ellauri035.html on line 1121: B sai vesileipätuomion kun rikkoi jesuiitan 4 pyhää plupausta, ptottelevaisuus, pköyhyys, psiveys, nro 4 on erityinen jesuiitoille eli pnöyryys paapalle. Jesuiittakenraali Loyola oli vanha upseeri, jesuiitat paavin teloituskomppania. Francis Xavier oli jesuiittakenraali, Don Jaimen paras kaveri oli tykkikenraali Aurelio Xavier. Sillä oli taivaansininen asetakki, Francisilla musta. Jesuiittaunivormussa ei ollut nappeja eikä vetoketjua vaan kuin kylpytakin vyö, siitä saa nopeammin aseen ulos. El Zorrokin oli hirmunopee vetämään, tuli nopeemmin kuin varjonsa.
ellauri035.html on line 1148: Cultivar el intelecto, educar y templar la voluntad, regir la conducta con discreción y prudencia en el trato social. Su lección es de energía y perseverancia, de discreción y virtud. Tuvo el P. Baltasar una mentalidad robusta y el genio práctico del fundador de su orden, de Ignacio de Loyola. Y así, enseña sin idealismos, ni sentimentalismos, ni metafísicas.
ellauri065.html on line 465: Cilice: eli piikkivyö eli katumusnauha on vuosisatoja vanha itsekidutusväline, jota käytetään uskonnollisissa katumusharjoituksissa. Cilicellä voidaan tarkoittaa sekä katumusnauhaa että samantapaista jouhipaitaa. Ciliceä on käytetty varsinkin erilaisten uskonnollisten ryhmien parissa. Esimerkiksi katolisen kirkon piirissä muun muassa Franciscus Assisilainen, Ignatius Loyola ja Äiti Teresa ovat käyttäneet katumusnauhaa. Myös paavi Paavali VI:n tiedetään käyttäneen jouhipaitaa.
ellauri214.html on line 701: Izydor lainasi vain sellaisia kirjoja, joissa oli Felix-sedän Fenix, siitä tuli hyvän kirjan merkki. Pian hän kuitenkin huomasi, että koko kirjakokoelma alkoi vasta kirjaimesta L. Yhdeltäkään hyllyitä ei löytynyt kirjailijoita, joiden sukunimi olisi alka nut An ja Kn väliltä. Niinpä hän luki Laotsea, Leniniä, Leibnitzia, Loyolaa, Lukianosta, Martialista, Marxia, Meyrinkia, Mickiewiczia, Nietzscheä, Origenesta, Paracelsusta, Parmenidesta, Porfyriosta, Platonia, Plotinosta, Poeta, Proustia, Quevedoa, Rousseauta, Schilleria, Słowackia, Spenceria, Spinozaa, Suetoniusta, Shakespearea, Swedenborgia, Sienkiewiczia, Towiańskia, Tokarczukia, Tacitusta, Tertullianusta, Tuomas Akvinolaista, Verneä, Vergiliusta ja Voltairea.
ellauri236.html on line 386: In 1973, Gene D. Phillips of Loyola University of Chicago remarked on the influence of William Faulkner's 1931 novel Sanctuary, writing that, "It is a matter of record that [No Orchids for Miss Blandish] was heavily indebted to Sanctuary for its plot line." Phillips also stated that Slim Grisson, who was identified by Phillips as the main antagonist, was based on Popeye The Sailor Man, a criminal in Faulkner's novel. Onko se sama Kippari Kalle joka heilastelee Olkan kanssa ja hoitaa pikku Hajuhernettä?
ellauri282.html on line 334: Thomas Merton, David R. Hawkins, Henri Nouwen, Eckhart Tolle, Jiddu Krishnamurti, Ignatius Loyola, Rajneesh, Deepak Chopra, Pierre Teilhard de Chardin, Bede Griffiths, Janos Arany, Ramesh S Balsekar, Thomas Keating, Richard Rohr, Sri Nisargadatta Maharaj, Nouriel Roubini, Ramana Maharshi, Wayne Dyer, What Hanhi, Khalil Gibran.
