ellauri011.html on line 788: Paulo siteeraa Paavalia kuin piru raamattua, saarnaa reinkarnaatiosta. Maagista rosollia tarjolla noitasapatissa. Noitakandien silmät säteilevät kuin Airi Lapinleimulla. Näyttävätköhän niiden perseet isoilta? Tarina ei kerro.
ellauri011.html on line 900: Omatekemässä dervissitranssissa Paulo neuvoo nuorta itseään: Puhu sydämellä, sanat on satunnaisia. Niinpä. Seuraa tähteäsi pelotta, tai sit pelolla. Niinpä. Transsin jälkeen Paulo ihan tuntee et sen silmät säteilee, huomaakohan jengi sen. On tässä sentään tahatonta huumoria. Airi Lapinleimu style.
ellauri015.html on line 1156: Liisa Lapinleimu
ellauri015.html on line 1158: Eija Liisa Lapinleimu (s. 1969) on kauppatieteiden maisteri, kirjailija, kavaltaja ja itsehoito-ohjaaja. Vuonna 2005 Lapinleimu tuomittiin kahdeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen törkeästä kavalluksesta. Hän oli kavaltanut lähes 170 000 euroa yhdysvaltalaiselta suuryhtiöltä ja siirtänyt ne Thaimaahan. Teoksia:
ellauri015.html on line 1168: Lauri ”Lassi” Leskinen (21. tammikuuta 1918 Lapinsalo, Kiuruvesi - 27. syyskuuta 1979 Kuopio) oli suomalainen opettaja ja kirjailija. Leskisen vanhemmat olivat pienviljelijä Juho Alfred Leskinen ja hänen puolisonsa Anna Juljaana (o.s. Pekkala). Perheessä oli yhdeksän lasta. Leskinen opiskeli kansakoulun jälkeen Porsaanpään herännäisten kansanopistossa ja Lapinlahdessa. Hän meni sitten Kajaanin seminaariin 1936 ja valmistui sodan aiheuttaman viivästymisen jälkeen kansakoulunopettajaksi 1943. Sodan aikana yliluutnantiksi kohonnut Leskinen palveli Uhtuan ja Porajärven suunnilla sekä Santahaminan koulutuskeskuksessa pataljoonan adjutanttina.
ellauri023.html on line 66: Isä oli kotoisin Lapinlahden pitäjästä, jonne dumppas Ollin johonkin
ellauri023.html on line 175: veljensä Heikin luoxe Lapinlahdelle. Kotiin pirun mertaan ei ole hyvä yxin mennä.
ellauri023.html on line 1095: Eski änkyttää yhtä paljon kuin esikuvansa Jaakko Hintikka. Jopa Vesku on sitä mieltä, että Eesus on liian positiivinen. Menee kehumisen puolelle. Ihan sietämätön. Vessa-Matti vietti kuukauden Lapinlahdessa. Se oli hienoa. Sieltä se meni suoraan teatterikouluun lehtorixi. Lisää nimien pudottelua. Näyttelijä on kuin kumihanzikaz.
ellauri024.html on line 1192: Olikohan se Airi Lapinlemun filosofi-heila Sveinn Eldinn
ellauri025.html on line 269: Svetniltä, joka tuli sieltä 70-luvulla. Nai Airi Lapinleimua
ellauri026.html on line 412: Mut silti kukaan ei uskalla uhmata näitä pellejä, koska niillä on tieto joka iikan salaisuuxista rippituolissa, mistä ne kertoo kännipäissä kyllä ilman nimiä, kuten Airi Lapinleimu juorus lääkäreiden tietokannasta. Jos joku suututtaa nää ampiaiset, niin ne kyllä antaa kuulua, kunnes lahjuxet on taas kunnossa. Niiden saarnaus on pelkkää sirkuspelleilyä, outoja asentoja, äänenvärinää, lauleskelua ja hypiskelyä, irvistyxiä ynnä muuta feikkimystiikkaa.
ellauri036.html on line 1871: kysyi Lapinleimu Airi">Airi Sekulta. Saman kysymyxen esitti
ellauri040.html on line 46: Buschissa on vähän 7 veljexen Simeonia. Simeonissa oli enemmän kuin vähän Alexis Kiveä, Lapinlahden lintua. Pitkä ja luiseva kuin se, ja synkkämielinen. Niinkuin monet humoristit. Ilo pintaan kun syän märkänee. No ei kai Wilho ollut anders, siis schwul, sillä oli kyllä yritystä naisiin muttei rahaa. Ei ollut kiltti ja ahkera kuin Woku, vaan äreä ja tyly doku. Tylsäxi ei voi sentään sanoa, sitä sano Calle musta hääpuheessa. Laiha lohdutus. Paremmat witzit kuin Schopenhauerilla ainakin, vaikka yhtä happamet. Siis Wilho Puskalla.
