xxx/ellauri121.html on line 139: Seijan Charlottelle ostamassa karaokekirjassa joku soittaa melodicalla Toivo Kuulan hitaanoloista lampaanpolskaa.
xxx/ellauri121.html on line 141: Sata vuotta sitten säveltäjä Toivo Kuula sai luodin päähänsä, eikä tappaja koskaan selvinnyt – Pari viikkoa sitten Kuulan tyttärenpoika sai puhelun, joka oli pudottaa hänet sängystä.
xxx/ellauri121.html on line 150: Miehet on saattanut yhteen yksi Suomen tunnetuimmista selvittämättömistä veriteoista, säveltäjä Toivo Kuulan kuolema toukokuussa 1918.
xxx/ellauri121.html on line 152: Toivo Kuula oli Markku Marttisen isoisä. Juhani Heikan isoisä puolestaan oli jääkäriluutnantti Pietari ”Pekka” Heikka, joka oli yksi Toivo Kuulan surmaajaksi epäillyistä miehistä.
xxx/ellauri121.html on line 156: Juhani Heikka (vas.) on jääkäri Pekka Heikan pojanpoika. Markku Marttinen puolestaan on säveltäjä Toivo Kuulan tyttärenpoika. He tapasivat Helsingissä sata vuotta Toivo Kuulan kuoleman jälkeen.
xxx/ellauri121.html on line 157: Juhani Heikka (vas.) on jääkäri Pekka Heikan pojanpoika. Markku Marttinen puolestaan on säveltäjä Toivo Kuulan tyttärenpoika. He tapasivat Helsingissä sata vuotta Toivo Kuulan kuoleman jälkeen.
xxx/ellauri121.html on line 165: Jääkäreiden ja Toivo Kuulan tiet kohtasivat Viipurissa toukokuussa 1918. Sota oli silloin jo ratkennut. Toivo Kuulalle valkoisten saapuminen kaupunkiin oli juhlahetki.
xxx/ellauri121.html on line 189: Kuulustelujen perusteella pää­epäiltyjä oli kaksi: jääkärit Oskar Pirinen ja Pekka Heikka. Erikoinen sattuma oli se, että molemmat kuolivat ennen oikeudenkäyntiä. Pirinen pidätettiin viinavarkaudesta pian­ Kuulan kuoleman jälkeen. Hän yritti paeta, ja vartiomies ampui hänet.
xxx/ellauri121.html on line 190: Heikka hukkui purjehduksella Vaasan saaristossa kesällä 1921, vain muutama päivä ennen kuin häntä oli määrä syyttää oikeudessa Kuulan surmaamisesta. Ennen kuolemaansa Heikka oli ylennyt kapteeniksi, mennyt naimisiin ja saanut kaksi lasta. Nuori leski jäi yksin pienten poikien kanssa. Pojista vanhempi oli Juhani Heikan isä.
xxx/ellauri121.html on line 195: Aloitteen tapaamisesta on tehnyt Juhani Heikka. Hän on kuullut isoisänsä tarinan jo lukioikäisenä. Historiasta kiinnostuneena Heikka on lukenut aiheesta runsaasti: Toivo Kuulan elämäkertoja, sisällissodan historiaa sekä surmatyöstä kertovia lehtijuttuja. Helmikuussa hän vietti päivän Kansallisarkistossa ja kävi läpi pari sataa sivua kuulustelupöytäkirjoja, joissa surmaillan tapahtumia selvitettiin perinpohjaisesti.
xxx/ellauri121.html on line 198: Pari viikkoa sitten Heikka otti selvää Kuulan jälkeläisistä. Hän sai selville Markku Marttisen nimen ja mietti, tarttuisiko puhelimeen. Jännitti. Miten sellainen keskustelu edes aloitetaan? Miten vastapuoli reagoi?
xxx/ellauri121.html on line 200: Kuvassa vasemmalla olevaa jääkäri Pekka Heikkaa (1896–1921) epäiltiin Toivo Kuulan surmasta. Jääkäri Oskar Peltokangas ei liity tapaukseen. Hän kuoli Messukylän taistelussa maaliskuussa 1918. (KUVA: KARLS ATELIER / MUSEOVIRASTO)
xxx/ellauri121.html on line 214: Toivo Kuulan kohtalosta puhuessaan Juhani Heikka asettelee sanojaan hyvin tarkasti. Hänen sukupolvensa edustajilla ei ole tapahtumiin osaa eikä arpaa, eikä hän voi tunnustaa sadan vuoden takaista tekoa isoisänsä puolesta, kun varmuutta tekijästä ei koskaan saatu. Vappu­iltana 1918 Viipurin Seurahuoneella on tullut ja mennyt ehkä satoja ihmisiä. Moni on juonut pirtua ja ollut tolkuttomassa humalassa.
xxx/ellauri121.html on line 216: Heikka sanoo Kuulan surmasta näin:
xxx/ellauri121.html on line 219: Heikan perheessä tarina on noussut esiin harvakseltaan. Lähinnä silloin, kun lehdet tai tutkijat ovat siitä kirjoittaneet. Juhani Heikan oma isä oli sitä mieltä, että isoisä oli syytön Kuulan surmaan. Tämä perustuu Juhani Heikan isoäidin kertomaan.
xxx/ellauri121.html on line 223: Surmailta on ollut kaoottinen, ja todistajanlausunnot ovat ristiriitaisia. Monia todistajia kuultiin vasta, kun surmasta oli kulunut useita kuukausia. Epäselvyyttä lisää sekin, että eräs ruotsalainen vapaaehtoinen on myöhemmin kertonut ampuneensa Toivo Kuulan, koska Kuula pilkkasi ruotsalaisia. Tämän Alm-nimisen sotilaan tunnustuksesta kerrotaan Tuomi Elmgren-Heinosen kirjoittamassa Toivo Kuulan elämäkerrassa.
xxx/ellauri121.html on line 233: MARKKU Marttisen suvussa Toivo Kuulan kohtalosta on puhuttu paljon. Marttinen on lukenut histo­riaa ahkerasti ja tuntee sisällissodan vaiheet ja isoisän tarinan. Isoäiti, Toivo Kuulan vaimo Alma, murtui tapauksen jälkeen täysin.
xxx/ellauri121.html on line 237: Alma Kuula oli laulajatar, joka omistautui edesmenneen miehensä musiikille loppuelämäkseen. Hän konsertoi Suomessa ja ulkomailla. Samoin teki myöhemmin Markku Marttisen pianistiäiti Sinikka, joka oli Toivo Kuulan kuoleman aikaan vasta yksivuotias.
xxx/ellauri121.html on line 255: Sekä uhrin että epäillyn jälkeläisillä on yhteinen toive: heidän puolestaan Toivo Kuulan surma saa olla nyt loppuunkäsitelty. Marttisen mielestä loputonta vatvomista tärkeämpää on hänen isoisänsä elämäntyö.
xxx/ellauri121.html on line 257: Juhani Heikka on samaa mieltä. ”Minulle Kuulan sävellykset tuovat mieleen tummat suomalaiset suolakalat.” Heikan isänisän elämäntyö on muilta osin unohtunut.
20