ellauri067.html on line 554: Lopulta hän on koonnut pyöreän pöydän ritarinsa, joihin kuuluvat sir Bedevere Viisas, sir Lancelot Rohkea, sir Galahad Siveä ja sir Robin Ei-Ihan-Niin-Rohkea-Kuin-Sir-Lancelot. Matkallaan Camelotiin he kuitenkin näkevät näyn, jossa Jumala käskee heitä etsimään pyhän Graalin maljan.
ellauri067.html on line 557: Sir Lancelot yrittää pelastaa Suolinnasta ahdingossa olevan neidon, mutta löytääkin vain naismaisen prinssi Herbertin.
ellauri067.html on line 558: Sir Galahad eksyy luostariin, jota asuttaa suuri joukko nuoria ja miehenkipeitä neitoja, mutta joutuu suureksi harmikseen sir Lancelotin "pelastamaksi" ennen kuin "mitään" ehtii tapahtua. Arthur ja sir Bedevere kohtaavat kammottavat Ritarit jotka sanovat "Ni" ja joutuvat tekemään heille palveluksia (kuten tuomaan heille pusikon ja kaatamaan metsän suurimman puun sillillä), mutta sir Robinin väliintulo pelastaa heidät.
ellauri466.html on line 149: The Lady of Shalott on Alfred Tennysonin (1809–1892) tunnetuimpia runoja, lyyrinen balladi. Balladi kertoo ylhäisen nuoren ja kauniin neidon arthuriaanisen tarinan. Neito on teljetty torniin, joka sijaitsee Shalottin saarella lähellä Camelotin linnaa. Neitoa piinaa kirous, jonka taustaa ei ole tarkemmin määritelty: ladylla on lupa tarkastella ulkopuolista maailmaa ainoastaan peilin kautta; peilistä näkemänsä ladyn on kudottava kankaaseen. Jos lady katsoisi suoraan ikkunasta ulos, hän langettaisi kirouksen ylleen kuin Lootin vaimo. Hers not to reason why, hers but to do and die. Kun neito näkee peilistä Sir Lancelotin ratsastavan ohi, hänen tunteensa kuohahtavat – hän ei saata olla katsomatta ritaria ikkunasta ja peili halkeaa. Runo on innoittanut useita taidemaalareita, etenkin prerafaeliitteja. Runosta on 2 versiota joiden välillä on vierähtänyt moniaita vuosia. Ensimmäinen on aika ontuva, ja Lancelotilla ei ole puheroolia. Toisessa joitain "kömmähdyxistä" on korjattu. Muutoksella runoilija pyrki vastaamaan paremmin viktoriaanisen ajan sukupuoleen liittyviin moraalikäsityksiin sekä käsitteli itsemurhaa enemmän ajan ajatusmaailman mukaisesti. He is the ninth most frequently quoted writer in The Oxford Dictionary of Quotations.
ellauri466.html on line 151: Oon väsynyt mä varjoihin, lausui tuo lady Shalottin. Säkeistöt 9–12 kuvaavat urheaa Sir Lancelotia, jonka Lady of Shalott näkee kulkevan ratsain linnansa ohitse ja laulelevan "Tirra lirra, tirra lirra". Ei ihme että leidi kuumeni. Hän hylkäs kangaspuut, hän jätti kudoksen; kolme askelt otti poikki huonehen. Ikkunast näki hän kukan jokiasterin, näki ritarin kypärän, sen töyhdönkin – Näk' allaan linnan Camelotin. Alas lensi kaikki langat ja loimet, purkautuivat vaik' tuulen vietäviksi. Särkyi peili, puoliks halkes ja meni tuhansiks pieniks pirstaleiksi. Kirous tuo, nyt kutsuin sen mun luo – Näin huus tuo lady Shalottin.
ellauri466.html on line 153: Suloista neidonraatoa saapuvat katsomaan ladyt ja ritarit – näiden joukossa Lancelot, jonka mielestä neito on ihastuttava. Feministikirjailija Christine Poulson esittää, että neidon pakeminen tornista kuvastaa uhmaa ja symboloi naisten voimaantumista. Teko vapauttaa naisen kahleista tunnetasolla ja sallii hänen hyväksyä oma seksuaalisuutensa. Nojoo, paizi Lancelotin peizi jäi pistämättä neiti Shalottiin. Vai jäikö sittenkään? Lue koko tarina!
xxx/ellauri075.html on line 540: Jean Rhysillä oli rakkaussuhde itseään kaksikymmentä vuotta vanhempaan pörssivälittäjään Lancelot Grey Hugh Smithiin. Suhteen päätyttyä Rhys sai mieheltä rahallista avustusta, joka yhdessä satunnaisten teatteritöiden kanssa riitti elämiseen. Suhteen päättyminen ja Rhysin hengen vaarantanut abortti heijastuvat myöhemmin hänen romaanissaan Voyage in the Dark (1934). Vuonna 1917 meni naimisiin Jean Langeltin kanssa, joka oli hollantilainen muusikko, lauluntekijä ja journalisti. Pariskunta asui Pariisissa. He saivat pojan, joka kuoli jo pikkulapsena sekä tyttären. Langlet vangittiin 1923, koska hän ei ollut noudattanut maastapoistumismääräystä, ja Jean Rhys jäi rahattomaksi.
xxx/ellauri084.html on line 306: Lancelot and Guinevere (Arthurian)
xxx/ellauri167.html on line 182: di Lancialotto come amor lo strinse; Lancelotista kun sitä lempi puristi;
9