ellauri008.html on line 1037: ja yhä pitenee. Lehtikirvat sikiää kuin kärpäset. Pieniä kakkakikkaroita jättää syöpäläiset lehden pinnalle. Älä edes pyyhi sillä, tukkii pöntön.
ellauri015.html on line 1025: Lasse Lehtinen.
ellauri015.html on line 1057: Lea Lehtisalo.
ellauri019.html on line 215: Jeremiaasta on kokonainen kirjakin. Siinä Jeremia esitti useita pienoisnäytelmiä ala Lea Lehtisalo Eiran keittiössä. Ne kuvas sille sattuneita kurjuuxia. Kuten käynti savenvalajan talossa ja se, että hänen hankkimansa vyö turmeltui. Melkoinen takaisku.
ellauri028.html on line 514: Parkkonen aloitti 1960-luvulla toimittajana Helsingin Sanomissa ja siirtyi sieltä Viikkosanomiin. Kun levikkiongelmiin joutuneeseen Seura-lehteen haettiin päätoimittajaa, ehdotti Otavan kirjallinen johtaja Paavo Haavikko tehtävää Parkkoselle. Seuran päätoimittajana Parkkonen toimi vuosina 1974–1981 ja uudelleen 1985–1990. Parkkonen nosti Seuran Suomen suurimmaksi viikkolehdeksi, mutta lähti sen jälkeen etsimään uusia haasteita. Vuonna 1981 hän kävi perustamassa ja päätoimittamassa Lehtimiesten lyhytikäiseksi jäänyttä yleisaikakauslehti Pikajunaa.
ellauri031.html on line 282: Lehdistön ja ilmaisun vapautta ei Italiassa ole, jos sillä tarkoitetaan vapautta ize kunkin saada mielipiteensä kuuluviin. Yhtä vähän kuin fasismi puuttuu yxityiselämään niin kauan kuin pysyy erossa politiikasta, se kärsii arvostelua ja vastaanväittämistä. (Se on kuin Haju Pisilä.) Fasismin oppositiolla ei ole mitään mahdollisuutta saada ääntään kuulluxi. Lehtimiesten ammattijärjestöjen kautta hallitus hallizee lehdistöä, jota valvovat sitäpaizi maaherrat. Quis custodiet ipsos custodes? No B. Mussolini tietysti! Valvoo ize izeään, aina hereillä.
ellauri032.html on line 201: Pascalin vaaka on yleensä esitetty argumenttina kristinuskon puolesta, mutta koska historia tuntee lukemattomia eri uskontoja ja jumalia laskee todennäköisyys uskoa oikeaan jumalaan. Esimerkiksi imaami voisi käyttää Pascalin vaakaa argumenttina islaminuskon puolesta. Mitä jos jumala onkin iso kana? Lea Lehtisalo perusteli osallistumista Agricolan seurakunnan vanhustilaisuuxiin Pascalin vaa´alla. Tästä voi olla jotakin hyötyä.
ellauri032.html on line 385: Pascalin kartioleikkauxia on taivaankappaleiden radat. Komeetta joka ei palaa piirtää hyperbelin. Semmosen kuin Aniara. Se oli aika ahistava runokirja nuorena. Mainizinkin sen yo-aineessa, jonka ozikkona oli Todennäköisyyxien maailma. Mainizin myös Monodin. Hyvä veto, vaikkei Pascalin. Täydestä meni, uppos lautakunnan lautapäihin kuin veizi voihin. Kirjoitin sen vesirokossa vanhempien sängyssä. Sanoin izeäni agnostikoxi nuorena. Mitähän mäkin olin tietävinäni todennäköisyyxistä lyhyeltä matikkapohjalta. Ei niitä edes opetettu. Ateisti-Airaxisen miälestä agnostikot on pelkureita. Niin ne onkin. Odottelee kentän reunalla kumpi puoli voittaa, ja säntää sitten juhlimaan voittajien kaa. Lea Lehtisalo oli. Ongelma on että pelimiehet ei pidä niistä. Joka eio meidän puolella on meitä vastaan, tää on nollasummapeliä. Ei oo mitään win-winiä, on enintään lose-lose.
ellauri039.html on line 248: oli isokokoinen ja kovaääninen Lehtimäki Pellervontieltä,
ellauri045.html on line 426: Auringon kultainen käsivarsi laskeutui alas kenenkään sitä estämättä, hän sanoi Lehtiselle, ja Lehtinen sammutti savukkeen, sytytti toisen js sanoi: Joo-o. Hän (Herman) lähti pois tietämättä mitä ajatella, ollako vihainen vai nauraako izelleen.
ellauri049.html on line 207: Erittäin suureksi tekijäksi Kailas itse koki nousevan polven aikakauslehti Nuoren Voiman. Aikakauslehden nuorisoa lähestyvä ja osallistava ote osui lukijoihin päätoimittaja Ilmari Jäämaan ohjauksella. Lehti oli monelle aikalaisnuorelle murrosiässä arvokas kanava saada yhteenkuuluvuuden tunne saman henkisisten ihmisten kanssa. Valtakunnallinen Nuoren Voiman Liitto perustettiin 1919. Liitto perustettiin nuorisoa varten, joka uskoi ja halusi edistää isänmaallisuutta, toveruuden ideaalia sekä uutteran työn ja teltoissa harrastamisen piirrettä.
ellauri051.html on line 35: Lehtileikkeitä liimaantui siihen kuin käärmeen sylkeä.
ellauri051.html on line 271: Esimerkiksi Anssi Sinnemäki ja Marko Auer osaavat avoimesti analysoida toimintaansa. Nuorissa taistolaisissa oli idealismia, mutta myös naiivia kumousromantiikkaa. Tarkoitus pyhitti likaisetkin keinot - kuten oli pyhittänyt muun muassa SKP-johtaja Inkeri Lehtiselle todistelun, jolla oma isä tuomittiin kuolemaan.
ellauri055.html on line 853: Hämeenkyrön pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla pernaloora, ohrakakko ja siansivusta tehty kyrönkäristys. Hailii happamii, Kyrön ämmän tappamii... Halavalla ahvenii, hihi, nauroi karjalainen Lea Lehtisalo savolaisia. Cornwallilaiset sanoi Viisikolle että ne on ulkolaisia. Sen kuulee puheesta. Ottootten lapset ohrakakkoo.
ellauri062.html on line 997: Lehtilukusalissa istuu noin 30 asiakasta. Kaikki eivät vielä ole oppineet pyyhkimään siten, että paperi ei lainkaan rapisisi. Silmääni osuu kauhukertomus oppilaiden pipoja takavarikoivasta naisrehtorista (HS 13.11.02). Minullakin on pipo päässä sisällä. Me lehtisalissa enimmäxeen ääneti piereskelevät olemme enimmäxeen syrjäytynyttä väkeä.
ellauri073.html on line 397: Wallace halusi päästä eteenpäin kuin Seija ja Lea Lehtisalo postmodernismin väsyttävästä ironiasta ja metafiktiosta. Sen mielestä hölmöpönttö oli tuhonnut fiktion. Kirjailijoiden pitäis panna pönttö pihalle ja pää oikeasti pukille. Ironia, pokerinaama ja naurettavuuden pelko leimaavat U.S. kulttuuria kiitos teeveen tyhmistävän vaikutuxen. Ironia ja nauru ovat hauskaa ja tehokasta, mutta niihin piiloutuu iso epätoivo ja seisahdus U.S. kulttuurissa, ja siitä tulee aloitteleville kirjailijoille no end of trouble. Wallacekin on vizailija, mutta koittaa kuitenkin tavoittaa yxityisten ihmisten elämäntuskaa virnuilevan naaman takana.
