ellauri028.html on line 110: “It was my duty to keep buttons on his shirts,” recalled Katy Leary, life-long housekeeper and friend in the Clemens menage, “and he'd swear something terrible if I didn't. If he found a shirt in his drawer without a button on, he'd take every single shirt out of that drawer and throw them right out of the window, rain or shine—out of the bathroom window they'd go.
ellauri031.html on line 531: Michael O´Leary
ellauri318.html on line 342: Diskordianismi (albumi 167) oli kukkavoimavallankumouksen modernimpi evoluutio. 1980-luvulla Timothy Leary nousi uudelleen "kyberdeelisen" vastakulttuurin edustajaksi, jonka kannattajia kuvailivat "kyberpunkkeja", jotka olivat kiinnostuneita tietokoneista ja psykedeeleistä. Leary julisti boheemi-hipsterijoukolle, että "PC on 1990-luvun LSD" ja "käynnistä, käynnistä, liitä". Kuinka oikeassa olitkaan Timotei.
ellauri349.html on line 391: Lisäxi aapoilla on luonnollinen tarve kuulua muiden joukkoon. Baumeister ja Leary ehdottavat, että ne luonnollisesti pyrkivät muodostamaan irtosuhteita. Pelkkä työntö auttaa tyydyttämään tarpeen (ei tarvi halun vetoa). Suhde voi olla kehen tahansa, eikä vaan johkin Führeriin tai idoliin kuten tämä britti Bowlby virheellisesti luuli.
ellauri349.html on line 396: Erottaakseen nämä kaksi teoriaa edelleen, Baumeister ja Leary teoriat, että jos suhde hajoaa, side voidaan usein korvata siteellä toiseen henkilöön, voi siirtyä vaikka Iisasta Liisaan ja Liisasta viixekkääseen Pipsaan.
xxx/ellauri167.html on line 636: Diskordianismin teologiaan ovat vaikuttaneet paljon mm. Timothy Learyn ihmismieltä käsittelevät teoriat. Learyn ns. kahdeksan piirin mallia ihmisen tietoisuudesta on hyödyntänyt myös Robert Anton Wilson, joka on tiettävästi tunnetuin Diskordianismin popularisoija. Erityisesti Wilsonin yhdessä Robert Shean kanssa kirjoittama Illuminatus!-trilogia on tehnyt diskordianismia tunnetuksi ympäri maailman.
xxx/ellauri167.html on line 674: Timothy Francis Leary (22. lokakuuta 1920 Springfield, Massachusetts – 31. toukokuuta 1996 Los Angeles) oli yhdysvaltalainen kirjailija, psykologi ja tietokoneohjelmistosuunnittelija. Hän oli tunnetuimpia LSD:n nappaajia ja näkyvä osa 1960-luvun yhdysvaltalaista vastakulttuuria.
xxx/ellauri167.html on line 675: Timothy Leary syntyi 22. lokakuuta vuonna 1920. Hänen isänsä oli hammaslääkäri ja alkoholisti, joka hylkäsi perheen Timothyn ollessa 13-vuotias. Timothy oli siitä huolimatta lukiossaan kouluneuvoston puheenjohtaja ja lukion lehden päätoimittaja. Näistä pahojen hammaslääkärien pojista voisi kohta tulla oma paasaus (kz. esim Manly Hall).
xxx/ellauri167.html on line 677: Leary kävi West Pointin sotilasakatemiaa vuosina 1940–41, mutta joutui siellä epäsuosioon ja lähti pois painostuksen seurauksena.
xxx/ellauri167.html on line 678: Leary meni opiskelemaan Alabaman yliopistoon, mutta hänet erotettiin vuonna 1942 hänen vietettyään yön tyttöjen asuntolassa. Hän täydensi opintojaan 9-kuukautisella psykologian kurssilla Georgetownin yliopistossa ja Ohio State Universityssa. Hän menetti sotilaskoulutuksessa kuulon toisesta korvastaan ja sai hyvityxexi työpaikan kuurojen potilaiden psykometrikkona Butlerissa, Pennsylvaniassa.
xxx/ellauri167.html on line 680: Leary suoritti psykologian maisterin tutkinnon Alabaman yliopistosta lopulta kirjekurssilla vuonna 1945. Tohtoriksi hän kouluttautui Kalifornian yliopistossa 1950, minkä jälkeen hän aloitti työt mielisairaalassa. Hän avasi myös oman psykologisen konsulttipalvelun ja oli aktiivinen psykologien järjestötoiminnassa.
xxx/ellauri167.html on line 681: Vuonna 1959 Learylle luvattiin yhden vuoden kiinnitys Harvardin yliopistoon luennoijaksi. Elokuussa 1960 hän tutustui lomallaan Meksikossa psilosybiinipitoisiin psykedeelisiin sieniin. Kokemus muutti Learyn elämän, ja myöhemmin hän kertoi oppineensa noiden muutaman tunnin aikana enemmän psykologiasta ja omasta psyykestään kuin aiempina 20 vuotena yhteensä.
xxx/ellauri167.html on line 683: Kokeiltuaan LSD:tä loppuvuodesta 1961 Leary ryhtyi myös sen puolestapuhujaksi, ja tutkimustoiminta alkoi yhä enemmän muistuttaa vapaamuotoista viihdekäyttöä. Tämä ja Learyn suosio jatko-opiskelijoiden piirissä herätti kasvavaa närää yliopiston johdossa, ja lopulta psilosybiiniprojekti lopetettiin vuoden 1962 loppuun mennessä. Toukokuussa 1963 Alpert ja Leary erotettiin tehtävistään, Alpert psilosybiinin antamisesta ensimmäisen vuoden opiskelijalle (yliopiston kanssa tehty sopimus nimenomaisesti rajoitti psilosybiinitutkimuksen vain jatko-opiskelijoihin) ja Leary luennointivelvollisuuksiensa laiminlyömisestä. Leary, Alpert ja muut psilosybiiniprojektissa mukana olleet siirtyivät Meksikoon jatkamaan kokeitaan ja perustivat ”kesäleirin” vanhaan hotelliin Zihautanejoon. Heidät häädettiin sieltä ennen pitkää, ja lopulta he vuoden 1963 lopulla asettuivat Hitchcockin suvun 64-huoneiseen kartanoon Millbrookiin, New Yorkiin.
