ellauri002.html on line 1429: Kirjastoissa istuttiin lukemassa tentteihin. Luennoilla kirjoitettiin liitutauluun ja tehtiin muistiinpanot lehtiöihin kynällä. Ei arvattu et se ois joskus vielä nostalgista. Niinkuin jotain vitun nuolenpääkirjoitusta.
ellauri023.html on line 514: Luen Himoshoppaajaa. Kinsella kexii noloja tilanteita jopa paremmin kuin heppahullut. Mutta himoshoppaaja selviää aina pinteestä, se ei ole mikään luuseri.
ellauri023.html on line 1193: Luen eteenpäin. Tytöllä on ärsyttävä besserwisser poikaystävä Jacob, joka vähexyy tytön lukemia lastenkirjoja. Mulla on tärkeämpää luettavaa, se tuhahtaa. Luitko mun artikkelin? Se on semantiikkaa. Siitä oisi ollut kiva keskustella. Mulla on siitä paljon älykästä sanottavaa. Sit ois näitä mun runoja ja muita paasauxia. Ne vasta on kexeliäitä ja hienoja
ellauri024.html on line 330: Arska sanoo että izestään voi tehdä koomisen muttei traagista. Mixei voisi. Vaikkakaan ei tieten. Se on lukenut hurjan määrän muiden elämäkertoja, niinkuin kaikki toisiansa kateina seuraavat ihmiset. Mä en ole. Luen vasta nyt niinkuin aikanaan tutkimuxissa: teen ensin oman arvauxen ja luen vasta sitten, mitä muut on sanoneet. Related work, ikäänkuin. Arskassa on vähän linssiluteen vikaa, se lainaa viisasta: "Käyttäydy aina kuin olisit muiden näkyvissä". Jumala näkee vaikka olisit muna kädessä pimeässä vessassa. Paizi valokuvaajasta ei ole väliä, sen tiesi Kundera. Kuva on kyllä tärkeä.
ellauri024.html on line 493: Arska on ize hyvin tarkka ulkoasustaan. Se myöntää että on sellaisiakin omituisia otuxia jotka ei niin tee, mutta ne onkin sitten muutenkin jotenkin ulkopuolisia, nauravatkin eri vizeille. Semmoinen peli ei vetele, kaikki mukaan, naura sinäkin! Luennoilla Aarnen teki niin mieli vinoilla opiskelijoille, tehdä niitä naurunalaisixi, siihen riittää pikku ilmekin. Muttei saa, niinkuin ei saa nauraa vammaisillekaan. Ize se sanoo pelkäävänsä ihan kauheesti koomiselta näyttämistäkään. Oiskohan tää vähän tämmöstä izeironiaa vaiko ei. Totta toinen puoli kuten koomisessa ainakin.
ellauri026.html on line 473: Luen nyt Jefan väärennyxiä Eran fiktiivisestä nuoruudesta. Lutherin Mara oli sanonut: Erasmuxen kirjeet on ihan sekulaa, pelkkää ystävien kehua ja vihollisten haukuntaa, siinä kaikki. No lue vähän Lutherin omia sinkoiluja, ei sillä ole paljon varaa vinoilla. Erakin oli siitä erikoinen että se äkämystyi helposti jos joku epäili sen sanoja. Onnex se ei ehtinyt lukea Maran eikä Jefan sepustuxia.
ellauri035.html on line 1095: El Lauri: Luen nyt Balthasar Gracianin kirjaa Criticon. Siinäkin on anagrammeja.
ellauri041.html on line 286: Luen hirmu tarkkaan ja hitaasti koska kaikessa on jotain potentiaalisesti ovelaa ja tähdellistä, jota pitää pysähtyä miettimään. Myyttejä ja mysteereitä, kaikki liittyy kaikeen. (Vähän tätäkin mut vähemmän, yleensä lähden omalle tangentille aika äkkiä, seuraan omia assosiaatioita kuin koira kusella. En ole uskollinen lukija. Vaan jos mullon joku oma koira haudattuna, kirves hiottavana ja lehmä ojassa, luen noin tarkasti.)
