ellauri001.html on line 2476: Ei ollut Eedit vielä äänestänyt jaloillaan, hipsinyt tiehensä kaikessa hiljaisuudessa. Eetit! Eeeetit! EETIT!!! kaikui tyhjässä asunnossa. Soittokello keittiöön ei enää soinut, ei kai ollut toiminut vuosikymmeniin. Johdot oli vielä tallella, ja huoneet numeroituna keittiön seinällä, laatikko ja pienet luukut joihin syttyi joskus Lassin aikaan valokin. Saattoi tilata huonepalvelun: Pirr! Lasi mehua ja leivos, kuten äiti sanoi ja painoi pientä nenää sormella.

ellauri004.html on line 1410: Vaikka onnea ei voi varastoida, rahaa voi, talteen vaan rahahaalariin. Raha ei tuo onnea, varottaa Viivi. En tahdo onnea, tahdon rahaa, sanoo sika Wagner. Ja Lassi, ks. kuvaa.
ellauri008.html on line 1330: HSn toimittaja Anni Lassilan kolumni on yhtä kapea kuin sille varattu tila.
ellauri008.html on line 2218: Oulussa oli Lassin ja Leevin telttakokous, kaikki sairasti.

ellauri012.html on line 566: Ei liioin pidä innostua Lassin tai Leevin uudistuxista, siis reformistien ns. parannuxista.
ellauri014.html on line 970: Lassinuskoisten oppi suosii rikkaita: kalvinistin luoja osoittaa suopeutensa siunaamalla vanhurskaan kukkaroa jo eka puoliajalla. Jos kuolet köyhänä, se tietää huonoa pelinumeroa myös tauon jälkeen. Mikäs siis warakasta Wolmaria waiwaa? Sehän on selvästi käkikellon, lääkekaapin ja reikäjuuston suojelijan mieleinen. Wolmarin omantunnonarkuus on nolo tikki Julialle. Jos perheenisi ei kumarra herra isoherraa, se on kiusallinen fläkki omaisille näissä piireissä. Onnex se edes pitää ison suunsa kiinni kirkossa.
ellauri015.html on line 1168: Lauri ”Lassi” Leskinen (21. tammikuuta 1918 Lapinsalo, Kiuruvesi - 27. syyskuuta 1979 Kuopio) oli suomalainen opettaja ja kirjailija. Leskisen vanhemmat olivat pienviljelijä Juho Alfred Leskinen ja hänen puolisonsa Anna Juljaana (o.s. Pekkala). Perheessä oli yhdeksän lasta. Leskinen opiskeli kansakoulun jälkeen Porsaanpään herännäisten kansanopistossa ja Lapinlahdessa. Hän meni sitten Kajaanin seminaariin 1936 ja valmistui sodan aiheuttaman viivästymisen jälkeen kansakoulunopettajaksi 1943. Sodan aikana yliluutnantiksi kohonnut Leskinen palveli Uhtuan ja Porajärven suunnilla sekä Santahaminan koulutuskeskuksessa pataljoonan adjutanttina.
ellauri017.html on line 90: Vuoden '90 kesällä purjehdittiin poikain kanssa hopeahondan kyydissä Anhevan maalle laivalla. Paulilla oli nuremopureso. Johnin polkupyörä oli pystytettynä auton katolla. Sillä piti harjoitella pyörällä ajoa lomalla. John suhtautui pyörään yhtä epäluuloisesti kuin Lassi ja Leevi sarjakuvan Lassi. Asuttiin kivassa vanhanaikaisessa punaisessa puutalossa. Salissa oli puinen neekeri joka ojensi tarjotinta. Sauna oli rimpula mutta sai sentään peseytyä. Se oli airbnb ilman airia.
ellauri017.html on line 309: Mielikuvitusystävä. Lassin tiikeri.

