ellauri012.html on line 383: Kun mä kerron mikä kilpailija on tempaissut mun sydämen pois sulta, kiität mun mielenmuutosta, ja pyydät tätä kilpailija liimaamaan sen kii. Tästä sä jo arvaat että jumalahan se on joka vie nyt sulta Heloisen. Jep, mun rakas Abelard, nyt se antaa mulle sen mielentyyneyden jonka meidän kurjuuden kirkas muisto ennen esti. Just taivas joo! mikä muu kilpailija vois ottaa sulta mut? Voisitko kuvitella, että joku vaan, joku ihminen voisi kumittaa sut mun sisältä? Voisitko kuvitella mun vaihtavan jumalisen ja sivistyneen Abelardin kehenkään alempaan kuin jumalaan? Ei, must tuntuu et sä olet arvioinut mut oikein tässä kohtaa. Varmaan sä haluut tietää millä keinoin jumala sai aikaan näin suuren muutoksen? Kerron sulle, että saisit ihmetellä sallimuksen salaisia kiemuroita. Muutama päivä sen jälkeen kun sun vika kirje tuli mä sairastuin vakavasti (Joopa joo, aina tää sama deus ex machina näissä muinaisjutuissa); lääkärit jo luovutti mut kuolemalle. Silloin mun tunne, joka aina ennen oli tuntunut musta viattomalta, alkoi näyttää pahalta. Muistista tulvahti kuin filmissä (joojoo, anakronismi, mutta siltä se varmaan just tuntui) kaikki mun elämän menneet teot, ja mun täytyy tunnustaa että ainoo tuska jonka tunsin oli tunnontuska meidän rakkaudesta. Kuolema jota olin siihen saakka katsonut vain etäältä, häälyi nyt mun edessä kuin syntisillä. Aloin pelätä jumalan kostoa nyt kun olin lähempänä sitä, ja mua kadutti etten mä ollut ottanut kunnolla käyttöön armolahjoja. Ne hellät kirjeet jotka sulle kirjoitin, rakkaat keskustelut joita kävin sun kanssa, kiusas mua nyt yhtä paljon kuin ne oli ennen viehättäny. Voi Heloise-repukka, mä sanoin, jos on rikos lähteä tolla lailla hehkuttamaan, ja jos tämän elämän jälkeen siitä seuraa varma rangaistus, mikset sä vastustanut kunnolla tollaisia kiusauksia? Ajattele mitä kidutuksia on sulle varalla, kauhistu sua venttaavia helevetin koneita, ja muista samalla nautintoja joita sun eksynyt sielu piti niin hitsin hienoina. Äh! eikö vähän harmita että kieriskelit niin falskeissa huveissa? Lyhyesti, Abelard, kuvittele katumusta jota tunsin, niin et ihmettele lehmänkäännöstä.
ellauri014.html on line 1753: Where burn the never-dying flowers Kuolemattomien säkeiden teelmiä
ellauri015.html on line 196: Kuolema ja itsari on aiheissa

ellauri017.html on line 1032: Kuolemassa, joka muistuttaa Jesajan Profeettien elämästä johtuvaa kuolemaa, muslimiteksti kertoo, että israelilaiset vetivät marttyyrikuivat Jesajaan, sitten hänet sahattiin kahtia.
ellauri019.html on line 663: Miltonissa saatanalla oli tytär ja niillä keskenänsä poika, aika ällöä, vähän semmosta sukuruzausta. Paha juttu, eikö perkeleiden rotu huonone, ei tuu riittävästi diversiteettiä. Se tytär oli synti, yhtä rumakin, sillä oli käärme takapuolena. Eikös sellaiseen ole vaikeata ruzata? Niiden poika oli kuolema. Onnistui se piru vieköön sittenkin, mut jälki oli odotuxen mukaista. Kuoleman mummia en enää muista, siis sen äitipuolta.
ellauri019.html on line 721: Näin viime viikolla voimakkaan näyn. Se tuli rauhallisessa mielentilassa mentyäni sänkyyn, ja miettiessäni maailman tilaa. Kuljin portaita ylös jonnekin. Aluksi oli pimeää, mutta kun nousin, tuli valoisampaa ja huomasin kiipeäväni vuorelle. Vuoren huipulla oli kaksi hahmoa. Toinen oli pukeutunut mustaan, toinen valkeaan kaapuun. En nähnyt kummankaan kasvoja. Hetkeksi pelästyin että olin kuollut, ja tämä olisi jonkinlainen tuomion paikka. Hahmot huomasivat pelkoni ja sanoivat, ettei ole siitä kysymys. Musta hahmo oli kuolema. Ei siis Saatana tai demoni. Valkoinen oli enkeli. Näin ainakin käsitin. Nämä hahmot eivät olleet viholliset toisilleen. Kuolema hakisi sieluja enkelille.
ellauri020.html on line 462: Takaisiin Nykkiin siis ja Reaganin nousukaudelle. Sattuu surullinen tapaus: lehtimagnaatin koko perhe palaa kotipesälle. Karinka itkeskelee sitä koko aamun. Sitten lounaalle ravintola Sammakkoon. Sielläkin on surullinen tunnelma. Rupert Murdoch keskustelee suu viivana italiaanopukuisten pöydässä. Cindy Adams tuskin kuuntelee tähtöstä. Baronessa di Portanova ja Houstonista lennähtänyt Joan Schnitzel työntelevät ruokaa haluttomasti haarukalla pitkin lautasta. Barbara Walters ja joku ämmä Voguesta saa tuskin sanaa suusta. Saattaahan se olla säänkin syy, ei ainakaan pörssikurssien, mutta Katrinka epäilee sitä. Kaikki ovat huolissaan kun näkevät, ettei paxuinkaan rahatukku eristä huonolta onnelta. Kuolema vaanii viikatteineen myös ökyrikasta. Tähän epäkohtaan suunnitellaan nyt kuumeisesti parannusta. Kuolemattomuus on rikkaimman ppämmän seuraava projekti.
ellauri023.html on line 1103: Auschwitz täytti juuri vuosia. Hassunnäköinen Leevi-serkku, Damiano Malabaila eli Primo Levi (1919), joka osallistui leirille, kuoli '87 pudottuaan kerrostalon rappukuiluun. Kuolema todettiin virallisesti itsemurhaksi, mutta ystävät ja ihailijat ovat kyseenalaistaneet päätelmän: heidän mielestään niin vimmaisen elämänhaluinen mies ei tappaisi itseään. Jotenkin Nykin Judentumia se näpäsi, että hemmo selvii Auschwitzistä muttei saablari selviä loppusuorasta, jaxa vaivaista satasta sileetä, kaatuu rappuihin. Levi ei jättänyt itsemurhaviestiä. Mikähän se oisi ollut? "Hei me lennetään!"
ellauri023.html on line 1203: Nyt olen päässyt pienen ohukaisen vihreen kirjan loppuun. Se oli surullinen, muttei masentava. Loppu oli aika lyyrillinen, siis epätodellisen oloinen. Ei käynyt hyvin eikä huonosti, ei oikeastaan käynyt kuinkaan. Ei sattunut. Herttaisia kesämuistoja, sellaisia just joita 60 vuotias täti voisi kertoa 30-luvulta. Kivasti kertomuxen fokus lopuxi nyrjähti, ei enää tiennyt kuka puhuu mitä kenelle. "mezä missä poimimme isäsi kanssa mustikoita kerran". Syöpäinen tyttö lähtee kuplassa elänyttä, jäihin ehkä pudonnutta poikaa vastaan. Kuolema on orjantappura jonka kautta päästään kiinni rubiiniin, runoili Karl Venneberg, Gunnelin ikä- ja ehkä opiskelutoveri, nelkytlukulaisia. Niinpä niin. Uskokoon ken voi.
ellauri024.html on line 459: Peg Atwood selvitti mitä kukin pelkää eniten. Naiset et mies tappaa ne, miehet naisen naurua. Kuolemaa pahempi kohtalo. Pelottava ei naurata, naurettava ei pelota. Ne jotka haluu arvovaltaa ei siedä naurua. Pahaa sutta ken pelkäisi, hahhah hahhah haa.
ellauri030.html on line 131:
  • Kuolema on huulilla
    ellauri030.html on line 161:
  • Kuoleman jälkeen voi olla jotain kivaa vielä tulossa.

    ellauri030.html on line 192: Kuolemaa ei voi olla pelkäämättä, koska:
    ellauri030.html on line 198:
  • Kuoleman jälkeen ei todellakaan ole muuta tulossa.

    ellauri030.html on line 215: Tää olis sellaisenaan jo aivan riittävää, mutta herneenpalon on viran puolesta lisättävä vielä kristillistä puppua koskien Ääretöntä Viisautta ja Eliaa, joka ainoana lähti taivaaseen housut jalassa. Kuoleman voi sen mielestä kohdata tyynen rauhallisena vaan jos se on ovi johkin jatko-osaan, tukijatkoon vyöllä tai ilman vyötä. Ja mixi? Ainakin mulle nimenomaan se on rauhottava ajatus että tässä kaikki, ei tarvize alottaa mitään revohkaa enää alusta. Kikherne sanoo et Cicero uskoi jatkoon vaan koska se halus jatkoa. No miten hernepussin usko eroo siitä? Herneelle pakanoiden pelleusko jatkoon oli hyvää evidenssiä et sen oma usko on oikea. Vähän niin et "close, but no cigar". Mun mielestä se todistaa just päinvastaista. Kaikki uskoo koska haluu uskoa, ihan sama mitä, kunhan vaan ei "tämähän oli nyt tässä, vai mitä?". Niin lujassa on Darwinin kolmas käsky "EAT! EAT!".

    ellauri030.html on line 282: Ei mulla tähän ole paljon lisäämistä, Siiseli jauhaa asiasta ihan perinteisesti. Sekin sanoo, et se on ihan luonnollista, turha pelätä, ei tää satu, ei ainakaan kauan, eikä ainakaan minuun, kuten sanoi entinen hammaslääkäri, vai oliko se jumala. Kuolemanpelkohan on ihan sama asia kuin mix paska on ällöttävää ja pissa pahanmakuista. Jos ne ei olis, kaikki ottais lautasen ja lusikan mukaan rötykkään. Tai ei olis koko rötykkää, paskannettas ja kustas vaan suoraan kädestä suuhun. Jos pano ei olis mukavaa, ei tulis lapsia. Jos kuolema ei olis kauheaa, kaikki juoxentelis kadun yli kuin päättömät kanat. Ei sitä tarvi mitenkään selitellä pois, näin se näkyleipä murenee. EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! Noudatetaan vaan Darwinin lakia.
    ellauri031.html on line 585: Esa Sariolasta leivottiin 80-luvun kirjallisuuden uudistajaa ja kokeilijaa. On totta, että hänen teoxissaan rikotaan rajoja: ikävystyttäviin ja lukijaa aliarvioiviin viihdeklisheisiin yhdistetään kömpelöä esseetä ja psykologian alkeisoppikirjaa. Sariolan pääteoxet, Rakas ystävä ja Kuolemaani saakka ovat äärimmäisen yxinkertaisia ja selkokielisiä saippuaoopperoita. Niiden juonena on rikostarina, jossa menestyvä päähenkilö raivaa kilpailijansa tieltään. Päähenkilö ja hänen vastustajansa eivät kuitenkaan ole tasavahvoja, joten heidän välisissään konflikteissa ei juuri ole jännitettä. Kissa ja hiiri -leikin ainoaxi kysymyxexi jää, millä tavalla päähenkilö nujertaa uhkaajansa.
    ellauri031.html on line 587: Juonen kehittely on lisäxi kaavamaista ja epäuskottavaaa, henkilöt tekevät esimerkixi keskenään teennäisiä sopimuxia. Sariola ei liioin kykene luomaan tai säilyttämään jännitystä, sillä supisuomalaiseen tapaan hän ei osaa vihjata vaan alleviivaa mitättömimmänkin käänteen. Kuolemaani saakka -romaanin lause "Hän totesi arvioineensa miehen luonteen täysin oikein" on ikävä kyllä tyypillistä Esa-Mauria. Juonenkin tasolla lukijan osaxi jää olla vain pelkkä passiivinen kuluttaja. Sariola ei siis ole tarinankertoja, vaan tarinantappaja, perinteisen pitkäpiimäinen selittäjä.
    ellauri033.html on line 749: Seku luki pienenä M.M.Kayen dekkarin Kuolema kulki Kashmirissa. Sekin asui Intiassa pienenä. Pienenä siirtomaissa asuneista naiskirjailijoista sais jo Wikipedialuettelon. Onkohan siellä jo sellainen? Ois kiva lukea toikin, mut nyt on kirjastot kiinni, pandemia eeku pahenee.
    ellauri034.html on line 52: Jumalan edessä – niin ajan oven tuolla kuin tällä puolen – elämäsi arvo ei perustu siihen, mitä sinä olet tai teet, vaan kenelle sinä kuulut. Kuolemassa tämä on helppo ymmärtää ja hyväksyä. Ajan oven tuolla puolen ei ole merkitystä sillä, mitä minä teen tai olen tehnyt, vaan kenelle minä kuulun. Jumalan omat astuvat Jumalan valtakuntaan Kristuksen tekojen perusteella, koska he kuuluvat hänelle. (Jori Brander, metodistikirkon pastori Kuopiosta)
    ellauri034.html on line 199:

    Kuolema silmänräpäyxessä
    ellauri034.html on line 277:

    Kuolema luotolla
    ellauri034.html on line 279: Kuolema luotolla oli yx Jerry Cottonin kuolemattomista numeroista. En pidä luotosta. Korko varsinkin oli - siinä Muhammed on aivan oikeassa - perkeleen ja juutalaisten pahimpia kexintöjä. Se syntyi maanviljelyxen ylituotannosta, ja oli paholaismaisen räjähdysmäisen kasvun seuraus ja syy silloin niin kuin nykyään. Kasvuun vetoaa jokainen talousliberaali kuminaama, kasvua tolkuttivat punalipun alla kommarit. Viherfasismia peliin nyt! Lopettakaa kasvu! Lopettakaa korko! Kapitalismi vittuun, vaikka apinoiden enemmistön hinnalla se on mun ceterum censeo. No sweat, mä lähden kyllä enemmistön mukana.
    ellauri034.html on line 456: Fasismi trendaa taas, kun korona ja talouslama uhkaavat. Fasismi on ääritilanteiden meemi. Siihen pörriäiset turvaavat kuin pesä tuntuu vaarantuvan. Ne pakkautuvat johtajiensa ympärille, pörisevät kovasti ja koittaa olla niin samixia kuin pystyvät. Totalitäärisesti ne koittaa olla kuin yx ainoa iso pörriäinen, yhteiskuntaruumis. Yhdessä me ollaan vahvoja, eikä mun tarvi olla yxin. Noi toisen pesän pörriäiset on niitä pahoja, ne yrittää ihan samaa kuin me mut kerääntyvät ton toisen johtajan ympärille. Kuolema niille! Elämä meidän pesälle!
    ellauri035.html on line 804: Kuolema on puutarhassa, hiekka on juoxemassa loppuun.
    ellauri036.html on line 1051: Kun koko elämä oli nuori — kun Kuolema oli toiveikas?
    ellauri036.html on line 1301: Kuolema, joka saatteli sua sun hommissas nimettömänä,
    ellauri036.html on line 1443: Kuoleman piti odottaa sua kärsimättömästi
    ellauri036.html on line 1524: Kuolemaa! — Öh! Jätä sille edes pienin ajatus
    ellauri039.html on line 734: Pyhyyttä voidaan tuskin saavuttaa kuin likimääräisesti. Tässä tapauxessa olisi tyydyttävä vaatimattoman, laupiaaseen pirullisuuteen. Puheena oleva tekopyhimys on tässä kissojen niskaan syljeskellyt pikku-ukko. Toinen wannabe pyhimys, häränniskainen Tarrou kuolee ruttoon vipi viimeisenä. Reuxin sairaalloinen vaimo on sillä aikaa kuollut muualla tubiin. Kuolema niittää satoa, muistot vaan jää. Mut mitä muuta jää mistään muutenkaan, paizi mitä nyt lapsia ja pätäkkää. Tässä tapauxessa ei siis niitäkään.
    ellauri043.html on line 232:

    Ompa tosi kivaa taivuttaa tulen ääressä palmukepeistä koukkuja, ja punoa koreja, solmia mattoja, ja sitten vaihtaa niitä kaikkia paimentolaisten kanssa leipään johon hampaat on katketa! Äh! Kurja mä! Eikö tää lopu ikinä! Kuolemakin olisi parempi! Mä en JAKSA enää! There is a limit! Jotain rajaa!
    ellauri043.html on line 6403:

    Kuolema
    ellauri043.html on line 6420:

    Kuolema
    ellauri043.html on line 6433:

    Kuolema
    ellauri043.html on line 6445:

    Kuolema
    ellauri043.html on line 6451:

    Kuolema hirnuu, panohalu karjuu. Ne ottaa toisiaan vyötäröstä ja laulaa kuorossa:
    ellauri046.html on line 554: Kuolemanpelosta tässä on kyse. Ne jotka pelkää sitä kuollaxeen kexii toinen toistaan merkillisempiä kommervenkkejä uskotellaxeen izelleen ettei elämä siihen lopu.
    ellauri048.html on line 992: All in the valley of Death Kuoleman laaxossa razasteli
    ellauri049.html on line 203: Kailaan teos Uni ja Kuolema (1931) julkaistiin ennen tuberkuloosidiagnoosia, joka todettiin liian myöhään. Mielisairaalavuoden jälkeen hänelle kehittyi voimakas sairaalakammo, joka vaikeutti kevään 1932 hoitojaksoa Marian sairaalassa. Viimeisen teoksensa Valitut runot (1932) valmistumista varten hän ”karkasi” sairaalasta päästäkseen tekemään "elämäntyönsä" loppuun. Eski Saarinenkin on loppuunsaattanut oman "elämäntyön".
    ellauri051.html on line 1905: 1289 And as to you Death, and you bitter hug of mortality, it is idle to try to alarm me. 1289 Ja mitä tulee sinuun Kuolemaan ja sinun katkeraan kuolevaisuuden halaukseen, on turha yrittää hälyttää minua.
    ellauri052.html on line 317: Coleridgen pääteokset ovat runoelmat Christabel ja The ancient mariner. Tän mä muistan Aku Ankasta: Kuoleman peikko mun hyytävi veren. Ammuin nuolen ilmoihin albatrossia mä haavoitin. Aku veisaa kyynelet silmistä roiskuen. Kenenkäs runo oli se Enoch Arden joka mainittiin Poirotissa? Ai niin se oli se Tennysonin tylsimys. Lisäksi on hänen runotuotteistaan mainittava romanssi "Genevieve", rajun ylevä rapsodia "Fire, famine and slaughter" ja draama Remorse. Pienet runonsa hän on julkaissut kolmena kokoelmana: Juvenile poems, Sibylline leaves ja Miscellanous poems. Elämäänsä ja kirjallista toimintaansa Coleridge on kuvannut teoksessa Biographical sketches of my literary life and opinions. Coleridge tutki saksalaista kirjallisuutta ja välitti sen tuntemusta englantilaisille. Hän käänsi Friedrich Schilleriä englanniksi.
    ellauri053.html on line 405: Elämä ei onnistu. Kuolema onnistuu.
    ellauri060.html on line 94: Suomessa toimii niin sanottu harmaiden ursuliinien sisarkunta eli Kuoleman tuskassa olevan Jeesuksen Pyhän Sydämen sisaret. Sen on perustanut puolalainen Urszula Ledochowska. Se on toiminut Suomessa vuodesta 1976. Ursuliineilla on Jyväskylässä leikkikoulu ja opiskelija-asuntola kun Helsingissä he pitävät Pyhän Marian lastentarhaa. Sisaret osallistuvat myös seurakunnan lapsi- ja nuorisotyöhön.
    ellauri060.html on line 203: Elämä pappina on kuvattu absurdina ja luterilainen kuolema karuna ja suorastaan idioottimaisena rituaalina, jonka pappi kohtaa melkein päivittäin ja jota kuolemaa tekevät ihmiset eivät tunnu tajuavan. Kuoleman lopullisuutta. (Mitäs siinä on tajuamista? Kerran se vaan kirpasee, sanoi pässi kun päätä leikattiin.)
    ellauri060.html on line 229: Autiolle saarelle kirjailija Murtokivi ottaisi tukun kirjoja. Ensimmäisenä se ottaisi Daniel Defoen "Robinson Crusoen elämä ja kummalliset seikkailut" teoxen (josta lisää alempana). Hänellä on tanakka usko, että se olisi kuitenkin perehtynyt guide siiden, mitä tulisi pakkopaikassa elämisen ja olemisen opiskelemiseen. Mitähän muuta minä ilmoitin sille toimittajalle (miettii Murtokivi)? Oli siinä ainakin Fedor Dostojevskin "Karamazovin veljekset", Federico Lorcan ja Pablo Nerudan runoja, Herman Melvillen "Moby Dickyn eli Valkoisen valaan", Samuel Beckettin "Hän tulee huomenna", Anton Tsehovin novelleja sekä Thomas Mannin "Kuolema Venetsiassa", Pentti Haanpään kertomuksia valikoiman sekä omista kirjoistani lohdukseni vielä "Mäkimökin tyttö ja tahdikas juomari", se on todella priimaa, lähes ylittämätöntä lyyristä proosaa! Ja kolme hyvin säilynyttä raamattua. Aika sekalaista skeidaa siis.
    ellauri066.html on line 213: Jääpeili syntyi perheen kanssa kesämökillä Sääxmäen Kalalahdessa 1928. Se oli kesien kesä. Varmaan 6v Pirkollekin Pikossa. Missä vain on tarpeen apu sinne rientää pikku Papu. Kuolema painuu taustalle, tuo peräpäästä päässyt demoni. Eroottinen hurmio on framilla. Aaro 1893-1952 oli elonsa vaelluxen puolitiessä kuuron Väiskin siskon jalkovälissä. Mä olin 1kk ikäinen Aaron kuollessa, se 59. Eipä kovin vanhaxi elänyt.
    ellauri070.html on line 199: hinter der letzten Planke, beklebt mit Plakaten des >Todlos<, viimeisen seinän taaxe, >Kuolemattoman< mainosten luoxe,
    ellauri071.html on line 241: Nyt Pynchon muistelee Gottfriedin housuissa. Isi lateli vain käskyjä, äiti oli dundeellinen ihminen. Koskaan he eivät oikeasti jutelleet keskenään. Tompan suhde Isi-Tomppaan on hyvin suspekti: nerokas Kuolema (h.k.) on pannut isän ja pojan näyttämään toistensa silmissä kauniilta niinkuin Elämä (HK) on tehnyt miehelle ja naiselle... Hiivatti kun ei tästä sateenkaaritouhuilusta tule loppua. Vielä 50 sivua...
    ellauri071.html on line 455: Ja lisää arkkeja kikkeleitä: Luonnonriistokeskus myönsi kahdet genosidiluvat 4 hengen susiperheiden ottamisexi hengiltä pohjoiskarjalassa ja pohjoispohjanmaalla. Tappavat kuin kiinalaiset koko suvun kerralla, etteivät jää pyörimään kostomielessä. Kuolemalla rangaistavaa häiriökäyttäytymistä oli toistuvat pihakäynnit ja koiravahingot. Suomen susikannalle 8/250 eli 3% kuolleisuus. Pandemia jää toisexi. Oisko aika kehittää ihmisrokote. Toivottavasti joku hätäpäissä kyhätyistä koronarokotteista on tepsivä. Taas ruiske punatautiin niinkun viime sodissa.
    ellauri074.html on line 314: Haastatteluissa ja teksteissään Cioran puhuu paljon unettomuudesta, josta hän kärsi nuorena ja jonka ansiosta hän menetti uskonsa filosofiaan ja jonka aiheuttaman yksinäisyyden ansiosta hän koki voivansa nähdä olemassaolon todellisen luonnon selkeämmin. Kuoleman ja kärsimyksen ongelma vaivasi Ciorania, ja häntä kiehtoi ajatus itsemurhasta, koska hänen mielestään mahdollisuus tehdä itsemurha tekee myös elämisen jatkamisen mahdolliseksi.
    ellauri077.html on line 377: Kaverille muna kirjoitti: “En koskaan unohda iänensävyä millä se (Hedelmöitys siis), kun mä itkin sen kuullen, huudahti: "Lapsukaiseni!" No wonder avioliitto oli pitkä ja onnellinen. Muna koitti kääntyä takaisin katollisexi muttei onnistunut, sen henki oli kuivettunut. Se kirjoitti päiväkirjaan kilometrittäin elämän peruskysymyxistä. Kuolemasta tuli niin usein mainituxi että sillä oli sille kirjainlyhenteenä M (muerte). Käsi olisi muuten kipeytynyt ikävästi.
    ellauri079.html on line 210: Häkki. Näitä on useita, kaikki vastustavat kaupallista tv-viihdettä ja tv-mainoxia. Valon lajeja. Synkät logiikat. Kai tennis käy kaikille? "Täällä ei ole häviäjiä". Virtausta laatikossa (Flux in the Box, ks tätä). Nää on tennisaiheisia. Loputon läppä. Näitä on 5? versiota. Kaupallista viihdettä. Anulaarifuusio on ystävämme. Ditto voimistettu valo. Berkeleyn sairaanhoitajien liitto. Cambridgen kielioppiteoreetikkojen liitto. Eklottava Steven "Pinky" Pinker mainitaan. Leskimies. Kuolema Scarsdalessa. Ehkä homoilua. Hupia kera lampaiden. Immanentti valtakunta. Tuskan lajeja. Erilaisia pieniä liekkejä. Näissä on viittauxia aviolliseen uskottomuuteen, varmaan Wallun äitykän. Medusa vastaan odaliski. Vois olla Wallun äiti vs. tyttöystävä. Kone aaveessa. (p.o. Ghost in the Machine eikä toisinpäin.) Homo duplex. Tusinoittain John Waynejä. Painoton teeseremonia. Taivaan ja helvetin avioehtosopimus. Tässä mainitaan taas äiti Teresa. Kenenhän mielestä se oli upea? Läppä. Yleisö näyttelijänä. Hyvin ärsyttävä Wallusta. Yhdysvaltalaisten yritysten keskijohdon kyynelehtiviä edustajia. Keskeneräinen. Tää vois suoraan viitata James D. Wallacen tuotantoon (alla). Disney Leith tuuma tuumalta. Readymade-draama. Jälkimmäisiä taas puolitusinaa. Olix tää se Viihde vai? Mies joka alkoi epäillä olevansa lasia. Skizoilua. Amerikkalainen vuosisata tiilen kautta nähtynä. Muzehän on just tää kirjanen?! Onaniadi. Ei erityisen hauska. Maailmankaikkeus menettää malttinsa. Siipikarja siivillään. Moebius strippaa. Tästä tulee mieleen Klibanin Freud´s first slip. Hyvästi byrokraatille. Verisisko: kovaakin kovempi nunna. Väkivallalla herkuttelua. Tulkoon kevennys. Nimettömiäkin on aika liuta. Poissa on Troy. Siitä tuli violetti ex-kaupunki, saastetynnöri. Voittokuponki on poistettu. Wallun painostava muistelus narisevan sängyn purusta isän kaa. Äiti joka ei tykkää siivoamisesta imuroi. Kuuluisien diktaattorien vauvavalokuvia. Viittaus Eskaton-peliin kai. Seiso naurun takana seisovien miesten takana. Lisää rebublikaanista sosiaalitoimistovihaa. Ihan kuin ennen vanhaan. Painostavia isimuisteluxia. Terävä pikku roisto. Turtanoiden hyinen majesteettisuus. Hyvännäköisiä miehiä pienissä fixuissa huoneissa joiden jokainen sentti käytetään typerryttävän tehokkaasti. Oiskohan toi vika jotain homoilua pöpilässä. Alhaisen lämpötilan yhteiskuntaoppi. Poor Yorick. (Ainakin) 3 hurraahuutoa syylle ja seurauxelle. Antaa ymmärtää että Tavis bylsi Aprillia. Halu haluta. Jotain nekrofiliaa. Turvallinen veneily ei ole sattumaa. Antaa ymmärtää että Joellen naama jäi veneen potkuriin. Erittäin vähäinen vaikutus. Narkoleptinen aerobic-opettaja. Oiskohan se Wallu ize. Yöllä on sombrero päässä. Oidipaalista höpöä. Wallu oli takuulla oidipaalinen. Rikostoveri! ...koko tekotaiteellisen ja raivostuttavan epätasaisen uran typerin, inhottavin, tökeröin ja huonoiten editoitu tuote. Pääosissa ikääntynyt pederasti (James) ja tatuoitu katuprostituoitu (Joelle). Sano H niinkuin himokkuus. Jonkun Bressonin synnin enkelien coveri. Never höörd. Aineeton maa. Yawn. Oli suuri ihme että hän eli isässä häntä tuntematta. Taas painostavia isimuisteluxia. Kuolema ja sinkkutyttö. Joku kilometrin pituinen nimi muka jonkun Peter Weissin näytelmästä tehdylle filmille. James yökkii yleisön päälle tuoden mieleen paskanheiton Oulussa. Liian hauskaa. Niinpä niin. Tuo ei ollut enää hauskaa. Surullinen tapaus nimeltä minä. Pahoillaan joka paikassa.. Tähän se päättyi, tai oikeammin loputtomaan läppään nummero 5.
    ellauri082.html on line 252: Elämmekö aina? (No emme tietysti, tyhmä kysymyskin. Eihän siitä muuten kannattaisi runoilla.) Kenties tietoisuus jatkuu kuoleman jälkeen? (Ken tosiaankin ties, muttei kertonut, oli kalpeana hiljaa vaan. Todennäköisesti ei.) En pelkää kuolemaa tällä elämäni hetkellä. (Joopa joo kun olen nuori, en fataalisti kipeä enkä hengenvaarassa.) Uskonko että olemme kaikki vangittuja hengellisiä olentoja? (No ei vitussa, me ollaan kaupungistuneita mezien miehiä, kieriskelemässä eläintarhan häkissä olkikupo jalkain välissä äänettömästä naurusta.) Ajattelenko että olemme ikuisia, ja vaan väliaikaisesti täällä ihmishahmossa? (Höpöhöpöä, pelkkää toiveajattelua. Meistä ei jää kuin multaa tai tuhkaläjä.) Puhuja Robert Frostin Pysähdys mezässä lumisena iltana, ja puhuja Emily Dickinsonin Kun en pysäyttänut kuolemalle eivät pelkää kuolemaa. (No sitähän ei sanota, vaikka aika tyynen rauhallisesti ne sen ottavat. Helppoahan se on runossa.) Kuolemaa voi pelottomasti kazella henkisenä, romanttisena ja kuonpuoleisena karkumatkana sielun orjuudesta ja tuskasta.
    ellauri082.html on line 264: Kuolema voi olla helpotus kun se tappaa elämisen tuskan. Kuolema voi myös vapauttaa meidän sielun orjuuden. Frostin runossa, puhuja voi fantisoida kuoliaaxi jäätymisestä ja rauhallisesta seppukusta. Frost (osuva nimi, Kuura näät) kirjoittaa, "Jäädä tähän misseio taloja / Mezikön ja järven jään välimaille / Vuoden pimeimpänä iltana." Dickinsonin runossa heti alkaa päälle se sanoo "Kun en pysäyttänyt kuolemalle, se ystävällisesti pysähtyi mun kohdalle." (Enempää ei päässyt lukemaan kirjautumatta, mutta eiköhän tää jo ollut tässä.)
    ellauri082.html on line 724: Gately istuu masentavassa keittiössä ja keskustelee kuoleman kanssa. Kuolema selittää ettà kuolema tapahtuu lukemattomia kertoja, ihmisellä on monta elämää ja jokaisen (elämän siis, kai miekkosen) lopussa on nainen, joka tappaa ja vapauttaa seuraavaan elämää. Gately ei oikein hahmota, onko kyseessä yksinpuhelu vai esittääkö hän kysymyksiä ja nainen vastailee niihin. Kuolema sanoo että ihmisen (kai miekkosen) tappava nainen on aina hänen seuraavan elämänsä äiti. Näin asia on: eikö hän tiennyt? Unessa sen tuntuvat tietävän kaikki muut maailmassa paitsi Gately, aivan kuin hän olisi ollut kipeänä juuri sinä päivänä kun asiasta kerrottiin koulussa, joten kuolema joutuu istumaan alastomana ja enkelin kaltaisena ja selittämään asian kärsivällisesti, itse asiassa hieman Beverlyn high schoolin tukiopetuksen tapaan. Kuolema sanoo että nainen joka joko tietäen tai tietämättään tappaa sinut, on aina joku jota rakastat ja aina seuraavan elämän äiti. Tästä syystä äidit ovat rakkaudessaan niin pakkomielteisiä ja yrittävät nlin kovasti, olipa heillä itsellään minkälaisia vaikeuksia tai riippuvuuxia tahansa, he tuntuvat arvostavan lapsensa hyvinvointia enemmän kuin omaansa ja pakkomielteisessä äidinrakkaudessa on aina pieni ikään kuin itsekkyyden häivähdys: he yrittävät hyvittää murhaa, jota kumpikaan ei muista, paizi ehkä unissaan.
    ellauri088.html on line 266:

    Kuolemaa ei ole, ei tule eikä tilata


    ellauri094.html on line 633: Death only dies. Kuolema vaan kuukahtaa.
    ellauri096.html on line 894: "Hallava hevonen; ja sen selässä istuvan nimi oli Kuolema, ja Tuonela seurasi hänen mukanaan." (Ilmestyskirja 6:8) Joka tunnetaan myös maailmanlopun enteenä.
    ellauri106.html on line 446: Johtuuko arjalaisen epäonni epäonnistuneesta insestistä kun se yritti työntyä 11v tyttäreensä matkalla kotiin biitsiltä: kiss [her] the way [he] k-k-kiss[es] umumumother”, kuin Miltonin Saatana. Paizi Saatanalla kyllä meni kamat pussiin, se ja Synti-tytär saivat pikku Kuoleman ja nipun koiria. Syitä ja syntejä löytyy riittämiin kun vähän pöyhäsee. Tai hei, size oli se synti että jutku meni naimisiin shixan kansa vastoin isän tahtoa (niinhän pääsi Philillekkin käymään, ja siitä juuri lähti Philin pyörä lapasesta)?
    ellauri107.html on line 366: Hawthornen tapaisia ihmisiä, viisaita vainajia. Hiljaisuus korkoa korolle kasvavana omaisuutena. Siinä mies joka osasi panna töpinäxi. 3 gallonaa luomumaitoa. Tietämätön hengen syvyyxistä. Kuoleman ahistuxen aikaansaama sexuaalinen kaipaus. Jyrkät jenkkiposkipäät ja leuka ja pitkä ehdottoman naisellinen kaula. Siitä näki kuinka leikkisä hiän osasi olla. Vaikka lukutaidoton ja totaalisen erilainen kuin hiäntä Viagran voimalla bylsivä sivistynyt proffa jonka isoon päähän mahtui kahden kuolleen kielen sanakirjat.
    ellauri111.html on line 322: "Kuolemalla kuoleman voitti" on heprealaiskirjeestä 2:14-15, siis sekin on sen Peevelin läppiä.
    ellauri112.html on line 144: Selvemmin Nietzschessä, joka opillaan orjamoraalista antoi häpeällisen leiman lähimmäisrakkauden ajatukselle. »Tulkaa koviksi!» »Kuolema heikoille!» Heikot on muserrettava »hurjalla julmuudella»... Emme voi tulla »yli-ihmisiksi» muuta kuin nutistamalla luonnon »tusinatavaran». Ne, jotka tahtovat veljellistä yhteiskunnan järjestystä, tuomitsee hän »yhtäläisten oikeuksien kääpiö-eläimiksi». Ja joskaan uuden elämän-tieteen edustajat itse eivät mene yhtä pitkälle, käy heidän ajatuksensa samaan suuntaan. Haeckel lausui v. 1877: »Darwinismi ei ole demokraatinen ja vielä vähemmän sosialistinen. Sen tendenssi voi olla yksistään ylimysmielinen. Oppi luonnollisesta valinnasta opettaa meille, että ihmiselämässä, aivan samoin kuin eläinten ja kasvien elämässä, ainoastaan pieni vähemmistö voi elää ja kukoistaa. Suurten joukkojen täytyy kuolla nälkään tai sortua kurjuuteen... Julma ja armoton olemassaolon taistelu, joka riehuu kautta koko elävän luonnon ja jonka luonnonlakien mukaan täytyy riehuta, tämä lakkaamaton ja säälimätön kilpailu kaikkien elävien olentojen välillä, on kieltämätön tosiseikka. Vain pieni vähemmistö voi jäädä eloon... Monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut», lisää Haeckel, antaen päinvastaiseen käännetyn merkityksen tälle evankeliumin sanalle. Kuinka pimeäksi luonnonnäkemys oli käynyt, siitä antaa edelleen Darwinin toisen »adjutantin», englantilaisen professori Huxleyn lausunto (1888) hyvän käsityksen. Luonnon ikuinen taistelu, sanoo hän, jossa voimakkaimmat, nopeimmat ja viekkaimmat jäävät eloon taistellakseen taas seuraavana päivänä ja kärsiäkseen, sillä kärsimys on sekä voitettujen että voittajien palkka, tämä taistelu »tapahtuu jokaisessa maailman kolkassa, tuhansia kertoja joka minuutti, ja jos korvamme olisivat kyllin tarkkoja, kuulisimme loppumatonta huutoa, jommoista Dante kuuli helvetin portilla...»
    ellauri115.html on line 679: Meidän supervoimien sekakäyttö tekee meistä onnettomia ja ilkeitä, kuin olisimme pudonneet siniseen värisammioon pienenä. Meidän huolet, surut ja kärsimyxet on omatekemiä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Moraaliset pahat on epäilemättä miehen thötä, ja fyysiset pahat ei olis mitään ilman meidän paheita jotka aikaansaattaa ne. Vanhuus ja kuolemakin tuli siitä alkuperäisestä tunaroinnista [hmm, entäs elukat? Oliko niilläkin omat aatamit ja eevansa? No, ketä kiinnostaa.] Eikö luonto ei ole antanut ymmärtää mitä tarvizemme hengissä pysyäxemme! Eikö ruumiin kärsimys ole merkki siitä että tää kone on epäkunnossa, ne rabotajet, tarvii huoltoa= Kolema ... eikö ilkeät myrkytä oman elämänsä ja meidän muidenkin? [Lue: mä en ole niitä ilkeitä.] Kuka sitäpaizi haluaisi elää ikuisesti? [Häh? Eikö se ollut justiinsa poinzina? Onx tää nyt sitä kerettiläisyyttä? No, luetaanpa eteenpäin.] Kuolema on lääke pahaan jonka hankit izellesi; luontoäiti ei anna sun kärsiä loputtomiin. Alkeellisesti elävällä hepulla on tosi vähän kärsimyxiä! Sen elämä on melkein kokonaan vapaa kärsimyxistä ja passiohedelmistä [lukuunottamatta paarmoja ja hyttysiä, ne on vittumaisia ilman housuja]; se ei pelkää eikä tunne kuolemaa; jos se tuntee sen, kärsimyxet saa sen haluamaan sitä; sixe ei ole mikään paha juttu sen silmissä. Jos me vaan oltais tyytyväisiä omaan oloomme niin ei meillä olis mitään syytä valittaa [Laittamattomasti sanottu, Janne. Leukavasti laukaistu.]; mutta haeskellessamme mielikuvitushyvää me löydetään tuhansia oikeita pahoja. Hän joka [hehe] ei kestä vähän kipua saa kärsiä kovasti. Jos mies menee rapakuntoon harrastuxissa, koitat parantaa sitä lääkkeillä; sen pelkäämään pahaan tulee lisäxi sen tuntema paha olo; kuoleman ajatus tekee siitä kamalaa ja kiirehtii sen tuloa; mitä enemmän koitamme välttää sitä, sitä enemmän ajattelemme sitä; ja me mennään elämästä läpi peläten kuolemaa, syyttäen luontoa pahoista jotka me ollaan ize hankittu vittuilemalla sen laeille.
    ellauri144.html on line 312:

    Kuoleman tirkistelyesitys
    ellauri144.html on line 323: His greatest successes were in musical comedy revues, typically featuring actresses in deshabillé, such as As the Girls Go (which also starred Clark) and Michael Todd's Peepshow (Kuoleman tirkistelyesitys, vanhentunut).
    ellauri145.html on line 737: Baudelairelainen dandyismi siirtyy tässä täydelliseen moraaliseen yksinäisyyteen Roscoffin (kz alla) luuston varjossa, jota kauhean ruumiillisen muodonmuutoksen vaivaama runoilija, joka on saanut merimiehiltä lempinimeltään Ankou (Kuolema), kummittelee koiransa seurassa, jonka mukaan hän kutsui Tristaniksi myös häntäänsä.
    ellauri152.html on line 317: BATTOS Kuolema korjaa vielä karjasi, Aigon, kun tavoittelet kaiken maailman olumpiamitaleja ja annat ruokohuilun homehtua naulassaan!
    ellauri155.html on line 194: Ruotsin 1600- ja 1700-lukujen asiakirjoissa mainitaan kaupungin- ja kihlakunnanprofosseja, joiden tehtävänä oli käräjillä tuomittujen lievempien ruumiillisten rangaistusten kuten piiskausten toimeenpano. Kuolemanrangaistukset annettiin maakuntahallinnon tasolla. Suomessa esimerkiksi Ilomantsin, Pälkjärven ja Suojärven yhteisesti palkkaaman profossin tehtävänä oli 1600-luvun lopulla kuljettaa jalkapuuhun tuomitut määrättynä sunnuntaina kirkkoon rangaistustaan kärsimään.
    ellauri161.html on line 129:
    Kuolemanjälkeinen elämä ja Jumalan valtakunta

    ellauri161.html on line 331: Nyölö sanoo, että ”iltapäivälehdet riemuitsevat jokaisesta uudesta perhesurmasta”. Kuolema on hänen mielestään yhteiskunnassa sairaalloisen kiinnostuksen kohde.
    ellauri161.html on line 332: – Kuolemaa pitäisi kunnioittaa ja sen äärellä tulisi hiljentyä. Roskalehdet sen sijaan ovat innoissaan: ”Saadaan mahtavat lööpit”. (Kuulostaapa muinaiselta. Oliskohan tää pätkä sittenkin ollut vlta 2013?)
    ellauri161.html on line 1066:
    Kuolemat

