ellauri049.html on line 469: Où pourrit dans les joncs tout un Léviathan ! jossa mätänee pajuissa kokonainen Leviathan!
ellauri071.html on line 424: Waite oli tuottelias okkulttisten tekstien kirjoittaja. Kirjoissaan hän käsitteli mm. ennustamista, ruusuristiläisyyttä, vapaamuurariutta, mustaa- ja seremoniallista magiaa, kabbalaa ja alkemiaa. Hän myös käänsi englanniksi ja kommentoi useita tärkeitä okkulttisia teoksia, mm. Eliphas Lévin teoksen Transcendental magic. Etenkin hänen työnsä Holy Grail-teoksen kanssa oli huomattavaa. Joitakin hänen teoksistaan, mm. Book of Ceremonial Magic, The Holy Kabbalah ja New Encyclopedia of Freemasonry painetaan edelleen.
ellauri098.html on line 175: According to Propp, based on his analysis of 100 folktales from the corpus of Alexander Fyodorovich Afanasyev, there were 31 basic structural elements (or 'functions') that typically occurred within Russian fairy tales. He identified these 31 functions as typical of all fairy tales, or wonder tales [skazka] in Russian folklore. These functions occurred in a specific, ascending order (1-31, although not inclusive of all functions within any tale) within each story. This type of structural analysis of folklore is referred to as "syntagmatic". This focus on the events of a story and the order in which they occur is in contrast to another form of analysis, the "paradigmatic" which is more typical of Lévi-Strauss's structuralist theory of mythology. Lévi-Strauss sought to uncover a narrative's underlying pattern, regardless of the linear, superficial syntagm, and his structure is usually rendered as a binary oppositional structure. For paradigmatic analysis, the syntagm, or the linear structural arrangement of narratives is irrelevant to their underlying meaning.
ellauri100.html on line 1305: Greimaxen eka julkaisu Cervantes ir jo don Kichotas ilmestyi kaikkien tuntemassa Varpai-lehdessä, jonka se ize perusti. Sen poinzi oli: "Let's not be afraid to be Don Quixotes" (tai sama liettuaxi). Sit tuli se thesis "La Mode en 1830. Essai de description du vocabulaire vestimentaire d' après les journaux de modes [sic] de l'époque". Greimiemen ämmän poka jätti sanakirjahommat siihen, mutta jäi loppuiäxi suffixi- ja puffiximiehexi. Ennen Marxia se luki Ferdinand de Saussurea ja Louis Hjelmsleviä jotka oli saaneet vaikutteita Marxin arvoteoriasta. Muita vaikutteita oli Georges Dumézil (who dat) ja rakenneantropologi Claude Lévi-Strauss, satusetä Vladimir Propp, joku Étienne Souriau, ja (voi ei) fenomenaalinen Edmund Husserl, turhanpäiväinen Maurice Merleau-Ponty, kallonkutistaja Gaston Bachelard (jonka Jöpi eilen mainizi), sekä Touretten syndroomainen superman André Malraux. Kaikesta tästä voi päätellä, että Greimas käänsi Marxin päälaelleen ja Hegelin taas oikeinpäin.
ellauri118.html on line 432: Monika Fludernik (1957-) ist´ne österreichische Flugwirtin, Amerikanistin und Literaturwissenschaftlerin. Fludernik leistete wichtige Beiträge zur Erzähltheorie. Die neuere Erzähltheorie wurde ab 1915 in Ansätzen vom Russischen Formalismus entwickelt und vom Strukturalismus seit den 1950er Jahren weiter ausgearbeitet, wobei Tzvetan Todorov zu den wichtigsten Vermittlern der formalistischen Ansätze in Frankreich gehörte. Der hier entwickelte strukturalistische Ansatz – mit späteren Ergänzungen – ist bis heute maßgeblich, es gab jedoch nie eine einheitliche strukturalistische Erzähltheorie. Wichtige Theoretiker der Narratologie sind Gérard Genette, Claude Lévi-Strauss, Roland Barthes, Roman Jakobson und Paul Ricœur. Die strukturelle (formalistische) Erzähltheorie wird oft durch interdisziplinäre Ansätze ergänzt, so durch die Semiotik ergänzt, wozu insbesondere Juri Lotman beigetragen hat. Im deutschen Sprachraum war Franz Karl Stanzel der erste Vertreter der Erzähltheorie.
ellauri142.html on line 1016: Kaikki ilmennys maailmassa on kolmenlaista, ellei se sitten ole 1-2-tai 4-laista. Sitä isompia numeroita ei laahus ymmärrä. Israelin tähteä kutsutaan Euroopassa ”Salomonin sinetiksi;” Intiassa ”Vishnun merkiksi”. Niin kuin Eliphas Lévi sanoisi (ja sanoikin): ”Jos kiusaajan kilpi ei vastustaisi arkkienkeli Mikaelin keihästä, niin enkelin voima katoaisi tyhjään avaruuteen; silloin Mikaelin jalka ei pitäisi kiusaajan voimaa alamaisuudessa, ja kiusaajakin singahtaisi eetteriin."
