ellauri021.html on line 500: Lapset varsinkin kuulee väärin laulun sanoja. Sinin tulkizemat sanat "turvaa katkarapu, älä tavaraa" on väärin kuultu Lina Sandellin virren alku noin v. 1850. Se on varsin ajankohtainen, nythän kuuluu ostaa palveluita mieluummin kuin kamoja. Katkarapu palvelee luomakunnan herraa tulemalla syödyksi. Ruokajuomaksi suositellaan hengellisiä kastepisaroita.
ellauri021.html on line 502: Tryggare kan ingen vara är en psalm skriven av Lina Sandell cirka 1850 som hon bearbetade 1855, då den trycktes i Andeliga daggdroppar som hon gav ut anonymt. Inspirationen kom då hon som liten flicka en gång kröp upp i ett träd och såg fåglarnas väl dolda bon ("trygga nästet"). Kort efter att texten skrevs drunknade Lina Sandells far under en båtresa i hennes närvaro. Tryggare kan ingen vara.
ellauri258.html on line 299: Giovannino (Giovanni) Oliviero Giuseppe Guareschi (1. toukokuuta 1908 Fontanelle di Roccabianca, Italia – 22. heinäkuuta 1968 Cervia, Italia) syntyi keskiluokkaiseen perheeseen Fontanelle di Roccabiancassa lähellä Parmaa. Hänen isänsä Primo Augusto Guareschi myi polkupyöriä ja maatalouskoneita, äiti Lina Maghenzani oli kansakoulun opettaja. Perheen muutettua Parmaan 1914 perheen isä yritti huonolla menestyksellä uutta alaa kiinteistönvälittäjänä ja teki lopulta 1925 konkurssin, mitä seurasi vuosikymmenen kestänyt oikeusprosessi. Perheen jouduttua talousahdinkoon Giovanninolla oli vaikeuksia viedä lukion käyntiä päätökseen. Koulun jälkeen Guareschi oikoluki ja toimitti fasistilehtiä. Hänen mukanaan muutti Milanoon kenkäkaupan myyjä Ennia Pallini, jonka kanssa hän avioitui 1940. Ehti viettää eri syistä useita vuosia vankilassa Saxassa ja saapasmaassa ennenkuin kuoli sydäriin täytettyään 60.
ellauri339.html on line 174: Lina_Sandell.jpg" />
ellauri339.html on line 178: Seijan lukemassa, Sally Salmisen väsäämässä kirjassa piti laulettaman tämä virsi jäihin pudonneelle lapselle. Mutta mikä sen nimi on ruåzixi? Nyt kun olis Olavin toimittama ekumeeninen laulukirja käsillä, siellä se olisi numerolla 555. Mutta kun se taitaa olla maalla. Laulun on jokatapapaukauxessa sepittänyt Lina Sandell, joka oli Pohjoismaiden tuotteliain virsinikkari. Lina oli erehdyttävästi Hessu Hopon näköinen. Vain tötteröhattu puuttuu.
ellauri420.html on line 597: Auf einem Ausflug zur Abtei Neuburg bei Heidelberg lernte Karoline den bedeutenden Philologen und Mythenforscher Friedrich Creuzer und seine dreizehn Jahre ältere Frau kennen. Nun erhielten ihre Lebensthemen einen Schub – und auch ihre Konflikte. Creuzer schätzte ihre Dichtung und half ihr, diese zu verlegen. Günderrode und Creuzer versprachen sich, einander bis in den Tod zu lieben. „Den Verlust Deiner Liebe könnte ich nicht ertragen“, schrieb die junge Frau dem Forscher in einem ihrer Briefe, die von manchem als die schönsten Liebesbriefe der deutschen Literatur angesehen werden. Doch Karoline von Günderrode konnte sich ein Leben als Professorengattin nicht vorstellen. Und Friedrich Creuzer bemängelte: „Lina schickt sich zur Ehe nicht…“
ellauri428.html on line 437: L'année 1915 l'Italie entre en guerre, ses fils Stefano et Fausto partent au front où Stefano est fait prisonnier, sa mère meurt et la folie de sa femme devient de plus en plus violente. Elle accuse notamment son mari d'inceste envers leur fille Lietta, qui a fait une tentative de suicide et devra être confiée à sa tante Lina, la sœur de Pirandello. Maria Antonietta sera internée en 1919 (elle mourra en 1959). Pirandello a alors cinquante-deux ans.
xxx/ellauri314.html on line 390: Lina Sandell-Berg 1855. | Melodi: Svensk variant (1873) av tysk folkmelodi. Melodins upphovsman är okänd. Den anges vara en svensk folkmelodi, men har troligen tyskt ursprung. Melodin finns i många varianter, vilkas ålder inte kan fastställas. "Fru Toras visa" är från början av 1800-talet, men är enligt Lövgren en pendang till "visan om Jöns", som i sin tur uppges vara från slutet av 1600-talet.
8