    ellauri162.html on line 422: I. Eka kvartetti - Outo paikka Henkilökohtainen pronomini "me" jakeesta 1 ja otsikko ("rakastavaiset") osoittavat välittömästi rakkausliiton. Rakastavaisia ei eroteta kuolemalla. Ensimmäisessä quatrainissa kuvattu paikka näyttää tervetulleelta ("sängyt täynnä kevyitä hajuja", "syvät sohvat", "kukat"). Ajatus täyttämisestä ("täynnä hajuja") vastakohtana tyhjyyden, tyhjyyden kanssa. Jakeiden 1 ja 2 lempeä assonanssi osoittaa pehmeän ja miellyttävän paikan. Mutta jakeesta 2 ilmestyy kuoleman leksikaalinen kenttä ("haudat"), jotka osoittavat kuoleman läsnäolon. Kuolema liittyy mukavuuden tunteeseen ("syvät sohvat"), mikä osoittaa välittömästi positiivisen kuvan kuolemasta. Jakeessa 3 "kukkien" herättämä miellyttävä ilmapiiri tasapainotetaan adjektiivin "outo" vastapainoksi, mikä tekee niistä häiritseviä, salaperäisiä. Adjektiivia "outo" korostaa sen antepositio ("outoja kukkia").
    ellauri162.html on line 432: III. Ensimmäinen terzetti - Idealisoitu kuolema Vaaleanpunaisesta ja mystisensinisestä ilta. Vaihdamme ainutlaatuisen salaman. Kuten pitkä nyykkä, kaikki täynnä jäähyväisiä; Jakeessa 9 "ilta" on elämän lopun vertauskuva, kuten päivän loppu. Kuolemaan perinteisesti liittyvä väri on musta. Täällä Baudelaire on täysin ristiriidassa tämän kuvan kanssa pehmeillä ja kauniilla väreillä "vaaleanpunainen ja sininen". Tämä kuolema on "mystinen", joten se tuo lähemmäksi Jumalaa tai jotain elämää parempaa.
    ellauri162.html on line 438: Jakeessa 14 toistetaan toista kvartistia ("peilit", "liekit / soihdut"): kuolema on tahrannut peilit ja sammuttanut liekit, mutta ne elvytetään. Siksi sielut eikä ruumiit elvytetään, koska "peilit" ja "liekit" viittaavat ystävien hengellisyyteen eikä heidän kehoonsa. Myös jakeiden 7 ja 8 assonanssi [i] vastaa myös jakeiden 13 ja 14 assonanssia. Kuolema yhdistää rakastavaiset ja sinetöi heidän rakkautensa ikuisesti. Runoilija näyttää siis odottavan sitä vapautuksena, kuten tulevaisuuden käyttö runossa osoittaa. Otsikkoa lukuun ottamatta sana "kuolema" ilmestyy lopulta vain runon lopussa, mutta se on pikemminkin ylösnousemus, kuten jakeessa 13 osoitetaan. Lisäksi "kuolleet liekit" on oksymoroni (liekit = elämä) ja [m] -allitaatio yhdistää nämä kaksi sanaa.
    ellauri164.html on line 350: Kuolemaa tekevää pappia ällöttää sen pienipäisen, ize asiassa rotannäköisen kaverin pahanhajuinen köyhä kämppä. Rottamainen tuberkuloottinen ex-pappi käyttää törkeästi hyväxi sanatorion pikku köxää. Joka tietää toisinkuin äxä ize että äxä delaa tubiin tuota pikaa. Äxä koittaa kouluttaa siivoojasta leidiä kuin Rex Harrison, vaikka se ei halua. Voi ei, silläkin on tubi. Täähän on kuin saippuaoopperaa. Toinen toistaan kakempia setämiehiä.
    ellauri192.html on line 879: Pitkän keskustelun jälkeen hahmot päättivät kirjoittaa etsiväoopperan, "Kuolemansäde". Kahdentoista tuolin finaalista poistettiin lause, joka riisti kirjoittajilta mahdollisuuden myöhemmin "herättää henkiin" Bender: "Suuri strategi kuoli onnen kynnyksellä, jonka hän kuvitteli".
    ellauri194.html on line 234: Maahanmuuttoon hän suhtautuu hieman nuivasti. Häntä mietityttää, voiko muualta tullut luoda samanlaisen suhteen Suomen maaperään. Olisivatko nämä ihmiset onnellisempia, jos he eläisivät siellä, missä heidän esi-isänsäkin ovat eläneet? Kuolemassa isänmaansa puolesta siellä kuten meidän isämme? Kyllä päättömänäkin on hyvä elellä, voi Viiva kertoa.
    ellauri213.html on line 445: 200Ke ryöstön saaliinjaosta syntynyt riita johti lapsuudenystävien lasautuxeen hengiltä. Nyt ne makaavat kylki kyljessä mumslimien luutarhassa. Lapsuudenystävät ja sukulaiset, yhdessä samalla alueella kasvaneet ihmiset, jakautuivat kahteen leiriin. Rinkebyhyn syntyi kaksi vastakkaista jengiä: Shottaz ja Kuolemanpartio (Dödspatrullen). Kummallakaan jengillä ei ole vain yhtä johtajaa, vaan heillä on useampia johtohahmoja. Tämä on hyvin pahaa lääkettä, kuten Jahve ja Allah hyvin tiesivät.
    ellauri213.html on line 447: Shottaz ja Kuolemanpartio ovat koko maan tunnetuimpia jengejä. Suuri osa jengien välisistä tai sisäisistä ampumisista tapahtuu juuri Järvan alueella, johon Rinkeby kuuluu. 90 000 asukkaan Järvassa tapahtui viime vuonna yhdeksän murhaa.
    ellauri214.html on line 711: Jumala näkee. Aika loppuu. Kuolema tulee. Ikuisuus odottaa. Suojelusenkeli ottaa talteen Misian kuuluisan maxa-retiisisalaattirepestin. Verenpaineisen ei olis kannattanut keittää liian mustaa kahvia, kuten Sirkka Pylkkänen. Isidorin sielu hajoo palasixi vanhainkodissa. Lauri Tähkä tulee keräämään ne pois pelilaudalta.
    ellauri217.html on line 272: After a few minutes he came to and realized he was dead. Vuorenpeikko kuoli tyytyväisenä. Kuolema on suuresti alimainostettua, parasta bylsiä niin kauan kuin ottaa eteen pikkuveitikka. Osku napsi varmaan Viagraa kuin kuminalleja. Ihmeiden aika ei ole ohi, päinvastoin se oli vasta alkanut, pikku Oskun ylösnousemuksen mukana. Sen pituinen se, ja jos pikku Oskari olisi ollut yhtään pitempi, bühleinkin olisi vielä paxumpi. Ei pituus ole tärkeintä vaan paxuus, tiesi Piia Pipsukka, joka luki saxaxi Konsalikkia. Onnexi ei ole, eikä ollut.
    ellauri222.html on line 1088: Hänen kuvansa selkenee. Hän elää aidossa ilossa. Jopa hänen kärsimyksensä muuttuvat iloksi jos ne ovat aitoja, ei edes vaellus vieroita häntä hänestä itsestään, ei edes suurten sosiaalisten ilveilyjen ja huiputusten tarvitse tehdä häntä naurettavaksi, ei toistuvien pettymystenkään tarvize tukahduttaa hänen rakkauttaan. Kuolema ei ole hänelle pelottava jos elämä ei ole sitä ollut. Syleillessään muita aitoja ihmisiä hän lakkaa pelkäämästä nopeita muutoksia ja elämän lyhyyttä. Eikä tämä ole kuvittelua, Clem, sillä koko elämäni todistaa sen. "
    ellauri243.html on line 575: Elä vapaana tai kuole: Kuolema ei ole pahin paha. Elä ilmatteexi tai kuole kovaa, kuten Renny Harlin leffoissa. Lause hyväksyttiin paahtoleivästä, jonka kirjoitti kenraali John Stark, New Hampshiren kuuluisin Yhdysvaltain vapaussodan sotilas, 31. heinäkuuta 1809. Huono terveys pakotti Starkin kieltäytymään kutsusta Benningtonin taistelun vuosipäiväkokoukseen. Sen sijaan hän lähetti paahtixen kirjeitse.
    ellauri246.html on line 229:       The mourners said, "and Death is rest and peace;" Surijat sanovat, 'Kuolema ei satu';
    ellauri246.html on line 422: Joskus Brodsky tarkastelee itseään erittäin korkealla ja erittäin kaukaisella näkökulmalla, esimerkiksi enkelin silmät ("keskustelu ..."). Tämä on täydellinen, erittäin objektiivinen näkökulma. Brodskin itsensä määritelmä ei riitä. Hän asettaa kuoleman ilmiön keskenään ja elämään. Rajojen tragedia on Brodskin käsitystä, joka ylittää kaikki hänen draaman. Jos haluat löytää aukon rakkaastasi, joka jakaa sulle kotona ja auttaa tietoisuutta, kaikki odottavat erottamista maailmasta. Suurempi kauhu päällekkäin ja vähemmän juna-asennossa, joka jossain määrin neutraloi sen ja auttaa kestämään sitä. Kuolema olennaisena osana, jolla on merkittävä paikka Brodskin teoksissa. Työn varhaisessa vaiheessa on ominaista epiteeli "musta". Brodsky antaa kuoleman proosan ulkonäöltään. Itse aika, Brodsky, joka on luotu kuolemalla. "Henkilö on itsensä loppu ja menee pois." Rajojen prisman kautta kuolleisuus arvioi runoilijan ja Brodsky, jossa kuoleman osuus esitellään, jää riman alle. Runko korostaa, että sielu, joka on uupunut kokemuksilla, on kuin langat. Elämän käsitys liikkeeksi kuolemaan asettavat melankolian. Brodskin sävyisä runo on eräistä irrottamista päivittäin. Brodsky pyrkii katsomaan reunaa ja olettaa, että se odottaa meitä kuoleman jälkeen. Aluksi runoilija mahdollistaa mahdollisuuden elää arkussa. "Letter pullossa" (1965): "Kun on vaatimaton alus ... Menen hienosti ehkä." Hänellä on puhtaasti symbolistiset ajatukset elämästä unelmana unessa ja kuolema - ylösnousemuksena toisen valtakunnassa. Vähitellen BrodSky alkaa paljastaa järkeistisen ymmärryksen ja tulkinnan tunnettuja uskonnollisia ja filosofisia käsitteitä. Eli sieltä ne tulee kaikki taantumuxen ainexet kun juutalaista vähän raaputtaa.
    ellauri246.html on line 470: Brodskyn "postisiirtokuori" ja oma kuolema. Tämä kokemus herättää ymmärrystä, että hengen symbolisen kuolemattomuuden kuolema on voitettu. Kuolemattomuus BrodSkylle - elämän perustelut. Jos pysyt, niin olet luonut jotain erittäin tärkeää ja arvokasta. Mitä vitun väliä? Keinot kuolemattomuuden saavuttamiseksi - runoutta. "On outo metamorfoosi ... ja vain osa puheesta jää henkilöltä." "Roseto kanssasi menemme" (vetoaa jakeisiin). Jakeissa heidän Brodsky investoi kaikki parhaiten kuin sillä vaan hallussaan:
    ellauri246.html on line 841: Kuolemaan asti

    ellauri254.html on line 413: Jokamies on näytelmällinen saarna, joka käsittelee ala-allegorioita shyntiä, katumushta, hyveitä ja armoa. Sen henkilöitä ovat esimerkiksi Jumala, Kuolema, Jokamies, Hyveet, Kauneus, Paholainen ja Seitsemän kuolemansyntiä.
    ellauri254.html on line 415: Vuonna 1911 itävaltalainen Hugo von Hofmannsthal julkaisi 1500-luvun tekstin pohjalta oman uusioversionsa Jedermann, jonka otsikko suomeksi kuuluu Jokamies – vanha näytelmä rikkaan miehen kuolemasta. Loppusoinnuin kirjoitetussa tekstissä Jumala ja Piru piru piru tavoittelevat rikkaan Jokamiehen sielua. Kuolema ilmestyy miehelle ja kertoo lopun olevan lähellä. Jokamies yrittää taivutella läheisiään ja Mammonaa mukaansa kuolemaan, mutta lopulta hän kulkeekin rajan yli Uskon ja Hyvien töiden saattelemana.
    ellauri262.html on line 619: James Bond -elokuvassa Kuolema saa odottaa (2002) Cleese korvasi Desmond Llewelynin Q:na. Lisäksi hän näytteli Harry Potter -elokuvasarjan ensimmäisissä elokuvissa haamua nimeltä ”Melkein päätön Nick”.
    ellauri269.html on line 469: Dominan napakoru -kampanjan aikana pelaajat löytävät välittäjän Vernissan jostain tornista. Hän on luonut Monien esineiden laatikon, mutta harva tajuaa, ettei hän pysty käyttämään sitä. Kuolemassaan hän luovuttaa sen Kitatämpsyttäjälle. joka tuo sen tyrmään.
    ellauri269.html on line 638: Kysy minulta, miksi Tyn ei hyväksy Kuoleman lunastus - laajennuskonseptia.
    ellauri269.html on line 758: Joidenkin viidennen ja seitsemännen luokan oppilaidensa lisäpanoksella rabbi ja yksityiskoulun opettaja pohtii Harry Potter -sarjan arvoja ja löytää yhtäläisyyksiä Toorasta ja Talmudista. Rosenberg ottaa "elämän ikuiset kysymykset" vastuualueekseen ("Anteeksi, ei noituutta ja taikasauvoja"), ja aloittaa henkilökohtaisella käyttäytymisellä ("Sääntöjen rikkominen", "Käytöstavat") ja laajentaa näkökulmaa, kun hän lopulta menee "Kuolemaan", "Hyvään ja pahaan" ja "Rakkauteen". Hän tekee vertailuja koko ajan - Harryn sääntöjen rikkomisen välillä, ei hauskaa, ja Elian teknisesti takalaittoman mutta hauskan "välienselvittelyn" välillä Ba'alin profeettojen kanssa Karmel -vuorella; Harryn, Ronin ja Hermionen sekä Mooseksen, Aaronin ja Miriamin triojen välillä; Kalkaroksen ja Daavidin katkeransuloiset parannukset. Ne ovat vain joskus hieman venytettyjä, ja paitsi silloin, kun hän kumittaa rasistisia sävyjä, joita jotkut lukijat havaitsevat Rowlingin talonhaltijoissa (mutta nuhtelee häntä tonttujen kohtelusta), ne ovat selvästi perusteltuja. Päättyen 20 sivuun yleisesti kiinnostavia opiskelijaesseitä ("Vaikka se, mitä Harry teki, oli hieman" rohkeampaa ", se, mitä Mooses teki, oli hieman järkevämpää") ja tiettyjen Raamatun viitteiden kerääminen, kirjoittaja helpottaa varovasti vielä vähemmän mietiskeleviä lukijoita harkitsemaan, kuten yksi lukupää sanoo, "Mikä todella merkitsee."
    ellauri270.html on line 86: Kwai-joen silta ja Kuolemanrautatie – synkkää sotahistoriaa Kanchanaburissa. kirjoittaja Captain Andy. Kwai-joen silta on outo nähtävyys, jossa totuus ja fiktio menevät iloisesti sekaisin. Kanchanaburin keskustassa sijaitseva silta vetää puoleensa paljon matkailijoita, vaikka harva on tainnut nähdä sen maineeseen nostanutta elokuvaa – tai lukea kirjaa, johon elokuva perustuu. Ja vaikka teokset olisivatkin tuttuja, niillä on vain vähän tekemistä sillan todellisen historian kanssa.
    ellauri270.html on line 90: Ja kun sekä kirjassa että elokuvassa esiintyvä silta on puinen, oikea silta on tehty metallista. Oikean sillan rakentaminenkin oli helppoa: se koottiin nopeasti valmiista osista. Kwai-joen silta on siis ansainnut maineensa vähintään hatarin perustein. Mutta älä lopeta lukemista vielä tähän. Silta on kaikesta huolimatta mielenkiintoinen nähtävyys, sillä sen luota alkaa Kuolemanrautatie, Kanchanaburin todellinen ykkösnähtävyys.
    ellauri270.html on line 92: Japanilaiset pakottivat sotavankinsa rakentamaan Kanchanaburista alkaneen Kuolemanrautatien läpi Thaimaan ja Burman välisen rajavuoriston. Jos Kwai-joen sillan rakentaminen sujuikin vaivattomasti, sen jälkeisten rataosuuksien rakentaminen viidakkoiseen vuoristoon oli helvetillistä kärsimystä.
    ellauri270.html on line 96: Kuolemanrautatien rakentamiseen kannattaa tutustua Kanchanaburin keskustassa sijaitsevassa erinomaisessa museossa Thailand-Burma Railway Centre. Ja sitten onkin aika suunnata Hellfire Passiin, jolle pääsee Kanchanaburista helposti opastetuilla retkillä.
    ellauri270.html on line 98: Kuolemanrautatien rakennustöiden alkuvaiheessa sotavangit olivat vielä koettaneet sabotoida rakennustöitä. Lopulta he tajusivat, että heidän ainoa keinonsa selviytyä hengissä Kuolemanrautatieltä oli saada se valmiiksi. Rautatie valmistui lopulta 17 kuukaudessa – vaikka sen tekemistä oli alun perin pidetty mahdottomana. Toiminnassa se ei ehtinyt olla edes kahta vuotta.
    ellauri270.html on line 112: Tarinan ensimmäiset käänteet ovat kirjallisia. Elokuvan ensimmäinen esikuva on sotavankina viruneen John Coastin vankileirin elämää ja pakkotyötä kuvannut kirja Kuoleman rautatie, joka ilmestyi vuonna 1946. Sen pohjalta ranskalainen Pierre Boulle kirjoitti vuonna 1952 ilmestyneen, fiktiivisen romaanin. Viisi vuotta myöhemmin David Lean ohjasi Boullen romaaniin perustuvan menestyselokuvan, joka jäi maailman kollektiiviseen muistiin. Elokuva ei kuitenkaan ole Kwai–jokea nähnytkään. Itse asiassa sen nimistä jokea ei ole olemassakaan.
    ellauri270.html on line 203: Vartija ampuu kranaatinheitin tappaen Shearsin ja Joycen ja haavoittaen Nicholsonia. Kuolemassa Nicholson kompastelee sytytintä kohti ja putoaa männän päälle, räjäyttäen sillan ja lähettäen izensä taivaalle ja junan syöksymään jokeen. Warden kertoo siamilaisnaisille, että hänen täytyi estää ketään joutumasta vihollisen käsiin, ja lähtee heidän kanssaan puskiin nussimaan. Todistaessaan verilöylyä Clipton pudistaa päätään ja mutisee: "Hulluutta!... Hulluutta!" Oikeassapa olet Clipton Tea.
    ellauri272.html on line 845: – Kuolema tulee joskus liian aikaisin, mutta minulle on ollut korkea aika lähtee menee melko pitkään. Ja minä en tiedä, minkä takia minä elän. Elämän tarkoitus on jäänyt hämäräxi ylipitkästä elämästäni ja useista asiaa selvittelevistä romaaneistani huolimatta.
    ellauri279.html on line 232: Viktor Abakumov, entinen SMERSHin (eli venäläinen lyhenne sanoista "Kuolema vakoojille"; vastatiedustelu, kenkäpuhelimet, agents 86 and 99, sekasorron aika, kuolemanpartioyksiköt) johtaja toisen maailmansodan aikana, tiesi liikaa. Hän oli edeltäjänsä Nikolai Ježovin ja Genrikh Yagodan tavoin nyt yksinkertaisesti tuhlattavissa. Hänet pidätettiin ja häntä syytettiin olemattoman, rikollisen juutalaisen maanalaisen sympatiasta ja suojelijasta – vaikka Abakumov oli juuri äskettäin pidättänyt ja pyyhkinyt pois juutalaisen antifasistisen komitean!
    ellauri282.html on line 266: Kuolemattomuuden pyllyverhoja Matti siteeraa Aimolta yxin tein 4: meemit (uskonto, isänmaa) ja geenit (sukulaiset, luonto yleensä). Jossain tiimissä on kiven taaxe mentävä. Ei elämästä selviä hengissä, ei ainakaan missään jengissä, kiisti Juise Leskinen, ja osoitti sen esimerkillä. Maxa sanoi pox. Kyllä se kesti koko elämän.
    ellauri285.html on line 163: Mixei julkaista juttuja jotka on täynnä todellisia murhia, kuten mestauksia, katkaistuja sukupuolielimiä ja muita tulehduksellisia herkkuja? Miksi torjua kirjallisia tekstejä, jotka kuvaavat arabeja hyökkäämässä huutaen "Palestiina – maamme; juutalaiset – meidän koiramme!” ja sallia juutalaisten lasten lukea historiallisia tekstejä, jotka kuvaavat arabeja hyökkäävän huutaen – sillä juuri tätä he todella huusivat – ”Kuolema juutalaisille! ”?
    ellauri285.html on line 488: "Kuolema on kaikkein objektiivisin ilmiö. Mitään luonnonvalintaa vastaavaa ei ole olemassa. Kuolema korjaa nekin joita se ei ansaitse."
    ellauri297.html on line 130: 13:14: Kuolemasta minä heidät lunastan sileillä sadan sekelin seteleillä. Missä on sinun ruttosi, kuolema, missä musta surmasi, tuonela? Missä koronasi, exitus? Entä missä ota? Otaniemessä vaiko taas Paavon "kyljessä?" Ottaako sinun orasi, ei ota eteen minun lipani.
    ellauri297.html on line 533: Kuoleman kynnyksellä tai läheisen vaikean kriisin edessä ihminen joutuu punnitsemaan, mikä on minkäkin arvoista. Mitä jää perikunnalle kun lähden? Tai kun toi tossa vetää henxelit. Jääkö mitään? Onko sillä vainajalle väliä? Jälkeenjääville kyllä on!
    ellauri323.html on line 82: Zuleika Dobson (takuulla juutalainen), koko nimi Zuleika Dobson, tai Oxfordin rakkaustarina, on englantilaisen esseisti Max Beerbohmin ainoa romaani, satiiri Oxfordin perustutkinto-elämästä, joka julkaistiin vuonna 1911. Se sisältää kuuluisan rivin "Kuolema peruuttaa kaikki kihlaukset" ja esittelee syövyttävä näkymä Edwardian Oxfordista. Zuleika Dobson" ( eng. Zuleika Dobson, tai Oxford Love Story ) on englantilaisen kirjailijan Max Beerbohmin satiirinen romaani. Julkaistu vuonna 1911. Satiirin kohteena on Oxfordin yliopisto Edward VII:n aikana. Max Beerbohm oli luultavasti pederasti, pedofiilinen juutalainen homo kuten presidentti Putin, mutta kielsi kaiken.
    ellauri325.html on line 123: Kuolema-Amerikalle-Iran-Teheran.jpg" />
    ellauri327.html on line 496: Kianto hyödynsi kieliopintojaan suomentamalla venäläistä kaunokirjallisuutta, kuten Leo Tolstoin Kuoleman ja I. A. Gontšarovin Herra Oblomovin. Hän ryhtyi tolstoilaisuuden kannattajaksi ja kävi kirjeenvaihtoa itsensä ja Tolstoin kanssa. Kianto kuului myös Suomen tunnetuimman tolstoilaisen, kirjailija Arvid Järnefeltin ystäväpiiriin.
    ellauri331.html on line 482: Huhutaan, [lumikko sanoi] että Regnumin toimituksen työntekijät tervehtivät toisiaan erityisellä tervehdyksellä "СФО", joka venäjäksi tarkoittaa "Kuolema fasistisille miehittäjille". Regnumin päätoimittaja Vigen Akopyanin haastattelussa venäläiselle portaalille Gorod.lv [ ru ], päällikkö väitti, että viraston "antifasistinen" kanta selitettiin vastustavan Venäjän investointeja mihin tahansa maahan, jonka politiikka on vihamielinen Venäjää kohtaan tai joka edistää toisen maailmansodan aikaisen natsismin ja fasismin kunnostamista. Vaikka Akopjan ei kertonut, mitä maata hän ajatteli mielessään, venäläiset toimittajat ymmärsivät, että se oli Viro. Saattoi se olla Latviakin, tai Liettua. Suomikin tulee kysymyxeen sen liityttyä Natoon ja ryhdyttyä vihamielisexi..
    ellauri332.html on line 269:
  • Kuoleman todiste [n.h.]

