Loppupeleissä mä huomasin 2 leiriä, sytytetyt nuotiot, Odysseuxen teltan edessä, Akilleen sotisovassa ajamassa kärryä biitsillä.
ellauri049.html on line 293: Loppupeleissä Sarkiaa alko kiinnostaa apinan osa noin ylipäänsä. Irrotin jo teljet, peremmälle veljet! Otettasko erä jaakopinpainia? Valitettavasti tubi katkaisi veljeilyltä siivet, ryhmäytyminen jäi kesken Saarlolta kuin kananlento. Dommage. Hienostunut epikuurolainen, kauneudenpalvoja kuoli Sysmän eloisassa keskustassa. "Kuunsäde tarttui sun unesi leijaan." Noita unten leijoja on lentänyt meidänkin makkarissa, unessa ja hereillä, kuunsäteellä ja ilman.
ellauri049.html on line 305: Loppupeleissä setämies kärsi afasiasta, kaiken huipuxi. Ammattitauteja. Tiedän miltä se tuntuu kun ei löydä sanoja. Baudelaire kuoli äitinsä käsivarsille vuonna 1867. Miten romanttista.
ellauri053.html on line 507: Loppupeleissä ollaan kaikki luujauhoa. (Seija P.)
ellauri055.html on line 538: Loppupeleissä Mirja pitäytyy boifrendissään Jussissa joka harjoittelee lontoolaisessa mielisairaalassa. Se lukee kasvatustieteitä ja psykologiaa ja siitä tulee joku kuraattori tai vastaava. Mut ero voi tehdä hirmu hyvääkin. "fantsu" ja "hirmu" on 60-70-luvun sanoja.
ellauri060.html on line 249: Daniel Defoen bestselleri Robinson Crusoe oli esikuvallinen kolonialistinen rags to riches story, jossa yritteliäs haaxirikkoinen orjakauppias rakentaa izelleen uuden plantaashin ja hankkii sinne tyhmän mutta kiitollisen neekerin nimeltä Perjantai. Suurin osa tarinasta kertoo miten nokkelasti Robinson hankki izelleen omaisuuxia. Loppupeleissä kotiinpäästyä siitä tuli niin rikas ettei se tiennyt izekään. Just tollasta kapitalistista laissez faire roopeankka unelmointia. "Tuskin voi kuvitella tylsempää kirjaa kuin Robinson Crusoe. On surullista nähdä lasten edelleen lukevan sitä", kirjoitti filosofi Gilles Deleuze kirjasta."
ellauri067.html on line 571: Luku 1 oli 232 sivua. Tavallinen romsku olis ohi jo. Mikähän olis sen darwinistinen resumee? EAT FUCK KILL. Eipä juuri midiä. EAT: Banaanipirtelö. Pahoja karkkeja. Designerhuumeita. Täytekakkuja. Jotain salaliittokähmintää. FUCK: muutama pornahtava irrallinen pano, perään- ja suihinotto ja paljon paljon käteenvetoa. KILL: Ikävystyttävää pommitusta ja muuta sotaleffaskeneä. Kokonaisvaikutelma: hyvin hajanaista heittoa. Yhtään kunnollista luonnetta. Eipä tällä juuri kuuhun mennä. Loppupeleissä hämmästyttää kuinka vähän erilaisia halpoja väristyxen aiheita striped-ass babooneille on tarjolla. Ne alkavat toistua jo ennen puoltaväliä. Nenät, penixet, pyllynreijät, ne voi laskea neljän käden sormilla ruumiinaukoista.
ellauri069.html on line 348: Roger Mexiko, Aliluti Morituri (Te Salutant, LOL), Carroll Eventyr, and Thomas Gwenhidwy (sori näitä ei kai ole mainittu) laskeskelevat et Blicero (onko tätäkään häiskää mainittu?) laukaisi 00000 rokettinsa todellista pohjoista kohti (siis Joulupukin maata). Loppupeleissä loput Bliceron juonesta paljastuu. Gottfried (mainizinko jo?) oli roketin 00000 lastina. Das Schwarzgerät eliskä "musta laatikko" oli erikoinen kehto ImupeukkuG-muovista, missä oli Gottfried. Se 00000 vaati ohjausmuuunnoxia ja muita asetuxia koska se kantoi Gottfriediä. Radiozydeemi mahdollisti Bliceron puhua Gottfriedille roketissa, mutta mikään lähetin ei kantanut Gottfriedin ääntä takaisin Blicerolle. Roketti laukastiin, tappaen Gottfriedin.
