ellauri031.html on line 736: Äs toi olis ollu komee lopetus, mut täällähän on vielä jotain loppusanoja, lisää siionistista propagandaa ja jumalalla pelottelua. Syväntö siteeraa typerää Kyösti Kalliota, mutta sattuvammin Toynbeetä: historia opettaa, ettei historia opeta mitään. Ei tarvize kuin seurata Palestiinaa vaikkapa sadan vuoden välein 2020ekr-2020jkr niin huomaa sen. Syväntö on ize siitä todiste, vaikkei enää kävelevä, ei päässyt järven yli kuivin jaloin hakemaan karannutta venettä kuin unessa.
ellauri041.html on line 1976: Ruozin radiossa työskennellyt mustalainen Kyösti Hagert on saanut tarpeexensa kermaperseistä. Ne onkin aivan käsittämättömän luotaantyöntäviä. "Nu blev det visst lite dålig stämning", ne sanoo hihittäen, jos joku esittää eriävän mielipiteen. Ruozalaisia ratkaisuja ei saa arvostella, kritisoiminen olisi samaa kuin izensä pitäminen tyhmänä. Omien virheiden läpikäynti on epäruozalaista. Hemmetti, niissä on NIIN paljon samaa kuin amerikkalaisissa. Kumpikaan ei ole saanut nauttia maansa miehityxen herkkua moniin aikoin. Maistuis varmaan teillekkin. Sweden is the best part of Switzerland, sanoo itä-intiaani ääliö luihunoloiselle svenskitoimittajalle ruozalaisessa Netflix-sarjassa. Luihu toimittaja nyökyttelee auliisti.
ellauri048.html on line 282: Vuodesta 1953 Paloheimo asui Helsingissä Oulunkylässä ensin Larin-Kyöstin Suomen Kirjailijaliitolle testamenttaamassa puutalossa Veräjämäessä ja myöhemmin Mäkitorpantie 40:ssä.
ellauri216.html on line 1040: Keväällä 1940 järjestettiin presidentinlinnassa neuvottelutilaisuus Luovutetun Karjalan johtohenkilöille. Tuolloin presidentti Kyösti Kallio kehotti tilaisuudessa ollutta Valamon varajohtajaa Isaakia ostamaan luostarille Saastamoiselle kuuluneen kartanon Heinävedeltä. Kun luostarin edustajat menivät katsomaan tätä Papinniemen tilaa, he löysivät päärakennuksen eräästä huoneesta Sergei ja Herman Valamolaisia esittäneen ikonin, jota he pitivät erityisen suotuisana enteenä. (Hyvin kekattu Saastamoisen pojat!) Kaupat tilasta tehtiin 24.7.1940, ja paikkaa ryhdyttiin kutsumaan Uudeksi Valamoksi. Luostarille kuuluivat nyt Papinniemen rakennukset sekä noin 300 hehtaaria metsämaata ja 50 hehtaaria peltoa.
ellauri238.html on line 707: Myös kirjailija ja Untolan kirjojen kustantaja Eino Railo, Toivo T. Kaila, kirjailijat Kyösti Wilkuna ja Toivo Tarvas sekä senaattori Oswald Kairamo olivat mukana Untolaa kuljettaneessa laivassa, ja heidän oli tarkoitus seurata Untolan teloitusta ihan koiruuttaan, vittuilumielessä.
ellauri275.html on line 594: 1937 vaaleissa nosket kannustivat voittoon maalaisliiton Kyösti Kallion, lipilaarit häntyreinä.
ellauri327.html on line 530: Tämän tekstin jouduttua suomalaisten käsiin se tulkittiin ilmoitukseksi läheisen talon miehittämättömyydestä, mikä katsottiin vakoiluksi. Kianto tuomittiin kuudeksi kuukaudeksi kuritushuoneeseen ja kansalaisluottamuksen menettämiseen. Presidentti Kyösti Kallio armahti Kiannon kuritushuoneesta ennen tuomitun ajan päättymistä. Jutun seurauksena Kianto erotettiin ”maanpetturina” useista kulttuuriseuroista, muun muassa Suomen Kirjailijaliitosta, jota hän itse oli ollut perustamassa, ja myös Karjalan Heimosoturiliitosta. Katkeroitunut ja tuomiota oikeusmurhana pitänyt Kianto kirjoitti tapauksesta päiväkirjansa pohjalta teoksen Omat koirat purivat, joka kuitenkin pääsi julkisuuteen vasta 1946.
