Mummini, Kehvon, Kuopionkin runolausuja kuulu,

ellauri007.html on line 833: Heluna ja Hannu on kermaa Kuopion.

ellauri015.html on line 1135: Kalle Kukkonen (14. tammikuuta 1889 Karttula – 23. marraskuuta 1954) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija, joka käytti nimimerkkejä Eetu Ollikainen, Eljas Saarelainen ja Urpo. Kukkosen vanhemmat olivat mäkitupalainen Taavetti Kukkonen ja Eeva Kustaava Jäntti. Hän kävi Kuopion tietopuolisen meijerikoulun. Teoksia:
ellauri015.html on line 1146: Kerttu Fredrika Räisänen (o.s. Kärkkäinen, s. 30. heinäkuuta 1881 Iisalmi) oli suomalainen kirjailija. Räisäsen vanhemmat olivat kauppias Lauri Olli Kärkkäinen ja Karoliina Putkonen. Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion yhteiskoulusta 1902 ja valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1910.
ellauri015.html on line 1170: Sodan jälkeen Leskinen oli opettajana Närpiössä, Pyhäjärvellä ja Kiuruveden Luupuvedellä. Kiuruvedellä ollessaan hän kirjoitti myös ensimmäisen romaaninsa Ehtoona sitten raukee turhaan… sekä kaksi seuraavaa teosta. Leskinen oli mukana myös nuorisoseura- ja seuranäyttämötoiminnassa. Vuonna 1955 Leskinen perheineen muutti Kuopioon, jossa hän toimi opettajana Puijon ja Haapaniemen kouluissa. Leskisellä oli kuitenkin edelleen Tuulentupa-niminen kesäpaikka Luupuvedellä. Siellä oli sitten mukavaa, tietäisittepä. Kuopiossa Leskinen jatkoi kirjoittamistaan, mihinkäs se leopardi pääsee täplistään, ja hänen esikoisnäytelmänsä Läpikäymälä kantaesitys oli Kuopion yhteiskoulussa lokakuussa 1962. Muutamaa vuotta myöhemmin Leskinen voitti näytelmällä Kumikakkuja Kuopion näytelmäkilpailun.
ellauri017.html on line 36: Paavo Lipponen! Legendaarinen moottoriturpa, puhekonemestari Kuopion lakeuxlta, valitun SD kansan isähahmo, totta Mooses, joka on johtanut orjat halki sinipunaisen meren kuivin jaloin, tässä hän on, prinssieversti Paavo "patrblruuna" Lipponen! Iso käsi isolipokkaalle!
ellauri023.html on line 76: Iisalmesta muutettiin Kuopion-Piexänmäen rataosuudelle isän työn perässä.

ellauri023.html on line 1216: Jos se on se sama Pertti, se tuli ylioppilaaxi Kuopion klassillisesta lyseosta kapinavuonna 1968. Harrasti lukiolaisena valokuvausta Kuopion Valokuva Syndikaatissa ja teki kuvausretkiä maaseudulle.
ellauri050.html on line 810: Ritva lähti miehensä kanssa heti Ouluun eikä enää koskaan palannut asumaan Kuopion-kotiin.
ellauri050.html on line 850: Ritvan mies meni selvittämään Kuopion-asunnon myyntiä ja kodin muuttoa Helsinkiin.
ellauri050.html on line 855: Kuopion-koti ja muut asiat jäivät, niin myös väitöskirja. Perhe keskitti voimavaransa vauvan hyvinvointiin.
ellauri055.html on line 981: Pakkalat pakkas tavarat Paikkalan torpasta ja muutti Hesaan 1894. Teuvo hankki leivän kääntäjänä ja kustannustoimittajana. Palkintorahoilla kävi Pariisissa, ei viihtynyt. Raha-asiat oli rempallaan. Teukka lähti Kokkolaan opexi. Sieltä Samulipojan niskoille Liminkaan (missä se luennoi, ohjasi näytelmiä ja johti torvisoittokuntaa Samulin kansanopistossa) ja Samulipojan perässä Kuopion kansanopistoon ja kirjastoon, jossa kuoli muttei haudattu, vaan Ouluun. Oulussa on Teuvo Pakkalan katu, ja Kangasniemellä Otto Mannisen.
ellauri072.html on line 52: Suikkaset on Kuopion varapäämajan henkiystävät. Ne on tiettävästi vielä hengissä, vaikka jotain vastoinkäymisiä niilläkin kai oli. Suikkixen tehneitä kirjailijoita on pyykkikorikaupalla. Ei tee mitään, länteen itään riittää suikeloita.
