ellauri001.html on line 2476: Ei ollut Eedit vielä äänestänyt jaloillaan, hipsinyt tiehensä kaikessa hiljaisuudessa. Eetit! Eeeetit! EETIT!!! kaikui tyhjässä asunnossa. Soittokello keittiöön ei enää soinut, ei kai ollut toiminut vuosikymmeniin. Johdot oli vielä tallella, ja huoneet numeroituna keittiön seinällä, laatikko ja pienet luukut joihin syttyi joskus Lassin aikaan valokin. Saattoi tilata huonepalvelun: Pirr! Lasi mehua ja leivos, kuten äiti sanoi ja painoi pientä nenää sormella.

ellauri008.html on line 2218: Oulussa oli Lassin ja Leevin telttakokous, kaikki sairasti.

ellauri012.html on line 566: Ei liioin pidä innostua Lassin tai Leevin uudistuxista, siis reformistien ns. parannuxista.
ellauri014.html on line 970: Lassinuskoisten oppi suosii rikkaita: kalvinistin luoja osoittaa suopeutensa siunaamalla vanhurskaan kukkaroa jo eka puoliajalla. Jos kuolet köyhänä, se tietää huonoa pelinumeroa myös tauon jälkeen. Mikäs siis warakasta Wolmaria waiwaa? Sehän on selvästi käkikellon, lääkekaapin ja reikäjuuston suojelijan mieleinen. Wolmarin omantunnonarkuus on nolo tikki Julialle. Jos perheenisi ei kumarra herra isoherraa, se on kiusallinen fläkki omaisille näissä piireissä. Onnex se edes pitää ison suunsa kiinni kirkossa.
ellauri017.html on line 309: Mielikuvitusystävä. Lassin tiikeri.

ellauri020.html on line 663: Sabrinaa haukuskellaan taas. Tähän Iivana palaa kuin koira oxennuxelle. Sabriina torvee ilkeästi kaikkialla Katrinkan erohäpeää. (Ei kait se ollut toi Liz Smith? Tuskin Liz vanha vuohi, nyt jo vainaja, jolle Ivana antoi eksklusiivin eron jälkeen. Ei todennäköistä.) Kosto elää, vaikka salanimellä. Lusijan liivijengimies on vangittu ja joutuu lusimaan. Spartalainen meininki: saa varastaa, muttei saa jäädä kiinni, siitä rankaistaan. Kaveruxet syö juustoja ja miettii elämää. Kuka osaa olla onnellinen? Koko ajanko? Ei kukaan. Mut onnen pipanoitakin voi syödä, kuin juustonmuruja. Sanoi Aapeli eli Simo Puupponen sotavuosina, siteeraten jotain vielä viisaampaa. Kuoli nuorena. Kirjoitti Savon Sanomiin. Mulla on ukki Lassin sidotut Savon Sanomat kellarissa. Isoja broadsheet kirjoja. Pitääpä joskus tshekata löytyykö niistä aitoja aapeleita.
ellauri023.html on line 598:
fig 2. Lassin silosäkeet
ellauri026.html on line 642: Se on Lassin vertainen ällistysmies.
ellauri032.html on line 25: Onko Kalle kalvinisti ja Hobbe hobitti? Onko Lassin isä Calle? onko Larska Lassi vaiko Leevi? Oliko isi yliminä, Lassi minä, ja Leevi se? Sepä se, otapa siitä selvää. Tuumasta toimeen.
ellauri032.html on line 290: Leviathan ilmestyi lopulta vuoden 1651 puolessa välissä. Teoksen kannessa oli tunnettu kaiverrus kruunatusta hirviöstä, jonka ruumis koostui pienistä ihmishahmoista, ja jolla oli toisessa kädessään miekka ja toisessa piispansauva. Siinä oli siis vittuilua myös kirkosta. Lassin ja Leevin keskinäiset rökityxet alkaa selittyä. Tätä pitää selittää vielä tarkemmin, mutta Hobbes oli niin epäuskonnollinen kuin tona huippuunsa trimmattujen hihhulien aikana oli ylipäänsä mahdollista. Ei tässä ollut kysymys uskonnosta, tää oli luokkataistelua uskonnon nimellä. Kauppiasluokka nosti rumaa melaansa kuin Leviathan merestä. Hobbes näytti valaan melan paljaana, mistä suivaantuneina kaikki osapuolet hyökkäs Hobben kimppuun kuin parvi herhiläisiä.
ellauri042.html on line 29: Mun ensimmäisiä omia kirjoja oli paleontologian professori Josef Augustan kirja Muinaisajan eläimiä, tekijän ohjeiden mukaan kuvittanut Zdenek Burian. Saatuani tämän kirjan kysyin äidiltä, oliko sen nuoruudessa hirmuliskoja. Ei kuulemma ollut. Muita hirviöitä kyllä. Lassin ja Leevin Lassi on dinosaurusten ajan asiantuntija, niinkuin olin minäkin kun luin tätä kirjaa edestakasin, kannet on aikalailla liisteinä. Mutta kuvat on yhä hienoja. Hyvin oli prof. Agusta neuvonut Zdenek Buriania, ihan tuli näköiset.
ellauri042.html on line 31: Tähän valkkaamani kuva oli yx mun suosikkeja. Siitä olis Lassikin varmaan pitänyt. Olikohan Lassin piirtäjällä sama kirja pienenä? (Ei kai kerta sen ekat dinosaurusstripit ei olleet yhtä näköisiä.) Tyrannosaurus Rex siinä rähisee kahdelle ankkasauruxelle (Trachodon), jotka näyttää vähän väisteleviltä. Suunnittelee varmaan vetäytymistä ankkalammikkoon. Ne on vähän kuin rannikolla asuvia ruozalaisia, joiden mielestä suomalaisten tyrannimaisten, koronasairaiden kesävieraiden olis paras pysytellä kotona.
ellauri042.html on line 161:

Tässä proosarunossa käytin Lassin ja Leevin virallista suomennosta. Edellisen stripin loppusointuisen runon virallinen suomennos oli niin kädetön, että väkersin siitä oman. Deinonykhokset oli velociraptorien pienempiä kreikkalaisia serkkuja.
ellauri055.html on line 705: Lestixen lehti on Maitojyvä. Se on nimetty Lassin ja Leevin perään:
ellauri100.html on line 1386: No jos kerta kirjailija ei tiedä mitä sen kirja ajaa takaa, pitää löytää niitä merkityxiä jostain muualta. Barthes päätyy siihen että lukijan pitää ne ize sinne kexasta. Yritelmässä S/Z (1970), Barthes soveltaa tätä ajatusta Pallosäkin novellettiin Sarrasine. Se arpoi textistä jotain pätkiä ja tuli loppuviimeisexi siihen että Pallosäkin kirja oli "polyvalentti", siis sen voi lukea ainaskin viidellä eri tavalla, ja varmaan useammallakin, jos jaxaa eziä. Johtopäätös: paras romsku on sellainen jonka voi ymmärtää sen 7 tavalla, eli on aivan helkutinmoisen epämääräinen ja sekava, vähän niinkuin Lassin ja Leevin piirrostehtävä jossa pisteet saa yhdistää ihan missä järjestyxessä mieli tekee. Hyvä romsku on tollanen lukijan "yhdistä pisteet niin saat ankan tai jänixen" tyyppinen askartelutehtävä, huono on sellainen jossa kirjailija tekee kaiken työn.
ellauri153.html on line 469:

Nyt alkas sitten saarnaosuus. Rukoilkaamme. Mä lakkasin jossain vaiheessa edes teeskentelemästä kirkonpenkissä kädet ristissä pää köyryssä hartaan näköstä. Herra näki kuitenkin sieluuni ja ettei siellä ollut ketään kotona. Vaan riepumatot rytyssä. Mutta ensin kirjeitä ja sanomia pikkuprofeetoilta eli Lassin peukuttamilta hämärämiehiltä.
ellauri275.html on line 592: Fasistirähinöiden aikana 1931 Ukko-Pekka Svinhutvuuti (Ukko-Pekka oli Hiekkalan Lassin kexasema lempinivi Pehr Edvindin myymisexi kansan syville riveille, se oli Lassin ukin nimi) löi KJ Ståhlbergin Lapuan liikkeen ja ruåzalaisten äänillä.
ellauri360.html on line 360: Grundtvigilaisuuden johtomiehiä sen alkuaikoina olivat sen perustajan rinnalla etenkin Peter Christian Kierkegaard, kyttyräseljän menestyneempi veli. Edistyspuolueen Lassi Hiekkala peukutti grundtwigilaisuutta ja pahexui Berliinin lutkia ja juutalaisia. Edelliset istui lupaa pyytämättä Lassin polvelle (mitä? 3 polvea?), jälkimmäiset kiemailivat ja heitti halpahintaisia läppiä. Siitä Lassi oli hyvillään ettei Tanskan maalaiset olleet Parta-Kallen perillisiä. Mutta "itä-ruåzalaisistamme" se ei pitänyt. Calle parka!
ellauri360.html on line 381: Jyllännissä Lassi pääsi seuraamaan tanakoiden tanskalaisten talonpoikaistyttärien voimisteluliikkeitä, jotka punastelivat vähäpukeisina nähdessään ilmiselvän erektion Lassin etumuxessa. Elimellinen lanta kasvattaa nähtävästi paremmin kuin pelkkä apulanta. Emme tarwize nupoihimme olla ensinkään tyytymättömiä. Tanskassa ei kelläkään ei ollut ryysyjä (paizi Ditellä), vaan tanakoita saxalaisia mantteleita. Toisin Saxassa, jossa elettiin Nusschalen varassa ja kuskattiin Reichsmarkkoja kottikärryillä.
xxx/ellauri076.html on line 483: Alanko työskenteli laajasti kulttuurin parissa työurallaan. Hän väitteli tohtoriksi aiheenaan Immi Hellénin runot. (Kovempi homma olisi jo käydä läpi mun paasauxet, Immi 1400 runoineen on jäänyt seisomaan kuin tikku paskaan.) Lisensiaatintyön aiheena oli puolestaan Lassi Nummen lyriikka. (Lassin runot puhukoot puolestaan, mä en niistä tiedä mitään kun en oo lukenut.) Hän toimi vuosia opettajana ja kirjallisuudentutkijana yliopistossa. Hänet nimitettiin opetusneuvokseksi vuonna 2003.
xxx/ellauri104.html on line 830: Seijja tökkää kylkeen Lauria jotta se lakkaisi kuorsaamasta. Mutta Lassin karnutus vain vaihtaa rytmiä.
xxx/ellauri176.html on line 500: No mitenkä tää kaikki sitten liittyy ihmisluonteisiin? Sen on Sigmund Freud laittamattomasti kuvannut 1905 teoxessaan Drei Abhandlungen zur Sexualtheorie. Paizi siellähän näitä vaiheita on kokonaista 5! Eli välistä on nyt jäänyt multa vaiheet 3) fallinen ja 4) latentti. Vaihe 3) on missä lapsi löytää omat näpöttimensä ja alkaa niitä omaxi tyydytyxexeen ize hinkata. Vaihe 4) on se Lassin (muttei Leevin) vaihe jossa se on inhoovinaan Sussia. Vikana on vain etteise saata letkumaisella pikku pippelillään sitä vielä nussia. Sixi se on halvexivinaan sitä ja olevinaan aika poikaa mielestään. Tytöt on ällöttäviä!
xxx/ellauri252.html on line 176: Arvon sekundavaimo oli Brita Polttila. Oliko sillä siis jotain jimbajambaa Sinkkosen Lassin pöxyissä?
23