ellauri041.html on line 288: Luen samaa kirjaa uudestaan saadaxeni joskus aikaisemmin koetun takaisin, mut saankin joka kerta uuden kokemuxen koska kirja on sama, mutta mä en ole enää sama mä. Tää on Seku, ja Kristina luemassa Ruttoa 3. kertaan. Nyt koleran aikaan se tuntuu erilaiselta. (Mäkin teen tätä varsinkin kun luen lasten ja nuorten kirjoja.)
ellauri041.html on line 290: Luen oikeastaan vaan yhtä kirjaa, koska kaikki lukemani muodostaa toisiaan täydentävän kirjaston josta rakennan maailmankuvaa kuin muurahainen tai hämähäkki. Kaikki liittyy kaikkeen. (Joo on mulla paljon tätäkin. Kaikki kelpaa, sillä kaikki on tätä samaa. It's turtles all the way, kaikissa rorschach läikissä riisuuntuu vähäpukeisia naisia (l. termiittiapinoita). Ajatus askartaa. Oma vika, mix näytätte niin rumia kuvia.)
ellauri041.html on line 292: Luen vaan yhtä kirjaa, se on mun unohtuneen lapsuuteni kirja, jonka tunnelmaa mä koitan tavoittaa, joskus paremmalla onnella joskus huonommalla. En pidä jännäreistä, trillereistä, en syrjäytyneistä, huumehemmoista, rikkinäisistä perheistä, ahdistuxesta, väkivallasta. Inhoon lääkärisarjoja, poliisisarjoja, dekkareita, supersankareita, rags to riches vaikeuxien kautta voittoon julkkistarinoita, ja sotafilmejä. Inhoon turhaa ja varsinkin feikki moralisoivaa amerikkalaista viihdettä. Inhoon Hyryä ja enemmän vielä Tuuria. Pidin Haanpäästä ja Veijo Merestä. Inhoon seikkailuja, yllättäviä käänteitä ja onnettomia loppuja. (Tää oon mä mitä suurimmassa määrin, ja on tässä Sekuakin vaikkei se ole näin ahas.)
ellauri055.html on line 532: Luen Mannis-Pirjon rompskua Pihlajan oxassa paperilyhty. Terveisiä 70-luvulta. Kannessa minttu- ja villemäinen kuva sankareista 60-70-luvun vermeissä. Ja se lyhty.
ellauri060.html on line 970: - Voinko minä nukkua tässä sohvalla? - Voit voit, mutta älä nyt vielä tuuperru! Minä muutoin tilasin izelleni italiankielisen Baabelin kirjaston. Luen teoxia sanakirjan kanssa. Se on semmoista puuhaa, että toiset ajatuxet väistyvät väkisinkin, jäävät tietenkin nurkalle kyttäämään ja iskevät heti kun ote hiemankin herpaantuu... Baabelin kirjastossa on sekä tuttuja että outoja kynäilijöitä ja niteitä. Esim.
ellauri062.html on line 253: Luen fandomista käsineitispoilereita. Arvasin että vesipuisto Serena Waterfrontista tulee kilppi! Tai ainaskin puolikuivuri. Sen kieli paranee.
ellauri063.html on line 502: Paskaan nuoruuteeni kuului isä, joka jätti perheensä, ajautui vararikkoon ja näillä teoillaan saattoi vaimonsa ennenaikaiseen hautaan ja hajoitti lapsikatraan sukulaisten eläteiksi. – Luen häpeällisen vähän kaunokirjallisuutta, käännösromaaneja en ole lukenut vuosikymmeniin, Keskisarja tunnustaa. Väinö Linna, Kalle Päätalo, hän luettelee suosikkejaan, Iijoki-sarjan olen lukenut monesti. Kotimaisessa kirjallisuudessa Keskisarja on jämähtänyt 50- ja 60-luvuille. Juoksuhaudantiet ja Puhdistukset hän tuntee vain nimeltä. Ja vielä kehuskelee sillä. Kärpässarjan ottelija muhun verrattuna.