ellauri088.html on line 246: Arto Mustajoki kirjoittaa insändareita tiedelehteen. Ihan tyhjänpäiväisiä, se vaan haluaa nähdä nimensä Tiede-lehdessä. Lehti on sille kuin suurentava peili, josta sen naama näkyy isona. Se tuntee olevansa enemmän elossa. Elävien kirjoissa. Professori Mustajoki on tutkimuksen yleistajuistamisen puolestapuhuja. Hän osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, laatii tietokirjoja ja nauttii esiintymisestä.
ellauri093.html on line 414: Helluntaiystävien lehti Voitto-Sanoma ilmestyi pitkälle 80-luvulle asti. Sen päätoimittaja oli Vilho Pylkkäsen kuoleman jälkeen vuodesta 1958 alkaen hänen poikansa Olavi Pylkkänen. Kuvaavaa on, että lehdessä ei erityisemmin määritellä julkaisutahoa. Aikaisemmissa lehdissä tulee selitteenä nimen alla HENGELLINEN KUUKAUSIJULKAISU, myöhemmissä HENGELLINEN AIKAKAUSLEHTI. Lehti ilmestyikin alkuvuosikymmeninä kerran kuussa.
ellauri093.html on line 602: Sinä aamuna jona pastori Frederiksenin ja Neiti Nielsenin kanssa ajoin autossa Fyenin tasaisia maanteita pitkin Søllingeen, luonto kukki ja taivas säteili ja sydämeni oli täynnä kiitollisuutta tämän maallisenkin elämän täyteydestä - vaikka eräs rakas hauta onkin matkani päämääränä. Pastorinrouva oli sydämmellisenä vastassa. Päivällinen oli valmiina, ja sen jälkeen minut lähetettiin rauhalliseen yläkerran huoneeseen nukkumaan päiväunia. Lehtimajassa joka oli luovutettu Povisen lesken ja tyttären asunnoxi kohta astuikin meitä vastaan hento, pienexi kutistunut nainen. Toinen silmä ja hiukan vinoon vetäytynyt suu kielivät lievästä ajatusten katkeamisesta. Hänen yllänsä oli vanhakuosinen musta puku ja päässä yhtä vanhanaikainen liian pieni olkihattu.Kaiken tuon huomasin saman tien tyytyväisenä. Hän on meidän ristimme, ämmä sanoi vielä vammasesta tyttärestä. Noniin, kuinka toisin oisi kaikki jos Povisella oisi käynyt parempi viuhka, sanomatta nyt kenen kaa. Leski esitteli sotasaaliita. Tässä on Sysmän kirkon sisäkuva. Tuossa Autotalon varakkaiden Montosten lahjoittama ruma kuparipakote. Tuolla Sirkka-tädin Israelista tuoma lampukka. Olisi ollut puhelemista kauniista esineistä vaikka kuinka pitkältä.
ellauri102.html on line 668: Launched in 1972 by Gloria Stone´m, Ms. continues to be the most recognized feminist publication in the nation. 59 percent of women identify as feminists, as do 33 percent of men, signaling strong interest in le femmine. Ami luki ruozalaista Femina-lehteä. Olisi se varmaan lukenut Ms-lehteäkin, mutta se ei ollut vielä ilmestynyt. Mummilla oli Me Naiset -lehtiä. Kristina aloitti Mona Lisa -lehden toimittajana. Naapurin isokokoinen emäntä Lehtimäki oli Anna-lehden päätoimittaja, kunnes se siirtyi Maalla-lehden päätoimittajaxi. Me saatiin siltä irtonumeroita ja salavittuilua lahjaxi.
ellauri110.html on line 207: Mäntti Mäjähderin sisko Mäjähder-Tarkka-Reenpää astuu kuvioihin. Siitä lienee ollut puhetta Mäntin yhteydessä? Joo, täällä.. Bonnierin ostettua WSOY:n Leena joutui kansanvälisiin tehtäviin. WSOY:n ostanut Bonnier ei ole mikään enkeli, kirjoitti Suomen Kuiva Lehti. No ei, Bonnier on kitupiikki jutku. Osti Akateemisen ja ajoi kuralle alta aikayxikön. HS ajoi alas WSOY:n ja möi sen sitten jutkulle. Siltala ja Teos lähtivät kuin rotat laivasta. Lyön vaikka tonnin vetoa että Hannu weti silloin tällöin wiixeen Leena Mäjähder-Tarkka-Reenpäätä.
ellauri110.html on line 595: näin ihmiset toistansa lähemmän vie; ja täällä meidän on eläminen ja annoit sa armahan syntymämaanLehtisen Hiljan,
ellauri110.html on line 733: Hande diggaa L. Onervan eli Hilja Lehtisen runoja. Hilja eli 90-vuotiaaxi pikku eukkosexi ja lepää nyt Hietaniemessa Leevi Madetojan hännän alla. Yxi Hiljan kokoelmista on nimeltään Jerufalemin fuutari. Hilja oli varmaan lukenut Isak Julinin 1907 julaiseman vihkosen tästä fuutarista. Melvillekin luki saman vihkosen ja pani Moby Dickin tappajaxi Ahasveruxen. Moby oli syönyt munat siltä, siitä katkeruus.
ellauri112.html on line 750: Lehtipojat kauppasivat Herlinin sanomia Stokkan edessä. Sanon ei ole ei tule eikä tilata. Seija häpeää. Postissa tuli näytenumero, jonka avulla voi havainnollistaa mixi.
ellauri115.html on line 762: Hyvin perustellusti epäillen izeäni ainoa asia jota mä pyydän Jumalalta, tai paremminkin edellytän sen oikeusistuimelta, on korjata mun eranto jos mä purjehdin väärään suuntaan, jos se errori on mulle vaarallinen. Rehellisesti sanoen, mun ei tarvi olettaa olevani erehtymätön; mun mielipiteet jotka näyttää musta tosilta voi olla ihan valetta; sillä mikäpä mies ei tarrautuisi omiin uskomuxiinsa; ja kuinka monet miehet on samaa mieltä mistään? Harha-aistimus joka pettää mua voi tosiaankin lähtöisin musta izestäni, mutta vaan Jumala voi poistaa sen. Mä olen tehnty kaikkeni yltääxeni totuuteen, mutta lyhkösenä mä en ylety sen lähteeseen; onxe mun vika jos mun voimat ei riitä enkä mä pääse eteenpäin kuin Lea Lehtisalo; nyt on totuuden vuoro uida mun liiveihin.
ellauri118.html on line 1060: Me siteeraamme teeveen myöhäisfilmejä. Me olemme paskiaisia. Se miltä rakkaus tuntuu jää aina likiarvoxi. Vittu että tää on likilaskunen. Peggy haluaisi olla häpeämätön. No sitähän se on. Toivoisin et mä näyttäytyisin paremmassa valossa. Niinku siinä leffassa. Happamia ilmeitä. Paljon enemmän panoa. Nuorempia ja nätimpiä ihmisiä. Tehkää kaikin mokomin showrunnerit kirjasta mitä vaan kuha tulee nimeä ja pätäkkää. Lehtineekeri Luke häipyy mielestä ja Peggystä tulee yhä uskonnottomampi. Besame, besame mucho, besame como fue esa la ultima vez. Vaik tuleehan niitä aina uusia. Tää kirja koskee lisääntymistä muttei sillä ole mitään tekemistä lasten kaa. Lapset Peggy panee shredderiin.