xxx/ellauri167.html on line 685: Millbrookista muodostui vapaamuotoinen kommuuni, josta käsin Leary ja kumppanit alkoivat levittää LSD:n ilosanomaa, jonka käyttö yleistyikin huomattavasti amerikkalaisen vaihtoehtoväen keskuudessa 1960-luvun puolivälissä ja saavutti lopulta huippunsa vuosikymmenen lopun suurissa massatapahtumissa (mm. Woodstock 1969) kun ”hippeydestä” oli tullut nuorison muoti-ilmiö. LSD:n käytön kasvaessa Leary ja Millbrook joutuivat viranomaisten silmätikuiksi, mutta tämä ja uhkaava pitkä vankilatuomio marihuanan hallussapidosta ei Learya vaikuttanut huolestuttavan.
xxx/ellauri167.html on line 687: Learyn tunnetuin lentävä lause lienee ”Turn on, tune in, drop out”, jota hän teki tunnetuksi mm. televisioesiintymisissään ja yliopistokiertueillaan. Learyn mukaan lause ymmärrettiin usein väärin, kehotukseksi mennä pilveen ja heittäytyä hyödyttömäksi, vaikka todellisuudessa ”turn on” tarkoitti Learyn mukaan hermoston ja geenien kytkemistä päälle, ”tune in” toimimista harmoniassa ympäröivän maailman kanssa, ja ”drop out” omille jaloilleen nousemista sekä liikkeeseen, valintaan ja muutokseen sitoutumista. Haha puppua. Se oli kehotus mennä pilveen ja heittäytyä hyödyttömäxi.
xxx/ellauri167.html on line 689: Vuonna 1969 Leary lähti pyrkimään Kalifornian kuvernööriksi kampanjasloganilla ”Come together, join the party”. Learya ihaillut John Lennon kirjoitti Learyn vaalikampanjaan laulun ”Come Together”, jota ei kuitenkaan käytetty kampanjassa. Learya ei valittu ja Lennon tuli ammutuxi. Siitäs saitte retkut.
xxx/ellauri167.html on line 690: Leary pidätettiin 1960-luvun lopulla useita kertoja huu
xxx/ellauri167.html on line 692: mausaineiden hallussapidosta ja maahantuonnista. Jäätyään kiinni kannabiksen hallussapidosta vuonna 1970 Leary tuomittiin 10 vuodeksi vankeuteen. Vankilassa hänelle tehtiin sarja vankien psykologian kartoittamiseen tarkoitettuja testejä. Osa näistä testeistä oli Learyn itsensä kehittämiä, joten hän osasi antaa itsestään kuvan säyseänä ja tottelevaisena ihmisenä. Tämän seurauksena Leary laitettiin heikosti vartioituun vankilaan, josta hän pakeni muurin yli. Leary ehti paeta vaimonsa kanssa Algeriaan ja sai turvapaikan Mustien pantterien Eldridge Cleaverin luota. Hänet pidätettiin lopulta Sveitsissä, ja hän oli Yhdysvalloissa vankilassa vuoteen 1976 saakka, osan ajasta Charles Mansonin naapurisellissä. Leary vapautettiin etuajassa hänen kanneltuaan viranomaisille ystävistään, mistä tuli mainehaittoja. Presidentti Richard Nixon kutsui Learya ”maailman vaarallisimmaksi mieheksi”. Se joka sanoo on ize.
xxx/ellauri167.html on line 694: Leary oli viisi kertaa naimisissa. Vuonna 1955 solmittu ensimmäinen avioliitto päättyi 10 vuoden jälkeen vaimon itsemurhaan, ja viimeinen liitto päättyi vuonna 1992. Learyn kummat lapset kärsivät aikuisina huumeongelmista ja istuivat vankilassa. Learyn tytär Susan teki itsemurhan 1990 vankilassa, jonne hän oli joutunut ammuttuaan miesystävänsä.
xxx/ellauri167.html on line 696: Vankilan jälkeen Leary kirjoitti kirjoja ja luennoi. Hän suuntasi mielenkiintonsa huumeista avaruusmatkailuun.
xxx/ellauri167.html on line 697: Viimeisinä kuukausinaan Leary kirjoitti kirjan nimeltä Design for Dying, jossa hän kirjoittaa omista näkemyksistään kuolemaan liittyen.
xxx/ellauri167.html on line 699: Leary kuoli eturauhassyöpään 31. toukokuuta 1996. Hänen kuolemansa kuvattiin, ja hänen viimeiset sanansa saatiin nauhalle. Viimeisillä elinhetkillään Leary sanoi pojanpojalleen Zach Learylle, ”Why not?” Leary toisti lausetta useita kertoja eri intonaatioilla ja kuoli pian sen jälkeen. Zach Learyn mukaan hänen viimeinen sanansa oli ”beautiful”.
xxx/ellauri167.html on line 700: Pian tuhkaamisen jälkeen osa Learyn tuhkasta lähetettiin avaruuteen raketilla, joka kuljetti myös 24 muun henkilön jätöksiä. Toivottavasti Timon eturauhanen pelastuu.
xxx/ellauri273.html on line 107: #7 Eckhart Tolle #8 Deepak Chopra #9 Kevin O'Leary
24