ellauri349.html on line 255: Heidi Liehu, Sara Heinämaa ja Eva Korsisaari ovat Saarisen löytöjä, paukuttaa henxeleitä hän. Evan sepustuxet on varsinaista perse/anus klisheetä: miehet on työelämäorientoituneita ja naisten tehtävä on varjella luontoa ja lisääntymistä. Sullon mun luonto. Mitäs läxit.
ellauri349.html on line 783:
ellauri349.html on line 785: Heidi Liehun nuori kiihkeys, Rakel Liehun raju kypsyys. Paradoksien ja valon runoilijat.
ellauri349.html on line 787: Heidi Liehu, suomalainen eksistenssifilosofi, feministi ja runoilija, väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vain 22 vuoden iässä Esa Saarisen oppilaana. Liehun vuonna 1990 tarkastettu väitöskirja käsitteli filosofi Kierkegaardin suhdetta Hegeliin. Se osoittautui yllättävän kuumaxi.
ellauri349.html on line 789: Liehun filosofinen väitöskirja edusti akateemista ilmaisutapaa. Hänen filosofisista kirjoistaan varhaisessa Kirsikankukkia-teoksessa (WSOY 1993) Liehu heittäytyy kokeilevan ja lyyrisen ilmaisun puolelle. Tajunnanvirtaista tekstiä oli kyllä esikoisrunokokoelmassakin ja vähän väikkärissäkin, vaikkei niin paljon kuin Lauri Törhösellä.
ellauri349.html on line 791: Kirsikankukkia-teoksessa näkyy Liehun Pariisin-ajan vaikutus - vaikutteita olivat tuoneet hänelle erityisesti kielen tarkastelun kautta naisen asemaa tutkiva feminismi sekä psykoanalyyttinen ajattelu. Näiden sekä muiden filosofisten ja feminististen vaikutusten ja aiemman akateemisen tiensä pohjalta Liehu kehitti omaa tuoretta näkemystään kansallisvaltioiden maailmasta, joihin ovat usein kuuluneet sodat. Mm. tästä aiheesta hän kirjoitti vuonna 1998 ilmestyneessä 1139-sivuisessa teoksessa Perhosten valtakunta. Myös Hegelin filosofia, joka harsii kokoon kaikenlaisten aiheiden kokonaisuuksia, on ollut Liehulle merkittävä taustavinkki. Perhosten valtakunta-teoksessa Liehu näkee, että ilman epätasa-arvoa on vaikea taata myöskään sotien jatkuvuutta.
ellauri349.html on line 793: Perhosten valtakunta oli ensimmäinen Sphinx-kustantamon (Kustannusosakeyhtiö Sphinx Oy) julkaisema teos. Kustantamon perustivat v.1998 Heidi Liehu ja hänen äitinsä, kirjailija Rakel Liehu. Perhosten valtakunta on filosofinen, feministinen, osin lyyrinen teos, ja se herätti aikoinaan huomiota, ei vaan laajuutensa tähden, vaa ehkä myös siksi, että tämän teoksen myötä Liehu antoi siihenastisista tavoistaan poiketen haastatteluja. Muihin filosofisiin teoksiin kuuluu mm. teos Ihana Kristus (Kirjapaja 2006).
ellauri349.html on line 795: Liehun romaaneissa Rakkaus Pariisissa (Sphinx 2000) ja Cafe Mandarin (Sphinx 2002) ovat läsnä rakkauden ja ystävyyden teemat. Satu Waltarin vaikutus näkyy vahvana.
ellauri349.html on line 797: Runokokoelmissaan Heidi Liehu käsittelee ihmisen elämään kuuluvia, kaikilla pienillä alkuluvuilla jaollisia aiheita, kuten yksinäisyyttä, kaxinnaimista ja kolminaisuutta. Erityisesti myöhemmissä runokokoelmissa heijastuu vahva sidos luontoon. Ekologinen teema on ollut läsnä myös filosofisissa teoksissa, erityisesti teoksessa Perhosten valtakunta. Teoksissaan Liehu on kaiken kaikkiaan siirtynyt aste asteelta kauemmas aikasidonnaisista aiheista, ja ne kysymykset joita hän lähestyy, kuuluvat yhtä hyvin apinan kuin muun luonnon elämään.