ellauri088.html on line 369: Osasyyllisenä Arvosen menestymiseen on varmastikin ahkera opiskelu ja innokas oman toiminnan systemaattinen parantaminen. Vaikka vapaa-aika sulautuu sujuvasti yhteen työn kanssa, hän järjestää itselleen aikaa lukemiseen. ”Luen kirjan per viikko. Perustietoni karttuu sieltä kirjoista ja niiden avulla usein myös kertaan perusasioita. Esimerkiksi Kiyosakin Rich Dad Poor Dad -kirjan olen lukenut aika monta kertaa ja sieltä löytyy joka kerta jotain uutta. Ammattilaiset palvovat perusasioita. Ei tämä vaikeaa ole. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä on tosi simppeliä hommaa. Otat muilta vielä tyhmemmiltä ja panet omaan taskuun, siinä se. Kertaan tän Kiyosakin kirjasta vähintään kerran viikossa.”
ellauri088.html on line 371: Arvonen siis lukee 52 kirjaa vuodessa, joten muitakin kuin asuntosijoittamiseen keskittyviä kirjoja varmasti tulee luettua. ”Kyllä. Kunhan se on faktaa, niin luen. Vaihtoehtoistakin saa olla joukossa, siitä oppii empatiaa. Luen paljon bisnekseen ja sijoittamiseen keskittyviä kirjoja. Myös arvoihin sopivia myyntikirjoja tulee luettua. Yritän poimia kirjoista sellaisia juttuja, jotka sopivat omaan työhöni ja arvomaailmaani. Suurin osa myyntikirjoista on sellaista epäeettistä luukuttamista. Toki nekin ovat ihan hyviä juttuja, mutta aika vaikeita. En vielä tajua ihan kaikkea."
ellauri101.html on line 399: ”Silloin, kun en tee töitä, yritän pitää huolta henkisestä ja fyysisestä terveydestäni. Luen, kirjoitan ja koitan vähän treenatakin ja niin pois päin.” Vähiin se on jäänyt.
ellauri142.html on line 338: Luen Herran viisua
ellauri160.html on line 356: Luen Lady Chatterleyn rakastajaa, Nanaa, Aina vain Amberia, Vihreätä tammaa, Kuninkaankatua ja Raamattua. Iltaisin menen ensimmäisenä nukkumaan, usein heti syönnin jälkeen. Lopetan aina heti kun kuulen välieteisestä
ellauri181.html on line 87: Toissijainen kirjallisuus: Joachim Unseld: Franz Kafka. Kirjailijan elämä. Hanser, München 1982, ISBN 3-446-13568-5 . Eberhard Rohse : Hominisointi inhimillistämisenä? Apinan hahmo antropologisena provokaationa kirjallisuuden teoxissa Charles Darwinin jälkeen - Wilhelm Raabe, Wilhelm Busch, Franz Kafka, Aldous Huxley. Julkaisussa: Talvinen lukukausi 1987/88 (= General Studies. University of Veterinary Medicine Hannover: Luennot ihmisistä ja eläimistä. Vuosikerta 6). Schaper, Alfeld / Hannover 1989, ISBN 3-7944-0158-1 , s. 22–56 (tässä erityisesti: evoluution ja koulurazastuxen välillä: hominointi ”eteenpäin kehitettynä kehityxenä” - Franz Kafka, s. 47–50).
ellauri204.html on line 506: ”Työssäni joudun olemaan niin kurinalainen, että vapaa-aikanani en enää jaksa sitä olla. Minulla ei ole harrastuksia. Luen paljon, matkustan, rakastan valkoviiniä ja käyn mielelläni hieronnassa.
ellauri258.html on line 122: "Luentokutsut, tutkimus ja Dignity-hanke. Käyn vähintään kerran vuodessa, tai oikeastaan keväisin ja syksyisin, kaikki maanosat läpi. Silloin matkustan pari kuukautta putkeen. Tarjoilija hei. Pääseekö tässä Kämpin tai Yumen wlaniin? Vakioannokseni koostuu sashimista ja spicy tuna makista. Tänään ajattelin kokeilla myös punajuurella värjättyä lohinigiriä ja tonnikalaa. Mun on saatava Kluuvi-maki."
ellauri262.html on line 268: Tolkienin tunnetuimpana tieteellisenä työnä pidetään myöhemmin artikkelina julkaistua luentoa Beowulf: the Monsters and the Critics (1936). Luennossaan Tolkien arvosteli tutkijoita, jotka olivat pyrkineet mitätöimään muinaisenglantilaisen Beowulf-eepoksen kirjalliset ansiot ja käyttämään sitä vain Skandinavian muinaishistoriasta kertovana lähteenä. Hänen mukaansa eeposta tulisi lukea ensisijaisesti taideteoksena. Tolkienin luento oli ilmestyttyään merkittävä käännekohta Beowulfin kirjallisuustieteellisessä tutkimuksessa.