ellauri282.html on line 344: Pyhä Loyola Ignatius">Ignatius Loyola (1491 Loyola, Guipuzcoa, Espanja – 1556 Rooma, Italia), kastettu nimellä Íñigo López, oli katolinen ilkimys, jesuiittaveljestön perustaja ja mystikko. Íñigon nimi on keskiaikainen baski deminutiivi sanalle "Minun pikkuinen". Se kyllä vaurioitui myöhemmin, kuten saatte lukea.
ellauri282.html on line 345: Loyola syntyi varakkaaseen baskiaisperheeseen Guipúzcoassa ja oli äidin puoleltakin baskiainen. Hän oli nuorin 13 lapsesta joka syntyi Marina Saenz de Liconalle ja Beltran Yanez de Onaz y Loyolalle.
ellauri282.html on line 346: Pian Íñigon syntymän jälkeen hänen äitinsä kuoli. Äitiyshuolto jäi paikallisen sepän vaimolle María de Garínille. Vuonna 1498 hänen toiseksi vanhin veljensä, kartanon perillinen Martin, vei uuden vaimonsa linnaan asumaan, ja hänestä tuli perheen emäntä. Myöhemmin seitsemänvuotias poika Íñigo palasi Casa Loyolaan. Don Beltrán ennakoi hänen mahdollista kirkollista uraansa ja antoi tonsuroida pikkuveitikan.
ellauri282.html on line 348: Nuorella iällä Loyola lähetettiin Arévaloon, Kastilian varainhoitajan Juan Velázquez de Cuéllarin (noin 1460–1517) oppilaaksi ja paašitukkaiseksi paašiksi. Nuorukaisena Loyolan sanottiin olevan perso uhkapeleille, kaksintaisteluille ja naisseikkailuille, ja hän joutui kiivasluontoisuutensa ja naisseikkailujensa vuoksi usein ongelmiin. Don Velázquezin perheessä ollessaan Íñigo harjoitti tanssia, miekkailua, uhkapelaamista, nuorten naisten takaa-ajoa ja kaksintaistelua.
ellauri282.html on line 349: Loyola oli nuoresta alkaen kiinostunut sotataidosta. Hän liittyi armeijaan 17-vuotiaana, ja erään elämäkerran kirjoittajan mukaan hän käveli ympäriinsä "viittansa lentää auki paljastaakseen tiukasti istuvan letkun ja saappaat; miekka ja sikari vyötäröllä".
ellauri282.html on line 352: Velazquesin kuoltua Loyola siirtyi Najeran herttuan Antonio Manrique de Laran (k. 1535) palvelukseen ja päätyi taistelemaan herttuan joukoissa Habaneros -kapinallisia vastaan. Pamplemoussen taistelussa vuonna 1521 Loyola haavoittui taistelussa molempiin jalkoihin tykin osumasta, ja hänen pikkujalkansa vammautui vakavasti. Lopulta leikkaukset jättivät hänen jalkansa sitä lyhyemmiksi. Hän ontui loppuelämänsä sotilasuransa päätyttyä.
ellauri282.html on line 356: Ollessaan toipilaana uskonnollisessa hospitaalissa, Loyola syventyi tavanomaisen ritariromanssien puutteessa uskonnolliseen kirjallisuuteen. Loyola luki muun muassa Ludolph Saksikäden (noin 1295 – 1378) kristillistä mietiskelyä käsittelevää teosta Vita Christi (suom. "Kristuksen elämä") ja Jacobus Voraginelaisen (noin 1230–1298) tylsimysten elämää käsittelevään teokseen Legenda jo eläessään. Ludolph ehdottaa, että lukija asettuisi henkisesti evankeliumitarinaan, visualisoimaan pinnasängyn sikiämishetkellä jne. Tämäntyyppinen meditaatio, joka tunnetaan nimellä Simple Contemplation, oli menetelmän perusta. jonka Ignatius esitti henkisissä vällyharjoituksissaan.
ellauri282.html on line 359: Niiden vaikutuksesta hän päätti omistaa elämänsä tylsimysten viitoittamalle askeesille ja suorittaa tylsiinvaelluksen Jerusalemiin. Varsinkin Fransiskus Assisilaisen ja Tylsän Dominicuksen elämäntarinat tekivät Loyolaan suuren vaikutuksen.