ellauri017.html on line 1299: Vasta aikuisena opin että vastaavia kokemuxia on ollut muillakin, niinkuin Lassilla, jonka sipulipuvun vetoketju juuttui kiinni vessassa. Huusi vuorosanat käymälästä käsin. Tai housut repes just kun sillä oli jalassa erityislapselliset rakettialkkarit, ja ope käski taululle ratkaisemaan laskua. Jumala ei voinut suoda niin pientä asia vaikka se rukoili. Siihen päättyi sen uskonnollinen kausi, ihan kun mulla 9-vuotiaana Neizytpolun ja Tehtaankadun kulmassa.
ellauri020.html on line 663: Sabrinaa haukuskellaan taas. Tähän Iivana palaa kuin koira oxennuxelle. Sabriina torvee ilkeästi kaikkialla Katrinkan erohäpeää. (Ei kait se ollut toi Liz Smith? Tuskin Liz vanha vuohi, nyt jo vainaja, jolle Ivana antoi eksklusiivin eron jälkeen. Ei todennäköistä.) Kosto elää, vaikka salanimellä. Lusijan liivijengimies on vangittu ja joutuu lusimaan. Spartalainen meininki: saa varastaa, muttei saa jäädä kiinni, siitä rankaistaan. Kaveruxet syö juustoja ja miettii elämää. Kuka osaa olla onnellinen? Koko ajanko? Ei kukaan. Mut onnen pipanoitakin voi syödä, kuin juustonmuruja. Sanoi Aapeli eli Simo Puupponen sotavuosina, siteeraten jotain vielä viisaampaa. Kuoli nuorena. Kirjoitti Savon Sanomiin. Mulla on ukki Lassin sidotut Savon Sanomat kellarissa. Isoja broadsheet kirjoja. Pitääpä joskus tshekata löytyykö niistä aitoja aapeleita.
ellauri023.html on line 598:
fig 2. Lassin silosäkeet
ellauri023.html on line 1181: Gunnel Beckmanista (os. Torulf) on aika vähän tietoa. Syntynyt 1910 (niin aikasin?! Se oli vanhempi kuin Olavi!) kirjoitti vielä 1969 tän tuoreen tyttökirjan Juhlaan pääsy. Nimi on sitaatti Karl Vennebergin runosta. Aika täti, melkein 60-vuotiaana. Vasemmistolainen lehtimies ja naisasianainen, sen poika Staffankin on kommari ja ajaa Palestiinan asiaa. (Muttei siedä antisemiittejä, punaisia tahroja synagoogan seinillä.) Täähän on kuin viime vuosisadan alun Kristina. Tyttö kirjassa on Kristinan ikiä. Olikohan Pertti Lassila tollanen Jacob-tyypin besserwisseri?
ellauri026.html on line 642: Se on Lassin vertainen ällistysmies.
ellauri029.html on line 461: Anterokeskeinen ajattelu on izekeskeisen ajattelun rasistinen versio. Elukat jotka on samanlaisia "kuin me", mutta erivärisiä tai pitää erilaista ääntä, kuten neekerit, juutalaiset, saxalaiset ja muut apinat, on ihan erilaisia ja ennen kaikkea pahempia "kuin me". Ne ei ajattele, tunne, käyttäydy hyvin eikä ansaize samaa kohtelua "kuin me". Elukat jotka on ihat erilaisia kuin me, kuten sitten kaikki muut elukat, eivät edes tunne samoja tunteita eikä tarpeita "kuin me", ne ei siis ansaize mitään muuta kuin tulla syödyxi tai tapetuxi muuten vaan. Mitkä vitun "me"? Valkoinen vääpeli underground sarjakuvassa huusi neekerikersantille Vietnamin sodassa: "We must kill the yellow commies, before they kill us!". "What do you mean we?" kysyi kersantti. Tähän kuuluu myös se et ezii jotain anterouden perimmäistä olemusta tai selitystä, mix me ollaan niin eteviä ja hienoja. Ei me olla. Sillä hyvä. Me ollaan pikku paskiaisia pienenä, ja isona kusipäitä pyllynreikiä. Siitä ei pääse edes kysymällä "ketkä me?". Vastaus on selvä: Sinä, minä ja Hentun Liisa, Puntun Paavo ja Juorkunan Jussi, Kapakka-Lassi ja Myllårin Matti, plus yli 9 miljardia muuta. Täytyy lukea Mark Twainin Matkakirjeitä maasta (1909).
ellauri029.html on line 648: Teki mieli sanoa kuin Susanna Lassille: puuropää! Mutta en sanonut, olin ihan hiljaa. Sainhan kirjat alehinnalla, 1/3 e kipale. No eihän tää ollut kuin kolmasosan ale, melkein puolet kuitenkin :) 50% alennusta, sehän on melkein puolet halvemmalla, sanoi pikkugangsteri jossain Kristinan sarjassa.
ellauri031.html on line 728: Monet suhtautuvat yliolkaisesti VTT:iin. Jopa P. Puovola diskaa siitä 2/3. Mikäs fundamentalisti se on enää sellainen? Vaikka löytyy käännösvirheitä, niin painovirhepaholaisella ei sinne ole asiaa. Hyvä kirja puhuu asiaa ( se kelpaisi Anni Lassilan suosittelemaxi asiaproosaxi yläkoululaisille), ja sen ennustuxet toteutuvat ihan silmissä. Tää ei ole höpsismiä, tai jos on niin ihan priima sellaista. Tää on totta ilman vaihtoehtoja.
ellauri032.html on line 25: Onko Kalle kalvinisti ja Hobbe hobitti? Onko Lassin isä Calle? onko Larska Lassi vaiko Leevi? Oliko isi yliminä, Lassi minä, ja Leevi se? Sepä se, otapa siitä selvää. Tuumasta toimeen.
ellauri032.html on line 270: Thomas Hobbes on ehkä hieman kesymmän näköinen (nojaa, ei sittenkään) kuin Calvin, mikä kyllä sopis Lassi-ja Leevisarjixiin: Leevi on ystävällisemmän näköinen, ja pörröinen, ei angstaa yhtä paljon, ja vetää kotiinpäin selkeästi ovelammin - tää nazaa todellakin hyvin.
