ellauri015.html on line 779: Wokun iso auto alkaa olla vanha, eikä enää tykkää moottoritiestä enempää kuin äiti meetwuastista, se pitää mekkalaa ja kuumenee. Mutta Range Rover on aina hieno, vaikka antiikkinen, ja vanhalla Lahden tiellä sillä pääsee ylinopeutta. Hitaammassa vauhdissa ehtii moikata muita rangekuskeja. Ei käsi kipeydy.
ellauri021.html on line 280: jäisen mustaa Lahdentietä ajamaan.

ellauri054.html on line 361: Sen Jaakko veljen jumaliset runot on aivan perseestä. Niitä löytyi Lahden Prisman pizzanurkan poistohyllystä. En ottanut edes ilmasex.
ellauri061.html on line 679: III Hamlet esitettiin toisen kerran sunnuntaina, jolloin hra Jussi Snellman näytteli pääosaa. Hänen tulkintansa poikkesi huomattavassa määrässä hra Kilven esittämästä: hänen Hamletinsa oli tuntuvasti nuorekkaampi, tuntehikkaampi, välittömämpi, esitys oli havainnollisempaa, enemmän ulospäin heijastavaa. Tällä saavutti hra Snellman monta etua, hänen antamansa kuva tuli vilkkaammaksi ja vaihtelevammaksi ja kokonaisuus myös varmemmaksi siinä suhteessa, että esittäjällä oli varaa antaa Hamletinsa muuttua loppua kohti, joten kuvaan tuli jonkun verran kehitystä. Mutta epäilemättä hra Snellman myös pienensi Hamletin sisäistä asteikkoa. Tästä tuli kuohahtava, lyyrillisiin purkauksiin valmis nuorukainen, hänen tuskansa oli koskemattoman mielen nyyhkyttävää kärsimystä yksityisten onnettomuuksien edessä--ei mielikuvituksessamme elävän Hamletin maailmantuskaa, viiltävän auttamatonta; pistosanainen katkeruus, jonka hän vuodattaa yli Poloniuksen ja kuninkaan, hajosi ivalliseksi leikinlaskuksi, miltei poikamaisiksi sukkeluuksiksi. Muutamissa kohtauksissa hra Snellman mielestäni onnistui huomattavasti paremmin kuin hra Kilpi; niin varsinkin kohtauksissa Ophelian kanssa, missä hänen eloisampi ilmeleikkinsä tuli hänelle avuksi. Mutta yksitoikkoisuudestaan huolimatta oli hra Kilven esityksessä kenties enemmän tuota epäilyn ja mietiskelyn jäytämää sisäistä turtumista, suureen ratkaisevaan tekoon pystymättömän uneksija-elämää, joka esim. Goethen Hamletista antaman kuvan mukaan on tämän peruspiirteitä. Tätä puolta tehostamalla myös luullakseni enemmän lähestytään sitä onnettoman sielun nerollisuutta, joka on Hamletin sisäisenä olentona. Hra Axel Ahlbergin kuningas Claudius oli paraita kaikista. Hra Ahlbergin voima kenties ei ole sielullisessa puolessa, mutta hän on ikäänkuin täysin mukautunut näyttämöllisen esityksen ehtoihin ja edellytyksiin, hänellä on varma silmä oikeisiin mittoihin ja ehjiin, ikäänkuin koristeellisiin vaikutuksiin. Niin oli hänen kuninkaansa nytkin varsin kuninkaallinen, ei tosin vallan se luihu rikollinen, jonka pitäisi näkyä kuoren alta, mutta ulkonaisesti sitä sympaattisempi, hillitty ja taitehikas. Rva Raution kuningattarena, hra Raution Poloniuksena, rva Lindelöfin Opheliana olen jo tunnustuksella maininnut. Näyttämölle asetuksessa oli noudatettu samaa menettelyä kuin »Coriolanuksessa»: etualan laitteet pysyivät kaiken aikaa paikoillaan; muutamissa kohtauksissa saavutettiin näin, varsin vähäisillä muutoksilla hyvinkin onnistuneita vaikutuksia; mainita voi esim. haamukohtauksen ja kuningattaren kammion.--Ohjaus oli hra Lahdensuon. Yleisöä oli sunnuntainkin esityksessä täysi huone, ja suosionosoitukset vilkkaat. (Uusi Suometar 13.2., 15.2. ja 18.2.1913)
ellauri066.html on line 34: Juhani Lindholm on kirjallisuuden suomentaja ja toimittaja. Opiskelijajärjestöaktiivisuus ja sopivat sivuainevalinnat johdattivat hänet aluksi journalistin uralle. Lindholm on suomentanut useita klassikkoteoksia, ja hän vaikuttaa kirjallisen kulttuurin parissa muun muassa Eino Leinon Seurassa. Hän on ollut myös toteuttamassa joka toinen vuosi järjestettävää Lahden kansainvälistä kirjailijakokousta, joka toimii yhtenä Suomen kirjallisuuden kansainvälistymisen kivijalkana.