ellauri282.html on line 77: [3.4. klo 12.23] +358 44 2776451: Luen Otto Pipatin open access kirjaa Westermarckista ja sen oppilaista. Jos W ihaili Humea ja Smithiä, ja on vaikuttanut paljon Malinowskiin, ja Hume herättänyt Kantin dogmaattisuuden unesta, maailman myllerrys muutti kaikkea: älä tee toiselle sitä mistä se ei ole vamis maksamaan. One for me, one for you, 10% to the collection and 4% for the owners. Kun kaupallinen järjestelmä monimutkaistuu, Humen sentimentit ja human understanding vähitellen venähtää. Ehkä westermarckilainen teoria hyväksymisen emfaattisista ja hylkäämisen inhon tunteista moraalisten käsitysten pohjana on osa tällaista venymistä: pyrkimystä hieman väljempiin liiveihin. Voisihan ajatella että rakasta lähimmäistä, koaka hän voi olla vielä asiakkaasi, tai ratkaiseva äänestäjä.
ellauri288.html on line 444: Alussa oli narsistiveli Lermontov. Siihen syksyyn asti olin melko tavallinen poika, jolla oli melko tavallisia etuja. Luen paljon, mutta enimmäkseen käsilläni olevaa kirjallisuutta, mukaan lukien Stalin-palkinnon saajien kirjojen käännökset. Näistä vain kahdesta kirjasta jäi minulle selkeämpiä muistoja - Aleksei Tolstoin "Pietari Suuresta" ja Viktor Nekrasovin "Stalingradin haudoissa", loput on paree unohtaa. Mutta sinä syksynä tapahtui jotain, joka muutti minua paljon. Nimittäin runous tunkeutui yhtäkkiä elämääni, siihen asti en ollut kiinnostunut siitä. Todennäköisesti tämä tapahtui vuonna 1954, kun olin
ellauri299.html on line 140: Marsha: Säästä 30 dollaria ja lahjoita se kodittomien turvakodille tai kodittomien oikeusklinikalle, koska näyttää siltä, että siksi hän kirjoitti tämän kirjan. Kirjassa ei ole juoni, ei mysteeri, itse asiassa ei paljon muuta kuin yritys saada lukija syyllisyyteen. Olisin antanut sille vähemmän kuin yhden tähden, jos olisin voinut. Luen paljon Grishamin kirjoja ja joskus hän saarnaa ahmimaan joskus olemaan ahmimatta, eikä kerro tarinaa ollenkaan. Tämä on yksi niistä. En edes tiedä miksi lopetin sen, koska tiesit alusta asti, kuinka se päättyy. Ei jännitystä, koska rikosta ei todellakaan ollut.
ellauri299.html on line 446: Matti Alahuhta kirjan esipuheessa. Timantti teos, jonka tiedeperusteinen tarkastelu suuntaa mieltä olennaiseen. Luen kirjaa välähdystekniikalla ja
ellauri330.html on line 339: Georg Morris Cohen Brandes (4. helmikuuta 1842 Kööpenhamina – 19. helmikuuta 1927 Kööpenhamina) oli tanskalainen kirjallisuusarvostelija, tutkija ja kirjailija, joka oli 1870–1880-luvulla pohjoismaisen kirjallisen elämän merkittävin auktoriteetti. Juutalaistaustainen Brandes opiskeli estetiikkaa Kööpenhaminan yliopistossa ja väitteli tohtoriksi vuonna 1870 tutkielmalla Den franske æsthetik i vore dage: En afhandling om H. Taine. Vuodesta 1871 alkaen hän luennoi yliopistossa 19. vuosisadan kirjallisuuden päävirtauksista. Vaikutusvaltaiset luennot julkaistiin kuutena niteenä (1872–90), ja Brandes esitti niissä kirjallis-filosofien ohjelmansa: kirjallisuuden on tarkasteltava yhteiskunnallisia ongelmia ja edistettävä vapauspaatosta ja vallankumoushenkeä. Luennot saivat jopa raivostuneen vastaanoton, eikä Brandes saanut yliopistosta professuuria. Hänestä tuli kuitenkin älymystön keskushahmo; hänen ympärilleen ryhmittyivät muiden muassa J. P. Jacobsen, Henrik Ibsen, Bjørnstjerne Bjørnson ja August Strindberg. Suomeen hänen vaikutuksensa saapui Minna Canthin välityksellä.