ellauri142.html on line 1020: Alphonse Louis Constant, (8. helmikuuta 1810 – 31. toukokuuta 1875) oli ranskalainen okkultisti ja maagikko. Nimi ”Eliphas Lévi”, jolla hän kirjoitti kirjansa, oli hänen yrityksensä kääntää etunimensä Alphonse ja Louis hepreankielisiksi. Lévi oli pariisilaisen suutarin poika. Hän kävi pappisseminaareissa ja alkoi opiskella katolisen papin virkaa varten. Samaan aikaan hän kuitenkin rakastui ja lopetti opintonsa ilman pappisvihkimystä. Hän kirjoitti lukuisia lyhyitä uskonnollisia teoksia: Des Moeurs et des Doctrines du Rationalisme en France ('rationalismin moraalisista tavoista ja opeista Ranskassa', 1839) oli vastavalistuksen kulttuurillinen lentolehtinen. La Mère de Dieu ('Jumalan äiti', 1844) johti kahteen lyhyeen vankilatuomioon. Se seurasi kahta radikaalia lentolehtistä L'Evangile du Peuple ('Ihmisten evankeliumi', 1840), ja Le Testament de la Liberté ('Vapauden testamentti'), jotka julkaistiin vallankumouksen vuonna 1848. Lévi oli lyhyen aikaa naimisissa kirjailija Claude Vignonin kanssa. Alphonse oli kalju partapozo.
ellauri142.html on line 1022: Lévi vieraili 1854 Englannissa, jossa hän tapasi kirjailija Edward Bulwer-Lyttonin, joka oli kiinnostunut ruusuristiläisyydestä ja oli pienen ruusuristiläisloosin johtaja. Bulwer-Lyttonilta Lévi sai vinkin kirjoittaa kirjan magian harrastamisesta. Kirja julkaistiin 1855 nimellä Dogme et Rituel de la Haute Magie, ja käännettiin englanniksi nimellä Transcendental Magic, its Doctrine and Ritual. Sen kuuluisat aloitussanat esittävät okkultismiin yhden olennaisen teeman, ja antavat hieman makua tulevasta:
ellauri145.html on line 76: Breton embarque à destination de New York le 25 mars 1941 avec Wifredo Lam et Claude Lévi-Strauss. À l’escale de Fort-de-France (Martinique), Breton (comme communiste) est interné puis libéré sous caution (comme idiot convenable). Il rencontre Aimé Césaire. Le 14 juillet, il arrive à New York, où demeurent pendant la guerre de nombreux intellectuels français en exil.
ellauri192.html on line 53: Trubetzkoy oli strukturalismin patriarkkoja Roman Jakobsonin kaa, jota Lévi-Strauss koitti kaupata myös antropologiaan. Kielitieteessä se meni kaupaxi kuin siimaa, aina Chomskyyn saakka, joka antoi sille kuoliniskun transformaatioilla. Sillä kuten muistetaan, strukturalismin komplexisuus jää Chomskyn luokkaan 2. Trubetzkoyn fonologia hoituu enimmäxeen vielä yxinkertaisemmilla, luokan 3 äärellisillä automaateilla, joiden parissa Kimmo Koskenniemi jaxoi puuhastella koko uransa. Vaikka mitä väliä noilla Chomskyn yläluokilla on tekoälyn kannalta? Nehän perustuu äärettömyyden idealisaatioon. Neuroverkot osoittavat ettei sellaisia enää tarvita. Ajamalla äärellisen tilan mallia liukuluvuilla voi tavallisen nörtin pelikoneen grafiikkakorteilla simuloida aapan aivotoimintaa niin hyvin ettei sen oma aivokuori pysy mukana. Kukas sitä enempää älyä voi enää vaatia?
ellauri192.html on line 79: At the New York École libre des hautes études, a sort of Francophone university-in-exile, he met and collaborated with Claude Lévi-Strauss, who would also become a key exponent of structuralism. He also made the acquaintance of many American linguists, chemists and anthropologists, such as Franz Boas, Benjamin Whorf, and Leonard Bloomfield. When the American authorities considered "repatriating" him to Europe, it was Franz Boas (another Jew) who actually saved his ass.
