ellauri008.html on line 1325: HSn toimittaja Anni Lassilan kolumni on yhtä kapea kuin sille varattu tila.
ellauri023.html on line 1181: Gunnel Beckmanista (os. Torulf) on aika vähän tietoa. Syntynyt 1910 (niin aikasin?! Se oli vanhempi kuin Olavi!) kirjoitti vielä 1969 tän tuoreen tyttökirjan Juhlaan pääsy. Nimi on sitaatti Karl Vennebergin runosta. Aika täti, melkein 60-vuotiaana. Vasemmistolainen lehtimies ja naisasianainen, sen poika Staffankin on kommari ja ajaa Palestiinan asiaa. (Muttei siedä antisemiittejä, punaisia tahroja synagoogan seinillä.) Täähän on kuin viime vuosisadan alun Kristina. Tyttö kirjassa on Kristinan ikiä. Olikohan Pertti Lassila tollanen Jacob-tyypin besserwisseri?
ellauri031.html on line 728: Monet suhtautuvat yliolkaisesti VTT:iin. Jopa P. Puovola diskaa siitä 2/3. Mikäs fundamentalisti se on enää sellainen? Vaikka löytyy käännösvirheitä, niin painovirhepaholaisella ei sinne ole asiaa. Hyvä kirja puhuu asiaa ( se kelpaisi Anni Lassilan suosittelemaxi asiaproosaxi yläkoululaisille), ja sen ennustuxet toteutuvat ihan silmissä. Tää ei ole höpsismiä, tai jos on niin ihan priima sellaista. Tää on totta ilman vaihtoehtoja.
ellauri049.html on line 277: Siljon vanhemmat olivat merimies Alexander Sjögren ja Maria Josefina Harjapää. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1907 ja aloitti opinnot Helsingin yliopistossa. Runoilijan työnsä ohessa Siljo toimi mm. Helsingin Sanomien avustajana, Jyväskylän tieteellisen kirjaston apulaisena 1915–1918 ja Valvoja-lehden toimitussihteerinä. Sisällisodassa valkoisten puolella taistellut kirjailija Juhani Siljo oli toinen sisällissodan vaatimista kirjailijauhreista. Punaisten puolella kaatui Maiju Lassila (Algoth Untola). Siljo kuoli sodassa saamiinsa vammoihin Tampereella sodan loppuvaiheessa. Juhani Siljo toimi myös aktiivisesti kirjallisuusarvostelijana. Elämänsä aikana hän ehti julkaista lähes 200 kirjallisuusarvostelua. Kaikki nää senttarit on olleet HS:n avustajia. Ylläri.
ellauri058.html on line 543: Parhaat muistoni yliopistosta ovat praktikum-kurssien ensimmäisiltä vuosilta 1969–1971. Silloin kirjallisuutta lukemaan tuli poikkeuksellisen lahjakas kohortti nuoria, joista sittemmin tuli keskeisiä tekijöitä kirjallisilla kentillä: kriitikko Vesa Karonen, tohtori Pertti Lassila, professori Juhani Niemi, kustannustoimittaja Paula Pesonen, professori Pekka Pesonen, kustannustoimittaja Anja Salokannel, kirjailija Juhani Salokannel... Samaan joukkoon liittyi tulevia kirjailijoita, kuten Kristina Carlson, Markku Envall, Leena Krohn ja Panu Rajala. Siinä joukossa oli ilo irrallaan. Ilo pinnassa vaikka syän sittemmin märkäni.
ellauri066.html on line 211: Unto Kupiainen hääräili taas 1953 ja sanoi et Aaro oli Suomen runouden kubisti. Vajaa 70 sivua ja vajaa 40 runoa, se tekee vajaa 2s/runo. Pertti Lassila kävi myös haaskalla ja huomauttaa, että jääpeili meinaa asiakasrajapintaa ylevän ja syvällisen välillä. Vaakku ja kumpp. kiittelivät runoja mutta pahexuivat typografista asua. Yrmf. Keekoilua.