ellauri040.html on line 225: Maken ura on ollut kuin heittäis kiviä johkin stonewalliin. Helppoa ei ollut Alexillakaan. Koppiin päätyi Lapinlahden sairaalaan, kauniiseen miljööseen, josta nyt puuhataan hotellia tai liikemiehille monitoinitiloja. Siellä viihtyi yhden kauniin kesän Petskukin, ruskettui kovasti. Teki hyvää takalukossa vietetyn kevään perästä. Muuten on saatu tyytyä hämyiseen Hesperiaan tai etäiseen Harjavaltaan.
ellauri040.html on line 250: Kiwi alkoi saada syksyllä ohimeneviä ”mielenhäiriökohtauksia”, ja hänet toimitettiin keväällä 1871 Helsingin Uuteen Klinikkaan, josta hänet lähetettiin edelleen Lapinlahden mielisairaalaan. Lapinlahdessa Kiven sairaus diagnosoitiin krooniseksi melankoliaksi, jonka arveltiin johtuvan verenvähyydestä, juoppoudesta ja loukatusta kirjailijakunniasta. Hoitoina käytettiin kiniiniä, ulostus- ja yskänlääkkeitä sekä morfiinia. Ei siellä nytkään muuta tehdä kuin tunkgetaan vuodevangit täyteen lääkkeitä ja odotellaan tulosta.
ellauri041.html on line 355: 2 sankaria karkaa Lapinlahdesta viimeistelläxeen diilin kansainvälisen rikollisjärjestön kaa.
ellauri048.html on line 565: Immi (1861-1937) oli kanttorin tytär Kuorevedeltä. Kuorevesi on liitetty nyttemmin Jämsään. Äiti oli Toppeliuxen henk.koht. hyvä ystävä ja toivoi Immistäkin nationalskaldia. Toive toteutui. Äiti kuoli 7-v Immiltä, äitipuoli oli paha. Ruozinkielisen koulun ja seminaarin jälkeen Immi opetti Lapinlahden kansakoulussa 4v. Paras kaveri oli sisko Onni (sic), virsirunoilija. Uskonnollinen, isänmaallinen, vahva ääni oikealta joka suhteessa.
ellauri055.html on line 1283: Eno oli papinpoika Alajärveltä, iskästä tuli arkkipiispa. Nai Snellmanin taidemaalarin pojantyttären. Veljestä tuli Lapinlahden lintuhäkin ylilääkäri. Arvosteli Sillinpään esikoisen Uuteen Suomeen 1916.
ellauri061.html on line 1191: Palanderin hahmossa se näyttää Varkauden (Savon siis ei Lapin) Finneganille eli etelän jolpille närhen munat kuin joku tyylikkäästi harmaantunut 007.
ellauri062.html on line 212: Jaakobin poikien isän pojat Ruben Simeon Leevi Juuda Gaad Asser Daan Naftali Isaskar Sebulon Joosef ja Benjamin tietävät että "'better' never means better for everyone, it's always worse for some". Joosef ei saanut omaa lääniä kun se asui Egyptissä, mutta sen pojat Manasse ja Efraim saivat omat tontit osituxessa. Ei mene onnen lahjat tasan eikä edes win-win kuten Alexis Kanto koitti uskotella, vaan tää on nollasummapeliä, kuten sai tuta Alexis Kivi Lapinlahdessa ja kuolinmökissä. Lupaan kautta kiven ja kannon. Ei pitäs luvata niin paljon, se ei ole uskottavaa.
ellauri065.html on line 41: Evitskog on kylä Kirkkonummen luoteisosassa, lähellä Siuntiota. Vuonna 2011 kylässä oli 705 asukasta. Asukkaista vajaa puolet on ruotsinkielisiä. Kylä sijaitsee noin 30 km Helsingistä ja 11 km Kirkkonummen keskustasta. Lähimpään kauppaan Lapinkylässä on noin 6 kilometriä.
ellauri100.html on line 67: Usein moraalittomuus aiheutuu vaeltavasta kohdusta. Silloin sappi muuttuu keltaiseksi aiheuttaen hysteriaa, himoa ja maniaa; mikäli taasen maniaan liittyy myös jumalten suoma hulluus, tuloksena saattaa olla myönteisiä siirtymiä myös ympäristöön. Tämän vuoksi runoilijat ja taiteilijat varmaan kuuluivatkin sairaalan ehdottomaan eliittiin ja kaikki halusivat olla heidän kamujaan. Heillä oli ”haltioitumisen lahja”. Maallikko voisi ajatella, että esim. Lapinlahden lähteen jengi olisi juuri wannabe-keltasappisia. Hysteriassa on jotakin vähän hienoakin. Eiks je!