ellauri349.html on line 799: Liehun runokokoelmista kahdeksannessa, vuodelta 2011, Luumupuu kukkii, se muistelee sinua (WSOY) näkyy vahvasti isän kuoleman (2008) aiheuttama suru. Tämän teoksen jälkeen seurasi Liehulla pitkä julkaisutauko, koska se sai valtiolta stipendejä. Vasta keväällä 2021 Liehu iski jälleen. Uusia teoksia ovat runokokoelma Luumu- eivaan Omenapuu odottaa minua takaisin (Sphinx 2021) ja Liehun eräänä elämäntyönään pitämä laaja teos, hänen loppuunsaattamansa lääninrovasti Jouko Liehun, hänen isänsä, muistelmat (Jouko Liehu ja Heidi Liehu: Päivieni loppuun asti, Sphinx, 516 sivua). Teos ilmestyi syksyllä 2021. Siihen sisältyvät Heidi Liehun jälkisanat, joissa hän tuo esiin henkilökohtaistakin elämäänsä isän merkityksen valossa. (Mitämitä!? This I gotta see!) Hän liikkuu lyyrisellä tempolla, tajunnanvirran aalloilla ihmisen kuoleman ja surun äärellä. Teoksessa nousee vahvasti esiin hengellinen sanoma, niin isän elämäntien kuin Heidi Liehun jälkisanojen myötä. Läsnä teoksessa on myös elintasopakolaisuuden teema Jouko Liehun vienankarjalaisten evakkovanhempien kautta:
ellauri349.html on line 803: Liehu liehuu vapaana kirjailijana. Taiteen keskustoimikunta myönsi hänelle valtion 25-vuotisen taiteilija-apurahan vuonna 2000. Heidi Liehun äiti on vielä vapaampi kirjailija Rakel Liehu. Eski luki joka ilta jonkun Raakel Liehun runon maallisena iltarukouxena. Silleen illasta tuli huomenta pyhempi ja iloisempi. ”On aika mieletön juttu, että olen saanut elää näin kauan”, 50 vuotta täyttänyt filosofi Heidi Liehu sanoi 2017.
ellauri349.html on line 805: Helsingistä Liehu muutti Porvooseen 2009. Täällä on lähellä lapsuuskesien torppa, jonne hän usein pyöräilee kuuntelemaan lintuja. Tuollaiset kauniit hetket vahvistavat.
ellauri349.html on line 808: Liehun jatkomiete on niin tinkimätön, että häntä alkaa itseäänkin hymyilyttää: ”No, eihän tässä ole tarkoituskaan olla onnellinen.”
ellauri349.html on line 810: Liehu on lujaleukainen, pirun vahva mutta silti hiljainen ihminen, jota valtava huomio aikoinaan hämmensi.
ellauri349.html on line 817: Muutaman muuta kuin kuolemaa koskevan runon poisjättämisellä teoksesta olisi tullut temaattisesti yhtenäisempi, mutta uljaasti Heidi Liehu silti lyyraansa soittaa.
ellauri349.html on line 831: Äiti ja tytär, Rakel Liehu ja Heidi Liehu sommittelevat runoja paradoksaaleista kokemuksista. Yhteistä heille on myös valo-motiivien keskeisyys: mitäpä muuta ihminen ja elämä täällä on kuin suuren valon kajastusta. Runoudessa kuitenkin tapa sanoa on kaikki kaikessa. Nuorekkaassa "kiihkeydessään" Heidi Liehu kirjoittaa sovinnaisesti, ellei latteasti. Rakel Liehun karvaisempi kielimaailma on paljon syvempi ja rajumpi.
ellauri349.html on line 833: Heidi Liehun puppugeneraattori suoltaa metaforia sujuvasti, ja hän haluaa elää joka hetkessä niin täydesti, että sanoo juopuvansa hiekkakäytävistä ja lyhtypylväistä. Kuoleman teemaa hän käsittelee yhtä herkkätuntoisesti ja ulkokohtaisesti kuin kaikki nuoret runoilijat kautta aikojen. Oi-interjektiosta on tullut pöhkö maneeri.
ellauri349.html on line 836: "Tänne vapaata ruhtinasilmaa!" hän huudahtaa tavoittaen riemullista mahtipontisuutta. Tero Liukkonen ei kyllä ole varma oliko tässä puhe pyhästä hengestä vai Jouko Liehun puupasta. Liehun runot ovat monitulkintaisia. Vuosi oli 1992.
ellauri349.html on line 838: Raakel Liehu kirjoitti ensimmäisen riimillisen runonsa kahdeksanvuotiaana. Perheellä oli kotiapulainen, jolle Liehu istui lukemassa runoja keittiön pöydän päällä. Kotiapulainen nauroi, ja se oli Liehulle ”valtava, ihana palaute”. Vasta 33-vuotiaana Liehu julkaisi ensimmäisen kokoelmansa. Sitä ennen tuli avioliitto ja kolme lasta. Tue kristillistä mediaa. Tilaa sanansaattaja.
ellauri349.html on line 841: Liehu hoxasi, että runoudessa ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista heti ymmärtää, mitä runoilija haluaa sanoa. – Mitä parempi runo, sitä useampi tulkinta siitä voidaan tehdä. Hän ottaa esimerkiksi erään säkeensä: Meren rannalla ei voi seistä selin mereen. – Mikä meri on? Se voi olla jumaluus tai rakkaus. Jokainen lukija voi tulkita sen tavallaan.
