keskellä. Joesta tuli hänen hoitajansa, joka ruokki häntä, ui hänet ja siivosi hänen sänkynsä ja huoneensa. Hiänen ja hänen oli määrä kirjoittaa yhdessä kirja, joka on tullut tunnetuksi nimeltä Mary Barnes: Two Accounts of a Journey Through Madness. Se on merkittävä tarina heidän suhteestaan ja paljastaa Joen epätavalliset ominaisuudet erinomaisena terapeuttina. Se kertoo myös siitä, kuinka Barnesista tuli taidemaalari, joka ensin siveli ulosteita kankaalle sormillaan ja sitten maalasi ne sinisexi ja punaisexi. Kirja on sovitettu näytelmäksi David Edgarin toimesta, ja sitä on esitetty Lontoossa ja muissa kaupungeissa.
ellauri353.html on line 173: Vuonna 1917 hän opiskeli Madridin yliopistossa ensin agronomiaa, sitten teollisuustekniikkaa ja lopulta siirtyi filosofiaan. Vizi olisi vaan jäänyt agronomiaan. Hän loi "erittäin läheiset" suhteet taidemaalari Salvador Dalíin ja runoilija Federico García Lorcaan, ja kolme ystävystä muodostivat espanjalaisen surrealistisen avantgardin ytimen ja tunnetaan "La Generación del 27":n jäseninä. Buñuelin ja Dalín suhde oli hieman ongelmallisempi, sillä sitä sävytti kateus Dalín ja Lorcan kasvavasta läheisyydestä ja katkeruutta Dalín varhaisesta menestyksestä taiteilijana.
ellauri353.html on line 235: Don Rafael Acosta embajador de Miranda, el matrimonio Thévenot, y Florence la hermana de Madame Thévenot, están invitados a cenar en casa del matrimonio Sénechal. Sin embargo, hay una confusión, y Monsieur Sénechal ha salido rumbo a otra cita. Como alternativa, se proponen ir a un restaurante cercano, pero al llegar se dan cuenta de que el dueño del establecimiento ha muerto. A partir de este momento, las reuniones entre este selecto grupo de burgueses se verán interrumpidas por una serie de eventos extraordinarios, algunos reales y otros producto de su imaginación. La alternancia entre lo real y lo onírico produce giros inesperados en la trama, en la que intervienen otros personajes como militares, un obispo, policías, guerrilleros y campesinos, todos causantes de interrupciones durante los frustrados intentos de los seis primeros por sentarse a comer y disfrutar del encanto de ser burgueses.
ellauri353.html on line 299: But there weren't too many. I must confess that my experience combining life is a homemaker and an economist's was easier than it is for many women. I chose the right husband from the beginning. From the beginning we shared our interest in economics whether the news may call in the speech an article or a book. I was part of the activity in the sense that Milton always wanted me to read whatever he wrote. And he took my suggestion seriously. It gave me the feeling that I was practicing what I was trained for. But also that I was contributing to his career. It was in a sense our career. So when he was awarded the Nobel Prize it's received other many many many other net honors. And people always feel sorry for me and ask me how it feels to have him getting all the honors. My answer is always the same one. It is our honor I was part of that. When our children left for good. I became more active. With us and we go off for books. Where do I come out on a women's lib or feminist women have a real problem. But in my opinion the present solution is worse than the disease. The man. Or children. And those women who still believe that a mother's first job is to bring up her children. Women's lives. Made those women. Feel that is inferior to a paying job in the market. Therefore they must be and feared with the will to have a full time job outside. It is heightened competition between man and women. Husband and wife. So-called woman is problem. Has not. And I don't believe will solve the problem. Or a woman. There is a problem.
ellauri360.html on line 157: Ford Madox Ford : Paraatin loppu
ellauri365.html on line 40: C'hoarvezout a ra an istor en ur fouzhlec'h. Evit louzañ bourc'hizien eus Rouen, Monsieur et Madame Beauflanquet, eo kemmet an ti en ul leti hag a ro bod d'un harem turk.
ellauri367.html on line 288: Luultavasti Bundin toiminnan zeniitti oli mielenosoitus Madison Square Gardenissa New Yorkissa 20. helmikuuta 1939. Noin 20 000 ihmistä osallistui ja kuuli Gerhard Wilhelm Kunzen, Bundin kansallisen PR-virkailijan arvostelevan presidentti Rooseveltia kutsumalla häntä toistuvasti "Frank D. Rosenfeldiksi", kutsumalla hänen New Dealiansa "juutalaissopimukseksi" ja tuomitsemalla sen, minkä Frank uskoi olevan bolshevikki-juutalaisen Amerikan johtajuutta.
ellauri382.html on line 399: Cassius Marcellus Savi syntyi 19. lokakuuta 1810 Madisonin piirikunnassa Kentuckyn osavaltiossa Sally Lewixelle ja Vihreälle Savelle, yhdelle Kentuckyn rikkaimmista siittiöiden istuttajista, maakeinottelijoista ja orjanomistajista, josta tuli näkyvä poliitikko. Savi oli suuren ja vaikutusvaltaisen saven poliittisen perheen jäsen, Sen veli oli nimeltään Brutus Junius, ja poika ja. Yalessa ollessaan hän kuuli abolitionisti William Lloyd Varuskunnan puhuvan, ja hänen luentonsa inspiroi Savea liittymään orjuuden vastaiseen liikkeeseen. Varuskunnan argumentit olivat hänelle "kuten vesi on janoiselle matkailijalle". Savisexi juomavesi tosin muuttui, sillä Savi oli poliittisesti inkrementalisti ja kannatti asteittaista lakimuutosta sen sijaan, että vaatisi orjuuden välitöntä lakkauttamista, kuten Varuskunta.
ellauri386.html on line 214: Ja selityxexi maailman "pahuudesta" tää sukettaa tosi vahvasti. Pitääkö piscuisten lasten päät murscata kiwiin vaan että jotkut dostot pääsee jumalan varubodeniin valkkaamaan jotain izelleen mielusaa? Entä eläimet, sukupuuttoon kuolevat pörriäiset ja kaikki oravaa isommat? Kaikki tää vaan että dosto kavereineen pääsee valintamyymälään? Haista kuule Kalle paska! Yhden hyvä on toisen paha pitäshän sun se tajuta. Madot oli mielissään kun Dosto roudattiin kuoppaan lahoomaan. Saatanan narsisti.
ellauri390.html on line 683: Presidentti Donald Trump on kutsunut Buttigiegia Mad-lehden maskottihahmoon viittaavalla pilkkanimellä Alfred E. Neuman. Joidenkin arvioiden mukaan tästä voi päätellä Trumpin ottavan Buttigiegin jonkinlaisena uhkana itselleen. Esimerkiksi liike-elämän piiristä on kuulunut Buttigiegin hyväksyviä kommentteja, joka vaikeuttaisi Trumpin kampanjointia, mikäli hänen vastassaan olisi Buttigieg.
xxx/ellauri056.html on line 376: Pedro Calderón de la Barca y Barreda (17. tammikuuta 1600 – 25. toukokuuta 1681) oli espanjalainen barokin ajan näytelmäkirjailija ja runoilija. Häntä pidetään yhtenä Espanjan merkittävimmistä näytelmäkirjailijoista. Hän kirjoitti yli sata näytelmää, muun muassa uskonnollisia näytelmiä, laulunäytelmiä, vakavia draamoja ja komedioita. Calderón syntyi vaatimattomaan perheeseen Madridssa, opiskeli jesuiittojen koulussa ja myöhemmin teologiaa Salamancan yliopistossa. Hän otti osaa kuninkaan sotaretkille, kirjoitti lipevästi hovin liepeillä ja lopulta ryhtyi katoliseksi papiksi. Kirjallisen uransa Calderón aloitti 20-vuotiaana runoilijana, ensimmäiset näytelmät ilmestyivät muutamia vuosia myöhemmin.