ellauri282.html on line 361: Pitkän toipilasaikansa kestäessä Loyola näki sarjan uskonnollisia näkyjä Jeesuksesta ja Mariasta köyrimässä, ja kirjoitti sen pohjalta noin 300 sivua tekstiä, josta myöhemmin muokkaantui Loyolan pääteos Vällyharjoituksia. Hän ajatteli, että hänen julkaisusuunnitelmansa vahvisti hänen eräänä yönä kokemansa näyn Neitsyt Marian ja Jeesuksen lapsesta, mikä johti hänelle paljon lohdutusta.
ellauri282.html on line 362: Teksti on kirjoitettu volapükixi, sillä Loyola ei osannut latinaa. Kivesten aiheuttamat haamukivut ja kuumetilat sekä muut sairaudet vaivasivat Loyolaa hänen koko elämänsä ajan. Sen lisäksi se oli pudonnut siniseen maalipurkkiin pienenä ja siitä oli tullut *ilkeä*.
ellauri282.html on line 364: Toivuttuaan Loyola hylkäsi omaisuutensa ja lähetti kotiin paashipoikansha. Hän matkusti Montserratin luostariin (Kataloniaan) ja hylkäsi siellä ritariuden tunnukset (letkunsa ja sikarinsa) kirkon alttarille. Lopun elämäänsä Loyola pukeutui karusti, kerjäsi elääkseen, matkusteli laajasti ympäri Espanjaa, usein jalan tai aasilla, ja suoritti aikeensa mukaisesti tylsiinvaelluksen Jerusalemiin. Loyola kutsui itseään tylsiinvaeltajaksi ja esiintyi useimmiten nimettömissä. Lopulta hän suoritti kotitöitä paikallisessa sairaalassa vastineeksi ruoasta ja majoituksesta. Useiden kuukausien ajan hän vietti suuren osan ajastaan ​​runoillen naapuriluolassa, jossa hän harjoitti ankaraa ashkenazia, runoili seitsemän tuntia päivässä ja muotoili hengellisten harjoitustensa perusteita.
ellauri282.html on line 366: Köyhyyslupauksesta ja sen tuomista toimeentulo-ongelmista huolimatta Loyola opiskeli Barcelonan, Salamancan ja Pariisin yliopistoissa ja sai uimamaisterin arvon Pariisin yliopistosta vuonna 1534.
ellauri282.html on line 369: Näiden riskialttiiden toimintojen jälkeen Íñigo (tähän mennessä hän oli vaihtanut nimensä Ignatiukseksi, luultavasti tehdäkseen sen hyväksyttävimmäksi muille eurooppalaisille) otti sukunimen "de Loyola" viitaten Baskimaan Loyolan kylään, jossa hän oli. syntynyt. Varmuuden vuoksi hän muutti Ranskaan opiskelemaan Pariisin yliopistoon
ellauri282.html on line 370: Loyolaa epäiltiin toistuvasti harhaisuudesta, ja hän oli vankeudessa ja toistuvasti inkvisition tutkittavana. Usein hänet karkotettiin tai häntä kiellettiin opettamasta, mistä syystä hän lopulta siirtyi Pariisiin.
