ellauri054.html on line 87: Comenius palasi Puolan Lesznoon (1648) ja hänet valittiin veljesyhteisön piispaksi. Matkasta muodostui traaginen, sillä Comeniuksen toinen vaimo makasi kuolemansairaana hevosten vetämissä kärryissä kaksi pientä lastaan vierellään. Hän kuoli pian perilletulon jälkeen. Myös Oxenstierna unohti ruotsalaiset tšekkien uskontovapauskysymyksessä ja lohduttoman tilanteen murtamana Comenius kirjoitti uskonnollisen teoksen, eräänlaisen uskontunnustuksen, jolle antoi nimen Kuolevan äidin testamentti tšekkiläiselle veljeskunnalle, joka tunnetaan myös lyhyesti tšekkiläisestä nimestään Ksaft (Testamentti). Lopussa Comenius ilmaisee vakaumuksensa, että tšekin kansan kohtalo vielä kääntyy. Comeniuksen toivon sanoista tuli tšekkiläisen kansan uskon rukous ja tunnus sukupolvelta toiselle.
ellauri135.html on line 765: Viimeisessä jakeessa näkyy naiskuva. Tämä on sotilaan pitkäaikainen naapuri, johon hän ilmeisesti oli rakastunut. Kuolevan miehen sanoista voimme päätellä, että hiän hylkäsi hänen rakkautensa ("tyhjä sydän"). Mutta kun hän muistaa koko elämänsä, hän yhdistää siihen onnellisimmat muistot. Hän on varma, että nainen ei myöskään kärsi hänen kuolemansa uutisista, mutta pyytää silti ystäväänsä kertomaan hänelle kaiken. Jos tämä tarina herättää kurjia kyyneleitä entisessä rakastajattaressa, niin "se ei merkitse hänelle mitään!".
ellauri135.html on line 767: Runo "Testament" oli aikalaisten arvostama. Se ilmaisee erittäin tarkasti runoilijan asenteen elämänsä viimeisinä vuosina. Kuolevan miehen monologi on tarkka tunnustus henkilöltä, joka ei ole koskaan pystynyt ottamaan paikkansa yhteiskunnassa.
ellauri367.html on line 271: Toisen maailmansodan alussa osa puolalaisista bundisteista onnistui päästä Yhdysvaltoihin pääasiassa juutalaisen työkomitean avustuksella. Sodan jälkeisessä muodonmuutoksessaan Bund ilmensi aiemmin hylättyä ajatusta juutalaisten maailmankansalaisuudesta. Bund erosi muista Yhdysvaltojen juutalaisten työväennäkemysten osista siinä, että se ei tunnustanut Israelin valtion erityistä merkitystä juutalaisten elämässä tai juutalaisten kansainvälisen politiikan tarpeellisuutta. Samaan aikaan Bund vaati Israelin juutalaisväestöä tunnustamaan maailman juutalaisten ylivallan. Se otti "neutralistisen" kannan Israelin ja arabien väliseen konfliktiin. Bundin vähemmistö, jota edustavat Liebmann, Hersh ja J. Pat, yritti puolustaa tiettyä uudelleenarviointia Bundin positiivisemman asenteen puolesta Israelin valtiota kohtaan. Kuolevana liikkeenä se pysyi virallisesti sidoksissa Sosialistiseen Internationaaliin.
4