ellauri110.html on line 296: Hande passitetaan Lapinlahteen suljetulle selviämään, kun se ei tottele. Vittu mikä persepää. Lapinlahden sairaalassa pidettiin Kiveäkin. Innostun siitä hieman, mutta vain hieman. Lapinlahden lääkäri päästää kirjailijan kotilomalle. Lomalla se lukee Chekhovin novelleja ryssäxi. Se osaa ne ihan ulkoa. Loppulauseen ainakin. Tai size yxinkertaisesti vaan lunttasi.
ellauri110.html on line 327: Drumsö Padlarklubb. Ei taida Hande osata ruozia. Isot aallot saa sen epävarmaxi. Vittu se on kyllä pelkuri. Rakastan merimäntyjä. Lapin kultakaan ei ole enää mitä oli. Eurot on senkin vesittäny. Alpo Ruuth on kelpo kundi, halvaantuikin vaan puolixi. Se heittää tyhjät olutpurkit rytättyinä mereen. Äijämeininkiä. Hande ei saa tölkkiä rytättyä mutta heittää sittenkin.
ellauri117.html on line 39: Ranskalainen saattaa elää Guineassa ja Lapinmaalla; mutta neekeri ei samoin voisi elää Torniossa eikä samojedi Beninissä. Eli ulos matut Torniosta! Arnonilla ei ole Lappiin mitään asiaa!
ellauri118.html on line 428: Airi Lapinleimu kysyy Seijalta: Sädehtiikö mun silmäni?
ellauri162.html on line 287: Kirjaston poistohyllystä löytyi Hannu Mäkelän poikakirja Iso-Pekka ja Pikku-Pekka. Vizi et Hande osaa olla narsistinen jopa lastenkirjassa. Se on varmaan kirjoittanut tän surutyönä kun se sai ize silmälasit 1997. Kirja on vanhenevan ukon jorinaa. Unenomaista solipsismiä. Rikkinäisen perheen lapsen muistelua. Miehet ovat miehiä ja harrastavat penkkiurheilua. Lapinretkiä kuvitellussa miesseurassa, Tasku-Matti rintataskussa. Ja noi lastennimet ne on 40-lukua: Pekka, Riitta, Kari. Mixmuka joku Riitta lähettäisi kirjelappuja väpelölle Pekalle. Huonosti peiteltyä jeesustelua. Vaari auta minua. Pekka lyö kuin kallio, Kari putoaa. Janne vapahtaa. Kallion Karhupuistossa, sieltähän se Hande onkin kotoisin. Tää on yhtä masentavaa textiä kuin stiiknafuulia.
ellauri162.html on line 289: Lapin tunturit on kuin Johannes Taulerin päälaki, calotter = taputella päälaelle.
ellauri162.html on line 299: Kirjasampo (peltilehmä) mutustaa roskaa Lapin kämmillä huutaen kuin laiva. Handella on lehmän kanssa sopimus: lehmä syö ruohoa ja Hande puree lehmän persettä. Omat lehmät purevat.
ellauri163.html on line 674: Tony Makarios on naiivi poika, jonka rouva Coulter houkuttelee vankeuteen. Venäläiset matkailijat tervetulleita ortodoksikirkkoihin myös Lapissa. Lapin ortodoksisen seurakunnan matkapappi Isä Makarios kutsuu myös venäläiset matkailijat juhlimaan ortodoksista teofaniaa, eli Herran kasteen juhlaa. Hänen mukaansa kirkon ovet ovat avoinna kaikille halukkaille, myös ensi sunnuntaina. Kyproxella oli ennen arkkipiispa Makarios. Vai oliko? Siitä on niin kauan...
ellauri244.html on line 87: Kun sekään ei vetänyt, Harri Sirola teki itsemurhan 16. elokuuta 2001 Helsingissä hyppäämällä Kampissa metrojunan alle. Hän oli lähtenyt Lapinlahden sairaalasta aamukävelylle ilman henkilöpapereitaan. Metron alle heittäytynyt tuntematon mies osoittautui Sirolaksi vasta seuraavana päivänä.
ellauri245.html on line 555: Myös Elissa Aalto oli sekä arkkitehti että suunnittelija, joka suunnitteli huonekaluja, sisustuskokonaisuuksia ja painokangasmalleja. Vuonna 1941 Lapin läänin ensimmäinen viiden ällän ylioppilas Elsa Mäkiniemi muutti Helsinkiin opiskelemaan arkkitehtuuria Teknilliseen korkeakouluun.
ellauri282.html on line 121: Tämä "osio" on alkua albumissa 285 jatkuvaan Patti Mulkkisen riivintään. v. 2021 kesällä (albumi 104) tutustuin Matti Pulkkiseen sen esikoisen välityksellä, ja pidin sitä aika hyvänä. Silloin vielä jaxoin niellä tiiliskiviromaaneja kokonaisina. Nyt vajaat 2v myöhemmin löytyi Pulkun viimeinen opus, Ehdotus rakkausromaanixi, Pasilan poistohyllystä. Se käsittelee siinä aivohalvausta romaanin keinoilla, ja vähän nähtävästi tärähtänyttä Vuokko-vaimoaankin myös. Pulkki sai paskahalvauxen 1988 ja kuoli 2011 Lapinlahessa, ai taisikin olla Lapinlahdella. Se oli kyllä ammatiltaan mielisairaanhoitaja. Jouzenlauluun mennessä Patti oli jo täysin työlääntynyt ex-"lahioimaiseensa".