xxx/ellauri057.html on line 244: Hilja solmi toisen avioliittonsa Madetojan Leevin (1887-1947) kanssa. Leevi oli komea mutta pöljä, lestadiolaisesta kodista. Hilja ja Leevi tutustuivat Einarin kautta, kun Leevi sävelsi musiikkia Einarin epäonnistuneisiin näytelmiin. Einar oli 4v vanhempi, Leevi 5v nuorempi, lahjakas nuori säveltäjä. Tuttavuus syveni vähitellen rakkaudeksi. Pari kuulutettiin kolmasti avioliittoon vuonna 1913, ja he ilmoittivat kaikille olevansa naimisissa. Todellisuudessa Hilja ja Leevi vihittiin vasta vuonna 1918. Avioliitto jäi lapsettomaksi, vaikka he toivoivat lasta. He pysyivät yhdessä aina Leevin kuolemaan asti, mutta avioliittoa varjostivat riidat ja kummankin alkoholiongelmat.
xxx/ellauri057.html on line 248: Sairaalassa yksinäinen Hilja keskittyi kirjoittamaan runoja ja alkoi myös piirtää uudelleen. Tänä aikana syntyi satoja tuhansia runoja ja piirustuksia. (On mulla vielä matkaa!) Leevi Madetoja kuoli vuonna 1947, ja seuraavana vuonna Hilja pääsi pois mielisairaalasta ystäviensä avulla. Hän kirjoitti runoja ahkerasti aina kuolemaansa asti.
xxx/ellauri057.html on line 988: Lao Rui: Indeed. Pomon lumo. Julkaissut aiemmin mm. Pelaajassa ja KonsoliFINissä. Kirjoituxia Real Madridista ja tupakasta. Syntynyt Kouvolassa. Nuorempi kuin John. On se surkeeta. No Philip Teir arvosteli Austenia. Surullista.
xxx/ellauri059.html on line 45: En varsinaisesti itkenyt Marie Antoinetten kuolemaa. Surin onnetonta rakkautta ja sitä, että hänet erotettiin lapsistaan ja sitä onnetonta kirjettä, jonka hän kirjoitti lokakuisena aamuna 1793. Hänen kälynsä madame Elisabeth ei milloinkaan saanut sitä. Siitä syystä vihaan Robespierreä enemmän kuin hänen muiden julmuuksiensa tähden.Olisi ollut aivan eri asia, jos hän olisi antanut viedä kirjeen perille, ja lapset olisivat saaneet tietää heidän äitinsä ajatelleen heitä viimeiseen henkäykseen asti. Tai että se pieni salainen viesti olisi toimitettu eräälle ruotsalaiselle aatelismiehelle, joka odotti tietoja huolesta harmaana. Moinen inhimillinen ajatus tuskin edes pälkähti Robespierren kylmään, laskelmoivaan päähän. Hän sen sijaan kätki viestit kylmäverisesti omiin patjoihinsa. Saatoin aivan nähdä hänet silmissäni! Hän luki niitä varmasti joka ilta ennen kynttilan sammuttamista: "Eivät voi erottaa sydämiä toisistaan" hah hah, hän nauroi kylmästi ja kätki kirjeen taas patjaansa. Siellä hän piilotteli niitä yhdeksän kuukauden ajan. Mutta eräänä kesäkuun yönä 1794 herra Robespierre ei enää kallistakaan päätään pehmeälle pielukselleen. Hänellä ei nimittäin ole päätä enää, se on katkaistu Place de la Révolutionilla. Silloin kirjeet tulevat esiin. Vastaanottajat vain eivat enää ole tavattavissa. Madame Elisabeth-parka koki saman kohtalon kuin onneton kälynsä, samalla paikalla. Vain kirjeet jäivät. Marie Antoinette-raukka! Hänkin oli kerran nuori ja iloinen, ja asui rakastettuna kauniissa linnassa joka oli koko maailman keskipiste.
xxx/ellauri075.html on line 328: Hollantilais-amerikkalainen John Benjamins julkaise kieli- ja käännösalan kirjallisuutta. Mullakin on pieni bühlein julkastuna Benjaminsilla. Siihen se sitten jäi. Walttu Benjaminkin (ilman ässää) kirjoitti kääntämisestä ja kääntäjistä. Walttu taisi olla vasemmistolainen siionisti. Se teki seppukun 48-vuotiaana Portboussa Espanjan ja Ranskan rajalla 1940 yritettyään epäonnistuneesti päästä karkuun Wehrmachtia. Ehkä parempikin niin, Amerikassa se oisi voinut kääntää kelkkansa. Me varmaan odotettiin Ranskan junaa Portboussa kotimatkalla Madridin reisulta. Kyllä oli tyhjä asema. Me oltiin ainuita odottajia.
xxx/ellauri075.html on line 454: Sivulla 186 Wallu luettelee hyppysellisen kirjailijoita jotka on masentaneet sitä. Madame Psykoosi luki niitä ääneen MIT:n opiskelijoille radiossa keskiöisin.
xxx/ellauri075.html on line 556: Joelle meinaa tehdä Suikkaset liialla kamalla kaverin käymälässä. Se säälii itseään kovasti jo etukäteen. Ihmisiä on vain kahta lajia, esiintyjiä ja yleisöä. Tää on Joellen viimeinen esitys. Joelle on ize asiassa Madame Psykoosi. Se on niin ruma että se käyttää huntua. Se on niin ruma ettei kelpaa edes kaupan kassalle.
xxx/ellauri086.html on line 795: “Sir,” said I, “or Madam, truly your forgiveness I implore; Hyvä herra, rouva, mikälie, sisään sieltä piruvie,
xxx/ellauri086.html on line 962: Oliskohan tässä kaikki? Joo paizi kerro juoni lyhyesti? Jotain sekoilua kummitustalossa. Roderick on epähuomiossa haudannut kaxoissisko Madeleinen elävältä mistä tämä kovin harmistuu. Lopuksi koko kämppä vajoo läheiseen lampeen.
xxx/ellauri087.html on line 721: Presidentti Porfirio Díazin kaudella jako rikkaiden ja köyhien välillä leveni entisestään ja diktaattori keskitti sekä vallan että hyvinvoinnin harvojen käsiin. Kansa ei voinut ilmaista mielipiteitään tai valita johtajiaan. Köyhien turhautuminen ja poliittinen kiinnostus alkoi herätä ja useita uuden sukupolven nuoria johtajia olisi halunnut nousta politiikkaan mukaan, kuten Francisco I. Madero, joka kampanjoi ympäri maata Díazia vastaan.
xxx/ellauri087.html on line 723: Díaz painostettiin pitämään vuonna 1910 vaalit, joissa Madero onnistui keräämään suuren osan äänistä. Vaikka Díaz oli aikaisemmin ollut demokratian kannattaja, hän näytti muuttaneen mielensä ja vangitsi Maderon. Madero pääsi takuita vastaan pois ja pakeni Yhdysvaltoihin. Hän jatkoi taisteluaan Díazia vastaan pyrkimyksenään syrjäyttää tämä.
xxx/ellauri087.html on line 727: Helmikuun 14. päivänä 1911 Madero ylitti Meksikon rajan johtaakseen joukkojaan. Vallankumousjoukot huomasivat seuraavien kuukausien aikana, kuinka rappeutuneeksi Díazin armeija oli tullut. Sitä johtivat iäkkäät kenraalit ja joukoilta puuttuivat niin kuri, järjestys, yhtenäisyys kuin tehokkuuskin. Vallankumoukselliset saivat tästä havainnosta uutta voimaa. Liittovaltion joukkojen komentajan antautuminen Juárezissa 10. toukokuuta merkitsi lopun alkua Díazille. Neuvotteluissa sovittiin, että Díaz eroaa ja Francisco León de la Barrasta tulee väliaikainen presidentti, joka järjestää vaalit. Díaz erosi 25. toukokuuta ja purjehti Pariisiin. Vallankumousjoukot määrättiin hajotettaviksi, mutta useat vallankumousryhmät, muun muassa Emiliano Zapatan johtama talonpoikaisarmeija, kuitenkin vastustivat hajotusmääräystä.