ellauri345.html on line 195: »Luen heidän tulisista katseistaan,
ellauri349.html on line 607: Izerakkaus on taitolaji. Esa on päässyt siinä alaluokilta. Terve narsismi on aina paikallaan, hiven egoismia ei ole koskaan pois tieltä. Luento on mahdollisuus luvan kanssa röyhistellä ykkösenä ja tuntea kiiman merkitys ja merkityxen kiima, molo puoliveteisenä housuissa eturivin tyttösten kastellessa penkkejä. Monen muun hukkapätkän lailla Eski rakastaa olla korokkeelle asettunut johtohenkilö, vuohikenraali. Kenen suurhahmon läheiset olisivat vaihtaneet keskinkertaisuuteen? Aika monen. Lopultakin olin aika tunteeton, vaikka lavalla kyynelehdin krokotiilin kyyneleitä vaikutuxen vuoxi. Narsismin tuntomerkkejä. Kaipuuta ylös, ihailua suuruuden edessä. Tää ollaan paasauxissa ennenkin pantu merkille: eniten nöyryydestä puhuvat nimenomaan ne jotka tähtäilevät ylöspäin. Ne on halukkaita kumartamaan yhdelle voidaxeen pyllistellä lopuille. Dityrambitiheys senkun kasvaa lähestyttäessä jouzenlaulun loppua. Lisää etovaa namesdroppingia jollain rallikuskeilla ja ilta-pulun toimittajilla.
ellauri349.html on line 609: Kalansilmäisen mutta syöpäisen Paul Austerin romuluinen puoliso, narsistinen Siri Hustvedt (kz. albumeita 8 ja 22) antaa Eskin narsismille lisäpotkua. Ei voi olla suuri narsisti olematta ensin pieni narsisti. Eskin lavatoiminta todisti ja vaati adaptiivista grandiositeettia, eli siis just tätä narsistista egoa. Eri asia oliko koko paskasta muuta hyötyjää kuin Eskin lompakko. No oli toki, kuten "The Nokia Way" ja arjen sankareiden lomaviihde. Kummasti se on säästänyt joka lippusen ja lappusen perustellaxeen tutkijanuransa lässähdystä ja uutta nousua liike-elämän komeljanttarina. Ei vittu nyt tulee Curre Lindström ja "den glider in". Currestakin on kai kaivettu jälkeenpäin esille kaikenlaista noloa (albumi 305). Sellaisia ne julkkixet tuppaa olemaan. Eski otti yleisönsä rajusti jo 20-vuotiaana laskareiden pitäjänä. Luennoidessaan Eski ei kazo ketään silmiin, vaan muumipilviä. Figures. Tuntuu suorastaan nololta, että Eski ylipäänsä puhuu muumeista. Se ei takuulla lukenut pienenä muumikirjoja, vaan Battler Brittoneita, Jerry Cottoneita ja Johannexen evankelumia. Panin murinaa jaguaariini.
ellauri351.html on line 567: Saku Mättö on kiertänyt lähes kahden vuosikymmenen ajan henkisissä tapahtumissa kertomassa Maailmanopettaja Maitreyan odotetusta paluusta sekä tämän vaikutuksista nykypäivän yhteiskuntaan ja talouteen. Luennoilla saatu palaute tiedon laajemman levittämisen tärkeydestä sai Mätön kokoamaan yksiin kansiin ikiaikaisen tiedon, sekä sen tarjoamat ratkaisut nykypäivän haasteisiin.
