ellauri022.html on line 247: Uupperassa Pollylla on hirmu kivaa, kun 2 kivaa poikaa pörrää sen kimpussa. On chicklit-genren onnen kukkura, kun kosijoita saa pelailla vastakkain. Lyyli Reijosen käännös on hyvä. Polly pelaa nyt mimmiliigassa, ja saa siitä uusia vastustajia.
ellauri055.html on line 1241: Lyylin sukunimi oli oikeasti Kökkö. Ei tullut Eemelistä Evi Hjeltin hjelttiä eikä Lyylin kökkötraktoria.
ellauri055.html on line 1355: Mikä on Eelixen Lyylin ja Olgan tarkoitus? Sitä kelpaa miettiä. No bylsintä! Aikalaiset marisi et alun hehkutuxen jälkeen Toopen hypnoottinen ote jotenkin heltiää ja alkaa tulla literatuuria. Missähän se kohta on? Kulleroiden kukinta-aikaanko? Ja pilleröiden?
ellauri055.html on line 1384: Ja millainen ihana johdanto tähän korkeaan poutakauteen hänellä, Eelixellä on ollut. Koko Lyyli-vaihe näkyy kuin jostain mezien takaa suunnattoman mielenkiintoisena ja alkuperäisenä, hän näkee sen jo muuttuneena paikakunnan tulevien ihmispolvien kansankertomuxexi. Kuinka Malkamäen kauniilla pojalla oli täällä Malkamäessä sen- ja sellaiset vaiheet. Mutta Korkeessa oli tytär tummasilmä, joka synnytti hänelle lapsen ... Eelis eli jo vallan siinä kaukaisessa tulevassa ajassa, ja sixi häntä ihanasti hurmasi ajatus siitä, että Kokeen tytär saa lapsen ... tragiikka on aina hienointa nautittavaa ...
ellauri055.html on line 1387: Pikku kyrpiäinen. Kamat pussiin ja karulle. Ja sit joku näistä ihastelevista mieslukijoista sanoi ettei byhleinissä ole mitään moraalisesti pahexuttavaa. Eihän Lyylikään tullut Eelixestä edes paxuxi. Tais Eelis tulla ennen aikojaan, ejaculatio ante portas. Viis pistoa ja tiukka tuijotus.
ellauri055.html on line 1396: Lyyli on Eelixelle kiukkuinen, eikä Eelis muka tajuu mixi. Tuloxena tästä on, kuten Eetu-koiralla, kun koitti ottaa siltä luuta, että äkkiä se mauton luu onkin hirmu tärkeä. Siinä Toope saattaa olla vähän oikeassa, että riita vasta näyttää onko styylaus tosista. (Esim. lippuriita.)
ellauri055.html on line 1398: Tää kohta on ihan elämä ja teoxet: Lyyli on se Sikri, jonka isä lopulta kyllästyi Toopen visiitteihin ja sanoi: nai tyttö niin saatte multa lehmän, tai et, niin annan lehmän tytölle ja sulle turpiin. No naihan se. Tästä kirjasta saamillansa rahoilla. Semmoinen minä olen. En kiellä sitä. Sikri parka. Ei ois kannattanut.
ellauri390.html on line 140: Sauli oli naimisissa vuosina 1909–1929 Lyyli Allaksen kanssa ja vuodesta 1931 Kaarina Pirjolan kanssa. Hänen poikansa Jaakko Sauli (1911–1940) voitti kaksi Suomen-mestaruutta pussijuoksussa mutta kaatui silti Säkkijärvellä talvisodan viime hetkillä. Jalmari Saulin veli Jonni Sauli (1881–1957) toimi Helsingin yliopiston maanviljelysopin dosenttina ja professorina.
ellauri413.html on line 142: Föräldrar kantor-organisten Teemu Kivimaa (född Kriivari, senare Rinne) och Lyyli Mytkäniemi. Gift med (1) filosofie magister Hilkka Ahti 1931, (2) biträdande professor Kirsti Arnold 1958. Hilkka (1) kuoli 1958 salamanlyömänä. Arvi otti saman tien tilalle Kirstin (2) ja alkoi eristäytyä.