    ellauri340.html on line 611: Kielen filosofia Kuoleman filosofia Sodan filosofia Arkkitehtuurin filosofia Tiedon filosofia Taiteen filosofia Yhteiskuntatieteen filosofia Historian filosofia Talouskritiikki Arvokritiikki Arvomuoto Yhteiskuntafilosofia Sosiologia (varhainen) Antropologia Patafysiikka Valokuvaus Semiotiikka Terrorismin tutkimus Sosiaalinen historia Länsimainen ulkopolitiikka Populaarikulttuuri.
    ellauri340.html on line 668: Kuolemaa ei todellakaan tapahdu.No tapahtuipa sulle ryökäle, liikaa pössyttelit syöpäkääryleitä.
    ellauri341.html on line 63: Nebukadnessar II (/ n ɛ b j ʊ k ə d ˈ n ɛ z ər /; Babylonin nuolenpääkirjoitus: Nabû-kudurri-uṣur, tarkoittaa "Nabu, kampaa tukkasi"; Raamatun heprea: נְבוּכַדְנֶאצַּר ‎ Nəḇūḵaḏneṣṣar), kirjoitettu myös Nebukadnessar II: ksi, oli toinen Neo-Perlingin isä, hänen ruotsilaisensa Neo-peringi Basar -6. 5 eKr. omaan kuolemaansa vuonna 562 eKr. Historiallisesti tunnettu Nebukadnessar Suurena häntä pidetään tyypillisesti valtakunnan suurimpana kuninkaana. Nebukadnessar on edelleen kuuluisa sotilaallisista kampanjoistaan Levantissa, rakennusprojekteistaan pääkaupungissaan Babylonissa, mukaan lukien Babylonin riippupuutarhat, ja roolistaan juutalaisten historiassa. Tämä Nebukadnessar hallitsi 43 vuotta, ja hän oli Babylonian dynastian pisimpään hallinnut kuningas. Kuolemaansa mennessä hän oli yksi maailman vaikutusvaltaisimmista hallitsijoista.
    ellauri343.html on line 383: Sodanjohdon tavoitteet eivät olleet rivisotilaille selvät, ja siten osa sotilaista kieltäytyi ylittämästä vanhaa rajaa. Etenkin Karjalan kannakselle eteneminen aiheutti joukkokieltäytymisiä. Kieltäytyjät olivat reserviläisiä, valtaosa heistä työväkeä ja pienviljelijöitä, joilla oli huoli perheidensä toimeentulosta. (Sano reilusti punikkeja vaan.) Tilanteet ratkaistiin puhutteluilla ja kenttäoikeudella. Kuolemantuomioita ei annettu, mitä nyt pikaoikeutta vähän jaettiin niskalaukauxilla.
    ellauri345.html on line 77: Kuoleman pelko, joka sisältää kaikki muutkin, on äänekkäin. Sillä se on se, mikä eniten uhkaa luonnollisen elämän muodotonta panarkiaa, joka muodostaa myytin kiertoradan. Runoilijan vastenmielisyydellä kuolemaa ja kaikkea sitä merkitsevää kohtaan on äärimmäisen taikauskon piirteitä. Sekin on hyvin narsistista, cf. Saul Belov. Tiedetään, ettei kukaan koskaan saanut puhua hänen kanssaan kuolemista; vähemmän tiedetään, ettei hän koskaan mennyt vaimonsa kuolinvuoteelle. Hänen kirjeensä ilmaisevat saman tunteen oman poikansa kuolemaa kohtaan. Mikään ei ole merkittävämpää kuin kirje, jossa hän raportoi Zelternille tämän menetyksen ja hänen todella demoninen loppukaavansa: "Ja niin, yli haudan, eteenpäin!" Myös hänen elämänsä viimeisten vuosikymmenten ennennäkemätön itsekultti juurtui häneen. "Totuus ja taru", "Päivittäiset ja vuosittaiset muistikirjat", Schillerin kanssa käydyn kirjeenvaihdon julkaiseminen, huoli Zelterin kanssa ihmisestä ovat yhtä monta yritystä estää kuolema. Kuolemattomuus myönnetään vain suurmiehille.
    ellauri347.html on line 573:

    Kuoleman suunnittelua
    ellauri347.html on line 577: Tässä iässä kuoleminen on ihan tavallista, lohduttautuu Ontto Eskola. Kazotaampa kuitenkin mitä muutamat suomalaisen filosofian kärkinimet sanovat kuolemasta Jönsin vanhan heilan Terhi Kiiskisen ja kuikelon Sami Pihlströmin vuonna 2002 toimittamassa kirjasessa Kuoleman filosofia. Miten he ymmärtävät ja selittävät esimerkiksi sen, että jotkut ilmeisesti ihan tosissaan haluaisivat elää täällä maan päällä mahdollisimman pitkään, jopa ikuisesti? Paizi eihän tätä maanpäällystäkään ikuisuuteen asti riitä. Jossain vaiheessa alkaa kynsi kylmetä.
    ellauri349.html on line 833: Heidi Liehun puppugeneraattori suoltaa metaforia sujuvasti, ja hän haluaa elää joka hetkessä niin täydesti, että sanoo juopuvansa hiekkakäytävistä ja lyhtypylväistä. Kuoleman teemaa hän käsittelee yhtä herkkätuntoisesti ja ulkokohtaisesti kuin kaikki nuoret runoilijat kautta aikojen. Oi-interjektiosta on tullut pöhkö maneeri.
    ellauri351.html on line 697: Kuolemaansa asti hän kuitenkin pysyi lujasti juurtuneena vasemmistoon ja väitti, että ihmiskunnan pitkän aikavälin näkymät olivat 'surkeat'.
    ellauri352.html on line 267: Mallin esitteli sveitsiläisamerikkalainen psykiatri Elisabeth Kübler-Ross vuoden 1969 kirjassaan Kuolemasta ja kuolemasta, ja se sai inspiraationsa hänen työstään parantumattomasti sairaiden potilaiden parissa. Masentuneena siitä, että lääketieteellisissä kouluissa ei annettu opetusta kuolemasta ja kuolemasta, Kübler-Ross tutki kuolemaa ja sen kohtaajia Chicagon yliopiston lääketieteellisessä koulussa. Kübler-Rossin projekti kehittyi seminaarisarjaksi, josta potilashaastattelujen ja aikaisemman tutkimuksen ohella tuli hänen kirjansa perusta. Vaikka Kübler-Rossin tunnustetaan yleisesti näyttämömallien luojana, aiemmat kuolemanteoreetikot ja -lääkärit, kuten Josef Mengele, Erich Lindemann, Collin Murray Parkes ja John Bowlby, käyttivät samanlaisia steppien tai vaiheiden malleja jo 1940-luvulla.
    ellauri352.html on line 271:
    Surun vaiheet energia-tyytyväisyyskoordinaatistossa. Kuolema saattaa keskeyttää lentoradan missä tahansa vaiheessa.

    ellauri353.html on line 175: Munuel piti erityisesti Fritz Langin leffasta Der müde Tod. Väsynyt kuolema on mykkäelokuva vuodelta 1921. Jaksoelokuvan ohjasi Fritz Lang. Nuori pari saapuu majataloon pienessä kaupungissa. Salaperäinen muukalainen istuu heidän pöytänsä. Käytyään puuteroimassa nenänsä hiän saa tietää, että hän lähti vieraan kanssa, joka ei ole kukaan muu kuin Kuolema,
    ellauri353.html on line 177: Kuolema selittää hiänelle, että hän on itse asiassa kyllästynyt tappamiseen - mutta koska hänen on toteltava Jumalaa, hän ei voi tehdä muuta. Näytelmän todellinen konna on siis Jumala.
    ellauri353.html on line 178: Viimeisenä mahdollisuutena Kuolema tarjoutuu herättämään hiänen miehensä henkiin jos hiän antaa hänelle vaihtoehtoisen uuden elämän tunnin sisällä. Nainen yrittää suostutella vanhoja, onnettomia ja sairaita, mutta kukaan ei halua antaa hiänelle henkensä, olipa se kuinka kurja tahansa. Lopulta kaupungin sairaala on tulessa – asukkaat pakenevat. Mutta vauva jäi taakse. Nainen haluaa pelastaa vauvan ja juoksee palavaan sairaalaan. Siellä kuolema tarjoaa hänelle viimeisen mahdollisuuden jättämällä lapsen kuolemaan. Mutta hän päättää toisin, pelastaa lapsen ja uhraa itsensä vauvan puolesta. Tällä tavalla hän yhdistyy rakkaansa kaa omassa tulikuolemassaan. Mitä tästä opimme? Älä jätä beibiä yxin tuntemattoman sedän kaa.
    ellauri359.html on line 205: Kuolemapäivänä (12. elokuuta 1827) Blake työskenteli hellittämättä Dante-sarjansa parissa. Lopulta, kerrotaan, hän lopetti työskentelyn ja kääntyi vaimonsa puoleen, joka oli kyyneleissä hänen sängyn vieressä. Blaken sanotaan huutaneen häntä katsoessaan: "Pysy Kate! Pysy sellaisena kuin olet - minä piirrän muotokuvasi - sillä olet koskaan ollut minulle enkeli." Saatuaan valmiiksi tämän muotokuvan (nyt kadonnut), Blake (70vee) laski työkalunsa (lyijykynän) ja alkoi laulaa virsiä ja säkeitä.
    ellauri359.html on line 260: Kuoleman jälkeen ihminen heittää itsensä helvettiin, ei Herra.
    ellauri368.html on line 95: Teoksessa " R. Yehudah ha-Levi ". Juuda Halevi saavuttaa Luvatun maan, mutta hänen suudellessaan sen pyhää pölyä arabi hyökkää hänen kimppuunsa ja murhaa hänet. Kuoleman partaalla hän näkee kuolleiden kutsuvan hänet seuraansa, ja hän lähtee tästä elämästä "suloisen armon" ilme kasvoillaan.
    ellauri371.html on line 418: Vapaamuurarien teloitukset. Kuolema on väistämätön yo-pohjaltakin, ei ole mitään minkäänlaista. On parempi tuoda tämä loppu lähemmäs niille, jotka häiritsevät liiketoimintaamme kuin meidän kenttäpuoliskolle, meille, tämän yrityksen tekijöille. Suoritamme ma-unia niin, ettei kukaan muu kuin veljet puhunut siitä. Edes teloituksen uhrit eivät itse voi epäillä. Kaikki he kuolevat - tarvittaessa, ikään kuin normaalisti - meidän sairauteemme. Tietäen tämän, jopa veljet, vuoteenomana he eivät uskalla protestoida. Tällaisilla toimenpiteillä olemme luoneet konstin päästä eroon protestin juurista vapaamuurariuden ympäristöstä käskyjämme vastaan. Saarnataan goymille uskoa liberalismiin, tuemme samalla kansaamme ja edustajiamme tiukasti tottelevaisesti.
    ellauri374.html on line 252: Kishinevin (nykyaikainen Chișinău, Moldova) pogrom 1903 nosti Yhdysvalloissa ison äläkän. Kohde Bessarabian juutalaiset. Hyökkäystyyppi Joukkovaino, verilöyly. Kuolemat 49, Loukkaantumat 92 (loukkaantui vakavasti), yli 500 (loukkaantui lievästi), kaikki pelästyivät, monet pahastuivat. Tekijät Venäläiset pogromistit. Pääsiäispäivänä alkaneen pogromin aikana 49 juutalaista tapettiin, 92 loukkaantui vakavasti, useita juutalaisnaisia ​​raiskattiin, yli 500 loukkaantui lievästi ja 1 500 kotia vaurioitui.
    ellauri384.html on line 475: Rauni-Leena Luukanen-Kilden 1980-luvulla ilmestynyt ensimmäinen kirja Kuolemaa ei ole herätti innostusta ja ihmetystä. 2015 SUNNUNTAINA kuollut Rauni-Leena Luukanen-Kilde muistetaan parhaiten vuonna 1982 ilmestyneestä esikoisteoksestaan Kuolemaa ei ole. Lapin lääninlääkärin pohdinnat parapsykologiasta ja ufoista hämmensivät ja kiinnostivat suomalaisia.
    ellauri386.html on line 293: Sir Walter Raleigh (Kuolemaa edeltävänä iltana)
    ellauri386.html on line 570:
    Jaakon teppoilut on teppoiltu. Kansantaiteilija Jaakko Teppo on kuollut 71-vuotiaana. Teppo oli ennen kuolemaansa eläkkeellä. Kuoleman vahvistaa Iltalehdelle hänen poikansa Ilja Teppo. Näkemyksiltään Teppo oli vasemmistolainen, mikä näkyi häirizevästi tuotannossa. Häntä tituleerattiin myös lempinimellä Ruikonperän multakurkku. Hän ei oman todistuxensa mukaan ollut penaalin terävin kynä.

    ellauri399.html on line 128: 00:50 Niin pitkälle kuin muistan, varhaisesta lapsuudesta asti, olen aina ollut täysin kiehtonut ajatus kuolemasta. Nyt saatat ajatella, että se on jotenkin sairasta, mutta tiedät, kun lapsi sanoo yöllä lauseen "Jos minun pitäisi kuolla ennen kuin herään", siinä on jotain aivan outoa . Millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä? Nyt useimmat järkevät ihmiset vain hylkäävät ajatuksen. He sanovat, ettet voi kuvitella sitä. He kohauttavat olkapäitään ja sanovat: "No, siitä se tulee." Mutta luulen, että olen yksi niistä vihamielisistä ihmisistä, jotka eivät ole tyytyväisiä sellaiseen vastaukseen. Ei sillä, että yrittäisin löytää jotain muuta sen lisäksi, vaan että olen aivan kiehtova siitä, millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä. 01:57 Tarkoitan, että monet ihmiset ajattelevat, että se on kuin menisi pimeyteen ikuisesti tai haudattaisiin elävältä. Mutta ilmeisesti se ei olisi ollenkaan niin, koska tunnemme pimeyden kontrastina - ja vain kontrastina - valon kanssa. Minulla on ystävä – tyttö, joka on erittäin älykäs ja sananvalkoinen – ja hän syntyi sokeana, eikä hänellä ole pienintäkään aavistustakaan, mitä pimeys on. Sana merkitsee hänelle yhtä vähän kuin sana "valo". 02:38 Joten jos menisit nukkumaan – et ole tietoinen pimeydestä nukkuessasi – ja niin jos menisit uneen, tajuttomuuteen, aina ja aina ja aina, se ei olisi ollenkaan kuin menisit pimeyteen. , se ei olisi ollenkaan kuin elävältä haudattu. Ihan kuin itse asiassa sinua ei olisi koskaan ollut olemassakaan. Ei vain sinä, vaan myös kaikki muu. Olisit siinä tilassa kuin et olisi koskaan ollut. Ja siellä ei tietenkään olisi ongelmia, ei olisi ketään, joka katuisi minkään menetystä, sitä ei voisi edes kutsua tragedioksi, koska ei olisi ketään, joka kokisi sen tragediana. Se olisi – yksinkertaista – ei mitään. Ikuisesti ja ikuisesti, koska sinulla ei vain olisi tulevaisuutta, sinulla ei olisi myöskään menneisyyttä eikä nykyisyyttä. 04:00 Nyt luulisi, että se oli se kohta, jossa sanoimme: "No, puhutaan jostain muusta." Mutta en ole tyytyväinen siihen; Kieltäydyn, koska tämä saa minut ajattelemaan kahta muuta asiaa. Tämä tyhjyyden tila saa minut ensinnäkin ajattelemaan - ainoa asia, jonka saan kokemuksessani lähellä tyhjyyttä, on se, miten pääni näyttää silmiini. Koska minusta tuntuu, että siellä on maailma – ikäänkuin – silmieni edessä, ja sitten silmieni takana ei ole mustaa täplää, ei ole edes sumeaa kohtaa. Ei ole yhtään mitään. En ole tietoinen päästäni, ikään kuin mustana aukona kaiken tämän valoisan visuaalisen kokemuksen keskellä. Siinä ei ole edes kovin selkeitä reunoja, koska näkökenttä on soikea. Ja jos liikutan sormiani näkökenttääni pitkin, se on näin, ja tämä on kohta, jossa sormeni vain katoavat näkyvistä. Epämääräinen reuna. Mutta sitten tämän ovaalin takana ei ole mitään. Ihan vain näköaistin perusteella. Tietysti, jos käytän sormiani ja kosketan, voin tuntea jotain silmieni takana. Mutta jos käytän näköaistia yksin, siellä ei vain ole mitään. Nyt kuitenkin siitä tyhjyydestä, jonka näen. No, se on ensimmäinen asia, joka minulle tulee mieleen. 06:00 Seuraava asia, jota se saa minut ajattelemaan, on tämä: jos olen kuollessani kuin en olisi koskaan ollutkaan, niin olin sellainen ennen syntymääni. Koska - aivan kuin yrittäessäni palata silmieni taakse ja löytää mitä siellä on, tulen tyhjään paikkaan - jos yritän muistaa takaisin ja takaisin, ja takaisin ja takaisin, minulla on varhaisimmat muistoni ja sitten , niiden takana ei mitään. Täysin tyhjä. Mutta aivan kuten tiedän, että silmieni takana on jotain käyttämällä sormia pääni päällä, niin tiedän muiden tietolähteiden kautta, että ennen syntymääni oli jotain tekeillä. Siellä oli isäni ja äitini, ja heidän isänsä ja äitinsä, ja koko maapallon aineellinen ympäristö ja sen elämä, josta he tulivat, ja sen takana aurinkokunta ja sen takana galaksi ja sen takana kaikki galaksit , ja sen takana… toinen tyhjä: välilyönti. 07:11 Joten ajattelen, että jos palaan, kun olen kuollut, tilaan, jossa olin ennen syntymääni, enkö voisi tapahtua uudestaan? Tiedätkö, se mikä on tapahtunut kerran, voi hyvin tapahtua uudelleen. Jos se tapahtui kerran, se on poikkeuksellista, eikä se todellakaan ole kovin erikoisempaa , jos se tapahtuisi uudestaan. Toisin sanoen tiedän varmasti – koska olen nähnyt ihmisten kuolevan ja olen nähnyt ihmisiä syntyvän heidän jälkeensä –, että (joka tapauksessa) kuolemani jälkeen ei synny vain joku, vaan myös lukemattomia muita olentoja. . Että minä tiedän. Me kaikki tiedämme sen, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta mikä meitä huolestuttaa, on se, että kun olemme kuolleet, ei voi olla mitään ikuisesti, ikään kuin siitä olisi syytä huolehtia. Ennen syntymääsi ei ollut tätä samaa ikuisesti mitään, ja kuitenkin tapahtuit. Ja jos tapahtui kerran, voit tapahtua uudelleen. 08:40 Mitä se nyt tarkoittaa? No, päästään siihen ensin sen yksinkertaisimmalla tavalla, ja selittääkseni itseni minun on keksittävä uusi verbi: tämä on verbi I . Ja ensinnäkin kirjoitamme sen I-kirjaimella, mutta sen sijaan, että se olisi pronomini, kutsumme sitä verbiksi. Universumi on . Se on minä -ed minussa ja se on sinussa. Kirjoitetaan nyt sana silmä uudelleen . Kun puhun "nähdä silmällä jotain", se tarkoittaa katsoa jotain, olla tietoinen jostakin. Joten muutamme oikeinkirjoitusta ja sanomme universumin silmät ; se tulee tietoiseksi itsestään meissä jokaisessa. Ja se katselee jatkuvasti ja joka kerta kun se katsoo , jokainen meistä, jossa se katsoo, tuntee olevansa kaiken keskipiste. Ja että tiedän, että sinä tunnet olevasi minä, aivan samalla tavalla kuin minä tunnen olevani minä . Ja meillä kaikilla on sama tyhjän tausta. Emme muista tehneemme sitä aiemmin, mutta sitä on kuitenkin tehty ennenkin. Uudelleen, uudestaan ​​ja uudestaan, ei vain ennen ajassa, vaan kaikkialla ympärillämme kaikkialla muualla avaruudessa on kaikki; on universumi I-ing 10:11 Katsokaa nyt, yritän tehdä tämän selvemmäksi tällä tavalla: kun sanon "Se on universumi I-ing ", kuka minä on ? Mitä tarkoitat 'minä'? No, sillä voit tarkoittaa kahta asiaa. Toisaalta voit tarkoittaa sitä, mitä kutsutaan egoksesi, persoonallisuutesi. Mutta se ei ole sinun todellinen minäsi, koska persoonallisuutesi on käsityksesi itsestäsi ; se on kuvasi itsestäsi. Ja se koostuu siitä, miten tunnet itsesi, kuinka ajattelet itsestäsi, ja se on täynnä sitä, mitä kaikki ystäväsi ja sukulaisesi ovat kertoneet sinulle itsestäsi. 10:55 Joten kuvasi itsestäsi – kuinka ilmeisesti tahansa – et ole enää sinä kuin valokuvasi tai enemmän kuin kuva mistään . Kaikki kuvamme itsestämme eivät ole muuta kuin karikatyyrejä. Useimmille meistä ne eivät sisällä tietoa siitä, kuinka kasvatamme aivojamme, kuinka työskentelemme hermoihimme, kuinka kierrätämme verta, kuinka eritämme rauhasten kanssa ja miten muokkaamme luita. Se ei sisälly sensaatioon tai kuvaan, jota kutsumme egoksi. Ilmeisesti siis egokuva ei ole minun minäni. 11:40 Joten minun minäni sisältää kaikki nämä tekijät, joita voisimme sanoa, että keho tekee: verenkierto, hengitys, hermojen sähköinen toiminta - kaikki tämä olen minä, mutta en tiedä siitä mitään . en tiedä miten se tuli yhteen, en tiedä miten se rakennettiin. Ja silti teen kaiken tämän, jos se on totta, myös sanoakseni "hengitän. Minä kävelen. Mielestäni. Olen tajuissani." En tiedä miten pärjään, mutta teen sen samalla tavalla kun kasvatan hiuksiani. Minun täytyy siis paikantaa itseni keskipiste – minun minäni – syvemmälle tasolle kuin egoni, joka on kuvani tai käsitykseni itsestäni. 12:41 Mutta kuinka syvälle mennään?Voimme sanoa, että keho on minä , mutta keho tulee ulos muusta maailmankaikkeudesta, tulee ulos kaikesta energiastaan. Joten se on maailmankaikkeus, joka minä olen . Universumi on samalla tavalla kuin omenapuu tai tähti loistaa . Ja omenan keskipiste on puu, loistavien keskipiste on tähti, ja niinpä minän peruskeskus – eli Itse – jota kutsutaan tässä tapauksessa Alan Wattsiksi, joka on vain nimi. tälle tietylle fyysiselle organismille; kukinta tästä erityisestä ympäristöstä, loistaa ulos tästä ympäristöstä – tekee kaiken tämän ikuisen maailmankaikkeuden keskuksen .Voi, ikuinen – asia on ollut olemassa kymmenen tuhatta miljoonaa vuotta ja todennäköisesti jatkuu vielä ainakin niin paljon, joten emme murehdi kuinka kauan se jatkuu. 13:55 Mutta - toistuvasti - se on , joten minusta tuntuu täysin järkevältä olettaa, että kun kuolen ja tämä fyysinen ruumis haihtuu ja koko muistijärjestelmä sen mukana, niin se on jälleen kerran tietoisuus, joka minulla oli ennen - ei aivan samalla tavalla – vaan vauvan syntymästä. Syntyy tietysti lukemattomia vauvoja, ei vain ihmisvauvoja, vaan sammakkovauvoja, kaniinivauvoja, hedelmäkärpästen vauvoja, vauvaviruksia, bakteereja, ja kuka heistä aion olla? Vain yksi heistä, ja silti jokainen heistä. Koska tämä kokemus tulee aina yksikössä, yksi kerrallaan. Mutta ehdottomasti yksi niistä. 15:03 Itse asiassa sillä ei ole paljon väliä. Sillä jos synnyin uudesti hedelmäkärpäsenä, luulisin, että hedelmäkärpäsenä oleminen oli tavallista, tavallista tapahtumien kulkua. Ja luonnollisesti luulisin olevani tärkeä henkilö – erittäin sivistynyt olento – koska hedelmäkärpäsillä on ilmeisesti korkea kulttuuri. Emme edes tiedä, miten sitä etsiä, mutta luultavasti heillä on kaikenlaisia ​​sinfoniaa, musiikkia ja taiteellisia esityksiä siinä, miten valo heijastuu heidän siivistään eri tavoin, kuinka he tanssivat ilmassa, ja he sanovat: "Oi, katso häntä! Hänellä on oikea tyyli! Katso, kuinka auringonvalo nousee hänen siivistään!" Ja he ovat maailmassaan yhtä tärkeitä ja yhtä sivistyneet kuin me omassa maailmassamme, jotta jos heräisin hedelmäkärpäsenä, en tunteisi itseäni (ikään kuin) erilaiseksi kuin silloin Herään ihmisenä. Olisin tottunut siihen. 15:58 "No", sanot kuitenkin, "se en olisi minä ! Sillä jos se olisin minä uudelleen, minun pitäisi muistaa, millainen olin ennen." Selvä, mutta et – nyt – muista, millainen olit ennen, ja silti olet tarpeeksi tyytyväinen ollaksesi se minä, joka olet. Itse asiassa se on täysin hyvä järjestely tässä maailmassa, että emme muista mitä se oli ennen. Miksi? Koska monimuotoisuus on elämän mauste, ja jos muistaisimme, muistaisimme, muistelimme tehneemme tämän uudestaan ​​ja uudestaan, ja uudestaan ​​ja uudestaan, meidän pitäisi kyllästyä. Ja aivan kuten muisto on kaunis asia, joka täytyy muistaa, ilman muistia emme voi olla älykkäitä. Mutta aivan kuten olen selittänyt, että hahmon näkemiseksi pitää olla tausta, jotta muisto olisi arvokas, pitää olla myös unohdus. 07:01 Siksi nukumme joka yö virkistäytyäksemme: menemme alitajuntaan, jotta tietoisuuteen paluu on jälleen hieno kokemus. No, kun sitä on kestänyt tarpeeksi kauan – kun päivästä toiseen muistamme menneitä päiviä (vaikka univäli onkin) – tulee kohta, jolloin todellakin , jos ajattelemme, mikä on meidän todellista mieltymystämme. , haluamme unohtaa kaiken , mikä meni ennen, jotta voimme saada poikkeuksellisen kokemuksen nähdä maailma jälleen vauvan silmin – olipa vauva mikä tahansa. Joten se on täysin uusi ja meillä on (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) kaikki hämmästyttävä ihme, joka lapsella on; kaikki havainnon eloisuus, jota emme voi saada, jos muistamme kaiken ikuisesti. 17:52 Joten näetkö mitä tapahtuu? Maailmankaikkeus on järjestelmä, joka ei vain unohda itsensä ja muistaa sitten uudelleen niin, että aina on jatkuvaa muutosta ja jatkuvaa vaihtelua ajan kuluessa, vaan se tekee sen myös avaruuden aikavälillä katsomalla itseään jokaisen eri elämisen läpi. organismi antaa ikään kuin kokonaisvaltainen näkemys – tiedäthän, se on tapa päästä eroon ennakkoluuloista: päästä eroon yksipuolisesta näkemyksestä. Joten kuolema on siinä mielessä valtava vapautus yksitoikkoisuudesta. Se asettaa täydellisen unohtamisen välin rytmiseen päälle ja pois, päälle ja pois, jotta voit aloittaa kaiken alusta etkä koskaan kyllästy. 18:56 Mutta pointti on, että jos kuvittelet ajatuksesta olla mitään aina ja aina ja aina, sanot todella: "Kuolemani jälkeen maailmankaikkeus pysähtyy." Ja mitä sanon on: ei, se jatkuu aivan kuten se tapahtui, kun sinä synnyit. Saatat sanoa, että sinun mielestäsi on uskomatonta, että sinulla on useampi kuin yksi elämä. Mutta sanon ensinnäkin, eikö olekin uskomatonta, että sinulla on tämä ? Eikö olekin uskomatonta, että tässä olet menneisyytesi keskellä? Miksi, se on hämmästyttävää. Joten jos se on hämmästyttävää, se voi aina tapahtua uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. 19:52 Tämä tarkoittaa siis sitä, että aivan kuten et tiedä kuinka onnistut olemaan tietoinen, kuinka onnistut kasvattamaan ja muotoilemaan tätä kehoasi, se ei tarkoita, että et tee sitä. . Samoin et tiedä, kuinka universumi loistaa tähdet, muodostaa tähtikuvioita ja galaksit galakseja – et tiedä. Mutta se ei tarkoita, ettet tee sitä samalla tavalla kuin hengität tietämättä kuinka hengität. Jos sanon: "Todella ja todella, minä olen koko tämä universumi" tai - toisin sanoen - "Tämä tietty organismi on koko maailmankaikkeuden tekemä minä-olento ", ja joku voisi sanoa minulle: "No kuka helvetissä luuletko olevasi? Oletko sinä jumala? Lämmitteletkö galakseja? Pystytkö sitomaan Plejadien makeat vaikutteet tai löysäätkö Orionin siteet ? ” Ja minä vastaisin siihen: ”Kuka helvetti sinä luulet olevasi ? Voitko kertoa minulle, kuinka kasvatat aivosi, miten muotoilet silmämunasi ja kuinka pystyt näkemään? No, jos et voi kertoa minulle sitä, en voi kertoa sinulle, kuinka lämmitän galaksia." Vain: Olen paikantanut itseni keskuksen syvemmälle ja yleismaailmallisemmalle tasolle kuin me kulttuurissamme olemme tottuneet tekemään. 21:43 Niin sitten,jos tuo universaali energia on todellinen minä – todellinen Itse, joka on kuin kaikki nämä erilaiset organismit leviävät eri tiloihin tai paikkoihin ja tapahtuvat uudestaan ​​ja uudestaan ​​ja uudestaan ​​eri aikoina – meillä (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) on ihmeellinen järjestelmä menossa. josta voit olla ikuisesti yllättynyt. Universumi on todella järjestelmä, joka jatkuvasti yllättää itsensä. Monilla meistä (etenkin teknisen osaamisen aikakaudella) pyrkimys saada kaikki hallinnassamme on väärä kunnianhimo, koska sinun tarvitsee vain ajatella hetken: millaista olisi, jos todella tietäisit ja hallitset kaikki? Oletetaan, että meillä on superkolossaali teknologia, joka voisi mennä villeimmille unelmillemme teknologisesta osaamisesta, jotta kaikki tapahtuva olisi ennalta tiedossa, ennustettavissa ja kaikki olisi hallinnassamme? Miksi, tiedätkö, se olisi kuin rakastelisi muovinaisen kanssa. Siinä ei olisi yllätystä, ei äkillistä vastauskosketusta – aivan kuin kosketamme toista ihmistä, se ei ole kuin koskettaisi jotain muovista valmistetta. Sieltä tulee vastaus, jotain odottamatonta. Ja sitä me todella haluamme, kun haluamme olla yhteydessä toiseen. 23:25 Näet, et voi kokea tunnetta, jota kutsut "itseksi", ellei se ole ristiriidassa "toisen" tunteen kanssa. Se on kuin tunnettua ja tuntematonta, valoa ja pimeyttä, positiivista ja negatiivista. Muuta tarvitaan, jotta voit tuntea itsesi. Eikö se sitten ole se järjestely, jonka haluat? 23:54 Ja niin, samalla tavalla, etkö voisi sanoa, että järjestely, jonka haluat, ei ole muistaa – muisti on aina, muista, kontrollin muoto : minulla on se mielessä, muistan sen, tiedän numerosi. Olet hallinnassa. Jos nyt jatkat muistamista, muistamista ja muistamista, se on kuin kirjoittaisit paperille ja jatkaisit kirjoittamista, ja kirjoittamista ja kirjoittamista, kunnes paperille ei jää tyhjää tilaa. Muistisi on täynnä, joten sinun on pyyhittävä kaikki puhtaaksi, jotta sinulla on valkoinen paperi uudelleen ja voit alkaa kirjoittaa sille uudelleen. 24:36 Sitä kuolema siis tekee meille: se pyyhkii liuskekiven puhtaaksi ja myös – katsoen sitä planeetan väestön ja ihmisorganismin näkökulmasta – se puhdistaa meidät jatkuvasti. Ja ajatus teknologiasta, jonka avulla jokainen meistä voisi olla kuolematon, olisi jotain, joka täyttiisi planeetan vähitellen ihmisillä, joilla on toivottoman täynnä muistoja. He olisivat kuin ihmiset, jotka asuvat talossa, johon he olisivat keränneet niin paljon omaisuutta, niin paljon kirjoja, niin monia maljakoita, niin monia veitsisarjoja ja haarukoita, niin monia pöytiä ja tuoleja, niin monia sanomalehtiä. – ei olisi tilaa liikkua! Tarvitsemme tilaa elääksemme. Ja avaruus on eräänlaista tyhjyyttä. Ja kuolema on eräänlainen tyhjyys. Kaikki on sama periaate. Ja asettamalla ikään kuin lohkoja tai tyhjyyden tiloja - avaruuden tiloja - jonkin tilojen väliin saamme elämän asianmukaisesti erilleen. Saksan sanaa käyttäen: Lebensraum , "huone asumiseen". Sitä avaruus antaa meille, ja sen antaa meille kuolema. 26:00 Katso nyt: huomaa, että kaikessa, mitä olen sanonut kuolemasta, en ole tuonut sisään mitään, jota voisin kutsua pelotukseksi. En ole tuonut mitään tietoa mistään, jota et jo tiedä. En ole vedonnut mihinkään mystiseen tietoon sieluista, muistoista entisistä elämistä tai sellaisista. Olen vain puhunut siitä termeillä, jotka me jo tiedämme. Joten jos sanot: "Kaikki tämä ajatus, joka ihmisillä on haudan takana olevasta elämästä, on vain toiveajattelua", sanon: "Okei. Minä myönnän sen." Oletetaan, että se on toiveajattelua ja että kun olemme kuolleet, ei vain ole mitään . Todettakoon se tosiasia: se tulee olemaan loppu. Huomaa nyt ensinnäkin, että se on pahin asia, jota sinun täytyy pelätä. Pelottaako se sinua? Kuka pelkää? Oletetaan, että se loppuu? Ei enää ongelmia! 27:11 Mutta sitten tulet huomaamaan, että tämä tyhjyys – jos noudatit väitettäni – on jotain, josta sinä ikään kuin pomppaat jälleen , aivan kuten pomhdit alun perin syntyessäsi: sinä pommitat tyhjyydestä. Tyhmyys on eräänlaista pomppimista, koska se merkitsee – mikään ei merkitse mitään. Joten palaat takaisin. Kaikki uutta, kaikki erilaista, ei mitään verrattavaa aikaisempaan, virkistävä kokemus. 27:43 Jajos siis saat tämän tunteen – aivan kuten sinulla ei ole mitään käsitystä silmiesi takana – saat tuntemattomuuden tunteen (erittäin voimakkaan, pirteän tyhjyyden) koko olemuksesi taustalla, eikä siinä ole mitään pelättävää. , silloin – tällä tavalla – voit tulla ihmiseksi, jolle loppuelämä on kastiketta, koska olet jo kuollut. Tiedät, että tulet kuolemaan. Sanomme, että yksi asia on varma, se on kuolema ja verot. Ja meidän jokaisen kuolema nyt on yhtä varma kuin se olisi, jos kuolisimme viiden minuutin kuluttua. Joten missä on ahdistuksesi, missä on puhelusi? Pidä itseäsi jo kuolleena, jotta sinulla ei ole mitään menetettävää.Turkkilainen sananlasku sanoo: "Se, joka nukkuu lattialla, ei putoa sängystä." Joten samalla tavalla henkilö, joka pitää itseään jo kuolleena, joka – siis et ole käytännössä mitään. Sadan vuoden päästä olet kourallinen pölyä. Se tulee olemaan totta. Hyvä on. Toimi tuon todellisuuden mukaan, etkä yllätä itsesi yllättäen mistään: tuosta mitä enemmän tiedät, ettet ole mitään, sitä enemmän tulet olemaan jotain.
    ellauri401.html on line 332: kijat kuten Hirn ja Pipping ym. oli dosentteja, Pekka ylioppilas. Kuolemanjälkeisten tilojen tutkiminen tapahtui siten, että Ervast liikkui näkymättömässä ruumiissaan vapaasti ja itsetietoisesti. Sen aikana hänen fyysinen ruumiinsa lepäsi vuoteessa tai istui mietiske- lyasennossa. Tässä toisessa ruumiissaan Ervast sai käydä kuoleman- jälkeisissä tiloissa, manaloissa, helveteissä, kiirastulissa ja taivaissa, ja kohdata erilaisia vainajia ja tutkia heidän tilojaan kuoleman jälkeen.
    ellauri402.html on line 356: Onnenpyörä, Oikeus, Hirtetty mies, Kuolema, Raittius,
    ellauri408.html on line 794: Kuolemattomuususko luo terroristiin sisäistä uskallusta. Kuutta naista puukottanut kaveri oli pettynyt kun kuuli ettei Suomessa teloiteta mistään. Näkisin mielelläni Danten lailla taivaan innostuneen naisen silmissä. Kaikki uskovaiset pyrkivät yhtymään kaltaisiinsa. Uskonnollisuus on ihannointia. Se on kuin oopiumia, tai dynamiittia. Yleinen äänioikeus, kehno uskonto ja kehno kasvatus on kaiken pahan takana. On rakastetun pelko kohtaloni. Pieru on kohtaloni, sanoi kroonisesti ilmavaivainen tsilari Hymy-lehdessä.
    ellauri408.html on line 1018: Kuolemansa aavistaminen ja hautajaisten järjestäminen ei ole ollenkaan epämieluista. Tilien selvittäminen ei ole mitenkään hankalaa rahantuntevalle. Mustareunaiset pikkuleivät voi ize leipoa, vieraslistan laatia ja virret valita. Niin koituu lähimmäisille vähiten vaivannäköä. Sydämeni on hiukan naisellinen nääs. Minulle ei koskaan myönnetty asemaa, joka minulle kuuluu, eikä annettu täyttä arvoa. Kenen on syy? Siinä villakoiran ydinluu.
    ellauri412.html on line 159: Tällä vuorella Herra Sebaot valmistaa pidot kaikille jälelle jääneille kansoille, kokkaa herkkuruokien aterian, valioviinien juhlan: ydinrasvalla maustettuja herkkuja, kypsiä, kirkkaaksi seestettyjä viinejä ja krutonkeja. Tällä vuorella hän repäisee pois verhot, pyllyverhot kaikkien kansojen yltä, vaatteet joka on levitetty niiden ylle. Juhla jatkuu nakupellenä. Kuolema on nielty ainiaaksi. Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta hymyt ja kyyneleet ja vapauttaa kansansa paljousalennuksesta ja turhasta häpeäntunteesta kaikkialla maan päällä. Näin on Herra ainakin puhunut.
    ellauri420.html on line 164: Adelaide Taylorin elämä on kaikkea muuta kuin ihanteellinen. Menetettyään vanhempansa uudelle tyrannihallitukselle, hän joutuu asumaan alle 85-vuotiaiden naisten orpokodissa. Samalla kun hän työskentelee kuusi päivää viikossa (sapatti on sentään vapaata) kiittämättömässä työssä, hallitus tuhoaa maan järjestelmällisesti. Vaalit kumotaan. Rajat ovat kiinni. Kuolemanrangaistus palautetaan kaikille, jotka uskaltavat uhmata uutta maailmanjärjestystä. Kuka tahansa voi toivoa selviytyvänsä, kaikki voivat menehtyä ydinsodassa. Adelaide Taylor on elossa. Hän toivoo, että muutkin voisivat sanoa samaa. Selvittyään koettelemuksista ja menetettyään Babarin, Selesten ja muut hänen on vaikea tuntea mitään muuta kuin menestystä. Järkyttävä koettelemus keräsi joitain voittoja, mutta Isaac, paikka yliopistossa ja koti ovat vain väliaikaisia ​​pelastuksia hänen ja muiden kärsimään täydelliseen tuhoon. Hän tietää, että ne ovat väliaikaisia. Milloin tahansa universumi pakottaa hänet maksamaan palveluksen takaisin korkoineen. Vastaako hän haasteeseen vai joutuuko hän uuden vitsauksen uhriksi?
    ellauri421.html on line 455: Kuolema vihelsi usein taistelussa