ellauri069.html on line 384: Toinen vaikeuttava kohta on vainoharhaisuus ja sen kuviteltu vastakohta (oisko se sit autismi? Niin vois luulla, mutta ks. toisaalla...) Tästä puuttuu juonitiivistelmä ja spoilerit, kuten huomaatte. Lukija, tätä ei voi spoilata. Pääläppä on takuulla tuttu tähän mennessä: V-2 rokettien maalit Lontoossa WWII:n lopulla nazaa Amerikan armeijan vakoiluvaihdossa olevan em. Ltn. Alokas Laiskiaisen jöpötysten kanssa. Loppupeleissä Laiskiaiselle selviää tää korrelaatio, ja se lähtee selvittämään asiaa ex-nazi"vyöhykkeelle" eziskelemään "salaperäistä" rokettia nollanollanollanollanolla.
ellauri073.html on line 437: Ja sit David Lipsky väsäs tän "Loppupeleissä susta tulee kuitenkin tietty oma izesi", joka kertoo hengauxesta Wallun kaa kateellisena kakkosmiehenä. On näitä siis muitakin. Lipsky on tunnetuhko kirjailija joka kirjoitti kohtuulliset arvostelut saaneen romaanin ja toimii nyttememin tavistoimittajana.
ellauri096.html on line 893: Loppupeleissä mainitaan hallava suomenhevonen. Ei hallakko ole suomenhevosen väri. Mut voikko ei kuulostas yhtä coolilta.
ellauri132.html on line 788: Loppupeleissä jokainen hahmo tarvii samoja juttuja: ruokaa, suojaa, sexiä - se miten nää perusvaistot pelaa yhteen hahmon egon (pirsoonan) kaa voi askarruttaa tuntikausia.
ellauri135.html on line 397: Viu on demoni Gogolin samannimisessa kauhujutussa, joka voi nähdä kaiken. Khomalla (sankari) razastaa joku noita, joka muuttuu mehukkaaxi neidoxi, ja osat vaihtuvat. Loppupeleissä kehään astuu Krangin näköinen Viu joka on karvainen ja jolla on mustalla maalla töhritty rautanaama. Sen raajat on kuin juuria. Viu käskee nostaa maahan asti roikkuvat silmäluomensa niin eze näkee Khoman (sankari). Khoma ei pysty jättämään kazomatta, Viu näkee Khoman taikapiilopaikan, kaikki pahat henget hyökkäävät, ja Khoma kuukahtaa. Kukko kiekuu, mzue on jo toinen kiekaisu, ja "peikot" jotka ei pääse käpälämäkeen jää kirkkoon nalkkiin. Kirkko peittyy rikkaruohoihin ja pusikkoon.
ellauri142.html on line 668: Viimeisin kehityxen vaiheista on sitten tollanen täysin härmistynyt jumala, jonka ainoo jälelle jäänyt tehtävä on motivoida se, että kunkut ja niiden hännystelijät viettää luxuselämää sillä aikaa kun laahus raataa paskahommissa. Sille paras motivointi on, ettei just tää elämä sunkaan ole ainoa, vaan nimenomaan juuri sulle parempaa on tiedossa, kuha jaxat täällä kiltisti koko aika ahertaa, lopussa sitten luojan kiitos seisoo. Loppupeleissä sitten osat vaihtuvat, ja sulla alkaa olla tosi mukavaa. Kuha nyt et vaan ala napista vielä tässä vaiheessa.
ellauri145.html on line 255: Ollessaan vauhdissa Charlie käytti vihreää peruukkia. Pahoina päivinä skarlataaninväristä puuvaa. Aina koitti hätkäyttää burzhuaata: "Tiesitkö että pikkulasten aivot maistuu ihan pähkinöille?" Ja muuta samantyyppistä. Loppupeleissä se oli niin kanttuvei että sanoi päivää izelleen peilissä. Sen viimeiset sanat olivat: "Antaisitteko sinapin?". Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa.