ellauri096.html on line 761: Kirjan nimelle ei textistä ezimälläkään löytynyt selitystä. Se lienee ollut kirjailijan tarkoituskin. On se semmonen juonikas. Ei se siihen kyykisty mihin se paskantaa. Allekirjoitus: J.E. Lassila.
ellauri238.html on line 701: Untola vangittiin Helsingin valtauksen jälkeen, ja hän kuoli 21. toukokuuta 1918 epäselvissä olosuhteissa. Häntä oltiin kuljettamassa Helsingistä laivalla Suomenlinnaan teloitettavaksi. Jotkut tahot väittävät Untolan kompastuneen veteen aikeinaan pako. Toiset sanoivat, että Untola olisi ammuttu laivan kannelle ja sitten heitetty veteen. Leo Lindstenin kirjassa Maiju Lassila – legenda jo eläessään on Untolan viimeisistä vaiheista seuraava kuvaus:
ellauri238.html on line 705: Ajan henkeä kuvaa, että senaattori A. Osw. Kairamo oli juuri Untolan kuolinpäivän aattona lähettänyt Suomenlinnan komendantille Carl von Wendtille kirjeen, jossa hän kiinnitti tämän huomiota siihen, että vankien joukossa pitäisi olla yksi kaikkein pahimmista kansankiihottajista, Untola. Komendantin vastauskirje kuului näin: ”Senaattori K. Herra A. Osw. Kairamo. Herra Senaattorin kirjailija Maiju Lassilaa koskevan ystävällisen kirjeen johdosta toukokuun 20. päivältä minulla on ilo ilmoittaa, että kuten päivälehdistä on jo käynyt ilmi, kyseessäoleva mies on jo ammuttu. Suurimmalla kunnioituksella Carl von Wendt.”
ellauri247.html on line 238: Suomen kirjallisuudessa lajin piiriin ovat luettavissa muun muassa Maiju Lassilan Kuolleista herännyt (1916), Pentti Haanpään Taivalvaaran näyttelijä (1938), Veikko Huovisen Rauhanpiippu (1956) ja Lampaansyöjät (1970), Martti Larnin Neljäs nikama eli veijari vastoin tahtoaan (1957), Heikki Turusen Simpauttaja (1973), Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi (1975) ja Onnellinen mies (1976), Juhani Peltosen Elmo (1978) ja Rosa Liksomin Kreisland (1996). Tunnettuja veijarihahmoja ovat esimerkiksi Mikko Vilkastus Aleksis Kiven komediassa Nummisuutarit (1864), Hoppulainen Minna Canthin näytelmässä Murtovarkaus (1883), pastori Nyman Maria Jotunin romaanissa Arkielämää (1909) ja sotamies Honkajoki Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa (1954).
ellauri254.html on line 846: Vuonna 1946 Zoštšenkosta tehtiin Anna Ahmatovan ohella kylmän sodan aiheuttaman kulttuurielämän kurinpalautuksen syntipukki. NKP:n keskuskomitean päätöksellä pannaan julistettu kirjailija erotettiin Neuvostoliiton kirjailijaliitosta ja vailla työmahdollisuuksia hänen henkinen sairautensa paheni entisestään. Tänä aikana Zoštšenko laati muun muassa Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa -romaanin venäjännöksen. Hänet otettiin takaisin kirjailijaliittoon vuonna 1953 ja ensimmäinen uusi teosvalikoima ilmestyi vuonna 1956. All was well. Vsjo harasho.
xxx/ellauri010.html on line 1715: Pertti Lassilan potkut ennen häitä lie ollut ensimmäisiä.

xxx/ellauri057.html on line 1119: Wang Wei: Se mulla oli. Ei ehdottanut, vaan Pertti Lassila.
xxx/ellauri208.html on line 668: Poliittisilta näkökannoiltaan Björling oli alkuun sosialidemokraatti mutta kääntyi valkoiseksi sisällissodan aikana. Hänen osuuttaan Algot Untolan eli Maiju Lassilan kuolemaan on pohdittu, sillä hän oli vapaaehtoisena vartijana aluksella, jolla Untola vietiin Suomenlinnaan teloitettavaksi. Aika törkimys.
14