ellauri349.html on line 844: Liehu R.">Näyte (Raakel) ellauri349.html on line 859: Liehu H.">Näyte (Heidi) xxx/ellauri027.html on line 208: Heidi Liehu liittyy kaanoniin:
xxx/ellauri087.html on line 102: Eräskin Saarisen oppilaista, vain 22-vuotiaana väitellyt Heidi Liehu, muisteli opiskeluaikojaan Helsingin Sanomissa kirjoittamalla, että “jo Saarisen luennot olivat luku sinänsä. Nuo tiistaiset latautuneet jättikokoukset antoivat lisäuskoa paitsi filosofian voimaan myös yliopistoon yleensä. Ne olivat älyllistä ilotulitusta”.
xxx/ellauri091.html on line 449: Orsaken är att Lyra är (eller var) en fiosofie doktorand, liksom Heidi Liehu, som också skrev poesi på sin tid. Nu kommer ingen ihåg henne mera, lika lite som hennes mor, Rakel. En annan orsak är att Lyra är lesbian. Hon tycker inte om att hon ska blöda månatligen, det kommer hon ingen vart med, då hon är lesbian. Det är bara så många blöta dagar bort från BDSM, som är hennes hobby nuförtiden. BDSM med droger.
xxx/ellauri091.html on line 459: Heidi Liehun kertomaa: Aivotutkimusten mukaan luovan kirjailijan aivokäyrät ovat samanlaisia kuin ihmisellä silloin, kun hän saa orgasmin. Perhosten valtakunnassa (1998) Heidi kritisoi postmodernin tieteenfilosofian aivorelativismia. Eiku arvo.
xxx/ellauri091.html on line 461: Tuoreimmassa (sic) itsekkyyden kulttuuria edustavassa teoksessaan Ihmisestä, jumaluudesta ja onnesta (2002) Liehu sanoo suoraan sen, minkä on voinut rivien välistä lukea jo hänen runoistaankin: henkilökohtainen onnellisuutemme on suorassa suhteessa kykyymme rakastaa koko juomakuntaa eläimistä kasveihin asti, lukuunottamatta siis esim. sieniä, ameeboja, bakteereja ja viruxia. Niitä ei tarvi rakastaa. On tää vähän eri onnen teoria kuin Timo Airaxisen. Timo ei tahdo onnea vaan rahaa. Ei jumalaa vaan viiniä ja tonnikalaa. Eikä rakkauttakaan vaan sexiä. Se on pakollista.
xxx/ellauri091.html on line 467: (H. Liehu)
xxx/ellauri128.html on line 321:
Jokaisen meistä on lähdettävä täältä. Sitten työnnetään koiranputkea.
Rakel Liehu
F
KILL!
xxx/ellauri149.html on line 92: Vuonna 1980 Saarinen tuli tunnetuksi ”punktohtorina” Jan Blomstedin kanssa kirjoittamansa kirjan Punk-Akatemia vaikutuksesta. Saarisen julkisuusura jatkui 1980-luvulla muiden kirjojen tukemana: M. A. Nummisen kanssa kirjoitettu Terässinfonia (1981), Epäihmisen ääni (1984), ja Erektio Albertinkadulla (1988). Saarinen levytti myös musiikkia. Vuonna 1984 julkaistiin albumi Filosofia (mukaan lukien laulu Poikarakkaus), jonka kappaleiden sävellyksistä vastasi valtaosin Paajanen ja teksteistä Saarinen itse.lähde? Saarinen myös palkittiin opetusansioistaan Helsingin yliopiston Eino Kaila -palkinnolla. Saarinen auttoi julkisuuteen ohjaamansa, itsensä tapaan poikkeuksellisen nuorena väitelleet filosofian tohtorit Heidi Liehun ja Pekka Himasen. Vuonna 1994 ilmestynyt Imagologies: Media Philosophy (yhdessä Mark C. Taylorin kanssa) on Saarisen kansainvälisesti tunnetuin teos. Imagologies käsitteli postmodernin kulttuurin mediafilosofiaa.
xxx/ellauri149.html on line 96: Saarinen on naimisissa sitä 5-10v vanhemman räjähtäneen näköisen Pipsa Pallasvesan kanssa. Minnes Liisa Karhunen on kadonnut? Pariskunnalla on kaksospojat. Saarisen oppilaita ovat olleet muiden muassa Pekka Himanen, Heidi Liehu ja Mauri Ylä-Kotola (n.h.). Minnes Sara Heinämaa on pudonnut? Sillä ei liene enää riittävästi julkkispojoja, eikä se kenties ole enää tarpeexi nättikään. Sara piti komeasta Merleau-Pontysta.
xxx/ellauri235.html on line 82: "Liehuvat liput"
xxx/ellauri235.html on line 104: "Liehuvat liput"
35