ellauri152.html on line 229: Kolminkertaisesti mystisessä kohdussa, minne miehet ei pääse, me ollaan juhlittu, yön Astarte, maailman äiskä, jumalten elämän lähde! Mä kerron siitä jotakin, mutten enempää kuin on lupa. Seppelöidyn siittimen ympärillä, n. 120 naista tasapainoilee kiljuen. Vanhat masit on miesten asuissa, toiset on tätitunikoissa. Parfyymien lemut, soihtujen käry kelluu meidän keskellä kuin pilvet. Mä itkin kuumia kyyneliä. Kaikki me heittäydyttiin selälleen Borbeijan jalkoihin. Loppupeleissä, kun uskonnollinen akti oli suoritettu, ja kun sinipunainen siitin oli uponnut uniikkiin karvakolmioon, silloin alkoi mysteeri, muttei siitä sen enempää.
ellauri210.html on line 320: Loppupeleissä Pablosta tuli aika dissosioitunut. Toisin kuin Paloma-tyttärestä joka muotoili autoja ja käsilaukkuja.
ellauri270.html on line 155: Klassikkoelokuvassa siltaa vaanii liittoutuneiden sissipartio. Loppupeleissä se onnistuu räjäyttämään everstin ylpeyden ja länsimaisen sivilisaation monumentin taivaan tuuliin.
ellauri345.html on line 394: Loppupeleissä Benjy kuolaa ankarasti Ottilian pikkupöxyistä:
ellauri347.html on line 635: Freud kuoli suusyöpään liiasta sikarien imutuxesta. Loppupeleissä se vain mökelsi epäselvästi. Laupias lääkäri vei sen piikille.
ellauri348.html on line 371: Kaufmanin teokset tutkivat sellaisia universaaleja teemoja kuin identiteettikriisi, kuolevaisuus ja elämän tarkoitus metafyysisen tai parapsykologisen viitekehyksen kautta. Sukupuoli-identiteetti on myös toistuva teema hänen töissään. Apinat toistuvat Kaufmanin varhaisissa töissä: Being John Malkovichissa Lottella on lemmikkisimpansi nimeltä Elijah; Human Nature -kirjassa Puff kasvatettiin apinaksi; elokuvassa Confessions of a Dangerous Mind, Penny haaveilee apinasta; ja adaptaatiossa alkuperäinen deus ex machina oli suoapina. Loppupeleissä apinat korvautuvat formica sapiens-lajilla.
ellauri398.html on line 1197: Loppupeleissä Peterson on kuitenkin pakana, koska se ei välitä paskan vertaa onko isä taivaassa eli ei. Sellainen peli ei kyllä vetele. Luterilaisina emme voi hyväxyä tällästä humanismia. Periaate tai ihanne voi olla hyvä ihmisen seurata, mutta ei voi rakastaa eikä armahtaa ketään. Peterson ei oikeasti usko mihkään pelastuxeen, eikä se tunne pistoa edes kyljessä niikö Paavali. Jotain vitun stoalaisuutta se edustaa. Se on kapitalisti kuten Seneca.
ellauri403.html on line 315: Loppupeleissä Lakeri palaa varovaisiin neuvoihin, joita hän haluaisi antaa jälkeläisilleen: Heillä ei pitäisi olla liian suuria toiveita lähitulevaisuudessa. Tietysti, hän päättelee, he olisivat luultavasti tulleet tähän johtopäätökseen kauan sitten jopa ilman hänen neuvojaan.
ellauri412.html on line 137: Egypti hoippuu kuin oksenteleva humalainen. Sen vuoksi Egypti ei enää kykene tekemään mitään, ei pää eikä häntä, ei palmunlatva eikä kaislanvarsi. Mikä pahinta, Egypti muuttuu naisen kaltaiseksi. Se säikkyy ja vapisee, kun Herra Sebaot heristää sille viisaria. Aina kun Juudan maa mainitaan, egyptiläiset säikähtävät. Loppupeleissä egyptiläiset oppivat tuntemaan Herran, ja he palvelevat häntä teuras- ja ruokauhrein ja tekevät hänelle uhrilupauksia ja täyttävät ne. Israel kohoaa kolmanneksi Egyptin ja Assyrian rinnalle ja on siunauksena keskellä kaikkea maata. Näkis vaan. No odottakeepa vielä vähän!