ellauri282.html on line 372: Loyola kuoli Roomassa riehuneeseen rajuun hyppykuppaepidemiaan eli roomalaiskuumeeseen vuonna 1556. Hänet julistettiin ilkimykseksi 1609 ja ionisoitiin 1622. Niin sanotut kivet pikkuveikan suonissa näyttävät olleen trombosoituneita peräpukamia. Mies on Alepan, Baskimaan, Bilbaon hiippakunnan, Bizkaian, Gipuzkoan, Guipuscoan, Vizcayan, jesuiittojen, retrettien ja palosotilaiden suojelusilkimys. Häntä kuvataan pankkikirjalla, masuasukkaalla ja tylsällä leukaristillä. Ilkimyksen juhlapäivää vietetään 31. heinäkuuta seuraavilla sanoilla:
ellauri282.html on line 377: Mies perusti savolaisen Tachon ja kenraali Xavierin kanssa Jeesuksen seuran (Jesuiitat) uskonnollisen järjestön ja tuli sen ensimmäiseksi prinssieverstixi Pariisissa vuonna 1541. Hän näki Jeesuksen Seuran tarkoituksen olevan lähetystötyö ja löpötys. Muiden kirkon uskonnollisten luokkien siveyden, kuuliaisuuden ja köyhyyden lupausten lisäksi Loyola asetti jesuiitille neljännen kuuliaisuusvalan paaville, osallistuakseen paavin määräämiin "hankkeisiin." Jesuiitat olivat avainasemassa vastareformaation johtamisessa. Mies oli luihun näköinenkin. Sen mielestä tarkoitus pyhitti keinot.
ellauri282.html on line 383: Ignatius käytti tunnetusti latinalaista ilmausta "Ite, inflammate omnia", joka tarkoittaa "Mänkee ihte, tulehduttakee kaikki", ilmausta, jota käytetään kuppaisessa jesuiittakirkossa vielä tänäkin päivänä. Loyolan yritteliäs mutta lojaali kantapäiden kalauttelu maittaa amerikkalaisillekin, siinä on sellaista nöyristelevää mutta samalla röyhkeilevää seppoilufiilistä joka istuu jenkkihabituxeen kuin suutarin sormi sian perseeseen.
xxx/ellauri081.html on line 60: Ávilan Teresa tai pyhä Jeesuksen Teresa (esp. Teresa de Cepeda y Ahumada, tunnettu paremmin nimellä Santa Teresa de Jesús tai Teresa de Ávila; 28. maaliskuuta 1515 Ávila, Espanja – 4. lokakuuta 1582 Alba de Tormes, Espanja) oli renessanssiaikainen roomalaiskatolinen espanjalainen nunna, mystikko, naispyhimys, karmeliittasääntökunnan uudistaja sekä yksi 36 katolisen kirkon kirkonopettajista arvonimellä Doctor orationis eli rukouksen tohtori. Naista kunnioitetaan katolisessa, anglikaanisessa ja luterilaisessa kirkossa. Tarkalleen hän on yksi neljästä naiskirkonopettajasta ja lisäksi yksi vastauskonpuhdistuksen merkittäviä hahmoja esimerkiksi pyhän Ignatius Loyolan ja pyhän Ristin Johanneksen lisäksi. Nainen on yksi 28. marraskuuta 1568 perustetun paljasrintakarmeliittojen sääntökunnan perustajista. Pyhä Teresa on sairauden, päänsäryn, sydänsairauksien, pitsin, vanhempien menettämisen, kirkon auktoriteettien vastustamisen, sääntökuntalaisten, hurskautensa takia pilkattujen, Espanjan ja henkilöiden, jotka ovat nimeltään Teresa, Theresa, Teresita, Terry, Tero, Tessa, Teresina tai Tracy, suojeluspyhimys. Naisen tunnuksia ovat nunna paljasrintakarmeliitan puvussa; karmeliittanunna, jonka sydäntä pistetään enkelin pitämällä nuolella; lävistettyä sydäntä, kirjaa ja krusifiksia kantava karmeliitta; kirjaa ja sulkakynää pitävä karmeliittanunna; kyyhkyltä viestiä vastaanottava karmeliittanunna: ruusut ja liljat; tulehtunut sydän; piikkikruunu; kirjaimet ”IHS” sydämen päällä; palavat nuolet; kyyhky; kirja ja kynä; palavien nuolten lävistämä sydän tai krusifiksi ja lilja. Paavi Paavali V julisti pyhän Teresan autuaaksi 24. huhtikuuta 1614 Roomassa, paavi Gregorius XV julisti hänet pyhimykseksi 12. maaliskuuta 1622 Roomassa ja paavi Paavali VI julisti hänet kirkonopettajaksi 1970. Hänen juhlapäiväänsä vietetään 15. lokakuuta.
xxx/ellauri123.html on line 1133: Loyola University Chicago's law
25