ellauri282.html on line 295: Haitannoonkoon tuo... miettii Abu Lähjä Lapinlahden raitilla.
ellauri285.html on line 418: Neljäsosa maailman hyönteisistä on kadonnut viimeisen apinasukupolven aikana. Luonnon tuhoaminen on Lorenzinkin mielestä "tosiasiallinen ongelma". Se kelpaa sixi ikävyydentorjuntaan paremminkin kuin kakanheitto tai liukuhihnatyö. Tai kalastus, joka oli Linkolasta izestäänkin niin tylsää että meni sitä pakoon Lapinlahteen syxyisin.
ellauri332.html on line 95: Esau möi akateemiset ambitionsa hernekeitosta jo väikkärillä "Backwards-looking operators". Pahemmaxi meni sitten Aalto-yliopiston feikkiprofeettana. Viimeisin pohjanoteeraus näyttää olleen Lauri "Tafsaaja" Törhösen farssimainen väittely Lapin yliopistossa. Mitään tekemättömässä "väitöskirjassa" ei ollut lähteitä eikä viiteapparaattia, todennäköisesti pelkkää narsistista pullistelua. Väittelijä vastasi kysymyxillä ja kysyi vastauxilla kuin Tuomari Nurmion "hän on täällä tänään." Löysä pata ja kalju kattila kolisivat kateederilla kuin tyhjät tynnyrit, musta kylki loisti kummallakin suoratoistona.
ellauri332.html on line 97: Törhösfarssi, osa 2: Lauri Törhösen väitöskirja on hylätty. Lähteinä oli käytetty Beatlesien lauluja, jääkaappimagneettia ja 80-luvun lukion psykankirjaa. Lauri Törhösen väitöskirjan arvioinnissa on tehty vakavia virheitä. Törhösen väitöskirjan esitarkastajat saattoivat olla jäävejä. Törhösen väitöskirjan esitarkastajat ovat psykologian professori (emeritus) Göte Nyman Helsingin yliopistosta ja dosentti Ilkka Huovio Lapin yliopistosta, joka on erikoistunut koulutushistoriaan. Vastaväittäjä on professori (emeritus) Esa Saarinen Aalto-yliopistosta, alanaan filosofia.
ellauri332.html on line 111: Lauri korviansa myöden lappilikassa, korjaan lippalakissa. Vastaväittäjänä toimii professori (emeritus) Esa Saarinen Aalto-yliopistosta (oik.) ja kustoksena professori (emerita) Kaarina Määttä Lapin yliopistosta (takavas.).
ellauri340.html on line 332: Vasemmistoedustajat kysyvät mihin toimiin hallituksen vastuuministeri ryhtyy, jotta hakaristitunnuksen käyttö kielletään puolustusvoimissa, esimerkiksi Lapin lennostossa. No ei mihinkään. Kyllä sille on kohta taas käyttöä.
ellauri349.html on line 54: Eski piti ize esseekokoelmaansa Erektio Albertinkadulla merkittävänä. Vieläkin vaikea nähdä mixi Eski pitää Pipsa Pallasvesaa merkittävänä. Kenties se muistuttaa Eskin palvomaa Iisa-äitiä. Iisa äiti oli jostain Kajaanista. Pipsa Kauhia on Lapin noita Rovaniemeltä. Liisa Karhusen porukat oli Iisalmen Pörsänmäeltä, mikä on kaunisteltu Persemäki. Kiskot ovat vieneet Hyvinkään kultahatun Etelä-Helsinkiin ja meidät pohjoisemmaxi. Bulevardilla on paljon julkkisnaapureita. Saarisen ei ole tärkeää ymmärtää mitään, kuha pelittää. Science of The Better putkiaivoille. Olisikin vaikea ymmärtää mikä sai Eskin pikku pilin Albertinkadulla seisomaan. Pipsan tissiliivitkö tyynyllä vaiko oranssi tuhero? Pipsan ikä on tarkoin varjeltu salaisuus. Vozrast' zhenschiny - sekret. Kyllä se on arviolta 10 vuotta Esaa vanhempi. Hizi se on pian pushing ninety! Värjääköhän se harmaat pillukarvansakin oransseixi, vai onko se vallan kalju sieltä? Sen jalkovälissä voi olla jo enemmän kuin 1 ryppy.