xxx/ellauri044.html on line 387: Hänen käsitystään ihmisluonnosta hallizee perinnöllisyysajatus, paha periytyy kolmanteen ja neljänteen polveen. (Vähintään, pitemmällekin.) Tässä paljastuu tri Caireniuxen pieni doktrinäärisyys, joka ei ollut aivan vieras kirjailijattarelle izelleenkään. Loppupeleissä Jutte Cairenius adoptoi junassa tapaamansa yhtä fasistisen pastorinlesken söpön tyttären, joka leikkii niin kivasti sen kanssa lääkärileikkejä. "Meidän lapset on tottuneet ennen maatapanoa rukoilemaan."
xxx/ellauri056.html on line 219: Hemmetisti porukoita. Steerforth sekaantuu Peggottyn perheeseen ja Little Em'lyyn. Hra Micawber polttaa Heepin rysän päältä Traddlesin avulla, josta tuli barristeri. Loppupeleissä Heep saa elinkautisen, Taavi nai Agneksen huomattuaan sen melkoiset avut. Mr Peggotty ja little Em'ly menevät Austraaliaan menestymään, missä Mr. Micawber (joka muistuttaa Dickensin isää Johnua) pääsee veloistaan kunniallisexi virkamiehexi.
xxx/ellauri057.html on line 684: Eino Leino oli elämänsä loppuun asti intohimoinen shakinpelaaja. Helsingin Shakkiklubin talviturnauksessa helmikuussa 1906 hän oli jopa voittanut ensimmäisen palkinnon. Loppupeleissä kosmis-mytologiset runonäyt liikkuivat ”milloin pakanallis-samanistisilla, milloin kristillis-panteistisilla, milloin teosofis-haaveellisilla linjoilla”. Mukana myös erotiikkaa.
xxx/ellauri057.html on line 949: Oikein Jori paskiaiselle, vaik säälix käy Marie-Georgesia. Jori delppaa 86-vuotiaana. Viimeisenä emäntänä eli garde-founa sillä oli joku Teresa Sburelin. Joo se oli vaimo Denisen kotiapulainen vsta 1961, 23 vuotta nuorempi kuin Jori, joten Jori oli sen kimpussa kuin kiiliäinen. Loppupeleissä Teresa otti Jorille äiti Henrietten paikan. Vuonna 1964 Jori tuli hetkexi järkiinsä ja meinas hiihtää jyrkänteeltä alas, mutta Teresa pysäytti sen vahvoilla handuilla. Sehän ois ollu Teresalle katastroofi. Jori sanoi sitä nartuxi, mikä oli kohteliaisuus Jorilta. Kun Jori pöpisi muistelmian mankkuun, Teresa ei saanut enää puhua koko iltana. Jorin punainen lanka olis katkennut. Tai pikemminkin vyyhti. Jos Simenonilla ois ollut textinkäsittelyohjelma se ois voinut tuottaa puolet uuden Maigret kirjan lauseista kopipeistaamalla. Hirvee sika miehexi, mutta rahantunteva. ("mutta" vaiko pikemminkin "ja"?)
xxx/ellauri103.html on line 518: Tässä tulee nyt ämmyrkäinen josta en ollut kuullut sanaakaan, vaikka se on melkein samanikäinen kuin mä ja paljon paljon julkkixempi. Nythän sekin on kohta 70v ja sen tähti on kaiketi jo laskenut. Loppupeleissä sitä oli faceliftattu aivan sikana. Vuoden 2018 jälkeen-kuvassa sillä näyttää olevan leukakuoppa ja pukinparta. Clifford oli vakuuttanut kaikille kazojilleen, miten jonkun toisen lapsen sairaus ja hätä oli itkettänyt häntä niin vuolaasti, että hänen oli ollut pakko käyttää peräpukamalääkettä vähentääxeen silmänalusturvotusta. Tulee mieleen kerta jolloin Seija pakotti mut kokeilemaan Hädensaa (siihen yhteen paikkaan, ei silmän alle, tai no, alle kyllä mutta paljon alemmax) jotta näkisin kuinka kurja on synnyttäneen naisen olo.