ellauri032.html on line 290: Leviathan ilmestyi lopulta vuoden 1651 puolessa välissä. Teoksen kannessa oli tunnettu kaiverrus kruunatusta hirviöstä, jonka ruumis koostui pienistä ihmishahmoista, ja jolla oli toisessa kädessään miekka ja toisessa piispansauva. Siinä oli siis vittuilua myös kirkosta. Lassin ja Leevin keskinäiset rökityxet alkaa selittyä. Tätä pitää selittää vielä tarkemmin, mutta Hobbes oli niin epäuskonnollinen kuin tona huippuunsa trimmattujen hihhulien aikana oli ylipäänsä mahdollista. Ei tässä ollut kysymys uskonnosta, tää oli luokkataistelua uskonnon nimellä. Kauppiasluokka nosti rumaa melaansa kuin Leviathan merestä. Hobbes näytti valaan melan paljaana, mistä suivaantuneina kaikki osapuolet hyökkäs Hobben kimppuun kuin parvi herhiläisiä.
ellauri033.html on line 512: Noniin siis tässon eka tää M. Adrian Sixte, professori joka on hirmu ateisti hyypiö, se pysähtyy puistossa joka päivä nauramaan apinahäkin eteen kuin Lassi vanhempineen: hyi ällöä! Mix mä en saa tehdä noin? Tule Lassi mennään kazomaan lintuja. Mut silti niin tuttua. Ja se menee pitemmälle kuin Kant, Spenser tai Taine, eikä jätä jumalalle edes pientä rakoa, tommosta käsittämättömyyden koloa, jossa se voisi vielä kyykkiä suojassa tieteeltä. Eikä siinä kaikki, se koittaa tehdä sosiobiologiaa ennen aikojaan ja johtaa "meidän" kaikista hienoimmat meemit jostain darwinistisista apinajutuista. Siis todella paha mies, nyt ei ole hyvä fiilis kellään. Sen emäntä ompelee salaa pyhäinnappeja sen liiveihin.
ellauri038.html on line 143: Nietzschefänit on enimmäxeen hölmöjä ja/tai kusipäitä: Martin Heidegger, Jacques Derrida and Michel Foucault; Carl Jung and Sigmund Freud, two of the founding figures of psychiatry; and writers such as Albert Camus, Jean-Paul Sartre, Thomas Mann and Hermann Hesse. Nippu narsisteja plus koko dritter Reich riippuu psykopaatin wiixissä. Sis tän mursuwiixisen, sen H-alkuisen Lassi Hiekkala-tyyppisissä viixissä ei kukaan kauan roikkunut.
ellauri040.html on line 26: Tää kuva oli Callen lastenkirjassa. Se oli musta pelottava. Oli toinenkin pelottava kuva, jossa kolme kohtalotarta leikkas elämänlangan poikki joltakulta tytöltä. Sekin oli mc garmiva. Ja Jöröjukassa se, jossa kraatari leikkaa peukun pois peukunimijältä. Ja se jossa joku Lassi nälkiintyy kuoliaaxi kun se ei syö puuroa jossa on pipunoita. Enkä tykännyt Hanhiemossa niistä kuvista jossa soimataan pikkupoikia. Sotkin ne. Ne katkaistut koiranhäntätupsukat oli inhottavia. Ja paha Pentti. Helmi inhos Milli-Mollia.
ellauri041.html on line 1924: Connect the dots. Lassi ei perusta pisteenyhdistelypiirustuxista, pitääkö siinä muka noudattaa jotain järjestystä. Ja tuloxena on vaan joku säälittävä ankka. Lassi on taas kerran ihan oikeassa, ne on syvältä. Forsterin laskukas saxalainen vanhapiika on kylästynyt olemaan kulturelli köyhimys ja palastelemaan toimeentulonsa. Se haluu millä hinnalla hyvänsä rikkaisiin naimisiin Howard's Endin omistavan törkymöykyn kolonialistin kanssa. Se haluu yhdistää 2 pistettä: oman kyldyrellin köyhyyden ja Hen-äijän vulgäärit rahat. Oma tyyli ja toisen toimeentuloturva. Taitaa mennä pieleen kuin Lassilla mä veikkaan. Pisteistä ei tule ankka vaan jänis. Vaikken ole lukenut kirjaa enkä nähnyt kaikkia osia. Tää on tällästä varovaista charityhenkistä yhteiskuntakritiikkiä. Jaloja villejä kadun varjosalta puolelta ja piknikkejä jalavoiden varjossa Howard's Endissä. Taattua brittikamaa, brexithenkistä. Ivana Trump Atlantin itäpuolelta.
ellauri042.html on line 29: Mun ensimmäisiä omia kirjoja oli paleontologian professori Josef Augustan kirja Muinaisajan eläimiä, tekijän ohjeiden mukaan kuvittanut Zdenek Burian. Saatuani tämän kirjan kysyin äidiltä, oliko sen nuoruudessa hirmuliskoja. Ei kuulemma ollut. Muita hirviöitä kyllä. Lassin ja Leevin Lassi on dinosaurusten ajan asiantuntija, niinkuin olin minäkin kun luin tätä kirjaa edestakasin, kannet on aikalailla liisteinä. Mutta kuvat on yhä hienoja. Hyvin oli prof. Agusta neuvonut Zdenek Buriania, ihan tuli näköiset.
ellauri042.html on line 31: Tähän valkkaamani kuva oli yx mun suosikkeja. Siitä olis Lassikin varmaan pitänyt. Olikohan Lassin piirtäjällä sama kirja pienenä? (Ei kai kerta sen ekat dinosaurusstripit ei olleet yhtä näköisiä.) Tyrannosaurus Rex siinä rähisee kahdelle ankkasauruxelle (Trachodon), jotka näyttää vähän väisteleviltä. Suunnittelee varmaan vetäytymistä ankkalammikkoon. Ne on vähän kuin rannikolla asuvia ruozalaisia, joiden mielestä suomalaisten tyrannimaisten, koronasairaiden kesävieraiden olis paras pysytellä kotona.
ellauri042.html on line 161:

Tässä proosarunossa käytin Lassin ja Leevin virallista suomennosta. Edellisen stripin loppusointuisen runon virallinen suomennos oli niin kädetön, että väkersin siitä oman. Deinonykhokset oli velociraptorien pienempiä kreikkalaisia serkkuja.
ellauri048.html on line 133: Kustannusvirkailija Annamari Sarajas joutui lähtemään WSOY:stä, koska hän ryhtyi Parnasson toimittajaksi. Koskenniemi arvosteli 11.2.1957 Sarajaksen ottamista Uuteen Suomeen, koska hän ei halunnut lehteä "jonkinlaiseksi modernistien äänitorveksi". Hänestä huonoja esimerkkejä olivat Tuomas Anhavan ja Kirsi Kunnaksen nostaminen ja Lassi Nummen "kategoorinen tuomitseminen".*
ellauri049.html on line 277: Siljon vanhemmat olivat merimies Alexander Sjögren ja Maria Josefina Harjapää. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1907 ja aloitti opinnot Helsingin yliopistossa. Runoilijan työnsä ohessa Siljo toimi mm. Helsingin Sanomien avustajana, Jyväskylän tieteellisen kirjaston apulaisena 1915–1918 ja Valvoja-lehden toimitussihteerinä. Sisällisodassa valkoisten puolella taistellut kirjailija Juhani Siljo oli toinen sisällissodan vaatimista kirjailijauhreista. Punaisten puolella kaatui Maiju Lassila (Algoth Untola). Siljo kuoli sodassa saamiinsa vammoihin Tampereella sodan loppuvaiheessa. Juhani Siljo toimi myös aktiivisesti kirjallisuusarvostelijana. Elämänsä aikana hän ehti julkaista lähes 200 kirjallisuusarvostelua. Kaikki nää senttarit on olleet HS:n avustajia. Ylläri.
ellauri049.html on line 613: Just tän runon suomentamisesta tapeltiin 50-luvulla niin että höyhenet pöllysivät. Lapsellinen rullahuuli Lassi Nummi teki siitä pilkkaa. Mulla ei nyt ole koko parodiaa käsillä mut 1 säk. meni näin:
ellauri049.html on line 623: Lassi sanoi käyttäneensä catch-as-catch-can mittaa, missä kukin lukija saa asettaa painon minne lystää. Et sitten huomannut sprung-mittaa Lassi? Suomalaiset turvelot ei ehkä saxalaismielisinä huomanneet et sprung ol kexitty briteissä jo puoli vuosisataa aiemmin. Suomipuseroiset kyldyyripellet ei useinkaan vaivautunet tekee kotiläxyjä, veteli vaan lonkalta potshotteja kuin Lucky Luke. Oli ne niin suvereeneja. Mikäs siinä kun totuus ei paina paljon vaa'assa, täähän on vaan herrasväen viihdettä eikä mitään vitun tiedettä.
ellauri055.html on line 705: Lestixen lehti on Maitojyvä. Se on nimetty Lassin ja Leevin perään:
ellauri055.html on line 743: Lauri (Oivan peitenimi) odottelee tädin saarnan loppua. Ei saa ennen lähteä, ja täytyy näyttää nöyrältä. Kuin Lassi Lassissa ja Leevissä. Tuntuu jo lopettelevan, aika alkaa nyökytellä päätä.
ellauri058.html on line 543: Parhaat muistoni yliopistosta ovat praktikum-kurssien ensimmäisiltä vuosilta 1969–1971. Silloin kirjallisuutta lukemaan tuli poikkeuksellisen lahjakas kohortti nuoria, joista sittemmin tuli keskeisiä tekijöitä kirjallisilla kentillä: kriitikko Vesa Karonen, tohtori Pertti Lassila, professori Juhani Niemi, kustannustoimittaja Paula Pesonen, professori Pekka Pesonen, kustannustoimittaja Anja Salokannel, kirjailija Juhani Salokannel... Samaan joukkoon liittyi tulevia kirjailijoita, kuten Kristina Carlson, Markku Envall, Leena Krohn ja Panu Rajala. Siinä joukossa oli ilo irrallaan. Ilo pinnassa vaikka syän sittemmin märkäni.
ellauri062.html on line 935: Jeesus istuu Gehennassa kiehuvassa paskassa! Lällällää! Lassi vastaa Leevin lällätyxeen Jehovan auton takapenkillä tiukasti vaikka nielexien itkua:
ellauri066.html on line 211: Unto Kupiainen hääräili taas 1953 ja sanoi et Aaro oli Suomen runouden kubisti. Vajaa 70 sivua ja vajaa 40 runoa, se tekee vajaa 2s/runo. Pertti Lassila kävi myös haaskalla ja huomauttaa, että jääpeili meinaa asiakasrajapintaa ylevän ja syvällisen välillä. Vaakku ja kumpp. kiittelivät runoja mutta pahexuivat typografista asua. Yrmf. Keekoilua.
ellauri077.html on line 84: Wallacen sisaruxet kasvoivat liberaalissa akateemisessa kodissa Urbaanassa, Illinoisissa. Niiden TV-aika oli rajoitettu 2h päivässä ja yhteen (1) Villin Lännen showhun viikossa. Kun Taavi valitti, isä käski kirjoittaa perheensisäisen muistion. Tästä alkoi Taavin kirjoittajan ura. Wallu oli kuin Calvinin ja Hobbesin Lassi, jota sen pitkät vanhemmat kohtelee sadistisesti. Sekään ei saa kazoa telkkaria tarpeexi.
ellauri077.html on line 198: Loputtomassa läpässä on oleellisesti 3 juonta: Incandenzan perheen puuhat Tennisakatemiassa (tätä mä oon lukenut nyt 1 romskun verran, 245 sivua); Don Gatelyn ja muiden toipilaitten sekoilut Ennetin puolimatkankodissa (näitä on jo nähty, huoh kiitos vaan); ja filmin 'Loputon läppä' kvesti, jossa tähtinä on Remy Martin (se pyörätuolijäbä), ja Hugh/Helen Steeply (hirmu iso transu joka bylsii Orinia). Niiden suuhun Wallu panee syvälliset mietteensä. Ne on kuin jumala ja jeesus Miltonin Paradise Lostissa. Ekat 2 juonta ei liity mitenkään toisiinsa (miten niin? onhan siinä samoja henkilöitä, niiku et Orin bylsii sitä transua (Hal-Orin, haha, sanaleikki, joka osottaa että ne on Tävskytin kaxi puolta. The Halorin family name was found in the USA in 1880. Massachusetts had the highest population of Halorin families in 1880.) Mario on varmaan sit Amy, tai sit Super Mario, tai luultavimmin Wallu taas. Orin, Mario ja Hal on Tupu, Hupu ja Lupu, Wallukolmoset. Wallu kyllä vinkkaa että juonet yhtyvät kun romsku on jo loppunut. Varmaan siinä kustannustoimittajan poisleikkaamassa 300 sivussa. Kaikki 3 juonta liittyy temaattisesti: viihde, valinta ja stöpselöinti. Leffan 'Loputon läppä' filmas Wallun pappa Jim Incandenza, koittaessaan tehdä jotain niin pakottavaa että se pysäyttäisi Hal-pojan putoomisen solipsismin, ilottomuuden ja kuoleman sudenkuoppaan. Filmiä ei koskaan julkaistu ja se jäi kesken kun Jim teki ize seppukun sen loppusuoralla. Mutta romskun edetessä (SPOILERIVAROITUS!) lukijalle selviää että filmi oli löytynyt ja toimii ehkä terroristiaseena. (No sehän tuli selväxi jo tässä alkuosassa.) Leffa on tosiaankin niin "vitun pakottava" että se tekee kazojista zombieita, ne on kuin Lassi telkan edessä, töllöttävät vaan, eikä enää muuta tahdokaan. Loppuviimein, vinkkaa kertoja, Hal ja Gately jossain vaiheessa kaivaa kahteen pekkaan isä Jimin pään maasta eziessään filmiä. Filmin sisällöstä ei ole kunnon kuvausta. Jotain kohtauxia väläytellään, esim Joelle van Dynen jossa se "pyytää anteexi" kazojilta uudestaan ja uudestaan, sanoen ‘I’m so sorry. I’m so terribly sorry. I am so, so sorry. Please know how very, very, very sorry I am’ (939). Huh, onpas pitkällä. Tää on kyllä kertaalleen sanottu jo tässä alkupätkässä. Tämmönen anteexipyytely on kanssa saamaa markkinapaskaa kuin toi "luottamus", ilmaisexi pyydetään, kun luottokortti vingahtaa. Koko kirjasta (vaiko vaan filmistä) tulee 1 suuri anteexipyyntö, onxe sitten isältä pojalle vai päinvastoin, sama se. Ne ei koskaan pystyneet "keskustelemaan". Tää "We gotta talk" on kanssa yx jenkkitomppelius, hemmetti, mitä sitä varten pitää erixeen tilata vastaanotto tai merkata kalenteriaika, senkun riitelevät vaan. Niin mekin tehdään. Tää mun juttu, Barrett tunnustaa, kuuluu perinteiseen "elämä ja teos" genreen, Wallun romsku on "symbolistiteos" "kirjailijan sisällyttämisestä textiin". Wallu koittaa estää kokonaista sukupolvea uppoutumasta pelkkään viihteen kazeluun. Lukekaa kirjoja, ääliöt! Paxuja kirjoja! Mun kirjoja, ne on kaikista paxuimpia! Saatana! Kun tiili kolahtaa päähän nukahtaessa tulee pahoja kuhmuja. We apologize for the inconvenience.
ellauri077.html on line 623: Siinä se kai nyt tuli, Loputtoman läpän idis pienessä paketissa rusetti päällä. Ei teevee-juoppoja saa vieroitetuxi näyttämällä lisää teeveehuumetta olipa se vaikka vieroituxesta. Pitää vaan napsauttaa telkka kiinni ja lähettää Lassi ja Leevi ulos leikkimään. Ensixi se marisee mutta vähän ajan kuluttua ne leikkii ulkoleikkejä ihan mielissään.
ellauri096.html on line 761: Kirjan nimelle ei textistä ezimälläkään löytynyt selitystä. Se lienee ollut kirjailijan tarkoituskin. On se semmonen juonikas. Ei se siihen kyykisty mihin se paskantaa. Allekirjoitus: J.E. Lassila.
ellauri097.html on line 228: Hain Seijaa kirpparilta ja sain sen mukaan. Se halus kazoa kannua eri puolilta muttei tajunnut eziinä oli sitä öljyä ja se kaatui lattialle. Suutuin pettyneenä sille, rähjäsin oikein rumasti. Seija suuttui mulle ja sanoi että oma vika kun en varottanut, niin kuin olikin. Olin kuin Lassi joka suuttuu Leeville kun ize tunaroi. Luihu kaveri kysyi ostanko sen. Nyt on vähän paha hetki sanoin. Lurjus oli ymmärtävinään mutta pahastui. Lähdin siitä muihin huoneisiin missä huomasin että nahkainen kellonremmini oli sillä aikaa vaihdettu johkin säälittävään kankaiseen.
ellauri098.html on line 475:

Ariel (Pieni merenneito), Mahmoud Ahmadinejad (Iran), Julian Assange, Calvin (Lassi), Fidel Castro, Cher, Samuel Clemens (M2), Bill Cosby, Salvador Dali, Jacques Derrida, Charles Dickens, Walt Disney, Eliza Dolittle, Bob Dylan, Umberto Eco, Faramir, Anne Frank, Muammar Gaddafi, Theodor Geisel (Dr.Seuss), Genie (Aladdin), F.J. Haydn, Aldous Huxley, Janis Joplin, Buster Keaton, Naomi Klein, Anais Nin, Ozzy Osbourne, Osho Rajneesh, Sinbad merenkulkija, Bruce Springsteen, Justin Timberlake, Hunter S. Thompson, Orson Welles, Oscar Wilde, Kurt Wonnegut, Alan Watts (guru), Ron Weasley, Willy Wonka

ellauri099.html on line 143: CalvinpöllönuntuvikkosappiDysplastikerENFP - Herkkusieni (Lassi)
ellauri100.html on line 1386: No jos kerta kirjailija ei tiedä mitä sen kirja ajaa takaa, pitää löytää niitä merkityxiä jostain muualta. Barthes päätyy siihen että lukijan pitää ne ize sinne kexasta. Yritelmässä S/Z (1970), Barthes soveltaa tätä ajatusta Pallosäkin novellettiin Sarrasine. Se arpoi textistä jotain pätkiä ja tuli loppuviimeisexi siihen että Pallosäkin kirja oli "polyvalentti", siis sen voi lukea ainaskin viidellä eri tavalla, ja varmaan useammallakin, jos jaxaa eziä. Johtopäätös: paras romsku on sellainen jonka voi ymmärtää sen 7 tavalla, eli on aivan helkutinmoisen epämääräinen ja sekava, vähän niinkuin Lassin ja Leevin piirrostehtävä jossa pisteet saa yhdistää ihan missä järjestyxessä mieli tekee. Hyvä romsku on tollanen lukijan "yhdistä pisteet niin saat ankan tai jänixen" tyyppinen askartelutehtävä, huono on sellainen jossa kirjailija tekee kaiken työn.
ellauri110.html on line 272: Juoxeva dieetti laihduttaa Hannun nuoruuden mittoihin. Lassi ja Pirkko Nummi ihan huudahtavat. Bipolaarista touhua. Kun Sven Gösta Ågrenin Jär voittaa Finlandian 1988 Handen Vezikolta, Hande sanoo kuin Jöns: hyvä hyvä, tarkoittaen päinvastaista. Pienesti Hande vittuilee Sven-vainajalle (k. 2020) että voittanutta kirjaa ei tahdo mistään löytyä, kun taas Vezikkoa on kirjastojen poistohyllyt väärällään.
ellauri117.html on line 644: No ei tästä kyllä tule juuri hullua hurskaammaxi, puolet sanastosta on liiketoimisanoja, puolet jotain narsistista tiimimotivaatiopuhetta ja in effigie omakehua. Oisko tässä kuiteskin vähän sitä predestinaatio-oppia, minkä Hipon Aku kekkasi just Patulta ja mistä Lassi eli Calvin kuumeni ja mistä se riiteli leväperäisemmän ansaintalogiikka-Arminiuxen kaa. Sillä esivalintaopilla oli joku hassumpi nimi, mikäs se oli? Hulluhan se Peeveli tod.näk. oli, tai sitten huippuovela, kalansilmä Hararin heimoveljiä.
ellauri153.html on line 466: Hinoa Lassi, vaikkakin supererogatorista, eli turha vaiva, sillä jumalan julma vedonlyönti Jobin kustannuxella riitti näytöxi, se oli niin pointless evil kuin vaan voi toivoa.
ellauri153.html on line 469:

Nyt alkas sitten saarnaosuus. Rukoilkaamme. Mä lakkasin jossain vaiheessa edes teeskentelemästä kirkonpenkissä kädet ristissä pää köyryssä hartaan näköstä. Herra näki kuitenkin sieluuni ja ettei siellä ollut ketään kotona. Vaan riepumatot rytyssä. Mutta ensin kirjeitä ja sanomia pikkuprofeetoilta eli Lassin peukuttamilta hämärämiehiltä.
ellauri160.html on line 364: "Ilo" sisältää joitakin yksittäisiä tehokkaita kohtia, esim. Lassi Sinkkosen itsemurhasta puhutaan paljon. Kokonaisuutena se kuitenkin on sekava ja hajoaa palasiksi. Parkkisen aikaisemman proosan perusteella odotin enemmän.
ellauri206.html on line 330: En ole vielä tarpeexi usein päässyt pitämään Helmille näitä liikuttavia muistan kun-tyyppisiä puheita. Viime kerta taisi olla lakkiaisissa, ja sielläkin vei Sammeli multa tuulen purjeista. Pidin silloinkin siis puhetta liikuttuneena ns. tippa silmässä, enkä huomannut, että lapinkoira Sammeli oli hiippaillut taaxeni tyttöystävänsä kaa (se oli sellainen iso pehmokoiro Lassie). No sillä alkoi Lassien kanssa omat herkät hetkensä kesken puhetta. Ihmettelin yleisön alas luotuja silmiä ja vaivautuneita mutta silti hilpeänoloisia ilmeitä. Hyvin näyttää menevän mutta menköön, mietin ja painoin kaasua.
ellauri216.html on line 805: Ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi, sanoi edistyspuolueen Eero eli Lassi Hiekkala.
ellauri238.html on line 576: Monet tunnetut kulttuurivaikuttajat ja varsinkin pääkaupungin vasemmistolehdet ottivat kantaa Hansan puolesta ja arvostelivat ylioppilaskuntaa. Hannu Salama, Pentti ja Tuula2 Saarikoski, Jorma Ojaharju, Lassi Sinkkonen ja Mikko Niskanen allekirjoittivat Hansaa puolustaneen julkilausuman, joka julkaistiin Suomen Sosialidemokraatissa. Hyvä että lähtivät, vitun pulzarit.
ellauri238.html on line 701: Untola vangittiin Helsingin valtauksen jälkeen, ja hän kuoli 21. toukokuuta 1918 epäselvissä olosuhteissa. Häntä oltiin kuljettamassa Helsingistä laivalla Suomenlinnaan teloitettavaksi. Jotkut tahot väittävät Untolan kompastuneen veteen aikeinaan pako. Toiset sanoivat, että Untola olisi ammuttu laivan kannelle ja sitten heitetty veteen. Leo Lindstenin kirjassa Maiju Lassila – legenda jo eläessään on Untolan viimeisistä vaiheista seuraava kuvaus:
ellauri238.html on line 705: Ajan henkeä kuvaa, että senaattori A. Osw. Kairamo oli juuri Untolan kuolinpäivän aattona lähettänyt Suomenlinnan komendantille Carl von Wendtille kirjeen, jossa hän kiinnitti tämän huomiota siihen, että vankien joukossa pitäisi olla yksi kaikkein pahimmista kansankiihottajista, Untola. Komendantin vastauskirje kuului näin: ”Senaattori K. Herra A. Osw. Kairamo. Herra Senaattorin kirjailija Maiju Lassilaa koskevan ystävällisen kirjeen johdosta toukokuun 20. päivältä minulla on ilo ilmoittaa, että kuten päivälehdistä on jo käynyt ilmi, kyseessäoleva mies on jo ammuttu. Suurimmalla kunnioituksella Carl von Wendt.”
ellauri247.html on line 238: Suomen kirjallisuudessa lajin piiriin ovat luettavissa muun muassa Maiju Lassilan Kuolleista herännyt (1916), Pentti Haanpään Taivalvaaran näyttelijä (1938), Veikko Huovisen Rauhanpiippu (1956) ja Lampaansyöjät (1970), Martti Larnin Neljäs nikama eli veijari vastoin tahtoaan (1957), Heikki Turusen Simpauttaja (1973), Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi (1975) ja Onnellinen mies (1976), Juhani Peltosen Elmo (1978) ja Rosa Liksomin Kreisland (1996). Tunnettuja veijarihahmoja ovat esimerkiksi Mikko Vilkastus Aleksis Kiven komediassa Nummisuutarit (1864), Hoppulainen Minna Canthin näytelmässä Murtovarkaus (1883), pastori Nyman Maria Jotunin romaanissa Arkielämää (1909) ja sotamies Honkajoki Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa (1954).
ellauri254.html on line 846: Vuonna 1946 Zoštšenkosta tehtiin Anna Ahmatovan ohella kylmän sodan aiheuttaman kulttuurielämän kurinpalautuksen syntipukki. NKP:n keskuskomitean päätöksellä pannaan julistettu kirjailija erotettiin Neuvostoliiton kirjailijaliitosta ja vailla työmahdollisuuksia hänen henkinen sairautensa paheni entisestään. Tänä aikana Zoštšenko laati muun muassa Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa -romaanin venäjännöksen. Hänet otettiin takaisin kirjailijaliittoon vuonna 1953 ja ensimmäinen uusi teosvalikoima ilmestyi vuonna 1956. All was well. Vsjo harasho.
ellauri263.html on line 690: The ideology shared by the Old Tribe was remarkably simple: 'Wash your own dish', 'No one belongs to anyone else', 'Kerista is freedom and love'. Baristat käytti Ouija lautaa kuten Lassi ja Leevi. Starting with a few unwritten rules in 1971 to 26 standards in 1979, the social
ellauri269.html on line 364: Arthritis on täys alottelija puumiekan heilutuxessa. Opa ei jaksa kazella vaikka on optimisti. He hopes A. will be handing him his rear in no time. He is athletic and fast. Siilinjärveläinen musta lestadiolaispoika veivaa rastalettejä E. Saarisnahkatakissa Kasurilan rinteessä. Nimi on Sex Mane ja se rukoilee Lassia ja Leeviä tauoilla. Jo on mennyt maailma lengolle.
ellauri275.html on line 590: Seuraavissa vaaleissa 1925 Reissu-Lassi voitti Rytin, joka kaatui rytinällä. Maa sai todellisen mustan hevosen. Samana vuonna Reissu-Lassi Hiekkala teki reissun Liettuaan. Vuoden 25 Savon Sanomien kokoomanide on valitettavasti hukassa, ei woi lukea sen matkahawaintoja. Relander oli 41 ja Ryti 35. Ihan poikasia.
ellauri275.html on line 592: Fasistirähinöiden aikana 1931 Ukko-Pekka Svinhutvuuti (Ukko-Pekka oli Hiekkalan Lassin kexasema lempinivi Pehr Edvindin myymisexi kansan syville riveille, se oli Lassin ukin nimi) löi KJ Ståhlbergin Lapuan liikkeen ja ruåzalaisten äänillä.
ellauri302.html on line 645:

Kieronnäköinen kaveri tää Bukharin, vähän kuin Lassi Hiekkala.

ellauri313.html on line 561: Lavaterilla oli rikas mielikuvitus, syvä runollinen mieli, mutta häneltä puuttui taiteellinen muovailukyky ja suhtaisuus. Luonnostaan hän oli hurskas, lempeä ja vaatimaton, mutta ei aina tunnollinen keinojen valinnassa, kun oli kyseessä tavoitteiden toteuttaminen. Eli aika luikero! Lavaterin pääteoksia ovat Aussichten in die Ewigkeit (1768–1778); Geheimes Tagebuch von einem Beobachter seiner selbst (1772–1773) ja Physiognomische Fragmente (1775–1778), teos, joka vaikutti huomattavasti Lavaterin aikalaisiin, johon Goethe antoi avustustaan ja johon Lavaterin maine etupäässä perustuu. Fysiognomialla tarkoitetaan oppia, joka tutkii luonteen ominaisuuksien sekä kasvonpiirteiden ja ruumiinrakenteen vastaavuutta. Teos käännettiin useille kielille ja se herätti huomiota laajalti Euroopassa. Lavater kävi kirjeenvaihtoa aikansa kuuluisuuksien, kuten Johann Gottfried Herderin ja J. W. von Goethen kanssa. Esimerkixi terävänenäisyys osoittaa luikeroa luonnetta. E. Saarisessa on koko lailla Lassiterin näköä.
ellauri349.html on line 270: Ei nytpä kerronkin miten löysin tien Pipsan punaisiin pikkuhousuihin. Lassi Nummen sielukasvaloinen rouva Pirkko hoiti Tamminiemessä dementoitunutta Urho Kekkosta. Mutta olimme kumpikin naimisissa tahoillamme. Ekbergin puhelusta menisi viikkoja ennenkuin antautuisit minulle, saisin erektiivisenä rullata reisille nuo isot kaatiot. Asuntosi Albertinkadulla olisi pikku sammalmättäämme ja minä vihdoinkin sinun mikkihiiresi. Yhtyminen sinuun oli upeaa. Ette arvaakaan. Olin saunassa punatukkaisen viixekkään paarman kanssa.
ellauri351.html on line 38: Laurilan Lassi ja Myllärin Matti.
ellauri360.html on line 354:

Reissu-Lassi


ellauri360.html on line 356: Tulinpa vihdoin lukaisseexi Ritva Rouhunkosken toimittaman Reissu-Lassi Hiekkalan matkakertomuxen Saxan ja Tanskan matkalta 1922 maailmansotain välissä. Lassi kävi kansakoulun ja kansakoulunopettajaseminaarin ja oli sixi aina vähän katkera "ylioppilaille". Liian mukavat on niillä täällä oltavat! Ottaisivat mallia Saxasta, jossa kulkevat ryysyissä ja elättävät ize izensä volttikuskeina.
ellauri360.html on line 360: Grundtvigilaisuuden johtomiehiä sen alkuaikoina olivat sen perustajan rinnalla etenkin Peter Christian Kierkegaard, kyttyräseljän menestyneempi veli. Edistyspuolueen Lassi Hiekkala peukutti grundtwigilaisuutta ja pahexui Berliinin lutkia ja juutalaisia. Edelliset istui lupaa pyytämättä Lassin polvelle (mitä? 3 polvea?), jälkimmäiset kiemailivat ja heitti halpahintaisia läppiä. Siitä Lassi oli hyvillään ettei Tanskan maalaiset olleet Parta-Kallen perillisiä. Mutta "itä-ruåzalaisistamme" se ei pitänyt. Calle parka!
ellauri360.html on line 379: Suuri sota jätti Tanskan koskematta. Siellä riitti voita ja Pinnebergeiltä sai kaikkea vahvalla kruunulla. Lassikin oli 1922 vähän kallellaan korporativismiin päin: sillä päästäisiin demokratiaa vaivaavasta äänten kalastelusta. Vaikka luokkarajat kärjistyisivät, moraalisessa kazannossa voitettaisiin. Tanskan venstre oli pienviljelijöitä, høyre suurmaanomistajat, rahamiehet, kaupan edustajat ja suurin osa virkamiehistöä.
ellauri360.html on line 381: Jyllännissä Lassi pääsi seuraamaan tanakoiden tanskalaisten talonpoikaistyttärien voimisteluliikkeitä, jotka punastelivat vähäpukeisina nähdessään ilmiselvän erektion Lassin etumuxessa. Elimellinen lanta kasvattaa nähtävästi paremmin kuin pelkkä apulanta. Emme tarwize nupoihimme olla ensinkään tyytymättömiä. Tanskassa ei kelläkään ei ollut ryysyjä (paizi Ditellä), vaan tanakoita saxalaisia mantteleita. Toisin Saxassa, jossa elettiin Nusschalen varassa ja kuskattiin Reichsmarkkoja kottikärryillä.
ellauri360.html on line 383: Kenraali von der Goltz oli hetken Suomen rautakansleri 1918. Kenraalilla oli Wittenbergissä waltawat hanhiwiljelmät, jotka Lassi näki junan ikkunasta.
ellauri362.html on line 197: Hernekukon "Melankolian filosofia" on tunkkaista antiikkihöpinää, josta ei saa selvää kirveelläkään. Tikusta asiaa. Huomaa kyllä että kaveri on ollut hyvä laatimaan virallisia asiakirjoja. Kuten Peacock selittää esipuheessaan "Yleinen analyysi", runo väittää, että muuttuvuuden tarkastelu jalostaa mieltä ja että taiteen ja ihmissuhteiden "pääasialliset viehätysvoimat" ja "hermolliset siteet" ovat peräisin muuttuvuuden filosofisesta pohdinnasta. Hernekukko kävi vain 6 vuotta koulua, kansalaiskoulupohjalta ponnisti kuin Lassi Hiekkala.
ellauri390.html on line 91: Antti Tuuri sai Finlandia-palkinnon Lassi Nummelta v 1997, samana vuonna kuin kuoli Isaiah Berlin. Lassi Nummi oli raamatunkäännöskomitean asiantuntija. You win some, lose some, you can't win them all.
ellauri401.html on line 189: vesirakennushallituksen asessorin Bruno Sirénin lapset Ingrid, Osvald ja Emma. Pekan nom de plume oli signor Elia kuten Charles Lambilla. Lassi ja Leevi Laestadius kirjoittaa Huutavan Äänessä: saarnani ovat karkeita ja likaisia!
ellauri401.html on line 570: Ruusu-Risti nousi joulukuun puolivälissä epäiltyjen listalle, kun Tattarisuon jutun tiedemieskomission puheenjohtaja professori Väinö Lassila ilmoitti juttua tutkivalle nimismies A. Lindholmille, että Helsingissä joku Ruusu-Ristin jäsen oli käynyt hänen luonaan pyytämässä lainaan ihmisen pääkalloa, jota hän tarvitsi opetusvälineeksi, mutta myöhemmin oli selittänyt sitä tarvittavan vapaamuurarien juhlamenoissa. Tämä johti useita kuukausia kestäneisiin laajoihin kuulusteluihin. Ajojahdin takana oli lapuanliike ja sitä lähellä olevat piirit. Poliisi teki jostakin syystä kaikkensa saadakseen vapaamuurarit syylliseksi.
ellauri402.html on line 460: Palkinnosta päättävä yhden miehen raati oli tällä kertaa märkähuulinen kirjailija Lassi Nummi joka nuoli lusikkansa 2012.
xxx/ellauri010.html on line 1715: Pertti Lassilan potkut ennen häitä lie ollut ensimmäisiä.