xxx/ellauri087.html on line 729: Madero voitti lokakuussa 1911 järjestetyt presidentinvaalit. Hänen uusi hallintonsa ei kuitenkaan kestänyt sekä oikealta että vasemmalta tulevia jatkuvia hyökkäyksiä. Maderoa vastaan kehkeytyi useita epäonnistuneita kapinayrityksiä. Hänen kohtalokseen koitui lopulta salajuoni helmikuussa 1913. Pääkaupunki Mexico City muuttui kymmeneksi päiväksi taistelukentäksi. Valtava määrä siviilejä kuoli ja taistelut lakkasivat vasta kun hallituksen joukkojen komentaja Victoriano Huerta vaihtoi puolta. Madero ja varapresidentti José María Pino Suárez vangittiin.
xxx/ellauri087.html on line 731: Pian tämän jälkeen Madero ja Pino Suárez ammuttiin, kun heitä oltiin siirtämässä vankilasta toiseen. Huerta oli luultavasti antanut tappokäskyn päästäkseen valtaan. Huerta julistautui tämän jälkeen presidentiksi. Hänen nousunsa presidentiksi ilman vaaleja sai vallankumouksen liekit jälleen leimahtamaan. Pohjois-Meksikossa Venustiano Carranza kieltäytyi hyväksymästä Huertan presidenttiyttä ja vaati, että presidentti oli valittava vaaleilla, kuten perustuslaissa määrättiin. Carranza kutsui johtamaansa liikettä perustuslailliseksi vallankumoukseksi. Pancho Villa ja muutamat muut kapinallisjohtajat liittoutuivat Carranzan kanssa.
xxx/ellauri087.html on line 739: Noniin, siis Helmikuun 14. päivänä 1911 Madero ylitti Meksikon rajan johtaakseen joukkojaan. Ainiin täähän me jo käytiin läpitte. Jatkuu tästä:
xxx/ellauri087.html on line 751: Meksikon presidentti Porfirio Díaz valitutti itsensä uudelle toimikaudelle lokakuussa 1910. Tyytymättömyys häntä kohtaan oli laajaa, jonka takia Diaz yritti saada vastustajansa Francisco I. Maderon vangiksi. Se ei kuitenkaan onnistunut, vaan armeija asettui Maderon puolelle ja nosti tämän valtaan. Kenraali Victoriano Huerta tuomitsi tällöin Villan kuolemaan tottelemattomuudesta. Villa pakeni Yhdysvaltoihin, mutta palasi pian takaisin. (En ihmettele.)
xxx/ellauri116.html on line 303: Vargas Llosa began his literary career in earnest in 1957 with the publication of his first short stories, "The Leaders" ("Los jefes") and "The Grandfather" ("El abuelo"), while working for two Peruvian newspapers. Upon his graduation from the National University of San Marcos in 1958, he received a scholarship to study at the Complutense University of Madrid in Spain. In 1960, after his scholarship in Madrid had expired, Vargas Llosa moved to France under the impression that he would receive a scholarship to study there; however, upon arriving in Paris, he learned that his scholarship request was denied. Despite Mario and Julia's unexpected financial status, the couple decided to remain in Paris where he began to write prolifically. Their marriage lasted only a few more years, ending in divorce in 1964. A year later, Vargas Llosa married his first cousin, Patricia Llosa, with whom he had three children: Álvaro (born 1966), a writer and editor; Gonzalo (born 1967), an international civil servant; and Fata Morgana (born 1974), a pornographer.
xxx/ellauri116.html on line 305: Vargas Llosa väitteli vuonna 1971 tohtoriksi Gabriel García Márquezin tuotannosta Madridin Complutensen yliopistossa. Hän toimi kirjailijoiden sananvapautta puolustavan kansainvälisen Pen-klubin puheenjohtajana 1976–1979.
xxx/ellauri122.html on line 708: Madla/Mädla |
xxx/ellauri124.html on line 336: Your Problems She Gets Mad At You For Being Emotional She Claims You’re
xxx/ellauri124.html on line 399: How To Text Someone You’re Mad At
xxx/ellauri125.html on line 72: Boucher voitti Prix de Rome'n opiskelijapalkinnon ja pääsi opiskelemaan Roomaan Académie de France'en vuosiksi 1727–1731. Hän ei saavuttanut siellä ollessaan suurta suosiota, mutta palattuaan Ranskaan hänestä tuli 1734 Royal Academyn (paskat, Académie Royalen) jäsen. Boucher maalasi lukuisia maalauksia, suunnitteli tapetteja, tekstiilejä ja posliineja sekä lavastuksia ja puvustuksia teattereihin. Hänestä tuli vuonna 1755 Gobelinin tapettitehtaan johtaja ja päägobeliini. Boucherilla oli keskeinen osa Ranskan kuninkaallisten asuntojen ja kaupungintalojen koristeluissa ja myöhemmin koko Euroopan koristetaiteen kehityksessä. Hän maalasi useita rohkeita muotokuvia myös Ludvig XV'n virallisesta rakastajattaresta, Madame de Pompadourista.
xxx/ellauri125.html on line 439: Madison Avenue, the driver turned to him and said, “Got the good news early, huh?”
xxx/ellauri128.html on line 94: | Hallizemme rakastajiamme heidän vikojensa avulla. | Madame de Staël | F | FUCK! |
xxx/ellauri128.html on line 114: Madame de Baste (1770-1836) kirjailija puuttuu kokonaan hakukoneista.
xxx/ellauri128.html on line 179: 
Madame_de_Sta%25C3%25ABl_Vladimir_Borovikovsky.jpg" style="width:10%;float:right" />
xxx/ellauri128.html on line 181: Madame">Madame de Staël (/stal/) ou bien Anne-Louise-Germaine Necker, baronne de Staël-Holstein, était une romancière, épistolière et philosophe genevoise et française née le 22 avril 1766 à Paris où elle est morte le 14 juillet 1817. Issue d´une famille de protestants valdo-genevois richissimes, fille du ministre des finances de Louis XVI Jacques Necker, elle est élevée dans un milieu de gens de lettres. Elle épouse, en 1786, le baron Erik Magnus Staël von Holstein, ambassadeur du roi Gustave III de Suède auprès de la cour de France à Versailles. Le couple se séparera en 1800. Devenue baronne de Staël, elle mène une vie sentimentale agitée et entretient en particulier une relation orageuse avec Benjamin Constant, écrivain et homme politique franco-vaudois rencontré en 1794. Entretemps, sa réputation littéraire et intellectuelle s´est affirmée grâce à trois essais philosophiques que sont les Lettres sur les ouvrages et le caractère de Jean-Jacques Rousseau (1788), De l´influence des passions sur le bonheur de l´individu et des nations (1796) et De la littérature considérée dans ses rapports avec les institutions sociales (1800). Favorable à la Révolution française et aux idéaux de 1789 au debut, elle adopte une position critique dès 1791 et ses idées d´une monarchie constitutionnelle la font considérer comme une opposante gênante par les maîtres de la révolution. Malgré le statut de diplomate de son mari, elle doit se réfugier auprès de son père en Suisse à plusieurs reprises. Interdite de séjour sur le sol français par Napoléon Bonaparte qui la considère comme un obstacle à sa politique, elle s´installe en Suisse dans le château familial de Coppet qui sert de lieu principal de rencontres au groupe du même nom, et d´où elle fait paraître Delphine (1802), Corinne ou l´Italie (1807) et De l´Allemagne (1810/1813b). Ses œuvres fictionnelles majeures, dans lesquelles elle représente des femmes victimes des contraintes sociales qui les enchaînent, sont Delphine (1802) et Corinne ou l´Italie (1807).