ellauri094.html on line 58: Liito-oravan suojeluvaatimukset jarruttavat rajusti esimerkiksi Kuopion asuntorakentamista. Se ei ole ihme, sillä uuden tiedon mukaan liito-orava viihtyy kaupungissa. Nyt ongelmaan puututaan tuhoamalla liito-oraville sopivia elinympäristöjä ja höllentämällä suojelua rakentamisalueilla.
ellauri094.html on line 60: Liito-oravat uhkaavat Kuopiota. ”Tilanne on kestämätön. Liito-orava on suurin yksittäinen uhka sille, että Kuopiossa saadaan uusia alueita apinoiden käyttöön”, Kuopion apinatoimenjohtaja Hannu Harju halkaisee.
ellauri094.html on line 66: Kuopion liito-oravaongelma on kasvanut niin suureksi, että kaupungin, Pohjois-Savon Ely-keskuksen ja Pohjois-Savon liiton karvalakkilähetystö kävi kuluvana syksynä ympäristöministeriössä monkumassa asiasta. Siipioravareuhkat päässä koko remmillä.
ellauri118.html on line 801: Lauantaiseura on ollut meilläkin. Runebergin ympärille muodostui 1830-luvulla Helsingissä niin sanottu Lauantaiseura. Tähän piiriin kuuluivat muun muassa runoilijat J. J. Nervander ja Fredrik Cygnaeus. Muita ajan runoilijoita olivat Lars Stenbäck, Zacharias Topelius ja E. A. Ingman. Huomattavampia omaperäisiä teoksia alkoi ilmestyä suomeksi 1860-luvulla. Kaikilla noilla on katu stadissa, paizi Ingman, jolla on katu Kuopion Niiralassa sekä jäätelö. Savukkeet ovat saavuttaneet tupakoizijain suosion. Polttajien joukko kasvaa jatkuvasti. Liittykää Tekin Kerhon polttajiin. Tuskinpa tupakoivat setämiehet tieten apinoivat sinisukkia.
ellauri131.html on line 237: Kuopion koulusurmaaja tänään äänessä oikeudessa – vaatii lievempää rangaistusta
ellauri183.html on line 687: Kaikki on kätkössä Kuopion takana
ellauri247.html on line 224: Ranskankielestä suomentanut Uuno Kahma Kuopiossa, Osakeyhtiö Kuopion Uusi Kirjapaino, 1905.
ellauri278.html on line 439: Konstantin Päts pääsi Stalinin kuoleman jälkeen joulukuussa 1954 palaamaan Viron maaperälle, kun häntä pidettiin lyhyen aikaa Jämejalan mielisairaalassa Viljandin lähellä, sitten jonkun aikaa Jälän kentällä Kuopion lähellä. Hän kuoli psykiatrisessa sairaalassa Buraševossa, Tverin alueella 18. tammikuuta 1956. Hullu mikä hullu, hullu kuin pullosta tullu. Hänet haudattiin Kalininin kaupungin lähellä olevalle hautausmaalle. Pätsin maalliset jäännökset noudettiin takaisin Viroon "olojen muututtua" ja haudattiin uudelleen 21.10.1990 Tallinnan Metsakalmistuun, josta hän oli aikoinaan noussutkin esiin revenanttina.
ellauri281.html on line 438: Konstantin Päts pääsi Stalinin kuoleman jälkeen joulukuussa 1954 palaamaan Viron maaperälle, kun häntä pidettiin lyhyen aikaa Jämejalan mielisairaalassa Viljandin lähellä, sitten jonkun aikaa Jälän kentällä Kuopion lähellä. Hän kuoli psykiatrisessa sairaalassa Buraševossa, Tverin alueella 18. tammikuuta 1956. Hullu mikä hullu, hullu kuin pullosta tullu. Hänet haudattiin Kalininin kaupungin lähellä olevalle hautausmaalle. Pätsin maalliset jäännökset noudettiin takaisin Viroon "olojen muututtua" ja haudattiin uudelleen 21.10.1990 Tallinnan Metsakalmistuun, josta hän oli aikoinaan noussutkin esiin revenanttina.
ellauri325.html on line 335: Olavi Siippainen kirjoitti hupaisan kuvaelman Ihantalan tulimyrskystä. Siippainen oli työläisperäinen työläiskirjailija joka kävi kansakoulun jälkeen puolitoista vuotta Kuopion lyseota. Tämän jälkeen hän työskenteli eri ammateissa kuten äitinsä apulaisena tulitikkutehtaassa, juoksupoikana, rotaatioapulaisena, latomossa, postinkantajana, laudan lastaajana, asevarikolla, ammattikalastajana, puusepäntehtaassa ja vaneritehtaassa. Ei ihme että Olli haaveili kirjailijan urasta. 1940-luvun lopulla hän asui Helsingissä ja osallistui oikealle kallellaan olevan B-luokan kynäilijöiden uraniaanipiirin toimintaan.