    ellauri421.html on line 557: Kuolema kuoleman jälkeen ei ole pelottavaa,

    xxx/ellauri013.html on line 42: Kuolema lähettelee viestejä, ennakkotiedotuksia

    xxx/ellauri013.html on line 405: Koirasrotta voidaan muuttaa naaraaksi, vaikka tähän mennessä ei mitään tähän verrattavaa ole tehty ihmiselle, ei edes Buchenwaldissa. Aika hirveää! Kuolemaa pahempi kohtalo. Tätä julmuutta harjoitetaan tänä päivänä, ks. HS kuukautisliite 10/19.
    xxx/ellauri027.html on line 559: Kauppinen on kirjoittanut johtamiseen liittyvää tietokirjallisuutta sekä jännitysromaanin "Kuoleman takapiru".
    xxx/ellauri056.html on line 119: Kuolema Ylioppilastalolla päättyy repliikkiin: ”Aleksis Stenvall on kuollut Tuusulassa! Kuulin sen juuri Ylioppilastalolla!” Johannes herää krapulaisena juhlasalin taffelipianon alta irrallista irrallista tuolinjalkaa puristaen. Vieressä makaa Westman mustalla silkkisukalla kuristettuna. Valitettavasti moni ihminen on illalla todistanut Westmanin ja Johanneksen riitelyä. Mutta kuka heistä on ilotyttöjen pelkäämä Pukki? Tällä kertaa Matilda kirjaimellisesti pelastaa Johanneksen hengen ja paljastuu, kuinka surkeassa kunnossa onkaan yliopiston komea kirjasto.
    xxx/ellauri056.html on line 238: Mysteerio ja ylevyys. Molemmat on hanurista. Hämäryys ja kukkoilu. Kuolema ja kohtalo. Oikeus ja kohtuus. Fix und Foxi.
    xxx/ellauri057.html on line 129: Jethro voi köyhtyä. Kuolemaa karmeampi kohtalo.
    xxx/ellauri059.html on line 567: Alkaa etikan filosofilla olla plödät housussa. Kuolema lähestyy, kylmä rinki puristaa jo persettä. Kuolema on mysteeri, se puputtaa lainaillen muita narsisti-idealisteja, kuten nazi-Heideggeriä ja homo-Wittgensteinia. Ei se ole mikään mysteeri, vaan luonnollinen asia. Se on mysteeri vaan pinttyneelle narsistille jonka mielestä just MUN pitäis elää iankaikkisesti, kun kerran rupesin. Muuthan elää vaan mun mielikuvituxessa (jos elävät). Höpöä. Kaikille muille sun kuolema on arkista, ja Michelinin tapauxessa varmaan helpotus.
    xxx/ellauri091.html on line 874: Kuolemanpelkoisen Kristina-tädin kanssa tulee tuiskahduxia vähän väliä. Se ei pidä mun negativismista. Se pelkää koronaa, eikä tahdo saada Jönsyn 70-päiviltä tartuntaa. Se oli saatu ylipuhutuxi tulemaan, mutta kuultuaan että meidän auto on sen kadehtimalla Helmillä lainassa, tuli toppi. Länget korviin taas. Kristina on samaan aikaan sekä pirkkomainen että amimainen. Aika paha hybridi.
    xxx/ellauri116.html on line 214: Varhaisbaletti-izekuria. Mitä potaskaa. Kuolemattomuus on ylimainostettua. Tilanne on toivoton muttei vakava, koittaisizä säkin Koko sen vähitellen oppia. Hubara tarkoittaa trappilintua. Trapit (Otididae) on lintujen heimo, jonka jäseniä elää Aasiassa, Australiassa, Euroopassa ja varsinkin Afrikassa. Kuusitoista heimon 25 lajista on afrikkalaisia. Trapit ovat kaikkiruokaisia ja pesivät maassa. Ne kävelevät tanakasti vahvoilla jaloillaan. Monilla lajeilla on näyttävät soidinmenot.
    xxx/ellauri116.html on line 216: Vizi apinoiden lapsetkin on kauppatavaraa. Valitun kansan valitut jäsenet valizevat jemeniläisten maahanmuuttajien valintamyymälästä mieleisensä Aatamin. Ja sama Australiassa, jossa langenneilta naisilta eli raiskatuilta tytöiltä otettiin ylläpitomaxuxi vauvat adoptioon väkipakolla. Ja sama koko maailman sivu, paremmin toimeentulevista maista tulee ostajat köyhiin paikkoihin ja valizee mieleisiä vauvoja. Niinkun siinä argentiinalaisessa leffassa, jota ei viizitty edes loppuun kazoa. Helvetti kyllä tää on raadollista touhua. Kuolemattomuus on täysin yliarvostettua. Kuolema on hieno asia, Darwinin parhaita oivalluxia. Se on hienoa essentialismia.
    xxx/ellauri116.html on line 469: Kuolema korjasi valitettavasti pian myös Georgen rakastajattaret ja lehtolapsen. Mielenterveysongelmista kärsinyt Preston heittäytyi newyorkilaisen hotellin ikkunasta vuonna 1946. Evans, oletetun lehtolapsen Michael Canfieldin oletettu biologinen äiti, ei koskaan päässyt ylitse lapsen antamisesta adoptoitavaksi. Hän tappoi itsensä vuonna 1951. Ei traagista mutta valitettavaa.
    xxx/ellauri122.html on line 1177: 59-vuotiaana vuonna 1984. Kuoleman jälkeen hänen agenttinsa
    xxx/ellauri124.html on line 90: Kuoleman ongelma on paha ratkaista. Kuolenko minä vai elänkö jossain muussa hahmossa? Mitäs iloa siitä on, jos en muista edellisiä? Darwinin ratkaisu on lisääntyminen: mitä väliä vaikka tämä tomumaja häviää, jäähän izekkäät geenini eloon lapsissa. Jaakko Hintikan lapset oli sen 200 nyt unohtunutta artikkelia. Transuhumanistit haaveilee jatkavansa uraa jonkun androidin sisällä kuin inselin surullinen muna silikoninuken jalkovälissä.
    xxx/ellauri125.html on line 605: Mixi ihmiset tappavat izensä. Mixi on massamurhaajia. Se on aina kiehtonut minua. Kuolema yleensä. KILL, niin ja FUCK. Ja EATkin vähän. Faunia oli kokenut niin kovia ettei sitä edes ällöttänyt että Coleman oli neekeri.
    xxx/ellauri128.html on line 229: Osastot ovat päivittyneet sekulaarisemmixi: Lapsuus, Kasvatus, Nuoruus, Mies, Nainen, Rakkaus, Sexi, Aviopuoliso, Avioliitto, Perhe, Naimasukulaiset, Elämänohjeita, Ystävyys, Työ, Varallisuus, Menestys, Onni, Kilpailu, Väkivalta, Viisaus, Moraali, Taide, Muona, Sairaus, Ikä, Usko, Kuolema. Koko elämänkaarelle on paikka varattu. Huomaatte että usko ym on nyt ajankohtaista vasta loppukaarteessa, eikä jumaluuxia enää henkkoht tavata. Nää voi näkemättä jakaa EAT/FUCK/KILL osioihin seuraavasti:
    xxx/ellauri128.html on line 233:
    KILL!
    Kilpailu, Väkivalta, Viisaus, Moraali, Sairaus, Ikä, Usko, Kuolema

    xxx/ellauri130.html on line 367: Kuoleman tuo sieluun illuusioiden menetys.Nick ChamfortMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 381: Kuolema ei koske meitä: kun elämme, kuolemaa ei ole, ja kun kuolemme, ei meitä ole. Olemme pistevieraita.EpikurosMKILL!10
    xxx/ellauri130.html on line 419: Kuolema tekee lopun vanhuudesta.Jean de la BruyèreMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 450: Kuoleman maku on kielelläni. Se maistuu ällöltä.Mozartin kuuluisat viimeiset sanatMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 480: Kuolema on kuolemattomuuden alku.Max RobespierreMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 489: Kuoleman tarkoitus on ottaa "meidät" näyttämöltä.John RuskinMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 525: Kuolema ois käsittääxeni kiva ylläri.Paul ValéryMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 526: Kuolemaa ei ole nähty kuin elävien silmillä.Paul ValéryMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 527: Kuolemaa puhuu römeästi muttei sano mitään.Paul ValéryMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 657: Kuoleman tehtävä on luoda elämään jännitettä.John FowlesMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 689: Kuolema on heräämisen hetki jolloin vedät vetoketjun auki.Asko LaurilaFKILL!
    xxx/ellauri137.html on line 719: Kuolema kuulostaa vinkuintiaaneista samalta kuin nelonen, joka on sen tautta epäonnen numero. Varmaan tiedättekin kuinka naurettavan ylpeitä vanhuxet saattavat olla. Vaikka niiden sisarentytär olis ketsu, eli ketun ja suden risteytys. Ei sentään Hikari eli hikipinko. Hikarin deodorantti oli samaa kuin Rein käyttämä. Quorassa kysyvät mixi suomalaiset nimet näyttävät niin japsulaisilta. Ural-altailainen hypoteesi on selityxenä.
    xxx/ellauri138.html on line 241: Gustav von Aschenbach, Thomas Mannin novellin Kuolema Venetsiassa päähenkilö.
    xxx/ellauri165.html on line 566: Paco aveva un senso di fratellanza fra l´uomo e tutto il creato: Veli Nalle, Veli Ponteva, Veli Huilu, veli Kani. Ja sisar Kuolema:
    xxx/ellauri165.html on line 652: Mitä Luther oli mieltä tästä kysymyxestä? Entäs kostonhimoisempi Calvinus? Mänkööt vuan kaikki, mänkööt huut helekkariin! Temmataan me mukaan vaan meikäläisten porukat. Tää voi olla vähän sen funktio, minkä verran populaatiossa on jäljellä höpläytettäviä, ja siittä riippuen kumpi näyttää tehokkaammalta, keppi vaiko porkkana. Kuolemanrangaistus voi pelottaa ekalla kerralla, mutta kun on yhden tappanut niin mitä väliä, hirttosilmukka on sama useammasta.
    xxx/ellauri167.html on line 289: "Entä kaikki paha? Mikä sen lähde on? "Ei ole olemassa mitään pahaa. Kuolema jota ihminen eniten pelkää on suuri riemu ja siunaus oikea (ja tekisi mieli lisätä väärä) mieliselle".
    xxx/ellauri170.html on line 127: And, Death once dead, there's no more dying then. Kuolemalla voitat silleen niinkö kuoleman.
    xxx/ellauri174.html on line 345: Kyllä, Kuolema varasti pikkupillun meiltä useita vuosia sitten.
    xxx/ellauri174.html on line 475: Mitä haluat meidän improvisoivan, valitettavasti! jota ei ole jo veloitettu miljardien suuhun? Katkaisemme, säädämme, vähättelemme, änkämme, siinä kaikki. Kannattaako tulla katumaan, tulla sanotuksi, tulla kuulluksi? Eikö Kuolema, kourallinen maata, lopeta huomenna kaiken tämän merkityksettömän puheen, kaiken tämän hakkeroituneen puheen, jossa levitämme itseämme uskoen "improvisoivamme"?
    xxx/ellauri177.html on line 625: Kärsi, kuole, kauniimman kruunun saat. Nämä sanat soivat hänen korvissaan korvamatona, kuin ihmisen viisauden loppu. Ja kun hän sitoi itsensä ristiin, hän sai rajattoman lohdutuksen Jumalan rakkaudesta. Se ei ollut enää suklaa-Marie, jota hän rakasti pojan hellyydellä, rakastajan intohimolla. Hän rakasti, rakastaa, rakkauden ehdottomuudessa. Hän rakasti Jumalaa yli itsensä, yli kaiken, valon kukinnan syvyyksissä. Hän oli kuin kirkkaasti palava soihtu. Kuolema, kun hän sitä toivoi, oli hänen silmissään vain suuri rakkauden aalto.
    xxx/ellauri193.html on line 156: Mann tarkoitti Taikavuoren aluksi paljon lopullista versiota lyhyemmäksi pienoisromaaniksi. Se oli tarkoitettu mukaelmaksi Kuolemasta Venetsiassa ja kuvaukseksi Mannin saamista vaikutelmista parantolasta Sveitsin Davosissa, jossa hänen vaimonsa oli useita kuukausia hoidossa keuhkosairauden vuoksi vuonna 1912. Ensimmäinen maailmansota keskeytti kirjan kirjoittamisen ja sen vaikutukset saivat Mannin kirjoittamaan romaanin uudestaan ja laajentamaan sitä käsittelemään länsimaisen yhteiskunnan ”itsetuhoviettiä” sekä sairauden ja kuolevaisuuden kysymyksiä.
    xxx/ellauri218.html on line 54: 1. Teoksen nimi on Kuoleman voittokulku. Se on vuosilta 1560-1562. Teos on öljymaalaus, joka on tehty puulle. Maalaus sijaitsee Madridissa, Museo del Pradossa. Teoksen on tehnyt Pieter Brueghel. Hän on syntynyt vuonna 1525/1530 ja kuollut 1569.
    xxx/ellauri218.html on line 316: Mitä täällä on tapahtunut kyselevät järkyttyneet EU-turistit Bronxissa. Miten niin tapahtunut, tällästähän täällä aina on. Kuolema lyö kunnarin ja luurangot rynnistävät kentälle.
    xxx/ellauri228.html on line 391: Nor from poison. Death does not exist. enkä myrkkyä. Kuolemaa ei ole.
    xxx/ellauri235.html on line 633: And Death, sad refuge from the storms of Fate! Ja Kuolema, surullinen turvapaikka kohtalon myrskyiltä!
    xxx/ellauri252.html on line 409: Hunter syntyi italialaistaustaisille vanhemmille New Yorkissa vuonna 1926 ja aloitti kirjoittamisen toisen maailmansodan aikana palvellessaan merivoimissa. Ensimmäinen 87. poliisipiiri -sarjan romaani oli vuonna 1956 julkaistu Cop Hater (suomennettu nimillä Askeleet kadulla ja Kuolema kytälle).
    xxx/ellauri261.html on line 123: Kuoleman hetkellä ihmistä ei ortodoksisessa maailmassa jätetä yksin rajan tällä eikä toisellakaan puolella. Sukulaiset ja ystävät saattelevat kuolevan kuoleman rajalle, jossa häntä on vastassa suojelusenkeli. Suojelusenkeli kuljettaa ihmisen sielun sinne, missä ei ole kipua, ei surua, eikä huokauksia vaan loppumaton elämä. Jää tosin vähän epäselväxi mihin tässä sitten tarvitaan viimeistä tuomiota, jos pidätysviranomaiset jo ennakoivat lopputuloxen.
    xxx/ellauri287.html on line 680: (1 Kor. 15:32) Kuolema, missä on sinun voittorivisi? Kuolema, missä on sinun otasi? Ei ota minun orani, liikkuuko sinun lipasi? (1 Kor 15, 55).
    xxx/ellauri293.html on line 179: Mixi Kristus tapettiin? Kuolemanrangaistus niille, jotka eivät pitäneet paastoa sovittuna päivänä, löytyy 3. Moos. 23:39:stä. Herramme alistui ja luovutti ruumiinsa kadotukseen, jotta meidät pyhitettäisiin syntiemme anteeksisaamisen kautta eli hänen verensä pirskottamalla.
    xxx/ellauri295.html on line 181: Hän oli uskovainen, odottaen hartaasti Herran toisen tulemisen päivää. Kuitenkin – hän puikki pakoon marttyyrikuolemaa joka Roomassa odotti Paavalia ja hänen seuralaisiaan. Kuoleman pelko johti Deemaksen pakokauhun tilaan, vaikka Paavalin tavoin hän olisi uskossa eläen saanut Claudialta ”vanhurskauden seppeleen” päättömään kaulaansa, eli iankaikkisen elämän Vapahtajamme, Jeesuksen ansiosta.
    xxx/ellauri305.html on line 1551: Baal Peorin palvominen. Kuolemanrangaistus oli tässä nimenomaan paaluttaminen.
    xxx/ellauri307.html on line 400:
    Kun Kuolema Tapahtuu

    xxx/ellauri307.html on line 402: Kuolema on kaikkein selittämättömin käsite, jonka kohtaamme. Miksi joku kuoli, kun he kuolivat? Miksi Jumala valitsi yhden ihmisen elämään pidempään kuin toinen? Miksi ihmisen piti kärsiä ennen kuolemaansa? Kuitenkin silloinkin, kun on kyse kuolemasta, meitä opetetaan siunaamaan G-d; sanomme: "Siunattu olkoon tosi Tuomari", tunnustaen, että tämä on ymmärryksemme ulkopuolella.
    xxx/ellauri337.html on line 486: Kuolema kulki Egyptin talojen läpi ja vaati myös faraon esikoisen hengen. Epätoivoissaan hän ajoi heprealaiset pois kaiken tavaransa kanssa. He marssivat heti erämaahan, mutta eivät ennen kuin saivat kiristettyä lisäxi kulta- ja hopeaesineitä egyptiläisiltä, kuten Jumala oli ennustanut.
    xxx/ellauri357.html on line 730: Kuoleman kaupunki, jossa on monia torneja

    xxx/ellauri379.html on line 324: Kuolemasta raportoitiin ympäri maailmaa, ja Suomessakin esimerkiksi Suosikki-lehti ruoti Cobainin elämää tämän lapsuudesta saakka. Joidenkin epäilysten mukaan Courtney Love yritti järjestää Kurt Cobainin murhan palkkaamalla palkkamurhaajan. Dokumentissa Kurt & Courtney Eldon Hoke -niminen mies väitti Courtney Loven yrittäneen palkata hänet murhaamaan Cobainin, mutta hän kieltäytyi tehtävästä, koska ei uskonut Courtneyn olevan tosissaan. On myös epäilty Hoken keksineen koko jutun saadakseen julkisuutta. Dokumentissa kuitenkin kerrotaan Hoken läpäisseen valheenpaljastustestit. Dokumentissa kerrotaan myös, että Hoke kuoli epäselvissä olosuhteissa jäätyään junan alle kaksi kuukautta dokumentin teon jälkeen.
    xxx/ellauri380.html on line 124: Patarouvassa kreivitär, Liza ja Herman kuolevat. Mutta tässä ohjaajan loppuratkaisu on mielenkiintoinen ja hyvin kristillinen. Kuolema ei olekaan kaiken loppu. Kuoleman tuolla puolella on kirkkaus ja rauha, jossa edellä suikahtanut Liza jo odottaa. Kuolema saattaa Lizan ja Hermanin yhteen. Mitä vittua, molemmathan teki syntiä, eikös niiden pitäisi palaa gehennan tulijärvessä?
    197