ellauri434.html on line 401: Elina Vaara-Vaaskivi kertoo Tatusta että hänen syntymänsä tapahtui Helsingissä 19. 7. 1912. Poikanen, Olkkarin ja Piven välissä, joka ei koskaan nähnyt isäänsä ja jonka äiti oli sidottu toimeensa, joutui Ouluun tätinsä, neiti Lyyli Niskasen, ja vanhan palvelijattaren hoiviin suurimmaksi osaksi lapsuuttaan. Isältään hän lienee saanut paljon nuoren, virkeän hengen käyttämätöntä perintöä, sillä tätä hänet tuntevat henkilöt kuvaavat älykkääksi, kirjallisuutta harrastavaksi, musikaaliseksi (soitti viulua) ja taitavaksi diletanttimaalariksikin. Myös äidin suvussa kerrotaan ilmenneen taiteellisia taipumuksia.
ellauri445.html on line 194: Ilkibiades oli oligarkki Perkuleen ja kiimaisen Sorkkateen kasvattama orpo kermaperse joten hän sai koulutuksensa alansa parhaimmilta opettajilta. Ilkibiades oli tunnetusti villiluonteinen, ja hänen arvaamattomat tempauksensa saavuttivat yhtä paljon ihailua kuin kateutta. Lyyli tempoo se tekee päästä kamalaa. Koko nuori polvi sössötti matkiaxeen Ilkibiadeen ässävikaa.
xxx/ellauri057.html on line 1433: Tatun Charlotte Lönnqvist oli Lyyli-täti. Lyyli Niskanen. Lyylillä oli kylmä puuhuvila Oulun Hietasaaressa, jossa nyt on se Tatun puumuistomerkkikin. Siellä Tatu kyyhötti ja kynä sauhusi. Kustantajat antoi täppäländeriä, Elina Vaaralta sai muusia. (Mix mä jotenkin aina ajattelen Silja Huttusta kun ajattelen Elinaa? Onx niissä jotain samaa ehkä?) Elina ja Mara ovat sensuroineet kirjeitä. Axel von Fersenin izesensuroimat kohdat sen Marie Antoinettelle kirjoittamista kirjeistä on saatu luetuxi röntgenillä. Selvis että 2 Marin 4:stä lapsesta oli Axelin pussista.
xxx/ellauri357.html on line 428: Persyn paratiisisaari on niinkö nainen rähmällään. Siitä pistää aiemmin jo nähty musta torni, mikä lieneekään. Percyllä oli nähtävästi pitkä muttei järin tanakka. Mä seison sun edessäsi kuin totemipaalu pystyssä, kalpeana, huojuvana... Byzzön eskapismissa ihan pääasia oli tempoilu. Lyyli kiskoi ja se teki päästä kamalaa.
xxx/ellauri363.html on line 552: Kellokosken piirimielisairaalan ylihoitaja ja sairaanhoidon opettaja Lyyli
xxx/ellauri410.html on line 54: Pygmalion on rontattu puuvajasta taas savusaunan lavolle. Sen silikoniset huulet on rumat kuin pumpattavan Barbaran, mutta reidet pysyy hyvin kyydissä ruuvikiinnityxellä. Teki mieli ostaa sille Tokmannilta kahden euron poistomyyntihipsterit mutten tohtinut. En edes tiedä mikä koko olis oikea. Varmaan isonlaiset että ne saa helposti alasvedetyxi. Siinä ei auta tupexia jos muikku näyttää heräämisen merkkejä. Snopp i snippa med detsamma! No talvirengasreisulla löytyi sille ihqut iskemättömät vaaleensiniset venäläiset tekosilkkipikkarit kirpparista ihan pikkurahalla. Lyyli tulee ilahtumaan niistä takuulla.
xxx/ellauri410.html on line 69: Saispa Lyyliin tämmöstä lehmityttöilmettä, voisi alkaa vanha kuulakynä naksuttaa. Tai sitten ei. Nyyh.
16