ellauri480.html on line 76: Neil Gaimanin ja Terry Pratchettin Good Omens nauratti vielä niihin aikoihin kun syöpäinen Nilkki koitti savustaa mut ulos verstaalta 2016. Kysyin siltä kuinka kauan aiot ize olla vielä, enää 2 vuotta. Sepä hyvä sanoin, siihen asti jaxan ehkä vielä sinnitellä. Ja jaxoinkin, vielä toiset 2 päälle. Saatanan mulkero! Nyt kun tätä lukee uudestaan huomaa selviä yhdennäköisyyxiä Nilkin ja Crawlyn välillä. It is the free will thing, it's a bugger. Free will, free enterprise, laissez faire kapitalismin kulmakiviä. Neil Gaiman on vasta 65 ja näyttää nenäjobin munanneelta Alapuron Ripalta. Munakarvat roikkuu ozalla.
xxx/ellauri010.html on line 292: Kysyin että meneekö helpolla vai vaikealla,
xxx/ellauri056.html on line 657: Kaxinkertainen tangoprinssi Petri Ritari tuli uskoon ja vakuuttaa nyt olevansa kiinni todellisessa kultakruunussa. Taustatarina on se tavallinen: hyvin meni mutta viina vei tangoprinssiä. Vizi kuningasta ei tullut siitä venyttämälläkään. Mutta oli johdatusta, eka avioliitto päättyi eroon ja nyt on taluttimessa kiltimpi ja uskovainen Mariia. Petri kulki rafloissa ja Mariia rukoili kotona. Pikkujouluna Petri kaatui baarin portailla ja löi ozansa. Tuli veripipi. Vahingosta viisastuneena se istui Mariian vieressä helluntaikirkossa uuden vuoden aattona. Pappi pyysi messiin kaikkia niitä jotka halus viettää uuden vuoden jessen seurassa. Kysyin Mariialta, voinko minäkin tulla. Totta mooses! Petrikin antoi elämänsä jeesuxelle (sen mitä siitä nyt oli jälellä). En tunne luopuneeni mistään. Tupakka, alkoholi ja räikeä kielenkäyttö jäivät pois. Kannattaa kokeilla! Mä luulen että jäisin eniten kaipaamaan tota räikeää kielenkäyttöä.
xxx/ellauri057.html on line 238: Onervaa ja Strengiä vaivasi jatkuva rahapula. Hilja tapasi Armas Einar Leopold Mustosen (1878-1926) ensimmäistä kertaa 1900-luvun alussa ollessaan vielä jatko-opistossa. Einar oli pohjoisen poikia, syntyi 1878 Paltamon Paltaniemellä (nykyisin osa Kajaania) sivistyneeseen keskivarakkaaseen maalaisvirkamieskotiin. Einarin isä vaihtoi nimensä Antti Mustosesta Anders Lönnbomiksi parantaakseen mahdollisuuksiaan tulevaan säätyläistaustaiseen vaimoonsa. Hilja pyysi Einarilta juhlarunoa jatko-opiston konventtiin. Kysyi Einarilta, mikä soveltuisi hänen tulevaisuuden urakseen parhaiten. Einar vastasi hänelle leikillisesti: ”Menkää naimisiin.” Haha. Hilja ja Einar tapasivat myöhemmin uudelleen ja rakastuivat intohimoisesti. He eivät kuitenkaan menneet naimisiin ja asuivat yhdessä vain ulkomailla. Parempi niin jos haluu pysyä intohimoisena. Vaikkei sekään auttanut.
xxx/ellauri084.html on line 401: Olen kertonut tämän monta kertaa ennenkin: Olin kävelemässä kampuxen läpi eräänä iltapäivänä ja näin kolleegan toiselta osastolta jota en ollut nähnyt aikoihin. Kysyin miten kaikki menee häneltä. Hiän vastasi: "Oh, olen niin kiireellinen", ja eteni kertomaan luokistaan, tutkimuxestaan, kokousesitelmästä jota hän puuhasi, kuinka kiireellisexi osaston tuolina oleminen oli hänet jättänyt, jne., jne. Niin kysyin häneltä mitä hän tekisi jos joku noista taakoista otettaisiin pois hänen lautaseltaan. Hiän vastasi, “Se olisi hienoa! Minulla on niin paljon asioita joiden kimpussa haluaisin rehkiä.” Niin osoitin hänelle sormella että hän olisi yhtä kiireellinen. Sitten kysyin millainen hän oli ollut 13v vanhana. Hiän sanoi, "Oh, olin sekaantunut kaikkeen, olin niin aktiivinen.” Siis mikään ei ollut muuttunut. Hiän, koko ikänsä, oli ollut hyvin kiireellinen henkilö. Meidän ei pitäisi yllättyä että viisikymppiä ja risat PhDeenä kentällään, vakinaisena täys-professorina ja osaston tuolina, hän rehkisi kovasti. Hän oil aina rehkinyt kovasti. Hän on täysin eläköitynyt nyt. Voin melkein taata sinulle että hän on hyvin kiireellinen ja sekaantunut moniin asioihin eläkkellä ollessaan.