ellauri349.html on line 452: Eski bylsi Lapin lantalaista Pipsaa vaaran laella Sokrates-paarman pörrätessä ympärillä ja puraistessa kriittisellä momentilla pakaraan. Eskillä löpsähti, Pipsa eeku hohotti. Ei käynyt niinkuin Hegelille jolla paloi pohjaan piian kanssa. Eskin pehmeä rakotekniikka on Hyvinkään peruja.
ellauri349.html on line 746: Paljonko noita runoja on? Jaana kysyi. Satojahan näitä on. On usealta vuodelta. Olin lukenut niitä Jaana Myrttiselle, Kampin kukan hehkuvalle yrittäjälle Lapinlahdenkadulla. Runoja on melkein yhtä paljon kuin paasauxia, tai no, vähemmän. "Niistä pitää tehdä kirja ja julkistamistilaisuus tänne Kampin kukkaan, jossa me annamme kaikille ruusun ja sinä omistuskirjoituxen. Voisit istua tuolla oikealla ja me avaisimme toisenkin oven, jotta jono kulkisi." AARGH!!! Barf bag please! Kiira Korpikin on lyyrisempi.
ellauri353.html on line 66: - Ei tosiaan ole sodasta erikoista kertomista, hän sanoi ja jatkoi - Yksi taistelu. Upseerikoulu jäi kesken. Santahaminasta minut siirrettiin ensin Kuopioon ja sitten Ouluun. Lapin sotaan lähetettiin ne joilla oli sotilasarvo ja olivat syntyneet -25. Minut kotiutettiin. Kun minä tulin kotiin, oli jo pimeätä. Eivät osanneet odottaa. Siellä kuunneltiin radiosta Tarzanin paluuta. "Äet" sanoi: Ooppas hiljempata, että kuullaan!
ellauri362.html on line 301: Oulunkylässä asuessaan Veijo tutustui Orimattilasta kotoisin olevaan Veikko Kylänpäähän ja sitten hänen sisareensa Eeva Kylänpäähän, jonka Meri vei vihille 1959. Rouva, lehtori Eeva Kyllikki Meri elätti koko perhettä kunnes Veijo pääsi tuloille. Eevasta ei löydy muuta tietoa. 1959 Veijo koki ylirasituksesta johtuneen romahduksen – sen enteitä hän koki jo keväällä 1959 Kööpenhaminassa ja joutui Lapinlahden sairaalaan "lepäämään" kolmeksi viikoksi. Meret viettivät kesän 1964 Sysmän Suopellossa, mikä antoi miljöötä 1966 ilmestyneelle Everstin autonkuljettajalle.
ellauri370.html on line 192: Jeesuxentappajat! Lapinpolttajat! Holokaustaajat! Guatemalan verikauhat! Putinistit! Banderöllit! Terroristit! Kaikilla on syntipukkeja ja uhrilampaita. Kosto elää. Verikosto on lähes ainoa ja paras väestöräjähdyxen hillizijä. Paizi ei ole, oikeasti hyvinvointi ja naisasia on parempi.
ellauri374.html on line 56: Rothit teetti meille kerran Lapin hiihtolomalla kämäsen lusikan poronluuvarrella johon oli kirjoitettu Carlsonit. Niinkuin se olis tehty carlsoniitista. Se hajosi aika äkkiä. Lähti kiinnostamaan onko suomalainen 31-vuotias kokoomuspoliitikko Daniel Sazonov kenties juutalainen.
ellauri384.html on line 473: Rauni-Leena Luukanen-Kilden 1980-luvulla ilmestynyt ensimmäinen kirja Kuolemaa ei ole herätti innostusta ja ihmetystä. 2015 SUNNUNTAINA kuollut Rauni-Leena Luukanen-Kilde muistetaan parhaiten vuonna 1982 ilmestyneestä esikoisteoksestaan Kuolemaa ei ole. Lapin lääninlääkärin pohdinnat parapsykologiasta ja ufoista hämmensivät ja kiinnostivat suomalaisia.
ellauri384.html on line 475: – Jos ajattelee, että akateemisesti koulutettu, sivistynyt ihminen puhuu tuollaisista asioista, niin herättäähän se ihmisten huomion, kertoo toimittaja ja kirjailija Maarit Huovinen (o.s. Tyrkkö, s. 1947, toistaisexi kuolematon). Tyrkkö oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana kirjasta Hei beibi, mä oon tulta (2005). – Minun aikanani siellä se oli kustantamon myydyin kirja. Olihan se tuore ulostulo ja tervetullut uutinen. KUPPANEUVOS Valveen tytär lähti Pakistaniin keikkalääkärixi 29-vuotiaana. – Voisin mennä vaikka Lappiin takaisin, Rauni-Leena mietti tulevaisuudensuunnitelmiaan. Vaikka hän oli Lapin lääninlääkäri, hän työskenteli ministeriössä Helsingissä. Kokeiltuaan Rauni huomasi, että hän pystyi vaikka tekemään "astraalikädellään" – Itsekin olen ollut toimittajana kiinnostunut, onko muuta elämää kuin tämä, Tyrkkö toimittaa. 1991 ilmestyi nimellä Rauni-Leena Luukanen-Kilden kirja Tähtien lähettiläs. Ihmetystä herätti, että Luukanen-Kilde kertoi kirjoittaneensa sen suurimmaksi osaksi ”automaattikirjoituksella” muutamassa päivässä. Aikaa ei enää riittänyt yliluonnollisille kokemuksille. Luukanen-Kilde joutui pilkan kohteeksi. Hänen väitteitään akateemisista yhteyksistä kyseenalaistettiin julkisuudessa. SVERR/E KILDE kuoli ennen vaimoaan. Pari päivää ennen omaa kuolemaansa Rauni-Leena Luukanen-Kilde ehti siirtää kirjansa teleportaatiolla Norjasta Suomeen. Hän oli juuri täyttänyt 75 vuotta.
