ellauri006.html on line 130: Kuolleet kurkistivat kiven takaa.
ellauri051.html on line 3303: Nageurs morts suivrons-nous d’ahan Kuolleet uimarit seurataan ähräten
ellauri052.html on line 915: Salen aika oli meidän vanhempien aika, kaikista kovimman talouskasvun aika 20-luvulta 80-luvulle. Juuri sillä ajettiin pallo maailmanlopun kuntoon. Siitä on karmaisevaa ja säälittävää lukea. Kuolleet sielut joita Sale kauppaa on yhtä halpoja kuin muukin tavara.
ellauri060.html on line 213: Kuolleet heräävät eloon kertomaan tarinaansa kuin Edgar Lee Mastersin "Spoon River antologiassa". Tosin pastorin mielen herättäminä.
ellauri062.html on line 486: Monet Salvatore Quasimodon runot avautuvat minulle vaivoin, jos ollenkaan. Enkä taida olla yksin hämmennykseni kanssa. Nobel-palkinnon myöntäminen oli kiistanalainen, monien mielestä vanhemmat runoilijat Ungaretti ja Montale syrjäytettiin (no vizi Montalen kutale kyllä sai oman plakettinsa vuonna 1975), ja lehdistö teilasi Quasimodon tuotannon suurimmalle osalle lukijoita luoksepääsemättömäksi. Yksi minua askarruttaneista runoista on otsikoitu "Kuolleet" ja alkaa näillä säkeillä:
ellauri144.html on line 437: Dead men naked they shall be one Kuolleet miehet nakuina on vastedes yhtä
ellauri172.html on line 148: Yxi Jorin diggaamista Edgar Allan Poe-tyyppisistä sekoiluista oli Villiers d'Isle-Adamin noveletta Veera, jonka mottona luki: L’amour est plus fort que la Mort, a dit Salomon : oui, son mystérieux pouvoir est illimité. Paskanjauhantaa. Kuten todettiin hautakirjoitus-albumissa: rakastaminen on elävien askaretta. Kuolleet eivät bylsi eikä juorua. Villiers oli jonkunlainen Hegel-diggari. Tarina ei kaikessa lyhykäisyydessään ollut kummonen:
ellauri189.html on line 375: Kuolleet, eivät puhu, kuolleet, eivät tee, sen sijaan kuolleet, osoittavat tämän päivän elossa oleville, sodan typeryyden ja sen että vain elävät, voivat muuttua ja muuttaa maailmasta paremman paikan. Jossa osataan pilkkusääntöjä.
ellauri210.html on line 1004: Feuilles mortes Kuolleet lehdet
ellauri210.html on line 1012: Les feuilles mortes se ramassent à la pelle, Hetken lehdet nuo vielä hehkuu Kuolleet lehdet lapparoidaan kasaan,
ellauri210.html on line 1014: Les feuilles mortes se ramassent à la pelle, Ovat muistojemme lehdet kuolleet Kuolleet lehdet lapparoidaan kasaan,
ellauri257.html on line 63: Taras Bulba on Nikolai Gogolin kirjoittama romaani. Se on kuvaus kasakoiden elämästä Ukrainan laajoilla tasangoilla 1600-luvulla. Se kertoo kasakoiden halusta taistella pyhän oikean venäläisen uskon puolesta. Teoksesta on ilmestynyt lukuisia suomennoksia: Samuli S., J. A. Halonen, Juhani Konkka, Gunvor ja Kaarlo Salo, Ulla-Liisa Heino sekä Neuvosto-Karjalassa kaksi suomennosta, 1940 ja 1952. Siitä on tehty kaksi elokuvaa, Yhdysvalloissa 1962 ja Venäjällä 2009. Näitä leffoja olis hauska verrata. Onko Tony Curtis yhtä vizikäs kuin veijareita ja pyhimyxiä TV sarjassa? Onko yhteisslaavilainen leffa yhtä hahatuttava kuin esim Kuolleet sielut? Puolalainen, kasakka ja turkkilainen kilpailivat siitä kuka oli vähävenäläisin ja mätki eniten juutalaisia. Tony oli unkarin juutalainen nimeltä Bernard Schwartz. Sen isä oli New Yorkin räätäli ja äiti skizo, veli myös. Se ehti ottaa 6 vaimoa ja puikottaa yhtä monta lasta.
xxx/ellauri139.html on line 364: The sculptur’d dead, on each side, seem to freeze, Kuolleet veistoxet onkö pakastetut
xxx/ellauri231.html on line 326: Сотнями порубаных, постреляных людей. Kuolleet miekan iskuun taikka luodin osumaan
xxx/ellauri253.html on line 148: Elokuvan nimi on viittaus alun perin Yves Montandin esittämään kappaleeseen Les Feuilles Mortes, jonka Olavi Virta lauloi suomeksi nimellä Kuolleet lehdet. Virran laulama versio iski haikeudellaan Kaurismäkeen jo lapsena. Mullon tää, sehän on Prévertin runo albumissa 210 nimeltä Ovat muistojemme lehdet kuolleet.
xxx/ellauri312.html on line 867: Denn nichts ist gemein. Die Toten wecket Sillä mikään ei ole ilkeää. Kuolleet herättää
16