ellauri147.html on line 83: Having completed her university studies, Tyynni took up the teaching of Finnish in evening classes, but the urge to write proved stronger than the duty to teach. Her first poetry collection, Kynttilänsydän (‘Candlewick’), was published in 1938. Two years later she published a second collection Vesilintu (‘waterfowl’). With the outbreak of war, her poetry changed: Lähde ja matkamies (’The spring and the traveller’), Lehtimaja (‘The arbour’) and Soiva metsä (‘The ringing forest’) all reflected the defensive spirit of the country. Tyynni also depicted womanhood, the experiences of women in childbirth and motherhood. Later feminist research in particular has praised Tyynni as a pioneer for her lyrics dealing with childbirth.
ellauri160.html on line 698: Martina Aitolehti, Susanna Ingerttilä (ex Sievinen), Henna Kalinainen, Sara Sieppi, Anni Uusivirta, Susanna Penttilä, Maisa Torppa, Marianne Harjula, Iida Ketola ja Susanna Ruotsalainen Viidakon tähtöset -televisiosarjan lehdistötilaisuudessa Helsingissä 1. maaliskuuta 2012. © Lehtikuva
ellauri276.html on line 486: Vuonna 1952 Kavanagh julkaisi oman aikakauslehtensä, Kavanagh´s Weekly: A Journal of Literature and Politics, yhdessä veljensä Peterin kanssa ja hänen rahoittamana. Se ilmestyi noin 13 numeroa 12. huhtikuuta 5. heinäkuuta 1952. Vuonna 1954 kaksi suurta tapahtumaa muutti Kavanaghin elämän. Ensin hän aloitti kunnianloukkausoikeudenkäynnin The Leader -nimistä lehteä vastaan, koska se julkaisi nimettömästi kirjoitetun profiilin hänestä alkoholisienenä. Kavanagh oli tehnyt lukuisia vihollisia elokuva- ja kirjallisuuskritiikissaan ja kirjoittanut puheita virkamieskuntaa, taideneuvostoa ja irlantilaista kielen liikettä vastaan, joten teoksen mahdollisia tekijöitä oli monia. Aiemman kunnianloukkauskokemuksensa perusteella hän uskoi saavansa tuomioistuimen ulkopuolisen sovinnon. Lehti palkkasi kuitenkin entisen (ja tulevan) taoiseachin ja oikeusministerin (1926–1932)John A. Costello heidän asianajajakseen, joka voitti tapauksen, kun se tuli oikeudenkäyntiin.
ellauri285.html on line 596: Brittiläinen The Times -lehti kertoi sunnuntainumeronsa etusivulla Israelin valmistaneen salaisessa tehtaassa 20 vuoden aikana noin sata ydinpommia. Lehti perusti uutisensa Mordechai Vanunun antamiin tietoihin. Israel kiisti tiedot.
ellauri308.html on line 208: Tuominen joutui yksin vastaamaan keskellä Tampereen taisteluja punaisten tiedotuksesta. Ei ihme että hommat meni perseelleen. Hänen mennessään punakaartin esikuntaan ilmoittamaan, että lehden tekeminen oli mahdotonta, esikunnassa oli täysin kaoottinen tilanne. Ylipäällikkö Hugo Salmela oli juuri haavoittunut vakavasti kranaattilaatikon räjähdettyä ja uusi ylipäällikkö Verner Lehtimäki vihaisena naama noessa pakotti Pojan jatkamaan tyhjäntoimitusta.
ellauri308.html on line 233: Poika Tuominen oli ohrana. Sodan jälkeen hän kiersi puhumassa ja organisoi neuvostovastaista propagandaa. Päätoimittajakaudellaan Tuominen kiinnitti Kansan Lehden toimittajiksi muiden muassa Urpo Lahtisen ja Erkki Kanervan. Lahtinen perusti myöhemmin Tamperelainen-lehden ja Lehtimiehet-yhtiön, ja Kanerva tuli tunnetuksi pakinoitsijana nimimerkillä Jammu ja Yrjö-kirjoillaan.
ellauri308.html on line 812: Viimeisinä vuosina Äikiän kirjoitustyö jäi vähäiseksi alkoholismin vuoksi. Kommunisti-lehden päätoimittaja Inkeri Lehtinen kirjoitti artikkelissaan hautajaisista, että ”koko kansanvaltainen Suomi oli saattamassa suurta johtajaansa”.
ellauri325.html on line 416: Kivimiehen vanhemmat olivat urakoitsija Enok Mattila ja Maria Paavola ja puoliso vuodesta 1949 Kaarina Saarnivaara. Päästyään ylioppilaaksi hän osallistui 1919 vapaaehtoisena Viron vapaussotaan, ja näistä kokemuksistaan hän kirjoitti 1921 ilmestyneen esikoisteoksensa Sotureita. Kivimies opiskeli jonkin aikaa Helsingin yliopistossa mutta ryhtyi sitten vapaaksi toimittajaksi. Toimittajanuransa aikana hän kirjoitti kolumneja noin 50 eri nimimerkillä lehtiin Uusi Suomi, Suomen Kuvalehti, Kuva ja Seura. Lehtivalikoimastakin jo oikispaskiaisen tunnistaa.
ellauri331.html on line 316: Lokakuussa 2014 The Moscow Times päätti keskeyttää tilapäisesti verkkokommentit, koska loukkaava ja liiallinen Venäjä-mielinen trollaus on lisääntynyt. 2015 Sanoma Oy möi Moscow Times LLC:n Damyan Kurjatseville viime hetkellä. Lehti lopetettiin 2107. No ei, kyllä se kituuttaa vieläkin entisellä omistuspohjalla. SDerk Sauerilla on 19% osakkeista, mutta Jao on vain bulvaani. Following the passage of a law restricting coverage of the Russian invasion of Ukraine in March 2022, the newspaper moved its main editors to Amsterdam. Eli ei tämäkään enää kuulu tänne.
ellauri331.html on line 544: Lehtiä epäiltiin yhteistyöstä Venäjän presidentin hallinnon kanssa hallitusta tukevien nuorisoliikkeiden ja niihin liittyvien henkilöiden toistuvien julkaisujen jälkeen. Vuoteen 2013 mennessä kaikki Ridusin perustajahenkilöt oli jättäneet organisaation, ja myyntipiste laskeutui edelleen hallituksen tueksi. Sivusto alkoi säännöllisesti julkaista kompromettoivia juoruja oppositiopoliittisista hahmoista, ja tätä taustaa vasten se poistettiin Medialogian luokituksista. Huhtikuussa 2013 Maxim Deputatov jätti lehden, minkä jälkeen Ridusin toimituksellisesta politiikasta tuli entistä hallitusmyönteisempi.