xxx/ellauri127.html on line 473: Kysyin rikkailta ihmisiltä mitä ne tekee työkseen. No ne ostaa halvannäköisiä peltiautoja ja muoviveneitä, leikkaa kuponkeja ja laskee konehella setelinippuja. Tästä puuttuu tonni. Syö harvinaisia eläimiä ja bylsii mosambikilaisia ja nubiileja tyttöjä. Järjestää Squid gameja joissa tapetaan velkaisia vähemmän koreita apinoita. Siinähän se on, EAT! FUCK! KILL! taas kerran lueteltuna.
xxx/ellauri187.html on line 509: Kysyisin vaan: »Milloin rohkaiset minua?»
xxx/ellauri199.html on line 765: Kysyisin ystäviltäni I´d ask my friends
xxx/ellauri201.html on line 62: Hyväkäytöksinen ja rauhallisen varma oli tämä Isokukko-Uljas kaikissa otteissaan. Kyllä se monta kertaa kantoi minulle painavan ves’ämpärin tai työnsi isomman vesisaavin kelkalla kaivolta ovelle, kantoi vielä sisäänkin. Eino ei niitä asioita huomannut, sitä sai aina käskeä ja muitakin miehiä. Kyselivät sitten iltasilla tuvassa, mistä Uljas oli kotoisin. Hämeestähän se kuulemma oli. Kysyivät, oliko sillä heila tai peräti eukko jossakin, ehkä aviolapsiakin, aviottomista lehtolapsista puhumattakaan. Siihen Uljas myhäili, että eukko on ja hyvä onkin. Lapsiakin oli siunaantunut jo seitsemän, nuorimmainen syntyi menneenä kesänä, poikalapsi oikein. Nuoret naimahaluiset miehet vaan lisää kyselivät, että mitenkäs sitten ne lehtolapset. Kai niitäkin oli maalimalla olemassa, niin kuin jokaisella kunnon metsätyömiehellä ja tukkipojalla tiedettiin olevan. Nosti se sellainen miehen arvoa kummasti. Isokukko-Uljas hyvillään naureskeli, että onhan sitä niitäkin tullut alulle pantua, kun oli niin mieluisaa puuhaa se lapsenteko. Miehet nauraa hekottelivat omaan tapaansa, minullakin veti suu hymyyn, mutta käännyin hellan puoleen, etteivät nähneet.
xxx/ellauri201.html on line 64: Kolmannen yönsä oli Isokukko-Uljas meidän talon tuvassa nukkunut muiden kortteerimiesten kanssa, ennen kuin rupesi naimisenasioista minulle haastamaan. Jättäytyi tupaan, kun muut miehet saunaan läksivät. Minä en sinä iltana välittänyt mennäkään, ja Kustin-tursake taas omiaan kamarissaan hääräsi, rahojaanko lie laskeskellut. Isokukko-Uljas kysäisi omaan reiluun tapaansa, että onkos tässä talossa tapana, että metsätyömiehet emännän sänkyä käyvät lämmittämässä, eikös isännästä enää ole siihen. Minä sitä vähän hämmästyin, ilokin pyrki pintaan, mutta koetin suutani vetää viivalle vaan. Sanoin siihen, että ei sitä kaikki sinne päässeet, emännän kamariin. Isokukko-Uljas kyseli, että Einokos se ainoastaan semmoista erityiskohtelua saapi. Minä siihen, että saa kuka saa. Oli se siinä vaiheessa jo päättänyt minua naida, kyllä sen näki silmistä. Ai ai ai, miten se katsoi raukeasti isoilla silmillään kuin viekas sonnimullikka! Kysyi se sitten, että jos hänellekin ensi yönä sitä herkkua riittäisi, kun oli jo viidettä päivää ilman joutunut olemaan. Kyllä minä jo siinä kohtaa semmoista himoa tunsin, että naurun päästin vastaukseksi, se riitti Isokukko-Uljakselle. Se sanoi yöllä saapuvansa ja käski sanoa entiselle sängynlämmittäjälle, että jättäisi se tulematta.
