ellauri046.html on line 194: Nuori Söören oli pieni ja pellen näköinen, tukka töröllä et näyttäs pitemmältä. Kuin Tolstoin Lexan a la coq. Haarukka, pisteliäs kuten isänsä. Isä sai raivarin kun Söören kaatoi suolakon. Olletikkin kihlauskin meni perseixi isän takia. Sörkalla ei ollut vielä papin papereita kunnossa. Iskä ei halunnut historian toistuvan.
ellauri185.html on line 611: Ei mitään tule tapahtumaan", sanoo hän lyhyesti ja varmasti. Kaikki ovat kiltisti. Ainoa muutos, mikä tapahtuu, on se, että eräs aivan tarpeeton, hyödytön ja vahingollinen elin on tuhottu, koska sitä ei enää tarvita ja se on vain vahingoksi." Onnexi ei Lexan mielielintä sentään tarvi tuhota, koska se on tarpeellinen, hyödyllinen ja edullinen, ize asiassa ilmainen.
xxx/ellauri137.html on line 148: Se oli aatelisjäbä, orpo aika pienestä. Se oli vähän niinkuin Mikko Helkama, eleli tiluxillaan ja leikkas kuponkeja. Ainiin onhan sizillä vielä se kirja Lapsuus, mulla on se, olen lukenutkin. Se oli aika kiva, ylipäänsä olen Lexan romaaneista kyllä pitänyt.
xxx/ellauri137.html on line 156: Herätyxen jälkeen Lexa kyhäs Kreuzersonaatin, jossa se vaati muita lakkaamaaan naintihommista kuin sitten myöhemmin toisaalla pieni Gandhin Mahatma. Ollaan niinkuin Jeesuxia, ei nussita. Ize se jatkoi Sonjan kanssa vällypainia. Lexa syytti Sonjaa kaikesta, kunnes 80-vuotiaana Lexan viisari viimein väsähti. Siinä vaiheessa Lexa lemahti kuin pukki eikä se pessyt enää jalkojaan (eikä varmaan jalkoväliä). Tästä tragediasta Lexa ehti vielä valittaa Maxim Gorkille. Pukkilauluapa hyvinkin.
xxx/ellauri361.html on line 231: Elokuvasovituxia Lexan sepustuxesta on neljättäkymmentä. Katjushan raportoidusti komiat keuhkot on hyvää kuva-ainesta. Georgismi vaikuttaa pahanlaatuiselta höpsismiltä. Kaikki verot korvattaisiin maanvuokran verotuxella. Mitä vittua, kuten Spencer sanoi, maanomistus on konnuutta. Maa, ilma vesi, tuli on kaikki yhteistä. Vittuun maan- ja mezänomistajat! Mezät kuuluu liito-oraville! Ja viemärit rotille!
xxx/ellauri388.html on line 123: Lexan Ylösnousemus- teoksen (kz. albumi 361) ensimmäisen suomentaja oli Tolstoin ‘opetuslapsi’ Arvid Järnefelt, kuuluisan suomalaisen taiteilijasuvun vanhin iljes, jonka elämänkaari oli samantapainen kuin Tolstoin. Nuorena miehenä kumpaakin houkuttelivat seurapiirit, sangaton spermanlennätin ja makea siitinelämä, kunnes herääminen moraalisiin arvoihin ja yksinkertaisen elämän autuuteen muutti kaiken. Ylösnousemuxen kansissa on nykyään huorahtavia tazkattuja tyttöjä. Ei sentään Lexan puoliveteinen erektio vieläkään.
6