xxx/ellauri123.html on line 536: huomioon toisetkin. Jenkit ei tee niin, niistä on otettava mallia! Looking out for N:o 1! Loppupeleissä voi olla paras vaan passiivis-aggressiivisesti vaihtaa puheenaihetta. Jos sä valitat mulle et esim mun tukka on sekasin, se on sun ongelma! On assertiivista kysyä mitä mun muka pitäs tehä sille (ei kuiteskaan lolitamaisesti tälläsellä teiniäänellä). Hienotunteisuus ei ole jämäkkää, eikä me jämäkät olla hienotunteisia. Me ollaan selväsanaisia.
xxx/ellauri127.html on line 443: Loppupeleissä Humbert Humbert tuntee tarvetta samastua Prosper Merriméen nimekkkääseen novellisankariin, jonka koko nimeä ei kyllä kukaan muista, paizi eze oli Hosee. LHC niinkö Wokun projektissa jonka johtajana oli Orava.
xxx/ellauri129.html on line 677: Henry Jones (2 November 1831 – 10 February 1899) was an English writer under the name "Cavendish", an authority on whist and other card games, tennis and other lawn games. Aivan vitun iso hipsterparta muttei wiixiä. Haavuri "Dervishi" Jonesin poikia. Loppupeleissä Henryllä meni aika heikosti.
xxx/ellauri130.html on line 643: Loppupeleissä on kaikki kuvottavaa. Charlie Chaplin M KILL!
xxx/ellauri174.html on line 597: Koneoppiminen, sitä ei sentään Aatami kexinyt, kaunis naama tehään taiteilijan avulla käsipelillä. Sit viä niin sanotusti hänen läsnäolonsa hieno tunnelma, italialaisen runouden "tuoksu di femina". Loppupeleissä jokaisella naisellisella paikalla on ominainen tuoksunsa. On ennen kaikkea kysymys lihan hajun monimutkaisuuden hallinnasta sen kemiallisessa todellisuudessa. Sitä varten kerätään Aliciasta hikeä ja muita eritteitä.
xxx/ellauri208.html on line 451: Loppupeleissä Mikkiä alistumaan käännyttävä iso rehtori alkaa kehua Dominique Auryn eli Anu Saukon em. sexiprujausta. Siitä niteestä Juhani Branderin kaliiperin inselit vallan kiivastuvat, ankarasti ottaa eteen salihousuissa, telttaapa imaaminkin toogassa. Kirja kertoo alistumisesta, suihkii Rüdiger hiljaa Mikin korvaan. Se tuo ennennäkemättömän vahvasti esille sen mullistavan ja yxinkertaisen ajatuksen, että ihmisen suurin onni piilee ehdottomassa alistumisessa. Mitä vittua? Onpa mullistavaa. Islam näet hyväxyy maailman nahkoineen karvoineen, mailma ei ole dukham eikä edes Gotham City odottamassa Batmania, vaan karvaisine patriarkkoineen se on ihan A-okei as is.
xxx/ellauri253.html on line 504: Loppupeleissä on taas sivukaupalla täysin tarpeetonta ase- ym rekvisiittaa. Erikoislyhyt kikkeli ja erikoispitkä emätin. Helikopteriin rynkää kasa siiroja rynkkypenixet ojossa. Achtung! Mutta siellä ei ollut enää keteä. Linnut oli karanneet.
xxx/ellauri259.html on line 414:
xxx/ellauri292.html on line 453: Loppupeleissä Apollonios poistuu ruumiistaan Diktynnan temppelissä Kreetalla ja ilmestyy myöhemmin eräälle nuorelle miehelle osoittaakseen tälle sielun olevan kuolematon.
xxx/ellauri307.html on line 119: Miki Liukkonen päätti päivänsä tässä päivänä muutamana. Miki oli syntynyt 1989, eli ikää ehti kertyä 33 tai oikeammin 4 päivää vajaa 34. Hänen mielipuuhansa oli häpeäminen. Hän häpesi koko ajan ja vähän kaikkea. Hänen mielestään muidenkin olisi pitänyt hävetä. Pollen "Kelpaan tälläsenä" (albumi 169) oli sen mielestä lievää törkeämpää liioittelua. Et kelpaa. Loppupeleissä se joutui pehmustettuun koppiin Auroraan. Mikin kirjat oli aika paskoja.
43