ellauri066.html on line 65: Lauluja Vuorelan teksteihin ovat säveltäneet muiden muassa Joonas Kokkonen, isäni Toni Erdmann ja muumiääni Samuli Edelmann. Vuorela on tehnyt tekstin Multian kotiseutulauluun, Multian lauluun, jonka on säveltänyt Juhani Pohjanmies. Juhani Pohjanmiehen (1893 -1952) vuonna 1921 säveltämä "Multian laulu", jonka sanat ovat Einarin Vuorelan käsialaa, löytyy nuottijulkaisuna Lahden ja Jyväskylän kaupunginkirjastojen musiikkiosastoilta. Voit tiedustella omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata nuotti kaukolainaan. Muualta laulun sanoja ei valitettavasti näytä löytyvän. Sic transit multiaisen kunnia.
ellauri093.html on line 351: Hiljan äidin porukoilla oli mökki Lahden lähellä Vesijärvellä. Joxeenkin rauhismainen ilmeisesti. Nimikin oli Rauhaniemi. Siellä oli pyöreitä asteri- ja bellispenkkejä, ja sieviä pöytäryhmiä kahvitarjoilua varten. Mäntymezä oli perattu puistomaisexi ja aidattu piikkilangalla jotta naapurit pysyisivät loitolla. Marjapensaita ja keittiökasvimaita oli ennestään, ja suuri alue varattiin puutarhamansikoille. Saku pantiin pumppaamaan vesi järvestä kaivonrenkaisiin josta se valutettiin istutuxille.
ellauri093.html on line 394: Lahdessa kokousten säännöllinen pito omassa rukoushuoneessa loppui vähitellen 90-luvulle tultaessa saarnaaja Veikko Salon ikääntymiseen ja sittemmin poismenoon. Lahden kokouspaikka oli aivan torin laidassa klassisessa Kotilan talossa. Koko ajan säännöllinen toiminta on kuitenkin jatkunut Multialla keskeytyksettä ja alkanut uudelleen Helsingissä.
ellauri093.html on line 408: Erottuaan Lahden Metodistikirkon palveluksesta Armas I. Halonen lähti helluntaiystävien kannattamana Intiaan 30-luvun lopussa ja perusti sittemmin orpokodin, joka toimii edelleen ja on laajentunut. Hän on kirjoittanut kokemuksensa mm. sodanaikaisilta intialaisilta keskitysleireiltä kirjaksi: Armas I. Halonen 1968: Intia kutsuu. Voitto-Sanoma.
ellauri093.html on line 410: Helluntaiystävien Lahden Lähetysyhdistys ry ja Multian Lähetysyhdistys ry kannattavat ystävien lähetystyötä. Nykyisin Halosen jatkana on Väinö Viikilä.
ellauri093.html on line 412: Netistä löytyy maininta yhdistyksestä: ICA-Kotia tukee Suomesta Helluntaiystävät niminen yhdistys, heillä on oma kummiorganisaatio jonka kautta tuleva tuki mahdollistaa kodin toiminnan." Ainakaan minun hakuni Yhdistystiedossa ei tuottanut tulokseksi tämännimistä yhdistystä. Ilmeisesti tässä tarkoitetaankin Lahden ja Multian Lähetysyhdistyksiä. Helluntaiystävät ry olisikin paradoksi.