xxx/ellauri027.html on line 530: Uskonnollisia lääkintämiehiä ja elämän tähtihetkiä. Säteileex mun silmät kysyi Airi Lapinlemu. Huohheli huoh. Saarinen muistaa kaikkien tapaamiensa ihmisten nimet. Jöns on toinen samanlainen. Hyvä kun mä vielä muistan omani. Ei vaan kiinnosta.
xxx/ellauri044.html on line 789: Wexelivetoinen Lapinlahdessa
xxx/ellauri044.html on line 791: Äskettäin pyöräiltiin sini ja mini kauniina koronakevätpäivänä Lapinlahteen, Petterin poikaiän mielisairaalaan, jossa kuningatar Kristina suvaizi vierailla anno aetatis suae XXXII. Se on kaunis paikka, siellä viihtyisi vaikkei parantuisikaan. Niin viihtyi Wecksellkin 68-vuotiaaxi. Kääkkäili siis yhtä kauan kuin mä (tähän asti), vaikka enimmän aikaa kiven sisällä. Mä oon kuin ihmeen kaupalla ainoona sisaruxista pakoillut valkotakkisia. Saas nähdä kuinka jätkän käy. Tää runovimma huolestuttaa omaishoitajaa aika lailla. Lapinlahteen ei kuitenkaan enää ole asiaa, siellä ei enää ole hulluja vaan hörhöjä, ja kohta porhoja.
xxx/ellauri044.html on line 796: Wecksellin ura oli lyhyt mutta menestyksekäs. Wecksell ehti julkaista virallisesti uransa aikana vain kaksi teosta, runokokoelman Valda ungdomsdikter (1860) ja näytelmän Daniel Hjort (1863). Wecksellin henkinen tasapaino murtui 24-vuotiaana, ja hän joutui Lapinlahden mielisairaalaan, jossa hän vietti loppuelämänsä. Weckselliä pidetään lahjakkaimpana romantiikan jälkimaininkien ruotsinkielisistä kirjailijoista. lähde?
xxx/ellauri044.html on line 802: Seuraavissa Lapinlahden linnun runoissa olen ottanut kahmaloittain runollisia vapauxia. Silti Joose on lukemistani runoilijoista parhaasta päästä.
xxx/ellauri104.html on line 362: Kun tultiin joskus perheen kanssa autolla Kellokosken ohi me laulahdettiin takapenkillä Juise Leskisen sävelellä (tai no, sinnepäin) "Kellokoski here I come". Se nauratti Pirkkoa. Kun se selitti mixi, meitä nolotti. No sen jälkeen on meillä nähty näitä suljetuita osastoja: Lapinlahti, Hesperia, Harjavalta... Mä oon meidän pesueesta ainoa jota ei ole pantu vielä lepositeisiin, tai viety M3-sulkeisiin. Mun suuri hetki saattaa tulla Alzheimer-vaiheessa. Nää paasauxet ei kyllä lupaa hyvää...
xxx/ellauri104.html on line 814: Matti Hermanni Pulkkinen (1. toukokuuta 1944 Nurmes - 17. toukokuuta 2011 Lapinlahti), ei se sama Lapinlahti jossa viihtyi Alexis Kivi vaan se toinen. Aika pitkään Pulkku vielä kituutti aivohalvauxen jälkeen (23 v). Kuoli vuotta mua nuorempana (siis vuotta nuorempana kuin minä nyt).
xxx/ellauri116.html on line 231: Jos vuonna 1983 tammikuisena iltana ei olisi satanut rajusti Jerusalemissa, Arnon Hubara ei olisi ehkä jäänyt suomalaisen Ullan luokse yöksi. Ehkä Vantaalla ei olisi Hubaran perhettä, jossa kolme tytärtä Shirley, Sarah ja Eden ovat saaneet kahden kulttuurin rikkauden. Juutalaisuus elää perheessä tiettyinä perinteinä ja heprean kielen taitona. Suomalaisuus on kuitenkin niin vahvaa, että Arnon on täydellinen Lapin-hullu, joka viettää mieluiten lomat vaeltamalla pohjoisessa. Samaan aikaan Ulla saattaa matkustaa lapsien kanssa pariksi kuukaudeksi Israeliin omien ystäviensä luo.