ellauri263.html on line 631: Unlike the occultism presented earlier by Éliphas Lévi and similar authors, which mostly caught the interest only of a small circle of freethinkers, Theosophy fast became a successful semi-mass movement. By 1889 the Theosophical Society had 227 sections all over the world, and many of the era’s most important intellectuals and artists were strongly influenced by it. Avant-garde painters, especially, took this new teaching to heart, and it marked the work of great artists such as Mondrian, Kandinsky and Klee. In literature, authors like Nobel Prize laureate William Butler Yeats became
ellauri352.html on line 355: Hän opiskelee kieliä (erityisesti sanskritia) ja uskontotieteitä tavoitteenaan kerätä tarvittava materiaali rukousta käsittelevään väitöskirjaan, johka hän ryhtyi vuodesta 1909. Hänen opettajiaan ovat mm. Israel Lévi ja Sylvain Levi. Vuonna 1901 hänestä tuli "sivistymättömien kansojen uskontojen historian" johtaja jossain ammattikorkeassa.
ellauri362.html on line 781: Viime aikoina muuan Lucien Sève on kritisoinut ankarasti Althusser-tulkintaa Marxista, syyttämällä häntä erityisesti siitä, ettei Luiska edes lukenut hänen tekstejään ja että hän on kehittänyt "ylellisen väärennöksen, jonka monista kieroutuneista vaikutuksista on tullut vaikea toipua". Esim Luiskan hypnotisoimat marxilaiset antropologit vastustavat erilaisia teorioita, erityisesti Claude Lévi-Straussin teorioita.
ellauri370.html on line 622: L'ethnologue Claude Lévi-Strauss estimait de son côté que, dans le système de Gobineau, les races ne sont «pas tellement inégales en valeur absolue que diverses dans leurs aptitudes particulières». LOL. Sopii kyllä olla rasisti (sitähän me ollaan juutalaisetkin), kuha ei antisemitisti. Ranskixet koittaa vielä tänäänkin hikisesti puzata maanmiehestään nazileimaa.
ellauri370.html on line 637: Claude Lévi-Strauss (28. marraskuuta 1908 Bryssel, Belgia − 30. lokakuuta 2009 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen antropologi ja filosofi. Hän kuuluu strukturalistisen paradigman perustajiin. Claude Lévi-Strauss syntyi juutalaiseen perheeseen.
ellauri370.html on line 639: Kun Lévi-Strauss palasi Ranskaan toisen maailmansodan aattona, hänet kutsuttiin sotapalvelukseen vuosiksi 1939–1940. Hän lähti Ranskasta heti maan antautumisen ja aselevon jälkeen Yhdysvaltoihin ja osti ensi töixeen lujat farmarihousut. Siellä hän opetti New Yorkin New School for Social Researchin alaisuuteen perustetussa École Libre des Hautes Étudesissä, jota hän oli luomassa yhdessä muun muassa Henri Focillonin, Jacques Maritainin, Jean Perrinin ja muiden pseudotieteilijöiden kanssa. Lévi-Strauss toimi myös koulun pääsihteerinä. Hän liittyi vapaaehtoisena myös de Gaullen Vapaan Ranskan armeijaan. New Yorkissa Lévi-Strauss tutustui vielä venäjänjuutalaiseen kielitieteilijään Roman Jakobsoniin, joka tutustutti hänet Ferdinand de Saussuren ajatuksiin.
xxx/ellauri121.html on line 120: Lévinas Emmanuel">Emmanuel Lévinas (myös Levinas; alk. Emmanuelis Levinas; 12. tammikuuta 1906 (J: 30. joulukuuta 1905) Kaunas, Venäjän keisarikunta – 25. joulukuuta 1995 Pariisi, Ranska) oli liettualaissyntyinen ranskalainen filosofi. Hän kehitti oman fenomenologisen näkemyksensä, joka jatkaa Edmund Husserlin ja Martin Heideggerin fenomenologiaa ja liittyy samalla juutalaiseen perinteeseen. Erityisen tunnettuja ovat Lévinasin kuvaus etiikasta ja siihen liittyvä toiseuden ja kasvojen käsitys.
xxx/ellauri121.html on line 124: Lévinasin suhtautuminen Heideggeriin on kahtiajakoinen. Toisaaltä hänen mielestään »jokaisen, joka 1900-luvulla ryhtyy harjoittamaan filosofiaa, täytyy kulkea Heideggerin filosofian läpi - vaikka sitten vain jättääkseen sen.» Toisaalta Heidegger ei ole koskaan Lévinasin silmissä saanut anteeksi osallisuuttaan nazikarmeiluun. Emmanuelis oli kauhu kaunanen, ei suonut mitään ilmaisexi toisin kuin kaimansa ja heimoveljensä J. Nasaretilainen.