ellauri331.html on line 546: Lehti on julkaissut muun muassa sellaisia perusteettomia väitteitä, kuten että Vesyoly Molochnik -maitopakkaukset edistävät lasten homoseksuaalisuutta, että venäläisten pommitukset lastentarhaan Donbasissa vuoden 2022 hyökkäyksen aikana Ukrainaan oli "ukrainalainen psyoppi", ja että amerikkalaiset laboratoriot tekivät Ukrainassa yhteistyötä Ukrainan joukkojen kanssa biologisten aseiden sijoittamiseksi Venäjää vastaan. Eivät tehneet, omin nokkineen ne hääräsivät kotikonnulla.
ellauri343.html on line 218: Mietin, jos sota kesti marraskuusta maaliskuuhun, mikä kuukausi se on videolla? Lehti koivussa? Suomalaiset rakastavat valehdella!
ellauri351.html on line 303: Taleb väittää, että tilastotieteilijät voivat olla pseudotieteilijöitä harvinaisten tapahtumien ja räjähdysten riskeissä ja peittää epäpätevyytensä monimutkaisilla yhtälöillä. Tämä asenne on herättänyt arvostelua: American Statistical Association omisti The American Statistician -lehden elokuussa 2007 ilmestyneen numeron The Black Swanille. Lehti tarjosi sekoituksen ylistystä ja kritiikkiä Talebin pääkohdista, keskittyen Talebin kirjoitustyyliin ja hänen esitykseensä tilastokirjallisuudesta. Clemsonin yliopiston matematiikan professori Robert Lund kirjoittaa, että Black Swan -kirjassa Taleb on "ajoittain holtiton ja joutuu suurenmoisille liioittelemille; ammatillinen tilastotieteilijä pitää kirjaa kaikkialla naiivina". Lund kuitenkin myöntää, että "on monia kohtia, joissa olen samaa mieltä Talebin kanssa", ja kirjoittaa, että "kirja on pakollinen" kaikille "rahoituksesta ja/tai filosofisista todennäköisyyksistä etänä kiinnostuneille".
ellauri398.html on line 489: Jeesus oli koko kaivonkannella sattuneen yhdynnän ajan Jeesus, Jumalan Poika. Samoin meitä kutsutaan olemaan koko ajan joka paikassa ja aikana Jumalan poikia, Jeesuksen seuraajia, kristittyjä, joilla on koko ajan ”kaivonkansiakti” käynnissä. Kysymys: Jeesus levähti kaivolla ja "kohtasi" siinä kaivonkannella samarialaisen naisen. Missä paikoissa sinä levähdät? Älä hötkyile. Rauhallisemmalla tahdilla ehtii paremmin "kohdata." Kysymys: Huomioitavaa on myös se, että Jeesuksella ei selvästikään ollut kiire. Onko se myös yksi avain naisihmisten "kohtaamiseen?" Voiko kiire estää "kohtaamiset?" Voisiko yksi askel olla, että rauhoittaisi ja karsisi kalenteria? Mitä jos vähemmän onkin enemmän? Ole niin kuin Jeesus – tyttöjen "kohtaamisten" mestari ja ihmisten moninkertaistaja. Anna tyttölasten tulla tykösi. Donkki on alakouluikäisille lapsille suunnattu raamatunluku- ja harrastelehti. Donkki-lehdessä keskitytään uskon perusasioihin mielenkiintoisella ja lasten maailmaan sopivalla, turvallisella tavalla. Lehti onkin loistava apuväline kotien kristillisen kasvatukseen sekä seurakuntien lapsi- ja varhaisnuorisotyöhön. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä 64-sivuinen Donkki on pullollaan mielenkiintoista luettavaa. Lehdessä tutustutaan Raamattuun reippaiden kaverusten Donkki-aasin, Sakun ja Ruutin kanssa. Donkki-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Jokaisella numerolla on oma teema, jota käsitellään tarinoiden, raamatuntekstien ja tehtävien avulla. Lisäksi Donkissa on runsaasti kiinnostavia palstoja harrastuksiin, ystävyyteen, taskuaskarteluun ja kokkaukseen liittyen. Donkki-lehden raamattuaukeamat sopivat sellaisenaan raamattuopetukseksi, aamunavaukseksi tai vaikka hartaushetkeksi. Lehden pohjalta voi myös pitää vaikka kokonaisen lastenleirin opetuksineen, pajoineen ja esileikkeineen. Donkki-lehden avulla haluammekin palvella seurakuntien lapsi-, jannu- ja varhaisnuorisotyöntekijöitä sekä vapaaehtoisia ja isosia. Kristillinen lastenlehti Donkki lakkautetaan kevään 2024 numeron jälkeen.
ellauri420.html on line 257: Lehtikuvassa Malraux seisoo urhean stuertin näköisenä vanhentuneiden Potez lendekoiden vieressä. Itse Antero ei ollut lentäjä, eikä edes väittänyt olevansa sellainen, mutta hänen johtajuusominaisuudet näyttävät tunnustetun, koska hänestä tehtiin España-lentueen laivuejohtaja.
ellauri433.html on line 141: Kun sanat sakenevat, ne alkaa hangata. Janne taitaa luulla että etymologian avulla voi jotenkin kellua hankausten ylä- ja ulkopuolella. Ei kyllä voi. Sanat on sanoja, perseet perseitä. Jos jokin hankaa kankkua, ei siinä ole kyse nilkin väärinymmärryxestä. Koska Janne kirjoittaa kolumneja ja esiintyy televisiossa, hän on vähintäänkin potentiaalinen paskapää. Toukolan homot äänestivät 85-%sesti Pekka Haavistoa. Extreemiä. Jannen vaimo kyllästyi Jannen sanasalaattiin jä läx. Vetelys ei pidä huolta puutalosta, se saa lahota. Tärkeintä on naputtaa lisää sanoja. Janne ei myönnä olevansa pikkuporvari, kuten ei liioin kaimansa "Öö" Plumpstet. Kyllä me olemme. Kun Kaisa Häkkinen nuolee lusikan voi Janne tulla Tiede-lehteen tilalle. Se jorisee oudon taatamaisesti noinkin nuorexi miehexi. Miehessä on ainesta Sillanpääxi. Janne käyttää poikkeuxia kumoamaan sääntöjä, kuten Uuden Suomen kolumnisti Matti Lehtinen, joka on ilmastotolvana. Janne on mm. #metoo mies. Se on oikeastaan aika luotaantyöntävä. On se surkeeta.
ellauri434.html on line 589: Jerusalemin kv. kristillisen suurlähetystön vuotuinen kohokohta, lehtimajanjuhla, alkaa sunnuntaina 9. lokakuuta. Tänä vuonna juhla järjestetään kolmen vuoden tauon jälkeen paikan päällä Israelissa, jonne odotetaan reilut 2 000 osanottajaa yli 70 eri maasta. Lisäksi lehtimajanjuhla välitetään tuhansille kristityille internetin välityksellä. Mutta miksi lehtimajanjuhla on meille tärkeä? Miksi tuhannet kristityt saapuvat joka vuosi Jerusalemiin juhlimaan lehtimajanjuhlaa? Siksi, koska tällä raamatullisella juhlalla on suuri merkitys ei ainoastaan Israelille vaan kaikille kansoille. Yksi ilon aihe on sukkotiin ajoittuva sadonkorjuun vaiheista tärkein eli syksyn sadonkorjuu Israelin maassa. Mutta kaikki niiden pakanakansain tähteet, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, käyvät vuosi vuodelta sinne ylös kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa. Lehtimajanjuhla, eli sukkot, on ainutlaatuinen juhla, koska silloin myös pakanakansat on kutsuttu Jerusalemiin ylistämään Herraa tänä ”säädettynä aikana”. Sukkotiin sisältyy mahtava profetaallinen lupaus messiaanisesta ajasta, jolloin koko maailma viettää tätä juhlaa viitaten tuohon mahtavaan hetkeen, jolloin Jeesus istuu Daavidin valtaistuimelle Jerusalemissa.
xxx/ellauri010.html on line 648: Toinen variaatio, joka oli nähtävästi tullut kääntäjien listalle, tyyliin "hyvä IBM:n lehtihylly". Höh. Lehtihyllyllä ei ole edes pyllyä. Tyhmä robotti. Ehkä sen mielestä hyllykin on seksikäs. Antenni pystyssä se nuuhkii hyllynväliä.
xxx/ellauri027.html on line 396: Kirjoittajina on teoksen toimittajien ohella järeä ryhmä ykköskentän professoreita, tutkijoita ja muita vaikuttajia: Ilkka Niiniluoto, Sami Pihlström, Sara Heinämaa, Sam Inkinen, Mauri Ylä-Kotola, Mark C. Taylor, James Wilk, Kirsti Lonka, Rachel Jones, Raimo P. Hämäläinen, Tuuli Lehti, Heikki Peltola, Tapio Aaltonen, Saku Mantere, Makke Leppänen, Päivi Partanen ja Ollis Leppänen. Haastatteluiden kautta mukana ovat Matti Alahuhta, Jorma Ollila, Pertti Korhonen, J. T. Bergqvist, Rosa Liksom, M.A. Numminen ja Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri. Oman tervehdyksensä esittävät Howard Gardner, Bill Damon & Anne Colby ja nobelisti Edmund Phelps.
xxx/ellauri027.html on line 1073: Eskin opetuslapsi Tuuli Lehti (hah! nimestä tulee mieleen yx aika verinen ranskalaisen sarjakuvan naissankari, jota satuin just lukemaan, kun löysin sen ranskan proffan jakoon jättämistä kirjoista - tod.näk mun luokkakaverin pikkusiskon Mervi Helkkulan vanhoja, nimittäin Plume aux Vents) auttoi Eskiä tiivistämään kaiken kolmeen pointtiin, Alex Stubbin mielixi:
xxx/ellauri027.html on line 1093: ET-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1973. Lehti oli suunnattu varttuneelle väelle, ja lyhenne ET tuli sanasta Eläketieto, jota käytettiin lehden alaotsikkona. Vuonna 1982 alaotsikoksi muuttui Elämäntaito, jota käytettiin 1990-luvun puoleenväliin saakka. 2010-luvulla alaotsikkona on Enemmän tarinoita. 2020-luvulla Ennen tuhkausta.
xxx/ellauri056.html on line 182: Lopullinen käänne ammattikirjoittamiseen oli pääsy Taideteolliseen korkeakouluun. Nuorisokirjailijana hänellä on yksi ehdoton esikuva: Tuija Lehtinen. Omista kirjoistaan Katri Manninen pitää eniten nelikosta Sikabileet (WSOY 1996), Megakesä (1997), Bittitiikeri (1998) ja Supersivari (1999).
xxx/ellauri056.html on line 695: Joskus 1970-luvun alkupuolella naapurin emäntä Kerttu Syrjälä tuli uskoon ja tilasi Matin kotiin Hyvä Sanoma -lehden. Erityisesti Mattia kiinnostivat entisten ryyppymiesten uskoontulokertomuxet. Lehti tulee meille vieläkin, Matti kertoo innostuneena. Täydellinen jumalankieltäjä en ole koskaan ollut, Matti muistuttaa. Matti kertoi Kaleville tulevansa seurakuntaan. Kalevi oli tottunut Ma----
xxx/ellauri057.html on line 217: Hilja Lehtisen elämä
xxx/ellauri057.html on line 219: Hilja Lehtinen tai tunnetummin L. Onerva oli runoilija, kirjailija, suomentaja ja kriitikko. L. Onerva on ollut rohkealla sanoituksellaan esikuva monelle naislyyrikolle. (Olipa setämäisesti sanottu!) Hänen runotuotantonsa määrä on järisyttävä: yli satatuhatta runoa. Kirjoittamisen lisäksi hän maalasi akvarelleja ja teki piirroksia. Pääosin sitten pimpolassa. Varmaan enimmäxeen jööttejä. Julkaistavaxi kelpaamattomia kuin Jöötin ja Aatun tuherruxet.
xxx/ellauri057.html on line 221: Tämä esittely tulee nilkiltä. Hilja on 1 nilkin 375 humanistista vaikkei edes valmistunut. Päivän humanisti Patun syntymäpäivänä. Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa Lehtinen opiskeli hetken lääketiedettä, mutta opinnot painottuivat estetiikkaan ja ranskan kieleen. Hän ei kuitenkaan valmistunut yliopistosta, vaan kirjoittaminen vei mennessään. Nilkin mieleinen, tuotti tuhottomasti vasemman jalan saappaita joita nilkkimäiset hallintoihmiset voivat helposti ynnätä ja tilastoida.
xxx/ellauri057.html on line 223: Hilja Onerva Lehtinen (L. Onerva), 28. huhtikuuta 1882 Helsinki – 1. maaliskuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen runoilija. Hilja kirjoitti myös novelleja ja romaaneja sekä toimi suomentajana ja kriitikkona. Teoksissaan hän käsitteli usein naisen elämään kuuluvia vapauden ja sitoutumisen välisiä ristiriitoja. Hilja oli myös Armas Mustosen monivuotinen leipäsusi.
xxx/ellauri057.html on line 225: Hilja oli vanhempiensa Johan ja Serafina Lehtisen ainut lapsi. Hänellä oli vain muutamia muistikuvia äidistään, sillä tämä joutui mielisairaalaan Hiljan ollessa seitsemänvuotias. Tämän jälkeen Hiljaa hoiti hänen isänäitinsä, josta tuli isän tapaan Hiljalle hyvin läheinen. Isä muutti 1893 Karhulaan sahalaitoksen isännöitsijäksi, mutta Hilja jäi Helsinkiin koulunkäynnin vuoksi. Hän kävi pikkulasten koulua ja aloitti yhdeksänvuotiaana Helsingin suomalaisen tyttökoulun valmistavalla luokalla. Vuonna 1893 Hilja aloitti viisivuotisen tyttökoulun. Seija kävi samaa koulua. Siitä on vielä plaketti koulun seinällä Runskilla.
xxx/ellauri057.html on line 234: Newlyweds Hilja Lehtinen and Väinö Streng
xxx/ellauri057.html on line 252: Lehtikuvassa nykerönenäinen vanha Hilja lukee ison hatun alta paperista puhetta Leevin pazaan paljastuxessa. Vai onkohan se runo. Ja kuule Leevi vielä 1 asia, kuuntele nyt tarkasti: Haista paska!
xxx/ellauri057.html on line 1203: Meidät käskettiin riviin pihalle, kertoi tyytyväisenä Lea Lehtisalo senaikaisesta naisvoimistelusta. Suomalainen nuori lyyrikkopolvi ei koskaan löytänyt sitä avantgardistista ilmaisua, minkä suomenruotsalainen modernismi tahallaan avasi.
xxx/ellauri091.html on line 53: Ärtynyt paxusuoli ja ohut tukka ovat heikot kohtani, tunnusti Lea Lehtisalo. Ja verenpaine. Hän oli nöyrä ihminen. Samoja kärsimyxiä oli Gerard Manley Hopkinsilla, joka marisi niistä aika paljon ellei enemmän.
xxx/ellauri091.html on line 172: Hilja Haahti sai Valtion kirjallisuuspalkinnon 1926. Haahden syntymäkodin paikalla (Kasarmikatu 1) olleen talon muistolaatta paljastettiin 1957. Iäkäs kirjailija oli itsekin paikalla vaikka puolisoineena. Myöhemmin hänet on tunnettu lisänimillä Haukotuttava Hymistelijä ja Suomen Kuivin Lehti.
xxx/ellauri103.html on line 421: vuoden 1999 marraskuussa lehdissä nostettiin esiin Rowlingin epäonnistunut avioliitto, kun hänen entistä aviomiestään oli haastateltu. Lehtien toiminta suututti Rowlingia ja sai hänet suhtautumaan entistä varauksellisemmin julkisuuteen.
xxx/ellauri116.html on line 330: García Márquez opiskeli aluksi lakia. Kirjoittaminen oli hänestä kuitenkin kiinnostavampaa, ja niinpä hän keskeytti lakiopinnot ja alkoi työskennellä sanomalehtitoimittajana. Lehtityö vei García Márquezin Eurooppaan. Palattuaan hän meni naimisiin Mercedes Barcha Pardon kanssa.
xxx/ellauri123.html on line 836: luukyhmyiseen ranteeseensa. Lehti pakeni
xxx/ellauri126.html on line 179: Paula Salomaa on ikävän näköinen viivasuu joka nuolee paasatessaan alahampaita. Sen Robin Valtteri Lehtinen on mikäli mahdollista vielä limaskamman näköinen. Näistä tulee mieleen se toinen voimakaxikko, bumzibum ja läski Ritva Enäkoski. Ystävä Ritva Enäkoski: ”Marco Bjurström osaa olla paskamainenkin”.
xxx/ellauri127.html on line 245: Kallen oma näppäämä herutuskuva Liisasta. Liisa Lehtisalon näköinen?
xxx/ellauri130.html on line 691:
| Kyllä tämä kuoleminen on sitten vaikeaa. | Lea Lehtisalo, ei läheskään v.s. | F | KILL! |
xxx/ellauri139.html on line 863: Mut Millevoyen vahvuusalue oli valitusvirsissä. Sen 10. kokoelma jossa oli Mamman rakkaus, Hylätty majala, Tuhottu halko, Lupaus, Matkamuisto,. Kuoleva runoilija ja Lehtien putous, on sen talangin täydellisin ilmaus.
xxx/ellauri139.html on line 864: Millevoye oli herkkä; se rakasti luontoa, ilmaisi mieluusti 1-kertaisia tunteita, kyhäili liikuttavia tauluja. Apinan sielun masixisia kieliä on sen koommin soitettu vahvemmalla haballa; silti vittu jotkut sen biiseistä ansaizee jäädä jälelle. Lehtien putous olisi pikku herkkupala ilman tota onnetonta Epidauroxen oraakkelia.
xxx/ellauri195.html on line 333: Nyt on maailman vahvin Nalle Höblälle hyvin hyvin vihainen. Lehti on tyyten vapautunut edistyxellisistä ahimsa-kammizoista, kiitos savolaisen iltapulun ja Ukrainan. Ryssäviha ja natomyönteisyys ovat aivan tapissa. Lars Sonck (sama joka suunnitteli Anja Virran sisäremontin ) medioi että Ruozissa on Nallen kriminaalipolitiikka epäonnistunut: Ruozalaiset puolueet alkaa mamupaineessa olla yhtä mieltä sitä ettei värivammaisia konnia pidä hyysätä ja tarjota niille mies ja ääni demokratiaa, vaan hirttää. käristää sähkötuolissa, myrkyttää tai ampua mieluiten aamunkoitteessa. Yhteiskunnat riemastuvat ja militarisoituvat, väkivalta siittää lisää väkivaltaa kuin Nadine Gordimerin Transvaalissa, kaikki ovat kiihtyneitä mutta innoissaan kuin karnevaaleissa! Mikä helpotus, mikä raikas tuuli käy ummehtuneissa pandemiamaskeissa!
xxx/ellauri224.html on line 196: Lippmannin kolumneja julkaisi myös Helsingin Sanomat. Lehtitekstiensä ohella Lippmann julkaisi kymmeniä kansainvälistä politiikkaa kuvaavia kirjoja, joista vuoden 1947 The Cold War antoi nimen kylmän sodan aikakaudelle. Shlomo Belov kirjoitti Lippmannista puffin Trotski-kaudellaan, jota ei kukaan suostunut julkaisemaan. Se on jäänyt vaivaamaan vanha Saulia.
xxx/ellauri225.html on line 446: Ainakin se sanoo "bylziä". On tää muutenkin koko lailla vanhentunutta: lyxiä on espressokone ja 42 (sic) tuuman televisio. Mullakin taitaa olla tossa sellainen. No Kurtilla lienee 4,2 tuuman pipu, jolla se ulottuu nipin napin "bylzimään" Rauha Kariniemen kanafiletiskin alahyllyä kun ottaa pallit allensa. Rauhan ja vanhan pierun välinen ikäero on 21v. Mutta Rauha on vaan köyhä sosiaalitarkkailija ja Kurt on upporikas Kille Kimalaisen luoja. Kurtilla on raitoja kuin kimalaisella ja se tykkää Lehtovaaran fileestä. Ihan niinkuin Lea Lehtisalo. Aterian jälkeen he joivat kahvia ja söivät kampawiinerit. Olikohan kulttibändi The Varna Boys terkkuja Kultasannalta? Oliko se vallan Runkmanni & The Boys? Mä ostin Varnassa paskanruskeenharmaat uimahousut mutten hirvinnyt uimaan mustaan mereen kun oli niin holotna. Ne uikkarit mulla on kai jossain vieläkin.
xxx/ellauri227.html on line 96: Camilla Läckberg har hamnat i ett infekterat ordbråk med sina medägare i Hedda Care. Camilla Läckberg, 45, äger en tredjedel av det kontroversiella vårdbolaget tillsammans med sin ex-PR-konsult Christina Saliva, 45, som också är styrelseordförande, och läkaren Sara Löfgren, 46, som har fått VD i bolaget. (Inte släkt med Lea Lehtisalo.)
xxx/ellauri227.html on line 339: Liza is also a popular columnist since 20 years. Her columns have appeared in various Swedish and international newspapers and magazines, including Financial Times in the UK, Welt am Sonntag in Germany, Dagbladet Information in Denmark, and Ilta-Lehti in Finland. She is a regular columnist in Swedish tabloid Expressen and Norwegian daily Verdens Gang. Today, Liza and her family divide their time and money between Stockholm in Sweden and Marbella in southern Spain.
xxx/ellauri228.html on line 214: Yritystoiminta perustuu raaka-ainevaroihin, joita jalostavat muun muassa Kanteleen voima, Vapo sekä Valio, jonka Haapaveden-tehdas tunnetaan erityisesti Oltermanni-juuston valmistajana. Haapaveden Eskolanniemessä on toiminut myös maailman suurin yksinomaan sähköä tuottava turvevoimalaitos. Haapavedellä ilmestyy Haapavesi-paikallislehti. Lehti kirjoittaa usein oman kylän tytöstä Raisa Cacciatoresta, joka asuu Espoossa. Raisan kreisi isä uskoi olevansa jälleensyntynyt mezästäjä. Chicken cacciatore, mezästäjän kana. LOL.
xxx/ellauri234.html on line 305: »Herra majuri, alokkaat Kara ja Lehti ilmoittautuvat vapaaehtoisina palvelukseen.» »Mitä ihmettä, Jaakko ja Jyrki! Minne te olette menossa? No, lepo vain.» Majuri havaitsee edessään sisarensa pojan Jaakon ja tämän serkkupojan Jyrkin. Molemmat ovat sotisovassa, suojeluskuntapuvut yllään ja esiintyvät jämerän sotilaallisesti vaikka ilman housuja. Kumpaakin tuntuu vähän oudostuttavan, kuin hieman peloittavan. Ilmeisesti vaivaa hienoinen epäily siitä, että he kenties eivät olekaan riittävän tervetulleita. Ehkäpä he eivät pääsekään palvelukseen?
xxx/ellauri237.html on line 344: Marken perhe oli ihastuttava: Äiti eli täti kuten tytöt saivat sanoa, juro Sanna, Marja (iloinen ja lystikäs, palmikot), Matti (totinen), Orvokki (kiukkuinen ja soma), Pekka (maamies ja isäntä). Marke oli hyvä lypsäjä, melkein Ruusun veroinen. Että Marketta Suopelto OSASI! Se oli kuin Lea Lehtisalo.
xxx/ellauri251.html on line 201: With lisp of leaves and ripple of rain; Lehtien lässytyxellä ja sateen ropinalla;
xxx/ellauri253.html on line 353: Koppiauton hintainen Dr Scholl työpöytä oli sisustettu pelkistetysti mutta kalliisti: asiakkaiden lompakon luottamuxen mukaisesti. Tää Heikki onkin nähtävästi maailman paskin nalle sillä se johtaa Ruåzista käsin Sampo-konsernia. 7 keskijalan jacuzzi ja 200K kruunun juppinalle. Mixhän nää kerskakonsumptiojutut kuumottaa niin paljon karhennettuja turtanoita? Heikin kainalot kostuivat kitkerästä hiestä. Näistä eritteistä Unto näyttää ize olevan enstex eniten kuumissaan. Seuraavassa kuvassa Hoblan nätin espoolaisen keskiaukeamatytön esiin kiihottamia fiktiivisiä jääkärieritteitä. Tytössä on jotain samaa kuin Lea Lehtisalossa.
xxx/ellauri259.html on line 433: Oik. Hilja Onerva Lehtinen. Runoilija, kirjailija (mm. Mirdja). Rakkaussuhteen jälkeen läheinen ystävyys Leinoon jatkui Onervan mentyä naimisiin Leevi Madetojan kanssa. Oli pitkään Nikkilän mielisairaalassa.
xxx/ellauri259.html on line 526: Miltei kaikki vaikuttajat ovat aloittaneet Savon Sanomien kesätoimittajina, mainitaxemme 9 nimestä vain Lasse Lehtisen, Timo TA Mikkosen, Lenita Airiston, Johanna Raunion, Kristina Carlsonin ja Hotakaisen Karin. Lehtisen isä Allan oli palopäällikkö Kuopiossa, missä Lehtinen kävi koulunsa vuosina 1957–1965. Lehtinen väitteli filosofian tohtoriksi (poliittinen historia) vuonna 2002 Oulun yliopistossa. Väitöskirjan Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944–1981 tieteellinen taso "herätti keskustelua". Muun muassa dosentti Juhani Suomi oli sitä mieltä, ettei teos täyttänyt väitöskirjan vaatimuksia. Puolueensa oikean laidan kulkijana Lehtinen ei ollut koskaan puheenjohtaja Kalevi Sorsan suosiossa. Hän käsikirjoitti Hyvät herrat -tv-sarjaa yhdessä Aarno Laitisen kanssa. Lehtinen on myös juontanut Haluatko miljonääriksi? -televisio-ohjelmaa vuosina 1999–2005.
xxx/ellauri259.html on line 530: Vuoden 1982 presidentinvaalin edellä julkaistiin satiirinen kohukirja Tamminiemen pesänjakajat, jonka tekijäksi ilmoitettiin Lauantaiseura. Nimimerkin takana olivat Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esimiehenä toiminut Laitinen sekä viisi muuta politiikan toimittajaa, muiden muassa HS:n myöhempi päätoimittaja Janne Virkkunen. Kun kirjan alkuperäinen kustannussopimus WSOY:n kanssa raukesi, kirjan julkaisi Urpo Lahtisen Lehtimiehet Oy:n ”pöytälaatikkofirma” Kustannus-Valhe. WSOY:n pääjohtaja Hannu Tarmio paljasti kirjan tekijät helmikuussa 1982, mikä johti Laitisen erottamiseen ja varoitukseen muille kirjan tekijöille. HS:n toimituksen johdon perustelujen mukaan kirjan kirjoittaminen ja julkaisu vieraan kustantajan toimesta olivat loukanneet lehden journalistisia periaatteita ja hyvää lehtimiestapaa. HS:n toimittajien ammattiosasto ilmaisi heti samana päivänä tukensa Laitiselle vaatien hänen työsuhteensa palauttamista. Laitinen vei erottamisensa välimiesoikeuteen, joka totesi toukokuussa 1982 antamassaan päätöksessä erottamisen laittomaksi ja määräsi Sanoma Oy:n maksamaan Laitiselle 20 000 markan korvaukset. Tämän jälkeen Laitinen siirtyi Hymy-lehden pakinoitsijaksi loukkaamaan hyvää lehtimiestapaa monilla muilla jutuilla.
xxx/ellauri259.html on line 718: IS:n TV-lehden kolumnisti Jukka Virtanen ja vaimonsa Liisa olivat mukana IS:n juhlissa. Myös Ben Zyskowicz juhli Ilta-Sanomien kanssa. Ilta-Sanomiin pitkään kirjoittanut Lasse Lehtinen ja Eira Palin-Lehtinen. Rosa Meriläinen ja Simo Frangen kilistelivät Bankissa. Rosa on lukijoille tuttu viikonvaihteen Plus-liitteen palstaltaan. Ex-emerituspiispa Eero Huovinen kolumnoi Ilta-Sanomissa pyhäinpäivänä. Juhlissa oli mukana myös vaimo Anja-Tuulikki. Entinen iltisläinen, kirjailija Jari Tervo tapasi takavuosien kollegansa Rita Tainolan. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Arvi Lind.
xxx/ellauri259.html on line 735: Yön saalistajat on Porin näköiseen kaupunkiin sijoittuva kotimainen rikoselokuva soluttautujapoliisista, gangsteriliigasta ja kultarysästä. On verisiä murhia, useita car chaseja (Hotakaisella on vain 1 tosin venytetty pitkäxi Pepita-tyyppisesti), vierailuja strippiklubille sekä seksikohtauksia (jotka taas kerran jäävät Karilla lapsipuolen asemaan - kyllä se tosiaan taitaa olla impotentti hintti!) . ”Yön saalistajat on porilaisen oman tiensä kulkijan pääteos, ei enempää eikä vähempää kuin ainoa suomalainen pulp-trilleri, jossa on munaa”, kirjoitti Lauri Lehtinen elokuvan 25-vuotisnäytöksen yhteydessä.
xxx/ellauri286.html on line 267: Lehti ei siis katsonut tarpeelliseksi, että korjattu versio olisi saatavilla.
xxx/ellauri286.html on line 268: Morning Star on tuttu lehti virolaisille, koska se oli ainoa englanninkielinen lehti, jonka neuvostoaikoina saattoi saada käsiinsä, jos halusi harjoittaa englantiaan. Lehti oli KGB:n tukema propagandatyökalu, mutta koska se näyttää tavalliselta sanomalehdeltä, lehden taustaa tuntematon voi lukea lehteä kuin mitä tahansa sanomalehteä, ja uskoa joka sanan, onhan se pränttiä.
xxx/ellauri303.html on line 293: Sadonkorjuun aikaan maanviljelijät asuivat pienissä majoissa pelloillaan, jotta aikaa ei tuhlaantuisi kotimatkoihin. Lehtimaja muistuttaa juutalaisia majoista, joissa israelilaiset asuivat 40-vuotisen erämaavaelluksen aikana. Sukkotina juhlitaan Jumalan huolenpitoa ja kiitetään maan sadosta. Se on iloinen juhla katumuspäivät päättäneen jom kippurin jälkeen.
xxx/ellauri303.html on line 298: Lehtimaja voidaan rakentaa mistä tahansa materiaalista, ja se voidaan pystyttää aivan talon viereen tai vaikka sen katolle. Majan katto tehdään kuitenkin aina jostakin eloperäisestä aineksesta, yleensä puun oksista, ja sen tulisi mielellään olla niin harva, että tähdet näkyvät sen läpi. Lopuksi maja koristellaan esimerkiksi hedelmillä, kukilla tai muilla koristeilla. Nykyään lehtimajan saattaa rakentaa esimerkiksi juutalainen seurakunta yhdessä, eikä siellä välttämättä nukuta öisin. Ortodoksijuutalaiset noudattavat Tooran käskyä kuitenkin kirjaimellisesti ja asuvat lehtimajoissa juhlan ajan niissä maissa, joissa ilmasto sen sallii.
xxx/ellauri303.html on line 448: Vaikka yleinen juutalainen asenne on ollut, että Jumala loi maailman ex nihilo, rabbi Marc D. Angel kirjoittaa, että historiallisesti "juutalaisessa perinteessä on ollut yleinen vastahakoisuus spekuloida luomisen metafyysisiä puolia". Lyhyesti sanottuna juutalaisuus vaatii, että Jumala loi maailman, että hän loi sen vaiheittain ja että hän jatkaa jollain lailla luomansa maailmankaikkeuden ylläpitämistä talonmiehenä Luomisprosessin yksityiskohdat tai siihen käytetyt materiaalit eivät ole keskeisiä juutalaiselle ajattelulle. Lehtimajankin saa rakentaa puusta, muovista tai pellistä.
xxx/ellauri380.html on line 57: Lintera myi Jallun toiselle legendaariselle lehtimogulille Urpo Lahtiselle ja tämän Lehtimiehet Oy:lle. Lahtinen myi Lehtimiehet edelleen Yhtyneille Kuvalehdille.
xxx/ellauri416.html on line 644: Muuan Naudin kertoi tilaneensa Charlie Hebdon vuonna 2006 osoittaakseen tukensa lehden päätökselle tuona vuonna julkaista sarjakuvia Muhammedista. Mutta hän sanoi peruuttaneensa tilauksensa viime vuonna, kun hän oli muuttunut yhä epämukavammaksi lehden toimituksellisen sävyn vuoksi. Lehti tuotti joskus sisältöä, jota hän piti islamofobisena, sanoi hra Naudin, joka opettaa historiaa yläasteella ja julkaisi äskettäin kirjan " Diary of a Survivor of the Bataclan". Vastauksena rasismisyytteisiin, Charlie Hebdon herra Sourisseau kertoi ranskalaiselle sanomalehdelle, että osa vasemmistosta oli tiukkojen ideologisten käsitteiden loukussa ja sensuroi itsensä. "Meidän oikeistolaisten on sanottava asioita, vaikka ne ovat epämiellyttäviä", hän sanoi. Koska olemme huisin epämiellyttäviä, kas siinä se. Emme mahda sille mitään, se tulee vaan.
xxx/ellauri422.html on line 98: Tätä miältä on USA:n first lady Elon Musk. Turvatakuita ezitään nyt Trumpin tukkatakuista. Trump varmaan miettii paljon ulkonäköään ja hiuksiaan? Pyysimme professori Mikko Saikkua ja hiusmuotoilija Mikko Heliniä arvioimaan Trumpin uuden näköistä kampausta ja sen merkitystä Ukrainan sodalle. Upin johtava tutkija Sinikukka Saari arvioi Trumpin tukkatakkua takkukurvien näkökulmasta. – On hauska katsoa, että onko tämä alkavan vuoden 2025 trendi. Eiköhän tälle tyylille anneta pian myös uusi nimi. On jännä kuulla, että mikä se on. Olisko se "rökäletappio?" Ovatko karvakolmiot tulossa takaisin? – Nyt olisi paikka löytää uudestaan Euroopan kadotettu johtajuus. Tässä suhteessa katseeni kohdistuu erityisesti Ranskaan ja Britanniaan, sanoo pölhö tutkimusjohtaja Ilta Lehti. Kadotuxeen johtajia olisi Britanniassa se takkutukka törkimys Boris Johnson ja Ranskassa se jutku konna Sarkozy.
xxx/ellauri427.html on line 227: Paras lukemani --- koska rakastan hänen kirjaansa, luen sitä uudestaan ja uudestaan kuin Lea Lehtisalo Punapukuisen naisen jääkaappia --- on Elizabeth Jane Howard, Kingsley Amisin tradewife. Hän on brittiläisin kirjailijoista. Juo oluesi ennenkuin se jäähtyy. Minun mielestäni myös
xxx/ellauri440.html on line 102: Viimeisinä vuosinaan Boldt radikalisoitui vallankumoukselliseksi, jonka toiminta huipentui vuonna 1917 tapahtuneeseen Nikolainkirkon eli nykyisen Helsingin tuomiokirkon valtaukseen. Vuonna 1897 hän perusti yhdessä kirjailija Matti Kurikan ja teosofi Pekka Ervastin kanssa Helsinkiin ruotsinkielisen rauhanyhdistyksen Finlands Fridsförening. Vuoden 1900 lopulla Boldt ja Ervast perustivat Uusi Aika -nimisen viikkolehden. Boldt uskoi, että siitä tulisi maailman paras lehti, ja siksi joulukuussa 1900 ilmestyneestä näytenumerosta otettiin 165 000 kappaleen jättiläispainos. Uusi Aika ehti kuitenkin ilmestyä vain seuraavan vuoden tammikuusta toukokuuhun, ennen kuin lehti jouduttiin varojen puutteessa lopettamaan. Lehti levitti kuitenkin teosofisia ajatuksia myös työväestön keskuuteen, ja Ervast julkaisi siinä Valoa kohti kirjansa alkuosan ”teosofisten kirjeiden” muodossa.
92