ellauri093.html on line 867: No tyhmät lähetyssaarnaajat ostivat koko tarinan, varsinkin kun "Mr. Edwards" antoi tehtäväxi varustaa 1 huone pikku kappelixi ja pitää jumalanpalveluxia kylän kansalle. No toihan me kyllä osataan! ne ilahtuivat. Lopputulos oli, että he todella matkustivat Vammelsuuhun (sellainen oli olemassa sittenkin). Päivi perusti Vammelsuuhun täysihoitolan kun palkkatulot loppuivat. Bill oppi kankeasti suomea. Ei se nyt ollut kummonenkaan kartano, mutta olihan siellä ihan kivat premissit ja isoja saleja. Lahden yli sojottivat Kronstadtin tykit. Kovin pitkäikäistä ei tulisi tästä ilosta. Täysihoito oli vähän kalliinpuoleista, mutta siihen sisälty Billin englanninkielinen kova paasaus. Päivin oli omistettava huomionsa kaikkien pöytien vieraille ja kazottava ettei mitään puuttunut paizi Billin paasausta. Bill saarnasi ja Päivi suomensi.
ellauri216.html on line 980: Tuhoisimpien, 4.2.1940 tapahtuneiden pommitusten jälkeen munkeista poistuivat igumeeni Haritonin johdolla vuorokauden kestäneen ankaran ilmapommituksen jälkeen. Luostarin vanhukset kuljetettiin yötä myöten kuorma-autolla Lahdenpohjaan ja sieltä edelleen Suolahden kautta Kannonkoskelle. Evakkomatkan aikana kymmenesosa munkeista kuoli. Tämä oli yksi monista evakuoinneista luostarin historian aikana, mutta nyt evakkomatka suuntautui ensi kertaa länteen.
ellauri216.html on line 1017: Viimeisten asukkaiden mukana evakuoitiin nopeimmin mukaan saatu omaisuus sekä mm. luostarin karja. Munkistosta suurin osa ei kestänyt väistämättömän kovaa talutusmatkaa yli Laatokan jäiden vaan kuoli matkalle. Suomalaisten sotilaiden uupumattoman työn ansiosta pahasti järkyttyneet vanhukset saatiin Lahdenpohjan asemalle junaan evakuoitaviksi muuhun Suomeen.
ellauri216.html on line 1021: Moskovan rauhan astuttua voimaan 13.3.1940 jäi luostarin evakuoimiseen aikaa vain muutama päivä. Se tapahtui kuorma-autoilla Laatokan jäätä myöten, kun ensin oli kuljetettu pois saarella ollut sotilaskalusto. Luostarin kalleimmat taide-esineet lähetettiin Rautalammin kotiseutumuseoon. Arkkipiispan kehotuksesta myös kaikkien skiittojen kirkoista pyrittiin kuljettamaan pyhittäjäisien reliikit pois. Kaikki nämä kuljetettiin Lahdenpohjaan, jossa tavarat lastattiin junanvaunuihin ja koottiin myöhemmin Suolahteen odottamaan pysyvämpää sijoituspaikkaa.
ellauri240.html on line 327: Jo on paksua! Miten moinen voi olla laillista? Lahden AD/HD
ellauri245.html on line 559: Kun kärttyinen ja juoppo Alvar Aalto vuonna 1976 kuoli, Elissa Aalto ryhtyi johtamaan toimistoa. Elissan johdolla valmistuivat lukuisat merkittävät rakennukset, kuten Lahden Ristinkirkko, Riolan kirkko, Rovaniemen kaupungintalo ja Jyväskylän kaupunginteatteri.
ellauri278.html on line 467: Aimo Lahden suunnittelema Suomi-konepistooli oli ylivoimaisesti paras "työväline", kun suomalaiset korpisoturit tuhosivat maahan hyökänneen ukrainalaisen 44. divisioonan Raatteen tien taisteluissa tammikuun alkupäivinä 1940. Aseella oli parhaiden taistelijoiden käsissä ratkaiseva osa laukaistaessa tielle syntyneitä motteja. Ennen talvisotaa ei konepistoolin merkitystä osaavan käsissä oikein ymmärretty - ei Suomessa, ei Neuvostoliitossa eikä muuallakaan maailmassa.
