ellauri036.html on line 135: Minkä kirvelevän muiston herättävätkään minussa vielä nuo sanat! Olimme lopultakin päättäneet, että lähtisimme Geneveen ja että kevääksi etsisimme Alppien juurelta jonkun rauhallisen kolkan. Brigitte puhui jo kauniista järvestä ja minä olin tuntevinani tuulen, joka liikuttelee sen vesiä, ja vihreän laakson voimakkaat tuoksut. Mieleemme tulivat jo Lausanne, Vevay, Oberland ja niiden takana Monte Rosen lumiset harjat ja Lombardian loputtomat tasangot. Meitä kutsuivat jo unohduksen, levon ja onnellisen yksinäisyyden hyvät henget.
ellauri115.html on line 107: 1729-30JJ palaa Torinosta "rouva" de Warensin luo, "oleskelee" sen kaa Annecyssa, Lyonissa, Fribourgissa ja Lausannessa ja jatkaa harhailuaan Neuchâteliin, Berniin ja Solothurniin. (Kiinnos.)
ellauri294.html on line 128: Kemalin voitto itsenäisyyssodassa pelasti Turkin itsenäisyyden, ja Sèvresin sopimus korvattiin Lausannen sopimuksella, jossa Turkki sai takaisin koko Anatolian ja Itä-Traakian kreikkalaisilta. Sen sijaan Turkille ennen ensimmäistä maailmansotaa kuuluneet Syyria, Irak ja Palestiina jäivät Ison-Britannian ja Ranskan hallintaan Kansainliiton mandaattialueina. No voi helvetti.
ellauri294.html on line 372: Yhteensä noin 150 000 - 200 000 kreikkalaista evakuoitiin. Loput kreikkalaiset lähtivät Kreikkaan vuonna 1923 osana Kreikan ja Turkin välistä väestövaihtoa, mikä on Kreikan ja Turkin sodan muodollisesti lopettaneen Lausannen sopimuksen määräys.
ellauri367.html on line 206: Vuonna 1922 Rakowski osallistui Genovan konferenssiin, jossa hän auttoi neuvottelemaan Rapapallon sopimuksesta ja Lausannen konferenssista. Neuvostoliiton muodostumisen jälkeen joulukuussa 1922 hän kannatti pitkälti itsenäistä liittotasavaltojen politiikkaa ja vallankumouksen jatkamista Kaakkois-Euroopassa. Trotskin ympärillä olevan " vasemmisto-opposition " jäsenenä Josef Stalin poisti hänet Ukrainasta vuoden 1923 puolivälissä, ja hänen piti neuvotella Neuvostoliiton virallisesta tunnustamisesta Isossa-Britanniassa ja Ranskassa. Ison-Britannian tapauksessa tämä epäonnistui "Zinovievin kirjeen" julkaisemisen ja sitä seuranneen työväenpuolueen hallituksen kaatumisen jälkeen lokakuussa 1924. Sen jälkeen kun Ranska oli tunnustanut Neuvostoliiton, hänestä tuli siellä suurlähettiläs lokakuusta 1925 lokakuuhun 1927. Koska hän oli allekirjoittanut trotskilaisen protokolla-alustan, hänet karkotettiin maasta.
ellauri418.html on line 246: Hän meni sitten naimisiin hänen huoltajiensa kanssa 14-vuotiaana Sébastien-Isaac de Loysin (1688-1754) kanssa vuonna 1713 Lausannessa, ja hänestä tuli Baroness de Warens (tai kirjoitettu Vuarrens), joka nimettiin hänen isänsä kiinteistön mukaan aviomies lähellä Veveyä. Rousseau tunnustuksissaan puhuu onnettomasta avioliitosta.
xxx/ellauri057.html on line 888: Georges Simenon (1903-1989) pukelsi ensimmäisen varsinaisen romaaninsa, Pietr-le-Letton (Maigret ja latvialainen), vuonna 1930. Tämä oli hänen ensimmäinen Maigret-kirjansa. Hän kirjoitti Maigret'sta kertovia kirjoja aina vuoteen 1972 asti. Simenon kuoli Lausannessa Sveitsissä 86-vuotiaana. Maigret latvialaisineen irtoisi 3 egellä Punavuorenkadun divarista. Suomennoxena.
xxx/ellauri057.html on line 939: En 1960, il préside le Festival de Cannes à l'issue duquel fut attribuée la Palme d'Or au film culte La Dolce Vita de Federico Fellini. En 1963, il s'installe à Épalinges, au nord de Lausanne, où il se fait construire une gigantesque maison. Sa femme Denise, qui sombre dans l'alcool et la dépression (comme sa fille Marie-Jo), quitte la maison, le laissant seul avec ses enfants.
xxx/ellauri057.html on line 945: En 1974, il quitte Epalinges pour vivre modestement dans la maison rose, avenue des Figuiers à Lausanne, se rapprochant de « l'homme nu » qu'il a toujours cherché à appréhender.
xxx/ellauri128.html on line 548: Jean Anouilh (/a.nuj/) est un dramaturge et scénariste français né le 23 juin 1910 à Bordeaux (Gironde) et mort le 3 octobre 1987 à Lausanne (Suisse). Son œuvre théâtrale commencée en 1932 est particulièrement abondante et variée : elle est constituée de nombreuses comédies souvent grinçantes et d´œuvres à la tonalité dramatique ou tragique comme sa pièce la plus célèbre, Antigone, réécriture moderne de la pièce de Sophocle. Mulla taitaa olla se.
xxx/ellauri148.html on line 472: Lausanne, Switzerland. Nuit de la Philosophie by Nouvelle Acropole Suisse. After the first Philosophy Night in Zurich in 2016 was a great success with more than 700 visitors, the number of visitors increased steadily with a peak of more than 2100 visitors in 2019. In 2020, the event had to be held online. General theme 2021: Philosophy, an art of living. If there is a discipline that can help us to live in a world that is now volatile, uncertain, complex and ambiguous, but also to build the future on a more secure and stable basis, it is philosophy.
xxx/ellauri202.html on line 143: Antoine selvittää Jacquesin olinpaikan ja porhaltaa Lausanneen. Kuten arvata saattaa Jacques murjottaa ja marisee, ja ilmenee, että mitään fyysistä toimintaa Jacques ei ole Jennyn eikä Gisellen kanssa touhunnut. Tässä lainaus sivulta 199 Jacquesin tuotoksestaan: "Vaatteet hajallaan, sekaisin, vastustamaton vetovoima, ruumis paljaana, vieraan ihon outo kosketus, ruhjonta, yhdyntä, miehen murskaava syleily, nöyrä, huumautunut alistuminen, otettu, otettu avion kipeä päihtymys, hurma". Mitään ei siis tapahtunut paitsi novellissa, jota on referoitu kirjassa. Aika samanlaista textiä kuin Isokukko Uljaassa. Kaverilla on vain vilkas mielikuvitus. Hän on elänyt tasaista elämää Sveitsissä, joskin karkumatkan alku oli hankalampi. Sai iskun päähänsä ja kärsii päänsäryistä. Googlen mielestä migreeniin liittyy yleensä mielenvikaisuutta.
xxx/ellauri259.html on line 301: Toi tietoisuus on näistä pahin, se varsinainen pirulainen. Sen voi väliaikaisesti turruttaa mm. viinalla. Johannes Bronkhorstin mukaan on mahdollista, ainakin toivottavaa, että "alkuperäinen buddhalaisuus ei kiistänyt sielun olemassaoloa", vaikka vahva buddhalainen perinne on väittänyt, että Buddha vältti puhumasta sielusta tai jopa kiisti sen olemassaolon. Länkkärit ovat tästä ihan hädissään, roikkuvat kiinni aggregaatissa kuin huorabussissa paleleva huora Ivalo-poliisisarjassa. Johannes Bronkhorst (s. 17. heinäkuuta 1946 Schiedam, Alankomaat) on alankomaalainen orientalisti ja indologi, joka on erikoistunut buddhalaisiin tutkimuksiin ja varhaiseen buddhalaisuuteen. Hän on Lausannen yliopiston emeritusprofessori. Kohta sekin pääsee näkemään oliko se oikeassa vaiko väärässä.
xxx/ellauri410.html on line 257: An admirer of Eliot’s poetry, Ottoline ‘found him dull, dull, dull’, resorting to French in her efforts to rouse him from monotony. Such early impressions are of a piece with Eliot’s Garsington caricature – ‘the undertaker’. It was Ottoline who recommended to Eliot Dr Roger Vittoz, the Swiss psychiatrist at whose Lausanne clinic Eliot recovered from his nervous breakdown; the clinic where, in the winter of 1921, lodged in the room where Ottoline herself had stayed, Eliot wrote ‘What the Thunder Said’, the final part of The Waste Land. A few years later she suggested another of her doctors, Dr Marten, but his regime of starvation proved disastrous.
14