ellauri351.html on line 647: Volkanilla on kunniatohtorin tutkinnot Kuopion yliopistosta (nykyisin Itä-Suomen yliopisto), Suomesta, Ankaran yliopistosta Turkista ja Itä-Euroopan psykoanalyyttisesta instituutista Venäjältä. Hän oli entinen Turkish-American Neuropsychiatric Societyn, International Society of Political Psychology Societyn, Virginia Psychoanalytic Societyn ja American College of Psychoanalysts -yhdistyksen hallijärjestäjä.
ellauri390.html on line 369: Toukokuussa 1808 Kari Malm johti 150 miehen erikoisosastoa, jonka tehtävänä oli hävittää venäläisten varastot Iisalmessa ja Kuopiossa. Hän vangitsi 9. toukokuuta ilman taistelua satamiehisen venäläisosaston Taipaleessa, minkä jälkeen tie oli auki Kuopioon. Malm valloitti Kuopion 12. toukokuuta 1808 ja sai palkkiona ylennyksen majuriksi. Hän jatkoi etenemistään virkauralla Juvalle saakka, josta siirtyi heinäkuussa Joensuuhun ja karkotti siellä olleet venäläiset käyttäen apunaan talonpoikia. Hän voitti 10. elokuuta Pälkjärven taistelussa 600 miehen kokoisella joukolla 2 000 miehen vahvuisen venäläisosaston ja eteni jopa Venäjän puolelle rajaa, mutta joutui lopulta perääntymään ylivoiman edessä Sandels-oluen muun armeijan luo. Everstiluutnantiksi ylennetty Malm osallistui lokakuun 1808 lopussa Koljonvirran taisteluun. Sandels-olut passitti hänet 11. marraskuuta takaisin Koljonvirralle johtamaan vastaiskua, mutta tuolloin Malm haavoittui päähän ja jäi venäläisten vangiksi.
ellauri390.html on line 371: Charlotta Malm siirtyi Suomen sisällissodassa valkoisten joukkoihin majurin arvoisena johtaen Pohjois-Savon ja Kainuun suojeluskuntapiirien joukkoja Kuopion ja Varkauden valtauksessa helmikuussa 1918. Sen jälkeen hän siirtyi everstiluutnantiksi ylennettynä johtamaan Vienan retken Uhtualle suuntautunutta 370 miehen vapaajoukkoa, joka ylitti 21. maaliskuuta itärajan Suomussalmen kohdalla. Uhtuan lähes välittömän valtauksen jälkeen suuntana osastolla oli katkaista Muurmannin rata Vienan Kemin kohdalta. Lähinnä suomalaisista punaisista koottu vastapuolen joukko-osasto torjui valtauksen Usmanan taistelussa 9. huhtikuuta, ja rintama vakintui Uhtuan kohdalle aina syksyyn 1918 asti. Malmin sairastuttua heinäkuussa 1918 tilalle vapaajoukon johtajaksi astui jääkärikapteeni Toivo Kuisma (alias Theodor Kuhneamme, alk. antrealainen Kuzmin). Kuisma oli jo koulupoikana varsin venäläisvastainen. Malm ylennettiin vielä vuoden 1918 aikana everstiksi. Kuisman lempinimi oli Napoleon hänen lyhytkasvuisuutensa takia. Esikuntatyöskentely ei Kuismaa tyydyttänyt vaan hän osallistui 1919 onnettomalle Aunuxen retkelle ja missä hänen onnexeen tuli haavoittua pahasti Vitelen taistelussa 27. kesäkuuta 1919 ja kaatua haavoihinsa seuraavana päivänä Salmissa. Hän ei sankarikuolon kanssa kuhnaillut.
xxx/ellauri057.html on line 1340: Katri Valan vanhemmat ovat Porvoossa syntynyt metsänhoitaja Robert Waldemar Wadenström ja Alexandra Fredrika Mäki. Heidän esikoisensa Katri syntyi äidin kotipaikkakunnalla Muoniossa. Vuoden kuluttua perhe muutti Porvooseen, jossa syntyi veli Erkki, ja edelleen 1905 Ilomantsiin, jossa syntyi toinen veli Niilo. Robert kuoli jumalten keinussa nälkään pimpolassa vuonna 1911 ollessaan 37 ja Katri 10 (surullista), jonka jälkeen äiti ja lapset muuttivat takaisin Porvooseen. Vala kirjoitti ylioppilaaksi 1919 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Heinolan seminaarista 1922. Vuosina 1922–1928 hän työskenteli kansakoulunopettajana Kuopion maalaiskunnassa, Valkealassa ja Askolassa sekä Ilomantsissa vuosina 1925–1929. Kaikenlaisia paikkoja. Heitettiinköhän se aina ulos punikkina? Aika ankaran kansakoulunopettajan näköinen.