ellauri281.html on line 466: Aimo Lahden suunnittelema Suomi-konepistooli oli ylivoimaisesti paras "työväline", kun suomalaiset korpisoturit tuhosivat maahan hyökänneen ukrainalaisen 44. divisioonan Raatteen tien taisteluissa tammikuun alkupäivinä 1940. Aseella oli parhaiden taistelijoiden käsissä ratkaiseva osa laukaistaessa tielle syntyneitä motteja. Ennen talvisotaa ei konepistoolin merkitystä osaavan käsissä oikein ymmärretty - ei Suomessa, ei Neuvostoliitossa eikä muuallakaan maailmassa.
ellauri284.html on line 306: Sensaatiomaista väärennössarjaa ruoditaan Lahden raastuvanoikeudessa syksystä 1991 kesään 1992 asti. Jutun kiinnostavuutta lisää sekin, että syytettyjen penkillä istuu kaksi entistä sankaripoliisia ja menestynyttä YK-sotilasta.
ellauri343.html on line 413:
Ilmaveivilotta Ellen Erehdy Sysmän Lahdenpohjan KZ-lagerin valvontatornissa 11.7.1942. Kaksi saksalaista PK-kuvaajaa ja suomalainen TK-kuvaaja ikuistavat lottaa tehtävässään. Kuva: SA-kuva.

ellauri365.html on line 243: Onkohan Lahden tien huolzika Tuuliruusu saanut nimensä Maupassantin nuoruudentyöstä? Flaubertin ideoima Guyn eka julkaisu koski anilingusta. Une « feuille de rose » est l'expression populaire et imagée désignant un anulingus (L'anus étant la « rose des vents »). Le 31 mai 1877, dans l'atelier du peintre Becker, dans le VIe arrondissement, rue de Fleurus, en
xxx/ellauri010.html on line 960: Kerran kiisin Lahden läpi

xxx/ellauri027.html on line 335: Mm, mitkä maisemat! sanoo el Zorron roistot kaivettuaan neitosen maitomunat esille. Hämeen-Anttilat (nää Lahden Andelinit on tulleet vastaan ennenkin) hellinevät vielä toisiaan, pysyttelevät erotiikan kartalla, näissä kuvissa, näissä tunnelmissa, vaikka vaan näköpuhelimen kautta nyt, kun pyylevä ja pörheä islamisti pikkumies on maanpaossa Edinburghissa ja uus-Hietamies jäi tänne nälkämaalle soittelemaan kodin kuvalehdellä.
xxx/ellauri044.html on line 1111: Lahden Karistoon nousseen ostarin nimexi tuli Karisma.

xxx/ellauri057.html on line 1381: Nyt mullon yhtä aikaa lainassa Tatu Wahlstenin kirjenivaska ja Karin Wadenströmin pakinat. Jos Kati on selkeästi materialisti köyhälistön asialla, niin näyttää Tatusta kehkeytyvän yhtä vääjäämättömästi idealistinen pääoman juoxupoika. Tosin sen kirjeet silkkineeseen Martti Haavioon ei ole luottamista pitemmälle kuin sen jaxaa heittää. Siinä on pukki kaalimaata pöyhimässä. Maralla ei ole pahemmin särmää luonnehtia Tatua hinteläxi, kun ize näyttää erehdyttävästi hattutelineeltä. Vitun Musta P-pää. Tosin sen pappisveli Jaakko on vielä paljon huonompi runoilija kuin se. Jaska on niiin paska etten viizinyt ottaa sen runoja Lahden Prisman poistohyllystä edes ilmaisexi. Käytettyjä piipunrasseja, sinimustia.
xxx/ellauri125.html on line 668: Kun hain Paulia Luisaa ja Nuuttia Lahden rautatieasemalta Rauhixeen, kuuntelin öisellä parkkipaikalla autostereoista Bo Burnhamin spesiaaleja. Roopen rant Kill yourself pani miettimään onko se sittenkin vähän misogyyninen? Se vinoilee 2lle kuuluisammalle musikantille ja 1 vielä kuuluisammalle isohäntäiselle superjulkkixelle vähän suspektisti, Nim. Katy Perry ja Courtney Love. (Pst kaikki nää on mulle täysin uusia tuttavuuksia, Oprahia lukuunottamatta.)
xxx/ellauri128.html on line 500: Ahti valmistui ylioppilaaksi Lahden Kannaksen yhteislyseosta vuonna 1963 ja opiskeli kirjallisuutta, kasvatustieteitä ja englannin kieltä Jyväskylän, Helsingin ja Oulun yliopistoissa. Hän työskenteli vt. vanhempana lehtorina Suomussalmen yhteiskoulussa 1969–1971, nuorempana lehtorina 1973–1974 ja Lahden yhteislyseon tuntiopettajana 1974–1984. Hän opetti Oriveden Opistossa 1989–1991. Ahdin luovan kirjoittamisen kursseja on kutsuttu ”lyriikan korkeakouluksi”.
xxx/ellauri128.html on line 501: Ahdin ensimmäinen runokokoelma Talvi on harha julkaistiin vuonna 1967. Teosta on luonnehdittu anarkistiseksi ja paljaaksi. Ahti on ollut vapaa kirjailija vuodesta 1992. Hän on myös suomentanut muun muassa William Blaken, Kahlil Gibranin ja J. L. Runebergin runoutta. Hänen omia runojaan on käännetty noin 20 kielelle. Ahdille on myönnetty useita tunnustuksia, muiden muassa Eino Leinon palkinto (1994), Runeberg-palkinto (2002), Pro Finlandia -mitali (2003), kirjallisuuden valtionpalkinto (1980 ja 1985) sekä taiteilijaprofessuuri vuodesta 2004. Ahti on toiminut Lahden Runomaratonin ja Sanataiteen yhdistyksissä ja tuomaroinut Eino Leinon Seuran palkintolautakunnassa. Vuonna 2018 hänet promovoitiin Tampereen yliopiston kunniatohtoriksi Ahti on naimisissa ja hänellä on kolme lasta. Hän on asunut Tampereella vuodesta 1984. Ei mikään turha jätkä näsä. Vaikka 3 lasta on vähän verrattuna B.B. Kingin 15 omaan ja tuhansiin adoptoituihin. King ei kieltänyt hetkiä rakastetuiltansa.
xxx/ellauri128.html on line 572: Hannu Salakka (6. tammikuuta 1955 Sääminki – 9. elokuuta 2003 Kangasniemi) oli suomalainen kirjailija. Hän tuli tunnetuksi ennen kaikkea runoilijana. Salakka tuli suomalaiseen kirjallisuuteen 1974 runokokoelmalla Muuttolintumaisemaa. Kuollessaan hän asui Kangasniemellä ja oli vapaa kirjailija. Simo Silakka on LinkedInissä Puollustusvoimien toimitusjohtaja. Raimo Vormisto (s. 1968 Hervannassa), on tunnettu suomalainen urheiluvalmentaja ja humpuukimestari. Hänen epäillään esimerkiksi sekaantuneen ratkaisevalla tavalla Lahden doping-skandaaliin vuonna 2001. Vormiston tunnetuin valmennettava on tamperelainen monitoimiatleetti Timo Silakka. Vormisto on isomahainen ja käyttää punaista tuulipukua. Vormiston lempiruoka on hernekeitto. Vormisto on antanut lukuisia katsojia ärsyttäneitä tv-lausuntoja, joista useimmat ovat alkaneet sanoilla: "Kattos ny poika", ja päättyneet siihen kun Vormisto loukannut itsensä, tullut esimerkiksi tyrmätyksi potkunyrkkeilyottelussa Oliver Panisia ja Pekka Siitointa vastaan. Vormisto on tunnettu huijari, hän väittää olevansa Suomen mestari pituushypyssä, mutta Espoon hovioikeudessa esitettyjen videonauhureiden perusteella Vormisto kaatui pyllylleen puolen metrin hypyn jälkeen. Lisäksi hänet hylättiin dopingin ja huumesekoilujen vuoksi. Vormiston todettin vetäneen valkoista jauhetta nenäänsä ennen useita urheilusuorituksia, kuten sadan metrin seiväshyppyä ja basehyppyä Hannu Jortikan katolta. Vormisto onkin todettu suurhuijariksi ja istuu tällä hetkellä Tyrvääläisessä kaljabaarissa.