xxx/ellauri121.html on line 126: Vuonna 1930 Lévinas sai Ranskan kansalaisuuden. Toisen maailmansodan aikana hän toimi Ranskan armeijassa saksan ja venäjän kielen tulkkina. Vuonna 1940 hän joutui saksalaisten vangiksi, mutta vältti tuhoamisleirin sotavankistatuksensa ansiosta. Sen sijaan Lévinasin kaikki muut sukulaiset, vaimoa ja tytärtä lukuun ottamatta, surmattiin. Sodan jälkeen Lévinasista tuli Pariisissa toimivan juutalaisen opettajankoulutuslaitoksen johtaja.
xxx/ellauri121.html on line 128: Lévinasin miälestä se mistä kaikki lähtee liikkeelle, on etiikka, ei metafysiikka, kuten aristotelisessa perinteessä on esitetty. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etiikkaa tavanomaisessa merkityksessä, jossa pyritään oikeuttamaan tietyt teot. Filosofian historiaa on Lévinasin mukaan hallinnut pyrkimys totaliteettiin ja hallintaan, jossa tietty "samuus" hallitsee kaikkea jättämättä ulkopuolelle mitään. Tämän murtamiseksi on löydettävä tapa tarkastella suhdetta toiseen tavalla, jossa toinen säilyttää erilaisuutensa. Peruskysymys on, miten minun olemassaoloni oikeuttaa itsensä ja asemansa toisiin nähden. Vastaus tähän saavutetaan toteamalla toisten yhteismitattomuus itseen nähden.
xxx/ellauri121.html on line 130: Hyvä Levinas! Toiseuden lisäksi keskeinen teema Lévinasin etiikassa on kasvojen merkitys. Kasvot edustavat ihmisessä riisutuinta itseä, haavoittuvuutta ja kontrollin puutetta, toisin kuin arvoasemamme, tapamme pukeutua tai se mitä passiin on kirjoitettu. Hmm. Kiinalaisista kasvoihin kuuluu noikin asiat, joiden menetystä ne pelkäävät. Passistakin kazotaan nimenomaan kasvoja. Kasvojen menetystä suri se uskonnollinen sähkömies [viite tarvitaan], tai venäläisen huoran pilluun kurkistanut suomalainen matkamies. Nykyään on musta mukava käydä kaupassa, kun on naamarit, ei tarvize kazoa kaikkien turveloiden pärstävärkkejä. Vastuu menee jopa niin pitkälle, että Lévinas allekirjoittaa täysin Fjodor Dostojevskin Karamazovin veljesten lausuman:
xxx/ellauri148.html on line 468: Lévis, Québec. On the occasion of World Philosophy Day 2021 the Fleur de Lys Literary Foundation will host the conference‘Philotherapy or when philosophy helps us-A review of the main books on practical philosophy’. Panelists will discuss a A short history of philotherapy; More Plato, Less Prozac! Lou Marinoff, 1999; Plato, not Prozac! Philosophy as a remedy, Lou Marinoff, 2000.
xxx/ellauri337.html on line 263: Husserl oli Franz Brentanon ja Carl Stumpfin oppilas, ja hän on itse vaikuttanut muun muassa Edith Steinin, Martin Heideggerin, Simone de Beauvoirin, Jean-Paul Sartren, Maurice Merleau-Pontyn, Emmanuel Lévinasin, Rudolf Carnapin ja Max Schelerin ajatteluun. Aika monta juutalaista narsistia tässä ryppäässä.
xxx/ellauri337.html on line 269: Opiskeluaikoinaan Norssissa Merleau-Ponty tutustui häntä kolme vuotta vanhempaan Jean-Paul Sartreen, josta myöhemmin oli tuleva hänen ystävänsä, työtoverinsa ja kiistakumppaninsa. Ennen varsinaista tuottavaa kauttaan, Merleau-Ponty työskenteli 1930-luvulla filosofian opettajana, minkä yhteydessä hän tutustui Claude Lévi-Straussiin ja Simone de Beauvoiriin, ja perehtyi G. W. F. Hegelin Hengen fenomenologiaan ja vuosikymmenen lopulla myös Edmund Husserlin kirjoituksiin – jotka tekivät häneen kaikista suurimman vaikutuksen.
xxx/ellauri356.html on line 257: Muita vaikutteita Derridaan olivat Martin Heidegger, Platon, Søren Kierkegaard, Alexandre Kojève, Maurice Blanchot, Antonin Artaud, Roland Barthes, Georges Bataille, Edmund Husserl, Emmanuel Lévinas, Ferdinand de Chaussure, Søren Kierkehaard, Sigmund Freud, Claude Lévi-Strauss, James Joyce, Samuel Beckett, JL Austin ja Stéphane Mallarmé. Paizi Austinista se ei tajunnut tuon taivaallista [ lähde: Searle ]. Talmudin dekonstruktio ei ole kovin suosittua, mutts sitäkin on yritetty.
26