xxx/ellauri128.html on line 418: Mikko Kustaa Kilpi (7. marraskuuta 1928 Sippola - 6. syyskuuta 1991 Heinola) oli suomalainen runoilija ja kustannustoimittaja.. Kilpi toimi muun muassa WSOY:n kustannustoimittajana vuosina 1952-1965 sekä Tekniikan Maailman kustannuspäällikkönä vuodet 1966-1969. Hän suomensi runsaasti muun muassa taidekirjallisuutta. Runoissa Lapin luonto oli hänelle tärkeä aihe.
xxx/ellauri136.html on line 620: Teoksen päähenkilö on 17 vuotta täyttävä Noora Kaatio, joka asuu Kuusamon lähettyvillä sijaitsevassa pikkukylässä tiemestari-isänsä ja nollatutkija-äitinsä kanssa. Suomalaisissa ekodystopiakuvauksissa on tyypillistä, että arktinen alue säilyy asuinkelpoisena eteläisen Euroopan jouduttua merenpinnan alle. Katastrofin jälkeinen elämä rakennetaan usein uudelleen Lapin alueelle saamelaisten harmixi.
xxx/ellauri139.html on line 1020: Gilbert haki D'Alembertilta kotiopen paikkaa, kylmää kättä sai. Vittuili sitten jossain epigrammissa sille ezen claim to fame oli vaan 1 esipuhe. vrt. Eino Leinon runo Lapin kappalaiselle. Vitun narsistista sentimenttiä.
xxx/ellauri169.html on line 86: Between 1978 and 1980, discussions on current political issues became a part of the program, and news segments were added in the first 20 minutes of the show. The 700 Club strongly supports Israel, especially in its conflicts with the Palestinians and the United Nations. Among its frequent Jewish guests are Michael Medved and Rabbi Daniel Lapin, who share Club's conservative Judeo-Christian beliefs.
xxx/ellauri237.html on line 72: Murhaaja lähetettiin mielentilatutkimukseen Lapinlahden sairaalaan. Hän onnistui kesken tutkimuksen karkaamaan sieltä, mutta palasi itse takaisin. Ruoka Lapinlahdessa oli yllättävän hyvää. Tutkimuksen mukaan hän oli murhannut Konttisen alentuneen syyntakeisuuden tilassa. Kihlakunnanoikeus päätti kuitenkin mielentilatutkimusraportin luettuaan, että murhaaja oli täysin syyntakeeton. Hänen katsottiin syyllistyneen murhaan, mutta passitettiin vankilan sijasta hoidettavaksi mielisairaalaan. Ei kuitenkaan enää Lapinlahteen varmaankaan, vaan Kellokoskelle, Niuvaniemelle tai Nikkilään. Hyvin toimittu, kaveri!
xxx/ellauri239.html on line 66: Lapin yliopiston taideaineiden opiskelijat TAO ry
xxx/ellauri281.html on line 386: Taiteilija Vesa-Matti Loiri joutui lautapalttooseen Laurin päivänä 2022. Laurilta langalle. Hän pääsi potilaaksi helsinkiläiseen Lapinlahden mielisairaalaan syksyllä 1979.
xxx/ellauri281.html on line 390: Tuolloin hän oli ollut vähän yli vuoden naimisissa Riitta Loirin kanssa. Yhteinen tytär Jenni oli nelikuukautinen ja edellisestä liitosta syntynyt Jan vajaat kuusi vuotta. Kaiken piti olla hyvin, mutta Loiri oli pettynyt itseensä, lapsiinsa ja Riittaan. – Olin niin loppu, että kun kävelin sinne Lapinlahteen sisään, mä ajattelin, että jään tänne. Oli tehty sopimus, että olisin siellä kuukauden vähintään, Loiri kertoi isännöimässään Loirinuotiolla -ohjelmassa 2014.
xxx/ellauri281.html on line 392: Tällä viikolla ilmestyneessä Jari Tervon kirjoittamassa elämäkerrassaan Loiri (Otava) Vesa-Matti Loiri kertoo Lapinlahden sairaalan potilasajastaan. Loiri vietti sairaalassa kuukauden.
xxx/ellauri281.html on line 393: Kirjassa on yksityiskohtaista tietoa Loirin sairausajasta. Siinä julkaistaan muun muassa Lapinlahdessa 27.8.1979 päivätty lääkärin lausunto.
xxx/ellauri281.html on line 399: Lapinlahdessa Vesa-Matti Loiri alkoi kirjan mukaan lohduttamaan isoa miestä, joka vain itki sängyllään täysissä pukeissa. Loiri meni ja koputti miestä olkapäähän. Mies oli Hector, siviilissä Heikki Harma. Hectorilla oli saappaat jalassa. Loiri neuvoi Hectoria vaihtamaan muiden potilaiden tapaan tohveleihin. Kirja kertoo koskettavasti taiteilijayhteisön lojaalisuudesta ja suvaitsevaisuudesta. Kaveria ei jätetty. Hector kävi sairaalassa lähes päivittäin levyttämässä. Hänen muusikkoystävänsä Otto Donner laittoi ystävänsä kielelle Diapamin, jos Hector ei jaksanut ize.
xxx/ellauri291.html on line 82: Alkuperäistä, vuosina 1966–1969 valmistettua Star Trek -televisiosarjaa (Star Trek: The Original Series, ST: TOS, TOS) on seurannut tähän mennessä 8 biljoonaa apinaa, 11 jatkotelevisiosarjaa ja 13 elokuvaa plus Lapinlahden lintujen parodinen Tähtireki. Alkuperäisen viisivuotiseksi suunnitellun televisiosarjan tuotanto lopetettiin jo kolmen tuotantokauden jälkeen, koska sen katsojalukujen katsottiin olleen riittämättömät. Vasta jälkikäteen huomattiin, että ohjelma keräsi yleisöä juuri siinä ikähaarukassa, jota mainostajat olivat tavoitelleet.
xxx/ellauri295.html on line 320: Paasilinna lopulta pettyi kaikkeen, aivan kaikkeen, näkemäänsä ja kokemaansa. 1990-luvun teoksissaan hän purkikin pettymystään varsin estottomasti ja ilmoitti olevansa tasapuolisen vittuuntunut kaikkia kohtaan. Suurimman pettymyksen hän koki Lapin paikallisessa väestössä, jonka puolia hän koetti viimeiseen asti pitää ja sai heidän taholtaan palkakseen pelkkää vittuilua ja kyräilyä - vielä kuolemansakin jälkeen. Lapin paikallisväestön tosiasiallinen raukkamaisuus tuli näin ehdottomasti ja pitävästi todistetuksi. Tosiasiallisesti Paasilinna oli niitä miehiä, joka ihan oikeasti saattoi kuolla vitutukseen, vaikka virallinen diagnoosi nimeomaisesti hänen kohdallaan olikin keuhkosyöpä.
xxx/ellauri307.html on line 47: Pallo täyttyy napapiiriin asti punapersepaviaaneilla. Lapin luonnonpuistoihin tulee kivituhkasta sähköpyöräreittejä. Niihin tuodaan mursketta helikopterikyydillä. Se näkyy avaruuteen asti valkoisena viiruna. Luontoelämys ei täyty ellei vaaran laelle pääse kuntopyörällä.
xxx/ellauri354.html on line 155: Sotavuosina Juvosella oli vaikeuksia löytää vuokra-asuntoa Helsingistä, ja hän joutui palaamaan vuonna 1942 joksikin aikaa Iisalmeen. Seuraavana vuonna pahasta aliravitsemuksesta kärsinyt ja vain 43 kiloa painanut Juvonen oli jonkin aikaa Lapinlahden mielisairaalassa. Vuodesta 1949 lähtien hän asui Aila Meriluodon sisaren Sirkka Meriluodon kanssa kuolemaansa saakka.
xxx/ellauri356.html on line 70: Anne Kaihualla on Master of Leadership Psychology Lapin yliopistosta. Se on self-leader työpaikassa Muutostehdas Oy. On helppoa olla huoleton, työpaikkamme Akun tehdas on.
xxx/ellauri363.html on line 177: Kakolanmäellä mellastaa Turun tauti. Sitä on liikkeellä myös Lapinlahdessa.
xxx/ellauri363.html on line 338: Lapinlahden sairaalassa pakkopaidoista ja -tuoleista luovuttiin ylilääkäri
xxx/ellauri363.html on line 341: otettiin uudelleen käyttöön. Lopullisesti fyysinen pakko siirtyi Lapinlahdessa historiaan
xxx/ellauri363.html on line 351: vaivaishuollosta omaksi lääkintähuollon lohkokseen. Asetuksessa päätettiin koko maan tarpeita vastaavan houruinhuoneen rakentamisesta Helsingin kaupungin läheisyyteen Lapinlahden niemeen. Seilin
xxx/ellauri366.html on line 73: Lapin Nato-harjoituksen lisäksi myös koko eteläisessä Suomessa harjoitellaan. Puolustusvoimat, reserviläiset ja viranomaiset kehittävät paikallisen tason varautumista paikallispyllistysharjoituksessa. Jokainen varaa paljon pahaa vettä kertakäyttömuovipulloissa plus lyhyitä makaroneja kuukauden mittaisen ydinsodan varalle.
xxx/ellauri385.html on line 177: Wolf H. Halsti, Lapin sodassa
78