ellauri330.html on line 510: Vaakun tiimiin kuuluivat Erik Ahlman, Edwin Flinck (Linkomies), Gunnar Ekman, O. K. Kilpi, Ilmari Räsänen, Niilo Lehmuskoski, J. E. Salomaa, Uno Holmberg (Harva). Kirjallisia ystäviä oli vähemmän, eikä heitä toimituksessa nähnyt. Maila Talvio, Huugo Jalkanen (sekö espanjalaisen pukusaippuan jalkapuoli fasisti?) F. E. Sillinpää-setä, Kyösti Wilkuna ja Aaro Hellaakoski kuuluivat lehden avustajiin. Mutta muistan hyvin, kuinka V. A. K. kertoili istujaisistaan Eino Leinon kanssa; luullakseni he pelasivat joskus šakkiakin eivätkä yxinomaan ryypänneet.
ellauri343.html on line 243: Näin Mannergeimin omin silmin vain kerran elämässäni. Kyösti Kallio oli asemalla junaan lähdössä. Upseerisuojeluskunta seisoi laiturilla hullunkurisissa asennoissa. Kallio oli toivonut että siltä kuivuisi häpeärauhan sopimuxen kirjoittanut käsi, ja se sai kuin saikin paskahalvauxen. Kyösti ei tuupertunut korsettiasuisen Gustavin käsivarsille, vaan se kaatua rojahti, kenraalit nostivat sen pystyyn ja siihen tulivat ensihoitajat. Wilho Pylkkäselle sai saman kohtalon, mutta nostaja ei ollut Gustav, vaan Olkkari.
ellauri351.html on line 602: – Se on ihmisestä itsestä kiinni, mihin haluaa ryhtyä, Kyösti Lindgren näkee. Mä nään, vahvistaa Riitta Roth.
ellauri351.html on line 630: Kuka ei tahtoisi olla voittajan puolella ja vahvan ryhmän jäsen. Se tuntuu hyvältä. Mutta ONKO se hyvä? Pitäisikö pikemmin olla individi josta tuntuu pahalta? Pitäisikö jengi mieluummin ulkoistaa? Tässä ulkoistamisen kritiikissä on aika lailla seppoilun sävyä, tota Kyösti Lindgren ajattelua, että kukin ize on oman elämänsä Seppo.
ellauri401.html on line 483: Runoilija Aarni Kotka jatkoi vielä Ruusu-Ristin niin kuin myös Teosofinkin avustajana. Samoin Larin Kyösti. Lehden sivuilla esiintyi myös ekspressionismin voimahahmo, homorunoilija Uuno Kailas.
xxx/ellauri128.html on line 316: Olet aarteeni emme erkane (plus luritusta)Larin KyöstiMFUCK!
xxx/ellauri130.html on line 280: Larin-Kyöstiltä on pitkä luritus, soiseli soiseli. Huiluni mustaxi muuttui. Ja mä huiluni housuihin kätkin. Ei jaxa.
xxx/ellauri253.html on line 512: Vaikka olympialaiset saivat odottaa, Helsingin stadionilla kilpailtiin kuitenkin heinäkuussa 1940. Kaatuneiden urheilijoiden puistokilpailuja seurasivat stadionin katsomossa muun muassa presidentti Kyösti Kallio ja marsalkka Mannerheim. Katsomo oli hiirenhiljaa, kun Suomen liput tekivät radalle kaatuneille jalkakamppeja puolitankoon laskeutuen. Näyttelijä Eino Kaipainen lausui Yrjö Jylhän juhlarunon Vaienneet voittajat:
15