ellauri012.html on line 468: Nurkkaan ahdistettu rotta puree Kuopiossa.

ellauri015.html on line 1170: Sodan jälkeen Leskinen oli opettajana Närpiössä, Pyhäjärvellä ja Kiuruveden Luupuvedellä. Kiuruvedellä ollessaan hän kirjoitti myös ensimmäisen romaaninsa Ehtoona sitten raukee turhaan… sekä kaksi seuraavaa teosta. Leskinen oli mukana myös nuorisoseura- ja seuranäyttämötoiminnassa. Vuonna 1955 Leskinen perheineen muutti Kuopioon, jossa hän toimi opettajana Puijon ja Haapaniemen kouluissa. Leskisellä oli kuitenkin edelleen Tuulentupa-niminen kesäpaikka Luupuvedellä. Siellä oli sitten mukavaa, tietäisittepä. Kuopiossa Leskinen jatkoi kirjoittamistaan, mihinkäs se leopardi pääsee täplistään, ja hänen esikoisnäytelmänsä Läpikäymälä kantaesitys oli Kuopion yhteiskoulussa lokakuussa 1962. Muutamaa vuotta myöhemmin Leskinen voitti näytelmällä Kumikakkuja Kuopion näytelmäkilpailun.
ellauri023.html on line 1218: Vielä 1960-luvulla jokaisella pojalla piti ainakin Kuopiossa olla litteällä paristolla varustettu taskulamppu, jossa oli punainen, vihreä ja sininen suodatin. Näin monella asemalla junansuorittajienkin käyttävän samanlaisia. Sellainen itsellänikin oli 1970-luvun kaamosvaelluksilla. Sitten ne katosivat kaupoista. Kaarlo Syvännölläkin varmaan oli sellainen, kun oli junanlähettäjä. Mutta punaisen sijasta varmaan näytti muita sateenkaaren värejä. Sellainen oli mullakin.
ellauri023.html on line 1230: Pertti Rovamo muistelee 70-luvun aikoja Kulttuurivihkoissa 1/2017. Sen voi ostaa e-lehtenä hintaan 4.35e. Ostin sen. Juu, kyllä v. 1970 Dilemman puheenjohtaja ja filosofian laitoksen ASS-osaston vetäjä, minut pyhien yhteydestä erottanut papinpoika Rovamo on sama kuin Kuopiossa retkeillyt ja valokuvia näpsinyt pikkumies, josta sittemmin tuli pieni karkeakarvainen eräopas, ja joka asuu nyttemmin Tampereella. Se kertoo komministeriuransa alkumetreiltä mm. seuraavaa:
ellauri094.html on line 60: Liito-oravat uhkaavat Kuopiota. ”Tilanne on kestämätön. Liito-orava on suurin yksittäinen uhka sille, että Kuopiossa saadaan uusia alueita apinoiden käyttöön”, Kuopion apinatoimenjohtaja Hannu Harju halkaisee.
ellauri094.html on line 62: ”Aikaisemmin liito-oravilla oli Saaristokaupungissa kaksi reviiriä, mutta nyt niitä on 18. Ongelma kärjistyi pari vuotta sitten. Liito-oravat ovat lisääntyneet Kuopiossa suhteessa jopa paljon enemmän kuin rakentamisen volyymi, joka on vain viisinkertaistunut.
ellauri216.html on line 928: Kenotafin jäännökset – irralliset kyljet ja päädyt sekä osa kannesta – ovat Kuopiossa Ortodoksisessa kirkkomuseossa. Säilyneet kappaleet on kiinnitetty puiselle alustalle lasivitriiniin. Alkuperäisen kenotafin paikalle luostarin entistettyyn alakirkkoon rakennettiin puuveistotyönä halpa uudiskappale. Kizaita pellejä.
ellauri216.html on line 1035: Nykyään yläkirkon alttaripöytä on Uspenskin katedraalissa Helsingissä ja muut alttaripöydät ja pyhät ovet Uudessa Valamossa. Ikonostaasin edessä olleet kullatut ripustettavat kyntteliköt on myös sijoitettu Uspenskiin. Alakirkon samanlaiset kyntteliköt ovat Uuden Valamon pääkirkossa. Muistoarkku on Kirkkomuseossa Kuopiossa.
ellauri238.html on line 544: Pekka Antti Aunus Kejonen (18. heinäkuuta 1941 Kuopio – 10. syyskuuta 2020 Vilppula) oli suomalainen runoilija, kirjailija ja jazz-muusikko. Häntä pidetään suomalaisen beat-kirjallisuuden isänä. Kejosen taiteilijanura alkoi Kuopiossa 1960-luvulla, millä vuosikymmenellä hän saavutti myös suurimman suosionsa. Hän kertoi lopettaneensa esikoisteoksensa Jamien (1963) ilmestyttyä jatsimuusikon hommat ja keskittyneensä kirjoittamiseen. Kejonen joi hampaansa ja nilkutti kepin varassa. Silti hakkasi Penan elinvuosissa toinen käsi selän takana.
ellauri247.html on line 224: Ranskankielestä suomentanut Uuno Kahma Kuopiossa, Osakeyhtiö Kuopion Uusi Kirjapaino, 1905.