xxx/ellauri027.html on line 534: Johdettavat haluaisivat kuitenkin myös puhua, eikä vain kuunnella. No niin, ja ne haluais myös päättää, ei vaan totella. Ei kukaan jalkauta toisen strategiaa, muutoin kuin ehkä tietämättään. Tai pakosta. Helppo sun on sanoa, kun kuulut siihen uuteen johtamisen koulukuntaan jotka kuuntelee ja nyökkii kuin Lassi äidin puhuessa: tuntuu jo lopettelevan, on aika alkaa nyökkiä. Anna Maurasen ja Stalinin heimolaisia, aurinkoisia.
xxx/ellauri057.html on line 715: Hänen viimeinen asuinpaikkansa oli Hyvinkään Nuppulinnassa (nyk. Tuusulaa) Riitahuhta-nimisessä talossa ystäväperheen alivuokralaisena. Siellä Eino Leino kuoli 47-vuotiaana kuppaan 10. tammikuuta 1926. Hänet haudattiin valtion kustannuksella, ja hautajaisiin osallistui presidentti reissu-Lassi ja muuta maan johtoa.


xxx/ellauri057.html on line 1121: Wang Wei: Se mulla oli. Ei ehdottanut, vaan Pertti Lassila.
xxx/ellauri076.html on line 483: Alanko työskenteli laajasti kulttuurin parissa työurallaan. Hän väitteli tohtoriksi aiheenaan Immi Hellénin runot. (Kovempi homma olisi jo käydä läpi mun paasauxet, Immi 1400 runoineen on jäänyt seisomaan kuin tikku paskaan.) Lisensiaatintyön aiheena oli puolestaan Lassi Nummen lyriikka. (Lassin runot puhukoot puolestaan, mä en niistä tiedä mitään kun en oo lukenut.) Hän toimi vuosia opettajana ja kirjallisuudentutkijana yliopistossa. Hänet nimitettiin opetusneuvokseksi vuonna 2003.
xxx/ellauri104.html on line 830: Seijja tökkää kylkeen Lauria jotta se lakkaisi kuorsaamasta. Mutta Lassin karnutus vain vaihtaa rytmiä.
xxx/ellauri125.html on line 376: Laurilan Lassi ja Myllärin Matti,
xxx/ellauri128.html on line 373: (Arkiryskettä) Sammutat valon, tulet viereeni.Lassi SinkkonenMFUCK!
xxx/ellauri128.html on line 468: Käpylän kirjastossa kokoontui 1950-luvulla Urania-piiri, jossa keskusteltiin filosofiasta ja kirjallisuudesta. Kirjailija Lassi Nummi, sinäkin osallistuit siihen. Miten se kaikki sai alkunsa?
xxx/ellauri128.html on line 470: Lassi Nummi: Käsittääkseni se alkoi siinä heti sodan jälkeen 1947-48. Urania-piiri kokoontui monessakin paikassa. Helsingin kaupungin kirjaston johtaja, dosentti Uuno Saarnio, halusi kirjastoihin vireää toimintaa, esitelmätilaisuuksia, opintopiirejä ja keskustelukerhoja. Nimi Urania tuli kuuluisasta tiedekeskuksesta, joka oli perustettu Berliiniin v. 1888. Aluksi uranialaiset kokoontuivat Rikhardinkadun kirjastossa ja sitten myös Kallion ja Käpylän sivukirjastoissa. Usein tavattiin myös jonkun piirin jäsenen kotona. Touko Voutilainenkin oli uraniaani.
xxx/ellauri130.html on line 718: Kumpi on yxinäisempi, vainaja vai saattajat? Mieti sitä.Lassi NummiMKILL!
xxx/ellauri130.html on line 719: K. on liian suuri asia ja liian pieni. Näkymätön Viänänen.Lassi NummiMKILL!
xxx/ellauri176.html on line 500: No mitenkä tää kaikki sitten liittyy ihmisluonteisiin? Sen on Sigmund Freud laittamattomasti kuvannut 1905 teoxessaan Drei Abhandlungen zur Sexualtheorie. Paizi siellähän näitä vaiheita on kokonaista 5! Eli välistä on nyt jäänyt multa vaiheet 3) fallinen ja 4) latentti. Vaihe 3) on missä lapsi löytää omat näpöttimensä ja alkaa niitä omaxi tyydytyxexeen ize hinkata. Vaihe 4) on se Lassin (muttei Leevin) vaihe jossa se on inhoovinaan Sussia. Vikana on vain etteise saata letkumaisella pikku pippelillään sitä vielä nussia. Sixi se on halvexivinaan sitä ja olevinaan aika poikaa mielestään. Tytöt on ällöttäviä!
xxx/ellauri208.html on line 668: Poliittisilta näkökannoiltaan Björling oli alkuun sosialidemokraatti mutta kääntyi valkoiseksi sisällissodan aikana. Hänen osuuttaan Algot Untolan eli Maiju Lassilan kuolemaan on pohdittu, sillä hän oli vapaaehtoisena vartijana aluksella, jolla Untola vietiin Suomenlinnaan teloitettavaksi. Aika törkimys.
xxx/ellauri218.html on line 77: Sitä sanottiin laukauxexi joka kuultiin ympäri maailmaa. Hitusen amerikkalaista mahtailua, mutta hitotko siitä. Se oli ensimmäinen rannikolta rannikolle tv-lähetys. Baseball pelaajat on aika läskejä. Helmin syntymäpäivänä vuotta ennen paasaajamme syntymää 1951. Noihin aikoihin taisi kuolla Lassi Hiekkala, juu 5. lokakuuta 1951. Ehti juuri kuulla laukauxen ennen pimennystä.
xxx/ellauri252.html on line 169: Oisko se Lalli toi Solveigista laulanut Lassi Sinkkonen? Se teki itsemurhan (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Itsemurha) vuonna 1976 (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/1976) 38-vuotiaana. Hänet on haudattu Malmin hautausmaalle (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Malmin_hautausmaa).
