ellauri024.html on line 678: Lagerkvist Pär">Pär Lagerkvist on ikävän oloinen ruåzalainen, nobelisti kotikenttäedulla. Pietistikodista ja virsikirjasta liian pian Darwiniin ja Marxiin pusakan kääntänyt hyyppä, joka itki loppuelämän omaa ja muiden pahuutta, ahisti kun ei ollut enää jumalaa antamassa satikutia ja sitte anteexi, älä enää koskaan tee niin. Hyvin ikävä aivoknääpiö. Ei ihme et Archie tuntee lukkarin rakkautta sen samannimisen kirjan kääpiöön. Se on itekkin kaiken naureskelun takana tollanen kolea synkän armoton kolmannen Moosexen kirjan Mooses. Ingmar Bergmanissa on tota samaa. Langenneita prematurely lauenneita enkeleitä, pikeentyneitä pietistejä, masokristillisiä. Koittasivat päättää: olis joko entisvanhaan tapaan kilttejä ja kunnollisia tukat suittuna, tai sit iloisia ilkeitä ja kampaamattomia ilman omantunnontuskia, eikä tollasia angstaavia vellihousuja. Tää on vanhan ajan modernismia.
ellauri055.html on line 692: Pär Lagerkvistin värssy sai autistisen teekkaripojan kyyneliin Katajanokan boxissa: Järjettömiin yxin vaellan.
ellauri055.html on line 694: Lagerkvist Pär">Pär Lagerkvist (23. toukokuuta 1891 – 11. heinäkuuta 1974) oli ruotsalainen kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1951.
ellauri055.html on line 695: Lagerkvistin tuottoisa ura kesti yli 50 vuotta, ja hän kirjoitti runoja, näytelmiä, esseitä ja romaaneita. Tunnetuin teos on romaani Barabbas (1950).
ellauri055.html on line 697: Lagerkvist kasvoi maalla uskonnollisessa perheessä. Nuoruuden vaikutteet säilyivät voimakkaina, vaikka hän otti nuorena miehenä etäisyyttä uskonnolliseen taustaansa, kiinnostui sosialismista, ja alkoi kannattaa kirjallista ja taiteellista radikalismia. Hänen ensimmäinen maailmansodan aikana kirjoittamansa teokset huokuvat äärimmäistä pessimismiä, mutta vuosien varrella se pehmenee ja Det besegrade livet (1927) julistaa jo uskoa ihmiseen ja ihmiskuntaan. Ja varmaan talousliberalismia.
ellauri055.html on line 699: Lagerkvistin tuotannon keskeinen teema on hyvän ja pahan olemassaolon pohdiskelu. Hän lähestyy aihetta kirjoittaen keskiaikaisesta pyövelistä, Barabbaasta ja vaeltavasta juutalaisesta.
ellauri055.html on line 701: Lyyrikkona Lagerkvist on vähäeleinen ja kuulas, ja hänen runonsa ovat rytmikkäitä ja selkeitä. Lagerkvist saavutti arvostetun aseman tyyliltään ylevällä ja ajattelusta riippumattomalla tuotannolla.
ellauri191.html on line 892: Lagerkvist.jpg" class="image">Lagerkvist.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/Lagerkvist.jpg/75px-Lagerkvist.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/Lagerkvist.jpg/113px-Lagerkvist.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/Lagerkvist.jpg/150px-Lagerkvist.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" />
ellauri191.html on line 894: Lagerkvist" title="Pär Lagerkvist">Pär Lagerkvist
ellauri437.html on line 418: Tisdagsklubben var en svensk hemlig antinazistisk sammanslutning som grundades under andra världskriget av författaren Amelie Posse. Till klubbens verksamhetsområden hörde föreläsningar, diskussioner och påverkansarbete, men det främsta syftet var att förbereda för en motståndsrörelse vid en eventuell tysk ockupation. Många kända journalister, författare och politiker deltog i sammanslutningen, bland andra Pär Lagerkvist, Vilhelm Moberg, Alva och Gunnar Myrdal, och nåra som jag aldrig hört talas om. Gemensamt var att de alla var övertygade antinazister och kritiska till den dåvarande samlingsregeringens eftergiftspolitik gentemot Nazityskland, men i övrigt hade klubben en bred ideologisk bas med såväl socialistiska, liberala som konservativa medlemmar. Av taktiska skäl fick varken icke-nordiska utlänningar eller judar besöka mötena.
10