ellauri313.html on line 60: Hän ei muista / mihin on menossa ja jatkaa kulkuaan tietämättä missä on; / kaupunginosa on etäisesti tuttu, mutta kuin väärässä / kaupungissa... esim. Kuopiossa, tai Tampereella. Kouvolassakin on Käpylä!
ellauri325.html on line 316: Simo Tapio Puupponen (nimimerkki Aapeli; 23. lokakuuta 1915 Kuopio – 10. lokakuuta 1967 Helsinki), oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Puupponen toimi Kuopiossa ilmestyneissä Pohjois-Savo ja Savon Sanomat -lehdissä pitkäaikaisena toimittajana ja pakinoitsijana 1936–1953.
ellauri390.html on line 371: Toukokuussa 1808 Kari Malm johti 150 miehen erikoisosastoa, jonka tehtävänä oli hävittää venäläisten varastot Iisalmessa ja Kuopiossa. Hän vangitsi 9. toukokuuta ilman taistelua satamiehisen venäläisosaston Taipaleessa, minkä jälkeen tie oli auki Kuopioon. Malm valloitti Kuopion 12. toukokuuta 1808 ja sai palkkiona ylennyksen majuriksi. Hän jatkoi etenemistään virkauralla Juvalle saakka, josta siirtyi heinäkuussa Joensuuhun ja karkotti siellä olleet venäläiset käyttäen apunaan talonpoikia. Hän voitti 10. elokuuta Pälkjärven taistelussa 600 miehen kokoisella joukolla 2 000 miehen vahvuisen venäläisosaston ja eteni jopa Venäjän puolelle rajaa, mutta joutui lopulta perääntymään ylivoiman edessä Sandels-oluen muun armeijan luo. Everstiluutnantiksi ylennetty Malm osallistui lokakuun 1808 lopussa Koljonvirran taisteluun. Sandels-olut passitti hänet 11. marraskuuta takaisin Koljonvirralle johtamaan vastaiskua, mutta tuolloin Malm haavoittui päähän ja jäi venäläisten vangiksi.
xxx/ellauri010.html on line 308: Olen nyt jälleen Kuopiossa sairaalassa ja iltapäivällä silmä leikataan.
xxx/ellauri010.html on line 389: Leikattiin Kuopiossa, yuli kuntoon. Taas kiitos maailman parhalle hoidolle.
xxx/ellauri237.html on line 235: Renqvist oli syntynyt talonpojan Henrik Kukkosen poikana Ilomantsissa. Köyhyyden vuoksi Heikki myöhästyi koulusta, ja sotaisat ajat ja uskonnolliset mietiskelyt tunnilla sitä vielä hidastivat. Ensin Kuopiossa hän sai vaikutuksia herätysliikkeistä ja taloudellista tukea kirjakauppias Pietari "Näkymätön" Väänäseltä, sitten Turussa herrnhutilaisuudelta. Uskonnollinen murros kehittyi niin rajuksi, että hän joutui mielenhäiriöön mutta toipui siitä (omasta mielestään), pääsi ylioppilaaksi 1816 ja seuraavana vuonna papiksi.
xxx/ellauri259.html on line 166: Mistee kaakoo Kori Hatakainen on kotoisin, jos mistään? Syntyi Porissa mutta kävi koulut Raatalammilla. Propelloi Savon Sanomissa Kuopiossa maenospuolella. Juu kasvantaveärät leuvat sillä on, Porista lie tuo tönkköys. Hän rentoutuu stadin junamatkan päätteexi kotisohvalla kazomalla videolta Ayrton Sennan kuolemaa. Pikakelauxella voi retuuttaa Sennan päätä edestakaisin, ja hidastuxella näkee tarkemmin, minne auton osat lentävät. Valitettavasti pikakelauxessa ja hidastuxessa ei kuule selostaja Marri Kyllösen ja urheiluautoilija Keijo Rosbergin asiantuntevia ensikommentteja Sennan kuolemasta.
xxx/ellauri259.html on line 526: Miltei kaikki vaikuttajat ovat aloittaneet Savon Sanomien kesätoimittajina, mainitaxemme 9 nimestä vain Lasse Lehtisen, Timo TA Mikkosen, Lenita Airiston, Johanna Raunion, Kristina Carlsonin ja Hotakaisen Karin. Lehtisen isä Allan oli palopäällikkö Kuopiossa, missä Lehtinen kävi koulunsa vuosina 1957–1965. Lehtinen väitteli filosofian tohtoriksi (poliittinen historia) vuonna 2002 Oulun yliopistossa. Väitöskirjan Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944–1981 tieteellinen taso "herätti keskustelua". Muun muassa dosentti Juhani Suomi oli sitä mieltä, ettei teos täyttänyt väitöskirjan vaatimuksia. Puolueensa oikean laidan kulkijana Lehtinen ei ollut koskaan puheenjohtaja Kalevi Sorsan suosiossa. Hän käsikirjoitti Hyvät herrat -tv-sarjaa yhdessä Aarno Laitisen kanssa. Lehtinen on myös juontanut Haluatko miljonääriksi? -televisio-ohjelmaa vuosina 1999–2005.
18