xxx/ellauri128.html on line 367: | Rakkaus tekee mykkiä puheliaistakin. | Madeleine de Scudery | M | FUCK! |
xxx/ellauri128.html on line 370: | R. on "naisen" elämäkerta, "miehen" epissodi. | Madame de Staël | F | FUCK! |
xxx/ellauri128.html on line 529: Il fut l´élève du philosophe Alain, à qui il sera redevable de son orientation esthétique. À Paris, en 1924, il fait la connaissance de Simone de Caillavet, petite-fille de Madame Arman de Caillavet, née Léontine Lippmann, égérie et maîtresse d´Anatole France, et fille de Gaston Arman de Caillavet, auteur de pièces à succès; elle deviendra sa seconde épouse.
xxx/ellauri129.html on line 721: Nodier oli luonnontutkija, nuorgrammaatikko. historioitsija, politikoitsija, runoilijoitsija ja romaanikirjastonhoitaja. Oivallinen, yksinkertainen, kuultavan selkeä tyyli kannattaa hänen runsasta tuotantoaan. Nodierin värikkäistä ja jännittävistä totaalisesti unohtuneista romaaneista merkittäviä ovat muun muassa Jean Sbogar, Thérèse Aubert, Smarra, ou les démons de la nuit. Le roi de Bohème et ses sept châteaux, La fée aux miettes, Mademoiselle de Marsan (1832–1834, Œuvres de Nodier), historiallisista teoksista Le dernier banquet des Girondins (1833).
xxx/ellauri136.html on line 657: Licypriya Kangujam ( born 2 October 2011) is a child environmental activist from India. She is one of the youngest climate activists globally and has addressed world leaders at the United Nations Climate Change Conference 2019 (COP25) in Madrid, Spain asking them to take immediate climate action. Licypriya has been campaigning for climate action in India since 2018, to pass new laws to curb India's high pollution levels, and to make climate-change literacy mandatory in schools.
xxx/ellauri139.html on line 330: Within the castle, Madeline, one of the main characters of this story is stuck dancing amongst the guests. She has been informed by older women that this is a night during which a virgin lady, after following certain rituals, might in her dreams see the image of her true love. She is distracted by these thoughts and unable to enjoy the dance.
xxx/ellauri139.html on line 332: Farther away from the castle a man, Porphyro, who loves Madeline more than anything, is making his way to the house. He enters, unseen. If anyone finds him he knows that he will be killed. Madeline’s family hates him and holds his lineage against him. While sneaking through the house he comes upon Angela, one of the servants. He begs her to bring him to Madeline’s chamber so that he might show himself to her that night and solidify himself as her true love. After much complaining, she agrees and hides him until it is time.
xxx/ellauri139.html on line 334: When Madeline finally enters the room, undresses, and falls to sleep, Porphyro is watching her. When he decides that she has fallen completely asleep he makes his approach and wakes her with the playing of a flute. She is ripped from a dream in which she was with a heavenly, more beautiful version of Porphyro and is aghast when she sees the real one. She believes for a moment that he is close to death.
xxx/ellauri139.html on line 336: After much convincing Madeline realizes her mistake. Porphyro declares that the two should run away together, since now she knows he is her true love, and escape to a home he has prepared on the “southern moors.” They need to go now while the house is asleep so that her family does not murder him.
xxx/ellauri139.html on line 414: Full of this whim was thoughtful Madeline: Mielevä mamsseli oli täynnä tätä oikkua:
xxx/ellauri139.html on line 439: For Madeline. Beside the portal doors, Madelinen vuoxi seisoo jäykkänä kuin satyyri,
xxx/ellauri139.html on line 441: All saints to give him sight of Madeline, Et ne suosis Madelineen nähden sen pyrkimyxiä,
xxx/ellauri139.html on line 485: “Now tell me where is Madeline,” said he, No misson Madeline, kerro heti nauta!
xxx/ellauri139.html on line 510: And Madeline asleep in lap of legends old. Kun Madeline koisaa jossakin ihan vieressä.
xxx/ellauri139.html on line 515: Made purple riot: then doth he propose Kun se kekkaa sotajuonen, josta ämmyrkäisen
xxx/ellauri139.html on line 547: Even to Madeline’s chamber, and there hide Madelinen kammariin, ja siellä komeroon
xxx/ellauri139.html on line 551: While legion’d fairies pac’d the coverlet, Aukee sulle vielä Madelinen lonkat.
xxx/ellauri139.html on line 581: When Madeline, St. Agnes’ charmed maid, Madeline, Aunen kunnon siskona,
xxx/ellauri139.html on line 613: And threw warm gules on Madeline’s fair breast, Joka vähän kultasi Madelinen pikku häpyä.
xxx/ellauri139.html on line 614: As down she knelt for heaven’s grace and boon; Madeline kyykistyi lattialle valmiixi;
xxx/ellauri139.html on line 620: She knelt, so pure a thing, so free from mortal taint. Porfyrolla, kun Madeline sille pyllisti.
xxx/ellauri139.html on line 624: Of all its wreathed pearls her hair she frees; Kun Madeline päästää tukan irti, nousussa
xxx/ellauri139.html on line 625: Unclasps her warmed jewels one by one; on kulma, kun Madeline ottaa pois lämpöset
xxx/ellauri139.html on line 649: Which when he heard, that minute did he bless, Kun Madeline käänsi kylkeä, oli hetki
xxx/ellauri139.html on line 657: Made a dim, silver twilight, soft he set Verkkareista hänkin, vähän angstisena suoriutuu
xxx/ellauri139.html on line 715: At which fair Madeline began to weep, Madeleine päästää itkun tyrskähdyxiä,
xxx/ellauri139.html on line 724: “Made tuneable with every sweetest vow; Ellen erehdy: se oli pehmeä kuin Aunella.
xxx/ellauri139.html on line 744: “This is no dream, my bride, my Madeline!” Eise ollut unta, vaan totisinta totta.
xxx/ellauri139.html on line 754: “My Madeline! sweet dreamer! lovely bride! "Ei vaitiskaan Metusalem, ei suinkaan!
xxx/ellauri139.html on line 762: “To trust, fair Madeline, to no rude infidel.” En ole mikään muslimi tai mustakallo matu.
xxx/ellauri139.html on line 801: And all his warrior-guests, with shade and form Se parooni, Madelinen isä nimittäin,
xxx/ellauri139.html on line 826: Sit on höpinää et päämäärä ei ole pääasia vaan liike (Mauno Madon Bernsteinpenseys), ja et suuria ajatuxia ei pysty kommunikoida. (Huoh mystiikkaa. Rem tene verba sequuntur.) Kaikki apinat on arvottomia elämään ellei ne koko ajan äherrä. Kaikenlaista paskaa joo. Nöyryys on pelottava voima sanoi ruhtinas halvexien nöyrästi.
xxx/ellauri139.html on line 834: Rogozhinin aave tulee tirkistelemään Ippolittia kuin Porfyyri Madeleinen torttua Aunen päivänä. Ippolitin kyrvän näköinen torakka on muuttunut isoxi karvaisexi hämähäkixi. Se päättää tehdä suikin nallipyssyllä. Se on sen välttämätön selitys. Luurankoni testamenttaan anatomian laitoxelle pilantekovälineexi.
xxx/ellauri139.html on line 1047: Pian heinäkuun vallankumouksen jälkeen M. Lebrun nimettiin Imprimerie royale (Royal Publishing House) johtajaksi ja yritti palkata Hégésippeä, mutta kaksikymmentä vuotta vanha runoilija oli jo luopunut tästä urasta. Pariisissa, hän oli tavallisesti houseless, ja altistuvat itsensä vaaroista kolera sairaalan suuri epidemia 1832 yksinkertaisesti saada suojaa ja ruokaa. Vuonna 1833, vaikeuksissa, hän palasi Madame Guérard n Provins toipua ja alkoi eräänlainen satiirinen serial kutsutaan Diogene (nimetty kreikkalaisen Cynic Diogenes ) mallina lehden La NEMESIS julkaiseman Auguste-Marseille Barthélemyn , mutta puute luetuin Maakuntakaupunki ja luovat kilpailut tekivät hankkeen epäonnistuneeksi. Vieraillut useita kannattajiaan ja osallistunut kaksintaisteluun, Hégésippe palasi Pariisiin.
xxx/ellauri148.html on line 483: Madrid, Spain. “Día mundial de la Filosofía” by Más Filosofía. Despite the exceptional situation in which we find ourselves and the restrictions that this entails in terms of the possibility of carrying out large-scale face-to-face events, Más Filosofía has decided to continue with our project, one more year, to celebrate World Philosophy Day. In this edition we will try to carry out both online and face-to-face activities (as long as the restrictions allow it). What about, we have not the foggiest as yet.
xxx/ellauri149.html on line 335: Ize asiassa ne on nimenomaan fiilixiä, sisällöstä ei ole tarkkaa väliä. Pesän feromoneja. Kun kuningatar poistuu pesästä on kaikki menetetty, ja porukat on ensin vihaisia kuin ampiaiset, sitten tarmottomia ja exyneitä. Pörisevät sinne tänne kunnes halla tainnuttaa. Käpristyvät kuorixi ja putoilevat maahan. Madot ne siitä varmaan keväämmällä korjaavat.
xxx/ellauri157.html on line 131: Keazin Madeline ja Porfyyri Aunenpäivänä
xxx/ellauri157.html on line 326: Olen 75 v ja olen ikäni (aikuis) haaveillut Madekukosta. Mitäs siihen sanavatte?
xxx/ellauri167.html on line 441: In January 1800, Thomas Jefferson received a copy of Abbé Augustin Barruel ‘s Memoirs Illustrating the History of Jacobinism and also commented on the book in a letter to Bishop James Madison.
xxx/ellauri167.html on line 515: Thomas Jefferson on the other hand wrote this letter to Bishop James Madison:
xxx/ellauri168.html on line 51: Skinny former footballer David Icke is a also believer. Icke alls uteslutet, tycker han. Madonna and Angelina Jolie are face-lifting lizards. Angelina does have a distinctly reptilian habitus.
xxx/ellauri169.html on line 201: The church's theology is a syncretistic belief system, including elements of Buddhism, Christianity, esoteric mysticism and alchemy, with a belief in angels and elementals (or spirits of nature). It centers on communications received from Ascended Masters through the Holy Spirit. Many of the Ascended Masters, such as Sanat Kumara, Maitreya, Djwal Khul, El Morya, Kuthumi, Paul the Venetian, Serapis Bey, the Master Hilarion, the Master Jesus and Saint Germain, have their roots in Theosophy and the writings of Madame Blavatsky, C.W. Leadbeater, and Alice A. Bailey. Others, such as Buddha, Confucius, Lanto and Lady Master Nada, were identified as Ascended Masters in the "I AM" Activity or the Bridge to Freedom. Some, such as Lady Master Lotus and Lanello, are Ascended Masters who were first identified as such by Elizabeth Clare Prophet. All in all, she identified more than 200 Ascended Masters that were not identified as Masters of the Ancient Wisdom in the original teachings of Theosophy.
xxx/ellauri173.html on line 85: Angelus on joku iltakello jota on kilistetty vaikka kuinka monessa ranskispätkässä, viimexi se pyylevä siivooja Emile Zolan eedenmäistä sakkolihaa Paradoussa bylsivässä papissa. Joteskin se liittyy Neizyt Maarian tekemään raskaustestiin josta tuli ilosanoma muille joskaan ei sille. Aikavammasen viikingin epähuomiossa paxuxi panema Ingrid hyväilee Madonnan vauvaa kuin Leocadia kuolleen pikkubroidin valokuvaa. Clicheitä, clicheitä. Lisää hukkaan menneitä äänityxiä:
xxx/ellauri173.html on line 92: Peoni ja kafferi eivät ymmärtäisi La Jocondea. No en minäkään, sillä on päällä nihan liikaa kuteita. Se on suunnilleen yhtä sievä kuin Beforeignersin rasisti naispoliisi. Maailman tunnetuin maalaus esittää salaperäisesti hymyilevää naista. Sillä oli todnäk yhtä huonot hampaat kuin Ingridin kamulla Maddella tms. josta tuli pyhän Olkkarin panopuu.
xxx/ellauri173.html on line 936: - Jopa jättäen pois ne älykkäät naiset, joilla ei ole lukua, jotka ohittavat tuntemattomien nöyryytysten alaisena, kumartuvat köyhien, kärsivien, karkotettujen, hylättyjen yli ja odottavat kaikesta palkinnox vain hieman pilkkaavaa hymyä niiltä, jotka eivät jäljittele heitä , ― on, ja tulee aina olemaan naisia, jotka ovat ja tulevat aina olemaan riittävän inspiroituneita muustakin kuin nautinnonvaistosta! Eikö näillä ole mitään tekemistä tässä laboratoriossa tai kysymyksessä? ― Ei vaan nämä jalot ihmiskukat, jotka kaikki säteilevät todellista rakkauden maailmaa, sä saat ne multa ilmatteexi lisävarauksetta ja ilman jälkivaatimusta juuri nyt, tukemaan teesiäni joka koski ostettavia tai vallotettavia ämmiä, niistä yhtään särkymättömänä ja lopullisena. Pidä hyvänäs, sillä kuka tollasia kuivapilluja viizisikään bylsiä. Madonnat on luku erixeen, me pojat kuolataan vaan huoria. Tämä antaa meille mahdollisuuden päättää jälleen kerran Hegelin sanalla: "Se on sama asia sanoa asia kerran tai toistaa se aina." Plus ca change, plus c'est la même chose.»
xxx/ellauri176.html on line 358: Madame, allez-vous donc mourir ? Neiti, aiotteko siis kuolla?
xxx/ellauri179.html on line 248: Paseo on paikallinen eläinnäyttely. Niin juuri, apinoiden markkinat. Kyltoi Hemin kirkossa käynti on osa sen laumaeläin luontoa. Juovat Anis del Monoa, niinkuin mekin Madridissa. Daytonan apinajuttupullosta. Emmä oikeastaan tajua tätä tajutonta ryyppäystä. Vaixuurin osa siitä lie pelkkää liioittelua. Ei kyllä huolehdita turvaetäisyyxistä. Sonni"taistelu" on inhottavaa verellä herkuttelua hevosparkojen kustannuxella. Muzellasia nää termiittiapinat vaan on. On aina olleet ja tulee aina olemaan.
xxx/ellauri179.html on line 604: Alicia Rix´s study of the relationship between cycling and authorship in James’s “The Papers” sums up Jake Barnes and Bill Gorton’s exchange in The Sun Also Rises linking Henry’s bicycle to Jake’s impotence. Rix examines James’s anxiety about authorial exposure and aversion to publicity and includes embarrassing depictions of him cycling by Ford Madox Ford, David Lodge, and others. (The original manuscript shows that, before deletion, this had read "Henry James's bicycle.")
xxx/ellauri179.html on line 635: Writing to his sister Alice, James characterized Zhukovski as “the same impracticable and indeed ridiculous mixture of Nihilism and bric-à-brac as before.” He adds that Zhukovski always needs to be sheltered by a strong figure: “First he was under Turgenev, then the Princess Urusov, whom he now detests and who despises him, then under H.J. Jr. (!!), then under that of a certain disagreeable Onegin (the original of Turgenev’s Nazhdanov, in Virgin Soil) now under Wagner, and apparently in the near future that of Madame Wagner.” Novick bypasses these letters; he avoids looking at facts that might spoil his case. He does allude to the James remark about Zhukovski’s bric-a-brac, but he seems to misunderstand its irony. He claims that James was “cautious” about this visit because of crime and disease in the Naples area–all this, says Novick, is “out of keeping with the collection of bric-à-brac with which Zhukovski was surrounded.” James may indeed have been referring to the villa’s human bric-a-brac.
xxx/ellauri179.html on line 1026: Joaquín Rodríguez llamado Costillares fue un torero español, nacido en Sevilla el 20 de julio de 1743 y fallecido en Madrid el 27 de enero de 1800. Es considerado el padre del espectáculo taurino moderno, como innovador y organizador de la lidia.
xxx/ellauri193.html on line 204: Nato con una malformazione fisica che lo costringeva a zoppicare (da cui il soprannome ciotto, ossia "zoppo"), era figlio di Malatesta da Verucchio e fratello di Paolo, Malatestino e Maddalena. Il mourut en 1304 après avoir assumé cinq fois la charge de podestat. Son caractère énergique, son habilité militaire et sa déformation physique ont contribué à le décrire comme un homme sanguinaire et vindicatif.
xxx/ellauri195.html on line 278: Short Story: Norman Mailer THE GREATEST THING IN THE WORLD Nov/Dec 1941 STORY MAGAZINE. MAILER'S FIRST PUBLICATION IN A NATIONALLY-CIRCULATED MAGAZINE, AT 18 YEARS OLD WHILE AN ENGINEERING STUDENT AT HARVARD. Other contributions by Eli Cantor, Morton Fineman and Padraic Fallon, etc. Two corners lightly bumped, spine a bit faded, overall in great shape. At Harvard, he majored in engineering sciences, but took the majority of his electives as writing courses. He published his first story, "The Greatest Thing in the World," at the age of 18, winning Story magazine's college contest in 1941.
Early in his career, Mailer typed his own works and handled his correspondence with the help of his sister, Barbara. After the publication of The Deer Park in 1955, he began to rely on hired typists and secretaries to assist with his growing output of works and letters. Among the women who worked for Mailer over the years, Anne Barry, Madeline Belkin, Suzanne Nye, Sandra Charlebois Smith, Carolyn Mason, and Molly Cook particularly influenced the organization and arrangement of his records.
xxx/ellauri199.html on line 1057: Douglas Murray is an associate editor of The Spectator. His latest publication, The Madness of Crowds, was a bestseller and a book of the year for The Times and The Sunday Times. His previous book, The Strange Death of Europe: Immigration, Identity, Islam, was published by Bloomsbury in May 2017. It spent almost twenty weeks on the Sunday Times bestseller list and was a number one bestseller in nonfiction. Read less.
xxx/ellauri202.html on line 121: Jacques pitää Giselestä, joka on Thibaultin taloudessa asuvan neiti de Waitzen veljen lapsi Madagascarilta. Jacquesia kiinnostaa myös Danielin pikkusisko Jenny, joka on varsin ylpeä ja nakkelee niskojaan. Jacquesin lyyriset jaaritukset vetoavat häneen. Jennyn äiti joutuu viemän ison summan rahaa miehensä porsastelujen peittelyihin Amsterdamiin. Jeromen rakastajatar on kuolinvuoteella Amsterdamissa. Therese maksaa lääkärit, velat ja hautauksen. Jerome lähtee Theresen siivellä Ranskaan. Noemien tytär Nicole on tullut jo aiemmin turvaan Jeromea Theresen luo. Jälleen näkeminen ei luonnollisestakaan ole helppo. Nicole "kelpaa" Antoinen lääkärikolleega kirurgi Hequet'lle, Heidän avioliittonsa on onnellinen, mutta lapsen tuleva sairastelu on kammottavaa.
xxx/ellauri208.html on line 1038: Speaking of which, German police believe the convicted paedophile, 45, abducted and killed Madeleine McCann, 3, in Portugal in 2007. Following tip-offs from German police, in April 2021 authorities in Paraguay targeted Christian Manfred Kruse, 59, a German national thought to be behind the sick network. At the same time German cops arrested three other men linked to a paedo ring. They include cook Andreas G, 40, unemployed Fritz Otto K, 64, and Alexander G, 49, who allegedly acted as an administrator and forum moderator for the ring. Boystown was internationally oriented, had chat areas in different languages and served the worldwide exchange of images, documenting the sexual abuse of children. Experts then set about analysing all the computer data, including 5,000 IP addresses, which had exchanged sickening pornographic images and videos of children being abused to around 400,000 members. Idris started prophecying at age 40, and so did Mohammed. Mohammed´s youngest wife was just 9. The Daily Telegraph described the disappearance of Madeleine "the most heavily reported missing-person case in modern history".
xxx/ellauri208.html on line 1040: Kun Madeleine katosi hieman ennen neljävuotissyntymäpäiväänsä, hänen vanhempansa olivat nauttimassa ystäviensä kanssa illallista alle sadan metrin päässä olevassa ravintolassa. Tyttö oli kahden sisaruksensa Seanin ja Amelien kanssa hotellihuoneessa nukkumassa. Vanhemmat kävivät vuorotellen katsomassa heitä puolen tunnin välein. Matt (Katen ja Gerryn ystävä) kävi noin kello 21.00 (WEST) tarkistamassa lapset. Kaikki oli kunnossa. Kun vanhemmat palasivat noin kello 21.45 (WEST), Madeleine oli kadonnut, ja huoneen ovi ja ikkuna olivat auki. Tapauksesta ilmoitettiin poliisille, ja hotellin henkilökunta ja vieraat etsivät Madeleinea kello 4.30:een (WEST) asti samalla kun katoamisesta ilmoitettiin Espanjan rajavartiostolle sekä Portugalin ja Espanjan lentokenttien poliiseille.
xxx/ellauri208.html on line 1042: Madeleinen vanhemmat perustivat rahaston, johon kerättiin huomattavia summia rahaa Internetin välityksellä etsintöjen ja julkisuuskampanjoinnin jatkamiseksi. Vanhemmat kävivät myös pyhiinvaellusmatkalla Fátimassa Portugalissa rukoilemassa ihmettä ja tapasivat paavi Benedictus XVI:n.
xxx/ellauri208.html on line 1044: Madeleinen vanhempia on syytetty mediassa välinpitämättömyydestä lastaan kohtaan, koska he jättivät lapset ilman lapsenvahtia hotellille lähtiessään itse illanviettoon. Heitä on myös syytetty sieppauksen lavastamisesta julkisuuden tai rahallisen hyödyn toivossa. Katoamistapausta on yritetty hyödyntää huijausyrityksissä: huijarit ovat perustaneet "Maddien etsintään" rahaa kerääviä www-sivustoja. Eräs italialainen mies puolestaan yritti kiristää vanhemmilta rahaa tiedoista tytöstä. Ezellasia lieveilmiöitä.
xxx/ellauri208.html on line 1048: Madeleine vanished from her family’s holiday apartment in Praia da Luz, Portugal on May 3, 2007. Tää isonenäreikäinen kaveri oli käärinyt sen huoparullaan josta pisti lapsen jalat. Yhtä tumpelo kuin Raatimiehenkadun Bob.
xxx/ellauri209.html on line 161: Marjaana Madagaskarilla: Julian Blom sai tarpeexeen lääkärileikistä lomasaarella ilman rajoja. Syklonin takia tuli lääkäreille ripuli kun potilaat tappoi kolera ja malaria. Johan Blom sai amööboja puoliraa'asta kalasta. Kanat ja siatkin oli siellä laihoja. Pohjois-Koreassa on sikojen asiat sentään paremmin. Jossakin tulee raja vastaan rajattomallekin, Johanille tää oli nyt tässä. Seuraava jopi on hoidella jotain kehitysapurahoja. Raha ei haise, eikä tule likvidinä housunlahkeesta.
xxx/ellauri215.html on line 129: Roth was always a performer. As a student actor, he played Happy Loman in “Death of a Salesman,” the shepherd in “Oedipus Rex,” and the ragpicker in “The Madwoman of Chaillot.” After reading Thomas Mann’s novella “Mario and the Magician” and getting a chance to lecture in a lit-crit course, Roth decided that he’d become a professor. Maybe he’d write, too.
xxx/ellauri215.html on line 215: Perhe kokee, ettei sakemanni ole tervetullut. Grand-hotelissa he kieltäytyvät palvelemasta häntä valaistulla verannalla, koska heitä pidetään vieraina. He muuttavat lopulta hotelleja sen jälkeen, kun vieressä olevan naisen porukat valittavat kertojan pojan köhimisestä. Perhe päättää ottaa huoneen Madame Angiolierin ylläpitämässä Eleanoran eläkehuoneessa. Perhe ei todellakaan tunne elävänsä lomailulle suotuisassa ilmapiirissä, vaikka uusi pensiooni onkin muilta osin tyydyttävä.
xxx/ellauri218.html on line 54: 1. Teoksen nimi on Kuoleman voittokulku. Se on vuosilta 1560-1562. Teos on öljymaalaus, joka on tehty puulle. Maalaus sijaitsee Madridissa, Museo del Pradossa. Teoksen on tehnyt Pieter Brueghel. Hän on syntynyt vuonna 1525/1530 ja kuollut 1569.
xxx/ellauri224.html on line 190: Ei mutta nyt tulee kohta joka on aika vekkuli. Linnassa miehensä salamurhayrityxestä lusinut Madge kaataa teet Amyn syliin päästäxeen puhumaan sen kanssa kahden kesken mauttomassa vessassa, jossa "kaakelit kiilsivät niin maan peijakkaasti". Salen käkättävä ääni kaikuu tunnistettavasti näistä sanoista.
xxx/ellauri229.html on line 304: Some imaginary friends are good for you, some aren’t. When your dead wife comes home after Madame Arcati’s farcical séance and begins to comment, you know exactly where you are. Coward wrote this play whilst at Portmeirion in Wales, a place perfectly fitted to imaginariness. Noel was such a coward that he had to flee the place.
xxx/ellauri229.html on line 410: Possibly a contentious choice, but Even Madder Aunt Maud sincerely believes in the veracity and vivacity of her companion. She frets, she worries, she loves that stuffed mustalid like one of the family, while everyone else knows it’s just a mangy old no-longer-vital stoat. But then again, to Calvin’s parents’ eyes Hobbes is just a cuddly stuffed tiger.
xxx/ellauri229.html on line 649: In 1999, Thorne´s remains were found by a Finnish and Joint Task Force-Full Accounting team and repatriated to the United States following a cursory Hanoi Noi Bai International Airport ceremony that included Secretary of State Madeleine Albright and Ambassador Pete Peterson. Formally identified in 2003, his remains were buried on 26 June 2003 at Arlington National Cemetery, along with the RVNAF casualties of the mission recovered at the crash site. He was memorialized on the Vietnam Veterans Memorial at Panel 02E, Line 126. He was survived only by his fiancée, Marja Kops.
xxx/ellauri230.html on line 315: Afterwards, he was the Chinese Ambassador to the Court of St James's until 1946. Koo decided that wartime London was too dangerous for his family to live, and sent his wife and children to New York. Madame Koo had wanted to go to London and went to New York most unwillingly.
xxx/ellauri230.html on line 324: In 1943, Madame Koo and her children finally arrived in London, but this time a rift had developed in the marriage as Koo was most unhappy with the ghost-written autobiography that his wife had just published prior to leaving New York.
xxx/ellauri233.html on line 307: Adamsin asema antoi hänelle keinot mennä naimisiin Oyukin (お雪), Madame Kageyun adoptoidun tyttären kanssa. Oyukilla ei ollut syntyperäinen jalo eikä korkea yhteiskunnallinen asema. Adams saattoi mennä naimisiin ihan kiintymyksestä eikä sosiaalisista syistä. Huhutaan, että Williamille syntyi Hiradossa kakara myös toisen japsulaisen naisen kanssa.
xxx/ellauri237.html on line 1021: Mikki opiskeli aluksi maataloutta, historiaa ja teologiaa Wisconsinin yliopistossa Madisonissa (alempi korkeakoulututkinto 1924 pääaineena historia) ja oli sitten kaksi vuotta New Yorkissa teologisessa seminaarissa (Union Theological Seminary).
xxx/ellauri250.html on line 620: Das Buch „Schlechte Verlierer“ hat Originaltitel: Erections, Ejaculations, Exhibitions and General Tales of Ordinary Madness. Bukowski befindet sich zeitlich und geografisch irgendwo zwischen Beat Generation und Gonzo-Journalismus, ist diesen Stilen aber nicht zuzurechnen. Eskistäkin tollanen oli jotenkin hienoa, niin Hyvinkään kiltti hymypoika kuin olikin. Kumma ettei sillä näytä olleen juuri muita ilmoittautuneita kirjallisia jäljittelijöitä kuin Jonne Nääsböö.
xxx/ellauri251.html on line 1218: Made moist with his mouth, and her breast
xxx/ellauri251.html on line 1465: Madness with sadness upon earth:
xxx/ellauri251.html on line 2296: Made miserable above all miseries made,
xxx/ellauri251.html on line 2555: Made of my body. Lo, the fire I lit
xxx/ellauri251.html on line 3251: Made light and thin by heavy-handed fate,
xxx/ellauri253.html on line 256: Ervasti asetteli levylauataselle Madetojaa.
xxx/ellauri255.html on line 216: Tammikuussa 1932 Buenaventura Durrutin anarkistit aloittivat Kataloniassa yhdessä trotskilaisten sosialisten kanssa kansannousun. Durrutin hautajaisissa Madridissa oli puoli miljoonaa surijaa, jopa enemmän kuin Wilho Pylkkäsellä.
xxx/ellauri259.html on line 433: Oik. Hilja Onerva Lehtinen. Runoilija, kirjailija (mm. Mirdja). Rakkaussuhteen jälkeen läheinen ystävyys Leinoon jatkui Onervan mentyä naimisiin Leevi Madetojan kanssa. Oli pitkään Nikkilän mielisairaalassa.
xxx/ellauri259.html on line 572: Tematikken vil for nogle være velkendt fra filmen Groundhog Day (’En ny dag truer’, 1993) eller muligvis fra Svend Åge Madsens kierkegaardske thriller Lad tiden gå (1986), men hos Solvej Balle tvistes eksperimentet intelligent til »et rationelt delirium« og »en logisk kværnen«, og decideret provokerende er det for læseren at følge, hvordan Tara efterhånden besættes af ønsket om en verden, hvor tiden går, af sin længsel efter at »finde den dør, der fører ud af den attende november«.
xxx/ellauri261.html on line 351: Madame Knorr, Modewaren-Händlerin in der Hauptstadt
xxx/ellauri261.html on line 374: Anstatt wie aufgetragen, in Zanglers Abwesenheit auf das Gwölb aufzupassen, begibt Weinberl sich mit dem Lehrling Christoph in die nahe gelegene Hauptstadt, um endlich einmal ein „verfluchter Kerl“ zu sein. Dort laufen sie beinahe Zangler in die Arme, der seine zukünftige Gattin besucht. Sie flüchten ins Modewarengeschäft der Madame Knorr, treffen dort Frau von Fischer, später auch noch Marie, Zanglers Mündel, die mit ihrem vom Vormund nicht goutierten Liebhaber August Sonders fliehen will („Das schickt sich nicht“) und den neuen Hausdiener Melchior („Das is classisch“). Bei Zanglers Schwägerin Fräulein Blumenblatt geben sie sich schließlich als Marie und August aus, bis diese beiden, sowie Zangler, Madame Knorr und Frau von Fischer ebenfalls dort eintreffen.
xxx/ellauri268.html on line 191: Diese Grundsätze beruhen auf tausendjähriger Erfahrung, fortsetzte Madame spöttisch, während ihre weißen Finger in ihrem dunkeln Pelz spielten, je hingebender das Weib sich zeigt, um so schneller wird der Mann nüchtern und herrisch werden; je grausamer und treuloser es aber ist, je mehr es ihn mißhandelt, je frevelhafter es mit ihm spielt, je weniger Erbarmen es zeigt, um so mehr wird es die Wollust des Mannes erregen, von ihm geliebt, angebetet werden. So war es zu allen Zeiten, seit Helena und Delila, bis zur zweiten Katharina und Lola Montez herauf, siehe auch el Compendido de Las Normas (da oben).
xxx/ellauri268.html on line 521: Wiesel oli yksi Bernard Madoffin mittavan pyramidihuijauksen uhreista. Hänen johtamansa säätiö menetti sen vuoksi yli 15 miljoonaa dollaria eli noin 12,5 miljoonaa euroa. Haha, ei olisi pitänyt tipahtaa ennenkuin nuolaisee.
xxx/ellauri273.html on line 235: Edustaja John Culberson esitti tarkistuksen, jolla muutettiin artiklaa V rajoittaakseen kaikki osavaltioiden koolle kutsumat kansankokoukset perustuslain muuttamiseksi yhteen muutokseen ja vaatien kongressin valtuuttamaan tällaisen kansankokouxen Tämä muutos, jota joskus kutsutaan "Madison-muutokseksi", estäisi "karkaavaa kansankokousta" muuttamasta tai korvaamasta Yhdysvaltain perustuslakia radikaalisti.
xxx/ellauri281.html on line 728: Vuodesta 2000 lähtien säätiö on jakanut Kansalaisrohkeus -palkinnon joka vuosi yhdelle tai kahdelle aktivistille. Palkinnon mukana tulee 25 000 dollarin likaisen työn palkkio. Kansainvälisten kansalaisjärjestöjen ehdotuksia hyväksytään, mutta ei-toivottuja ehdokkaita ei suositella. Palkinnon saajia ovat Rakastan enemmän Madhukua (Zimbabwe), Raqqaa teurastetaan hiljaa (Syyria), Hmiob (Chavez-vastustaja), Vladi Kara-Murza (tataari) ja Alexei Navalnyi (vähäryssä).
xxx/ellauri293.html on line 656: Apinoiko Apollonios Ristoa? Kyllä vain sanoi Mrs. Blavazky. Seuraava artikkeli saatiin World Wide Webistä 1800-luvulla eläneen kuuluisan teosofi Madame Helena Petrovna Blavatskyn artikkelihakemistosta Pietarista, Venäjältä.
xxx/ellauri296.html on line 283: 7 (ok, 8) Jews Who Made It Big In Porn
xxx/ellauri304.html on line 476: I can’t escape it. Every character I’ll ever write is me. Some little piece of me; some tiny corner of my little mind that often you’d rather not confront openly; but it’s me. Flaubert wasn’t fooling when he said: “Madame Bovary, c’est moi.” It’s me. They’re all me. And in your books, they’ll all be you, if you ever write any books, sucker.
xxx/ellauri306.html on line 440: Mikä ero Warren Buffetilla ja Bernard Maddofilla (Ponzi scheme)? Warrenin pyramidi on toistaisexi pystyssä. Mixi Peter luulee että Attila the hun oli izekäs? Sehän ajoi uhrautuvasti koko Saksan kansan etua.
xxx/ellauri320.html on line 156: Well, I may write about innocent virgins,' she said, over a lavish lunch of pheasant and vintage hock, 'but I wasn't one when I married. I lost my virginity at 18 to Viscount Elmley, the son of the seventh Earl Beauchamp, Lord Warden of the Cinque Ports, whose glorious home, Madresfield Court, was the model for the house in Evelyn Waugh's Brideshead Revisited.
xxx/ellauri354.html on line 439: Madeleine L'Engle in her novel The Small Rain (1945).
xxx/ellauri357.html on line 445: Percyn isä oli kansanedustaja ja äiti menestyneen teurastajan tytär. Hänellä oli neljä nuorempaa sisarta ja yksi paljon nuorempi veli. Shelleyn varhaislapsuus oli suojaisa ja enimmäkseen onnellinen. Hän oli erityisen lähellä sisariaan ja äitiään, jotka rohkaisivat häntä metsästämään, kalastamaan ja ratsastamaan. Muttei veneilemään nähtävästi. Shelleyä kiusattiin koulussa ja hän oli onneton, ja joskus hän vastasi väkivaltaisella raivolla. Koulussa hän räjäytti kalpeana aidan ruudilla. Etonissa hän joutui erityisen ankaran joukkokiusaamisen kohteeksi. Hänen erikoisuutensa ja väkivaltainen raivonsa saivat hänelle lempinimen "Mad Shelley". Jos sillä olisi ollut pyssy siitä olisi tullut kouluampuja. Shelley politisoitui yhä enemmän opiskelukaverinsa Hoggin vaikutuksen alaisena ja kehitti vahvoja radikaaleja ja antikristillisiä näkemyksiä.
xxx/ellauri379.html on line 75: Tämä maalaus, Francisco Goyan Perro semihundido 1820, kuvaa espanjalaisen koiran teloitusta ranskalaisten joukkojen toimesta Dos de Mayon kansannousun jälkeen Madridissa.
xxx/ellauri379.html on line 154: The media have described Lipa as having a mezzo-soprano or contralto vocal range. Her music is primarily pop, and has also been described as disco, house and R&B. Stylistically, her music has been described as dance-pop, synth-pop, R&B, dream pop, alternative pop, and nu-disco subgenres. She describes her musical style as being "dark pop". She is also noted for singing in a "distinct, husky, low register", and her "sultry" tone. Regarding her songwriting process, Lipa states she usually comes to the studio with a concept and starts developing the song with her co-writers. She cites Kylie Minogue, Pink, Nelly Furtado, Jamiroquai, Kendrick Lamar, and Chance the Rapper among her musical influences. "My idea of pop has been P!nk and Christina Aguilera and Destiny's Child and Nelly Furtado", said Lipa in a GQ interview in 2018. Her second studio album Future Nostalgia (2020) was inspired by artists that she listened to during her teens, including Gwen Stefani, Madonna, Moloko, Blondie and Outkast. KIINNNNNNOS. Liikkuuko sinun Lipasi? Ei ota minun orani. I love her lack of energy. Fiat voluntas tua.
xxx/ellauri385.html on line 554: Made fair with light, & shade, & stars, & flowers; Ehostettu valolla & varjolla & tähdillä & kukilla;
xxx/ellauri385.html on line 555: Made fearful and august with woods & rocks, Horrorisoitu syyspuolella mezillä ja kivillä,
xxx/ellauri388.html on line 88: In 1913, Maria Lindell moved to Helsinki for the first time. Her first child had died in 1908 within two weeks of its birth. She left her second child in Tampere for care. The third one she kept in a jar. Accused of several thefts, Maria Lindell was imprisoned for the second time on 24 October 1914, and gave birth to a boy while serving her sentence. After being released from prison, Maria Lindell was taken to the women´s shelter, Villa Elseboh, in Huopalahti, maintained by the Finnish Prison Association. According to Kari Selén (remember HIM?) who wrote her biography, Lindell took advantage of the shelter, although at the same time she worked as a babysitter there. Lindell served her third and final prison sentence convicted of thefts from 1920 to 1923. This prison period marked a frontier, after which Maria Lindell became "Madame Minna Craucher" with various phases.
380
Madhurilata_Devi.jpg/660px-Mira_Devi%2C_Rathindranath_Tagore%2C_Rabindranath_Tagore%2C_Pratima_Devi%2C_Madhurilata_Devi.jpg" width="50%" />
:max_bytes(150000):strip_icc()/anne-bonny-559573471-5bcf9724c9e77c0051cf5840.jpg){kind=link}
:quality(75)/cloudfront-us-east-1.images.arcpublishing.com/elcomercio/Z4JHQMAFJJHIDKHFIBQ3E7BR7E.jpg){kind=link}