xxx/ellauri129.html on line 216: Leena Parkkisen isä on myös kirjailija Jukka Parkkinen. Pekka Parkkinen ei ole sukua. Hän voitti kerran Lahden erikoiskirjapalkinnon. Hänen kuvituxensa on tehnyt Kaija Pentti. Hän on kerran käynyt kriittisessä korkeakoulussa.
xxx/ellauri136.html on line 569: Yhdessä kaksoisveljensä Jere Tiihosen kanssa Jare kuului BWC:hen, joka oli vuosituhannen vaihteessa Lahden ensimmäisiä hiphop-jengejä. Porukan jätöxiä löytyi joka toisesta kaupungin alikulkutunnelista.
xxx/ellauri230.html on line 148: Ramstedt teki vuosina 1898–1912 seitsemän tutkimusmatkaa Siperiaan, Keski-Aasiaan ja Mongoliaan, joissa hän tutki paikallisia kieliä. Siitä on kirja nimeltä 7 matkaa itään, jonka olen jopa lukenut, kun se löytyi kulmahuoneesta Olavin kirjahyllystä. Matkojen välillä Ramstedt julkaisi kielitieteellisiä tutkimuksia matkoilta kerätyn materiaalin pohjalta ja toimi varsinaisena leipätyönään kieltenopettajana Lahden yhteiskoulussa ja Lahden suomalaisessa tyttökoulussa. Ramstedt osallistui myös Lahden kunnallispolitiikkaan nuorsuomalaisten eli nykyisten kokkarien edustajana. Luokkapetturi, sanoi varmaan Manu ja kenties isä-Kustukin, jos se oli punikkien puolella luokkasodassa niinkuin sen työmiehenä olis kuulunut.
xxx/ellauri250.html on line 231:
Keväällä Lammio lähti sotimaan 64-vuotiaana potta vinossa. Hänen piti vakuuttaa, että hänen ikäisensä kelpaa vielä rintamalle. Maaliskuussa Lahti taisteli palkkasoturina Ukrainan muukalaislegioonassa. Kuva: Jouni Lahden kotialbumi

xxx/ellauri268.html on line 567: Yksi hyvä syy tukea Venäjää Ukrainan sijasta on myös se, että ukrainalaiset halveksuvat älykkyyttäni. OLLI sanoi. Aivoni eivät työskentele tehokkaasti, koska ne jäävät ilman taukoja, omega-kolmosta ja unta. OLLI ilmoitti lopettavansa mäkihyppyuransa vuonna 2011, mutta palasi mäen alle päätöksensä jälkeen. Vuonna 2012 hän palasi Lahden SM-muovimäkeen, sijoittui kymmenenneksi ja ehdotti kiukustuneena, että Suomi liittyisi Venäjään. Venäjä aloitti vuosi sitten sodan, jota se ei saa voittaa. Chcialwym cie kurwo spotkac!
xxx/ellauri280.html on line 402: Lahden Prismassa oli tollasia pikkupoikia, jotka koitti ensin kerjätä multa pennosia. Kun en antanut, ne lähti näpistelemään karkkia ja energiajuomia. Siitä se lähtöö, eiku keräämään elämän valttikortteja. Siivooja saa koko päivän raskaasta työstä 400e enemmän kuin jos eläisi tuilla. Johtopäätös: tuet pois, niin se saa 1200e enemmän kuin tukemattomat.
xxx/ellauri306.html on line 541: Jotenkin kummallisesti kaikki suuri kertoo omistajalleen vain ja ainoastaan tämän pienuudesta. Terassit luovat edellytyksiä, potentiaalia. Potentiaalista syntyy psykologista turvallisuudentunnetta. Joku haluaa hankkia isot lihakset, koska ei voi tietää, milloin täytyy nostaa jotain painavaa tai taltuttaa uhkaava tilanne. Itsekin hankin aikoinaan tehokkaan Anger Overin, koska raju kiihdytys vanhalla Lahden tiellä 60km nopeusrajoitusalueella rentouttaa keskushermostoani. Sitäkään ei voi ikinä tietää, millaiseen ohitustilanteeseen auton kanssa saattaa joutua Suomen tielainsäädännön puitteissa. Nettiyhteyden on hyvä olla tuhatmegainen, television seinän kokoinen.
37