xxx/ellauri252.html on line 175: Arvon sekundavaimo oli Brita Polttila. Oliko sillä siis jotain jimbajambaa Sinkkosen Lassin pöxyissä?
xxx/ellauri255.html on line 542: Meleenainen Jomppa päästää sairaalassa pahanhajuisia pieruja. Mies paukkuu niin että kävyt tippuu puista. Amokin s. 148-149 luetellaan salanimillä koko suomalaisten kynämiesten ryyppyporukka. En niistä montaa tunnista. No Silvonen joka lausuu Rilkeä on Lassi Sinkkonen, sen arvaa änkytyxestä.
xxx/ellauri293.html on line 317: Mutta valon tie on tämä: jos joku tahtoo päästä siihen paikkaan, joka hänelle on määrätty, hän joutuu/pääsee sinne töillään. Eli lälläs lää Luther, Lassi oli oikeassa. Tässä 1x resepti: Sinun täytyy rakastaa häntä, joka loi sinut; sinun on ylistettävä sitä, joka on lunastanut sinut kuolemasta. Sinun tulee olla yksinkertainen sydämeltä ja rikas hengeltä. Sinun ei pidä liittyä niihin, jotka kulkevat kuoleman tietä. Sinun täytyy vihata tehdä kaikkea, mikä ei ole Jumalalle mieluista. Sinun täytyy vihata kaikkea huijausta. Et saa laiminlyödä mitään Herran käskyistä.
xxx/ellauri312.html on line 627: T equals T at present time, tuhahtaa tähän Pirkko Hietaniemen kiven alta. Edistyspuoluetta äänesti Richard Rortykin kuin Lassi Hiekkala vaikka ilman hitlerwiixiä. Ääretöntä progressia alati kasvavalle apinaköörille äärellisellä pallolla. Hitto Riki Sorsa, ei se ole mahdollista, johan se on käynyt ilmeisexi.
xxx/ellauri314.html on line 164: Kyrkan har ibland en tendens att ”reducera andlighet till feelgood”, som hon formulerar saken i sin bok. Det är just det som Rorty tycker är skitbra. Det är ju bra att få in vardagen i gudstjänsten, men hur vardagligt måste det bli? De flesta som går i kyrkan gör väl det för att få ett litet lyft. Under gudstjänsten tittar man lite på klockan och suckar över att de flesta psalmerna är så dåliga som lyrics och låtarna är inte heller något vidare. Lassiters urusla jamande i psalm 40 till
xxx/ellauri363.html on line 673: Millin käsissä "benthamismista" tuli tärkeä osa liberaalia käsitystä valtion poliittisista tavoitteista. Vizi etmä ällöön talousliberaaleja. Mukaanlukien Lassi Hiekkala.
xxx/ellauri388.html on line 79:

Mika Waltari (keskellä, 50v) vieraili F. E. Sillanpään (oikealla, 70v) 70-vuotispäivillä syyskuussa 1958; (vasemmalla, 30v) runoilija Lassi Nummi. Taata varmaan sai toivomansa mikroaaltouunin.

xxx/ellauri414.html on line 153: Ilmari Kivisen vanhemmat olivat satakuntalainen kansakoulunopettaja Kaarlo Konstantin Kivinen – alkujaan Stenholm – sekä uusmaalainen (varmaan pornaismainen) Amanda Vilhelmiina Peltonen. Ilmari Kivinen vietti lapsuutensa Pohjois-Karjalan ja Savon kivisillä pelloilla, Liperin Taipaleella, samassa surullisen kuuluisassa kylässä, jota Maiju Lassila kuvaa teoksessaan Tulitikkuja lainaamassa. Ei liene puhdasta sattumaa, että Ilmari Kivinen ihaili Maiju Lassilan kirjoituksia ja piti tätä esikuvanaan. Maiju oli kyllä vasemmistolaisempi.
xxx/ellauri423.html on line 150: Putin ehdotti kaksin­taistelua – Zelenskyi kuittasi takaisin: ”Ääliö”. Miehekästä puhetta! Hänellä on sperma kunnossa. Venäjälle pahin tappio aikoihin (Ukraina sulki kaasuhanan). Analyysi: Venäjällä on käsissään valtava ongelma (inflaatio). Venäjän tappioista karu arvio: ”Hävyttömällä tasolla”. Ilmassa on erittäin huonoja enteitä Venäjälle. Maratonissa kuultiin yksi aito toimittajan kysymys: Putin äityi tulistuneeseen saarnaan. Hakkapeliittainstituutin vanhempi taiteilija Jussi Lassila kuvailee ozikoita odotetunlaisiksi.
xxx/ellauri423.html on line 370: Löytyi myös vino pino Elnan ja Lassin kirjeitä kesälomilta Lassin ollessa kesäleskenä ja Elnan Kehvolla jossa ne vannoo ikuista rakkautta toisilleen kerta kerran jälkeen samoilla sanoilla. Mitähän Lassi oikein puuhasteli kesäleskenä...
xxx/ellauri441.html on line 106: Pentti Saarikoski on kirjoittanut Pelopsista ja Tantaloksesta runon. Takapilluisen Leena Castrenin vanhempien Lassie koira nussi nolosti mun jalkaa. Mä nussin niiden tyärtä edestä ja takaa kunnes kyllästyin ja lahjoitin sen laamanni Lindgrenille.
xxx/ellauri441.html on line 194: Uudempia käytösoppaita see Sirkka Lassila, suurlähettilään rouva. Se oli varmasti Pentti Pesarin sisko. Pentti ei enää prutkuta tervatulla veneellä kokemaan katiskaa Laattalanniemen kärjestä. Sen pojanpoika Joonas huusi kovaa järvellä vesihiihtosuxilla.
xxx/ellauri441.html on line 196: Lassila-1950s.jpg" />
xxx/ellauri441.html on line 197:
Sirkka Pessaari aloitti Seuran toimittajana vuonna 1953. 3v myöhemmin siitä tuli rva Lassila.

105