ellauri369.html on line 408: Luennot
xxx/ellauri027.html on line 468: Luentosarjan aikana tapahtui henkilökohtaisia ja yhteisöllisiä muutoksia, kuten rauhallisen itsepystyvyyden, itsetuntemuksen ja ratkaisukeskeisyyden kasvua sekä tiivistynyttä yhteisöllisyyttä, parempaa kiireen hallintaa sekä avoimuuden ja turvallisuuden kasvua. Lisäksi assistentin tutkimuksen perusteella osallistujien hyvinvointi kasvoi "intervention" aikana. Ei kiirettä, rentoutunut tunnelma. Hyvää taukojumppaa insinööreille. (Tää on vähän kuin lääketiedettä, epikriisi: "interventio". Työnnetään käsi sisään johkin rakoon.)
xxx/ellauri027.html on line 470: Luentojen otsikkoina olivat Sininen ja punainen pilleri, Kaksi sekuntia aikaa, Vincent Vega ja seuraava vaihe, Yhteispeli, Samuraiperiaatteet ja muumifilosofia, Vieraana presidentti Martti Ahtisaari, Rakkaudet sekä Grande Finale. Vincent Vega on saturday night fever- hemmon esittämä hölmö italiaanokonna Pulp Fictionissa. Vincent Vega-luennon tarkoitus on herättää opiskelijassa mahdollisesti uinahtanutta omatuntoa. Löytää malka omasta silmästä, siteerataxemme tunnetumpaa evankelistaa.
xxx/ellauri068.html on line 125: An etiquette coach suggests Borat attend a private dinner at an eating club in the South. During the dinner, he offends the other guests when he lets Luenell, an African-American prostitute, into the house and shows her to the table: they are both kicked out. Borat befriends Luenell, who invites him into a relationship with her, but he tells her that he is in love with someone else. Borat then visits an antique shop, in which he clumsily breaks various Confederate heritage items.
xxx/ellauri068.html on line 133: Borat visits Luenell and they return to Kazakhstan together. They bring several American customs and traditions back to his village, including the apparent conversion of the people to Christianity (the Kazakh version of which includes crucifixion and torturing of Jews) and the introduction of computer-based technology, such as iPods, laptop computers and a high-definition television.
xxx/ellauri087.html on line 73: Tässä välissä Leena-opas tulee kertomaan viikon aikataulusta. Luentoja on joka päivä yhdeksästä kahteen, muutamana iltana vapaaehtoista ohjelmaa. Paitsi että Leena ei olekaan matkaopas, hän on aurinkoleidi, Saarinen esittelee. Vaimo taas on Pipsa, mutta ennen kaikkea kuningatar. Seminaariassistentti Päivi Partasta Saarinen kutsuu Päivänsäteeksi, itseään kolmannessa persoonassa E. Saariseksi.
xxx/ellauri087.html on line 259: – Luentojeni pyrkimys on koko ajan ollut antaa ihmiselle mahdollisuus irtaantua välittömästä elämäntilanteesta syvemmän ajattelun hyväksi. Tavoitteena on ajattelu, minkä ihminen itse todella huomaa omakseen, kun asiaa ajattelee tarkemmin.
xxx/ellauri087.html on line 260: – Luentojeni ja Pafos-seminaarieni pyrkimys on luoda tilanne, missä ihminen itse alkaa pohtia sitä, mitkä ovat hänen elämänsä laajemmat kaaret ja sydämen ääni. Mä vaan vähän siinä auttelen, annan ohjeita mitä ajatuxia izekunkin tulee pohtia.
xxx/ellauri091.html on line 701: Luen Hilja Haahden päiväkirjan lehtiä. Jotenkin nuo 20. vuosisadan vaihteen ihmiset kerskailivat herätyxellään.
xxx/ellauri265.html on line 77: Luentojen lumoa, eleitä ja ilmeitä, parisuhteen koukeroita
xxx/ellauri388.html on line 511: Muistan, kuinka kipeätä minulle teki, kun kerran, lopetettaessa fysioloogista luentoa himoista, eräs nuori mies huudahti epätoivoisella äänellä: 'Mitäs meidän nuorten sitten on tekeminen! Me tahdomme elää hyvin, mutta meidän himomme ovat väkevät? te lääkärit ette sano meille, mitä meidän on tekeminen!?' Luennolla oli saapuvilla lääkäreitä, mutta ei kukaan sanonut sanaakaan tukeakseen nuorta miestä kieltäymyksen tiellä.
44