xxx/ellauri059.html on line 260: Airaxelan koordinaateista mainittakoon, että Kuopion torilta matkaa tulee 35 km, autolla alle puoli tuntia. Lisätietoja Airaxelasta löytyy netissä osoitteessa: airaksela.fi
xxx/ellauri126.html on line 359: Ei tässä paljon ole kinnovaatiota verrattuna vanhoihin elämänkaaripiirustuxiin. Sellainen oli Pirkolla ja Callella maalla seinällä. Mut Erkki olikin taidemaalari manqué. Paulan kuvailema vanhuusiän elämättömän elämän epätoivo oli nähtävästi kopsittu Erik Erixonilta. Jonka laulussa hukkuvat elämän valttikortit ja kiinni pysyvät taivaan portit. Einarin epätoivosta ne kertovat. Toivottomia yllättävän paljon, raportoi TIEDE 2005. Joka kymmenes suomalainen tuntee, ettei elämällä ole tarjottavana oikeastaan mitään. Määrä on odottamattoman suuri. Useampi kuin joka kymmenes suomalainen aikuinen suhtautuu tulevaisuuteensa toivottomasti, ja valtaosan toivottomuus on pitkäaikaista, sanoo Kuopion yliopistossa väitellyt filosofian tohtori Kaisa Haatainen. Hän on yllättynyt tuloksesta, sillä hän asetti toivottomuudelle tiukat kriteerit. Naiset osaavat käsitellä miehiä paremmin kuin miehet, mutta - monissa tapauksissa on kuitenkin hyvin vaikea selvittää, kumpi löi ensin, muna vai kana. Maailmalla tehdyissä tutkimuksissa toivottomien osuus väestössä vaihtelee 5-13 prosentin välillä Pohjoissavolaiset ovat ihan kärkijoukkoa, eikä oikeastaan ihmekään.
xxx/ellauri208.html on line 634: Namnet Björling togs 1857 av målarmästaren Per Samuel Björling (1836–98), tidigare Björn, i Östanå, Ovanåkers socken. Hans dotter Johanna var enligt familjetraditionen den första i släkten som uppvisade ”märklig sångarbegåvning”. No kuka oli Johannan äiti? Sieltähän sen täytyi tulla, niinkuin Kuopion Carlsoneiden vähä älli Örniltä. Stamfadern för den björlingska släkten var Olof Hansson (levde 1518), bergsman i Starbo i Norrbärke socken och nämndeman i Norrbärke, fjorton generationer från Jussi Björling. Ne oli takuulla yhtä kehnoja laulumiehiä kuin Carlsonit, ja yhtä tyhmiä.
xxx/ellauri232.html on line 282: Hän sairastui henkisesti vuonna 1891. Yksinäistä, velkoja pakoilevaa ja ajoittain ryypiskelevää runoilijaa ahdisti kuppasairaus, paralysia. Hän kuoli Kuopion Niuvanniemen mielisairaalassa 39 vuoden ikäisenä.
xxx/ellauri237.html on line 354: Hyvä Veli Yrjö Pernaa (s. 30. elokuuta 1934 Kauhava) on suomalainen prinssieversti evp, filosofian tohtori w.c. ja professori h.c. Siirryttyään eläkkeelle 1980 Pernaa toimi tuntiopettajana Kuopion teknillisessä oppilaitoksessa ja aloitti samalla jatko-opinnot Kuopion korkeakoulussa (myöh. Kuopion yliopisto). Hän väitteli tohtoriksi 1988 aiheesta Tuotekehitys Suomen kehitysalueiden elektroniikkateollisuudessa ja toimi väitöksen jälkeen johtamisopin luennoitsijana Kuopion yliopiston yritystalouden laitoksella vuoteen 1992.
xxx/ellauri261.html on line 109: Ambrosius on saanut lukuisia huomionosoituksia, esimerkkeinä Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1980, arkkimandriitan arvo 1986, Kuopion kaupungin kulttuuripalkinto 1996, teologian kunniatohtorin arvo 2011 (Helsingin yliopisto), Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan komentajamerkki 1998 sekä lukuisia ulkomaisia kunniamerkkejä, mm. Virosta ja Kreikasta.
xxx/ellauri287.html on line 303: