ellauri021.html on line 107: Jos nää ei enää huvita, elämä on tosi ikävää. Voi yhtä hyvin lähteä pilven päälle pitämään sitä ikävää. Pitää vaan muistaa ottaa Suomen Kuvalehti mukaan. Kynä ja iso kumi, kuivalehden ristikot on vittumaisia. Niiden ratkomiseen menee ikuisuus, ja silti jää tuntemattomia sanoja, kuten kuohkeita = vateaatit. Mitkä pirun vateaatit? Mitään tulokset ei löydy hakutermille vateaatti. Voisko ne olla kuohkeita pilviä.
ellauri061.html on line 1547: Tue laadukasta journalismia ja tilaa Suomen Kuvalehti.

ellauri183.html on line 117: Eila Pennanen suomensi Bernard Malamudin niteen Armo ja kirjoitti siihen tyhmän lukijan johdannon. Oliko Eila ize uskovainen? Ei luultavasti järin, ainakaan sikäli kuin Tellervo Koiviston 60. pakina, Suomen Kuvalehti numero 7/1970 antaa ymmärtää:
ellauri204.html on line 772: Älä suotta jätä juttua kesken. Tilaa Suomen Kuvalehti. Katso kaikki tilausvaihtoehdot. Oletko jo tilaaja? Vittu että on netti väärällään ääliöitä ja niiden väsäämiä ääliömäisyyxiä.
ellauri325.html on line 415: Kivimiehen vanhemmat olivat urakoitsija Enok Mattila ja Maria Paavola ja puoliso vuodesta 1949 Kaarina Saarnivaara. Päästyään ylioppilaaksi hän osallistui 1919 vapaaehtoisena Viron vapaussotaan, ja näistä kokemuksistaan hän kirjoitti 1921 ilmestyneen esikoisteoksensa Sotureita. Kivimies opiskeli jonkin aikaa Helsingin yliopistossa mutta ryhtyi sitten vapaaksi toimittajaksi. Toimittajanuransa aikana hän kirjoitti kolumneja noin 50 eri nimimerkillä lehtiin Uusi Suomi, Suomen Kuvalehti, Kuva ja Seura. Lehtivalikoimastakin jo oikispaskiaisen tunnistaa.
xxx/ellauri087.html on line 210: Tue toimintaamme tilaamalla Ylioppilaslehti älyllisesti kotiisi. Jos et pitänyt, tilaa Suomen Kuvalehti. Jos et pidä niistä kummastakaan, kokeile Apua tai Menopaussia. Tavalliset jaskat pitää tavallisesti Avusta, leidit Menopaussista.
xxx/ellauri091.html on line 162: Hilja Haahti kirjoitti pienestä pitäen satuja, kertomuksia ja runoja. Hän toimitti myös omia lastenlehtiä ja avusti sellaisia lehtiä kuin Tilhi, Sirkka ja Lasten Kuvalehti.
xxx/ellauri154.html on line 165: Yritysmaailmasta tullut viestintä- ja brändijohtaja sai lähteä viestintäkohujen saattelemana. Henkilöstöjohtaja siirtyi alempaan tehtävään skandaalin jälkeen. Kyse oli rehtorin valintaan liittyvien asiakirjojen perusteettomasta salauksesta, josta Suomen Kuvalehti taannoin raportoi.
xxx/ellauri199.html on line 814: Kanadassa löydetään ihmisen jalkoja rannalta. Kenkiä joissa on jalka sisällä. Tiede on ratkaissut rantautuvien jalkojen arvoituxen, kertoo Tieteen Kuvalehti. Tämän enempää se ei suostu ilmaisexi kertomaan. Takuulla modernit kengät ovat merimuovia ja nälkäiset meriravut syövät meren urhoista kaiken muun. Tiedeuutinen on vuodelta 1977. Syötäviä mereneläviä ja meriselityxiä. Merimakkaraa ei voi syödä eikä sen muniakaan, suri Hollo. Mustekaloja ei enää tarvita, eikä tulostimia. Kauniita naisia ei saa lyödä, eikä rumiakaan. Uuden runon kauneimpia runoja.
xxx/ellauri259.html on line 65: Töölön Yhteiskoulun oppilat olivat lehden pyynnöstä pohtineet hyvän suomalaisen ominaisuuksia ainekirjoituksissaan. Suomen Kuvalehti julkaisi 1958 parhaaksi valitun kirjoituksen kokonaisuudessaan. Sen oli kirjoittanut tuohon aikaan 18-vuotias Yrjö Larmola. Larmola kirjoitti muun muassa, että hyvä suomalainen on tarmokas ja määrätietoinen, vaikka ylhäältä päin häntä yritetäänkin holhota. Hän myös kuvaili suomalaisia itsepäisiksi, rehellisiksi sekä omanarvontuntoisiksi. Omaperäinen kaveri!
xxx/ellauri280.html on line 480: Pariisissa oli "kerrastoa järjestämässä" ja "monessa muussakin auttamassa" taiteilija Juho Rissanen. Tytöillä oli tiukat liivit ja yllin kyllin ohjelmaa. Hastingsissa hänet kruunattiin Miss Euroopaksi 8.9.1934. Voitto oli merkittävä kaikille suomalaisille; sitä voi verrata olympiamitaliin. Suomen Kuvalehti julisti suuressa otsikossaan: "Me emme ehkä sittenkään ole mongoleja." Voittajan supisuomalaisuutta ei epäilty, sillä hän ei pyynnöistä huolimatta vilauttanut saksalaista syntyperäänsä. Annetaan Esterin izensä kertoa:
xxx/ellauri296.html on line 353: Maanviljelijäperheen tytär Kirsti Keskinen pääsi ylioppilaaksi 1947 ja toimi jo kouluaikana kolmen kesän ajan kesätoimittajana Jyväskylässä ilmestyneessä Sisä-Suomi-lehdessä. Tiedotusalan opinnot Helsingin yliopistossa keskeytyivät, kun vuonna 1951 tarjoutui työpaikka Yhtyneitten Kuvalehtien Seura-lehdessä toimittajana ja toimitussihteerinä. Vuonna 1955 hänet nimitettiin maan nuorimpana päätoimittajana Yhtyneiden uuden naistenlehden Hopeapeilin päätoimittajaksi. Seuraavana vuonna hän avioitui kilpailevan kustannusyhtiön Apu -lehden perustajan Yrjö Lyytikäisen pojan Ollin kanssa mutta pysyi töissä Hopeapeilissä vuoteen 1963, jolloin Lyytikäisten perheyritys päätti perustaa uuden naistenlehden Annan. Kirsti Lyytikäinen kutsuttiin sen päätoimittajaksi.
12