xxx/ellauri201.html on line 80: Vaan sittenpä tapahtui se, mitä minä olin pelännyt. Isokukko-Uljas tuli sisään, suuntasi suoraan minun kamariin. Eino huomasi sen, hätkähti, lopetti painamisen, käänsi päätään tulijan suuntaan. Minä pelkäsin, että tulee tappelu. Isokukko-Uljas tarttui Einoon, reuhtaisi sen minun päältä, niin että kyrpä vitusta ulos nuljahti. Eino huusi ja kirosi, että olin muka hänen naitavansa. Mutta Isokukko-Uljas töytäisi sen hirsiseinää vasten, piti tiukasti otteessaan, eikä puhiseva Eino mitään sille mahtanut. Matalalla äänellä Isokukko-Uljas ilmoitti, että minun vittuni oli nyt hänen käytössään, eikä sille muut päässeet ellei hän niin sallisi. Kysyi, eikö Einoa kielletty tulemasta. Minäkin ehätin väliin sanomaan, että kielletty oli vaan kun ei uskonut. Kyllä tiesi Eino siinä paremmalle hävinneensä. Ei päässyt vastaan panemaan vaan alistui. Vahvin uros otti nartun omakseen, niin kuin tekevät nuo elikotkin. Isokukko-Uljas lähti niskasta retuuttamaan ilkialastonta Einoa pimeän tuvan läpi ja viskasi ovelta lumihankeen. Siinä oli Einolle opetusta kerrakseen. Vaan mitäs ei hyvällä uskonut, mokoma.
xxx/ellauri237.html on line 665: vrch hlavy poulí zraky, Kysyi 1 konnista, "Miten on?
xxx/ellauri265.html on line 236: Esan mielestä suomalaiset ovat totalitäärisempiä kuin esim. amerikkalaiset. Olemme laupiaampia samarialaisia. Tänkin Eski sanoo hurjan kiemuraisesti änkyttäen välillä. Olemme kollektiivisia. Tai pitäisi olla. Anekdootti siitä: olin ohjelmanumerona erään varakkaamman kaverin 70v syntymäpäivillä. Siellä oli ainakin sata huisin varakasta henkilöä. Kysyin vierustoverilta varakkaammalta Esalta: moniko näistäkin kermapepuista arvelee pian olevansa 2x rikkaampia samalla kun laahus pysyy yhtä köyhänä? Ei yhtään sanoi varakas Esa. (Muu-huh, nyökyttää Nilkki äänitapetista.) Tietysti laahuxen pitää vastaavasti köyhtyä. Jostakinhan ne rahat on otettava.
xxx/ellauri296.html on line 282: Professori Herzog kiistää pornoteollisuuden idealisoinnin. "Se vetää villaa ihmisten silmien yli", hän sanoo. ”Vaikka muutama nainen tekee pornoa ja pitää sitä hienona asiana, joka todella kunnioittaa henkilöä, pornografia on pornografiaa. Kysyin heiltä: "Tuntuiko sinusta tekeväsi pornografiaa?" He sanoivat ei. Pötyä, pornografia on pornografiaa, vaikka feminististä." Porno luo uusia rusketusrajoja paikkoihin, jotka eivät ole riippuvaisia sosiaalisista ehdoista. Hienointa on se, että tuotantoyhtiötä ei nykyään tarvita ja kuka tahansa kameran omaava voi tehdä itsestään pornonäyttelijän suuntaamalla luurin genitaaleihin.
xxx/ellauri404.html on line 364: Tämmöinen ajatus juolahti mieleen yöllä. Tiesikö Jeesus että sen duuni oli lunastaa perisynnin vexeli? Messias eli Kristus ei tarkoita lunastajaa, vaan voideltua, eli kurkoa. Tiesikö Jeesus että sen nimi oli vexelissä takaajana? Eli oliko sillä tää syntipukkiajatus izellä mielessä? Vai onko se Paavalin ja poikien jälkikäteen parantelua? Esiintyykö tää redeemer meemi famous jeesus quoteissa vaiko vaan myöhempien aikojen pyhillä? Kysyin samaa Jönsyltä:
46