ellauri001.html on line 360:

Kunpa nyt, kun olen hurtti vanhus,

ellauri003.html on line 635: Kunpa aina muistaisit:

ellauri008.html on line 2082: Kunpa Suomen mezät nielaisis noi kusipäät,

ellauri012.html on line 582: Turhamaisuus on kuiteskin ihan pahinta. Kaikenlainen laittautuminen on perseestä. Kunpa olis vielä pukeutumisohjeet laissa.
ellauri030.html on line 786: Voltaire sanoi että taivas antoi meille elämän monien vaivojen vastapainoxi 2 asiaa, toivon ja unen. Sen olisi pitänyt laskea mukaan vielä nauru. Kunpa oliskin yhtä helppoa naurattaa tolkun ihmisiä, ja vitsikkyys ja kasvantaviäryys, jota siihen tarvitaan, eivät olisi yhtä harvinaisia kuin on yleisiä lahjat runoilla päänsärkyä, kuten mystisillä pohdiskelijoilla, häränpyllyjä kuten neroilla, ja sydänsärkyjä kuin romaanikirjailijoilla (ja muilla sellaisilla moralisteilla). Niinpä, Imppa. Sulla taas oli kadehdittava taito kirjoittaa rutikuivia pohdiskeluja ja kilometrin pituisia virkkeitä.
ellauri035.html on line 28: Joo Aale käänsi tuhat laulujen vuotta omia mielirunojaan ja ehkä muitakin, jos ne tuntui tärkeiltä. Mäkin käännän sellaisia jotka musta on olleet liikuttavia tai muuten merkillisiä. Mutta mun varsinainen roolimalli on kuitenkin Immi Hellén, jonka tuotannossa on yli 1000 runoa. Tähän mäkin koitan yltää, ja olen jo aika lähellä. (No joo, eihän ne kaikki ole runoja vaan suurin osa paasauxia, ja luvussa on mukana monia muilta suoraan kopsittuja, mut enivei.) Kunpa ehtisin saada ne tuhat kokoon ennenkuin alzheimer pahenee, tai tulee korona ja vie.
ellauri042.html on line 457: Joskus musta tuntuu, että mä elän ihan eri planeetalla kuin nää nykypolven hullut paskiaiset. Kunpa eläisinkin. Jumalan puoliso rukoili aamuisin, että jaxaisi rakastaa jumalaa. Sitä muutkin uskovaiset rukoilee. Seijan aamut alkaa runoilijan verenpaineisella paimentamisella. Jumalassa oli aika paljon julman tuttua. Sekin oli epäonnistunut runoilija. Ja Jens har ret, det er pur lort. Keltaisen kaasupullon potkiminen kohti kaasukeitintä oli hyvä vinjetti.
ellauri049.html on line 89: Petrarca luritti loputtomiin Laurasta, vaikka tuskin pääsi viivalle. Rusakon Pröö luritti Julialle siteeraten Petrarcaa, sai piirasta vain 2 kertaa. Shakespeare keihästi paremmalla menestyxellä ja sai useinkin ravistella peistä. Sen sonetit onkin mehevämpiä. Sen näkee naamasta kun lakkaa saamasta, ja soneteista. Sonetissa 56 Sekspiiri kyllä lurittaa omalle kullilleen. Kunpa se jaxaisi 3 varvia! Se on harvinaista.
ellauri051.html on line 681: 121 I wish I could translate the hints about the dead young men and women, Kunpa voisin kääntää vihjeet kuolliesta nuorista miehistä ja naisista,
ellauri055.html on line 1114: Toope Sillinpään opiskeluajat oli ikimuistoisia. Maila Talvio huojahteli silmät kiinni Koiton salissa. Yrjö Hirn hirnahteli kemian isossa luentosalissa. Siellä haisi kaasulta. Sillinpää liittyi Suomen Nuijiin muttei käynyt kokouxissa. Fasistivaakkuun ja nazimailaan tuli pesäero 30-luvulla. Sillinpää kuumui Strindbergin maineesta ja valokuvasta. Kunpa voisi tehdä lukijoihin vaikutuksen henkisenä Q-tipsinä.
ellauri155.html on line 927: I would I might forget that I am I, Kunpa en muistaisi kuka minä olen,
ellauri197.html on line 229: Were you but lying cold and dead, Kunpa olisit rojollasi kylmänä ja kalmona,
ellauri221.html on line 209: - Olkaa hyvä ja sanokaa, miksi pojat ovat parempia? - Tietysti ovat parempia. Meillä on Kannel. Tiedättekö millainen muusikko hän on? Te ette ole edes kuulleet miten hän soittaa huilua! - Kyllä olemme. Mutta meilläpä monet tytöt soittavat. - Mutta meillä on vielä Väriputki. Kunpa näkisitte mitä muotokuvia hän maalaa!
ellauri275.html on line 298: Meitä pitää molemminpuolinen uskollisuus - Kunpa Zakro auttaisi minua - poikani.
ellauri276.html on line 64: Kunpa olisi hyvä hevosystävä ja kyntäjä ei erehtyisi.
ellauri374.html on line 468: ”Kunpa näkisitte, kuinka iloisina he lukevat Raamattua baškiirin kielellä! Suurkiitos kääntäjille, kaikille taloudellisesti avustaneille ja baškiiri-Raamatun julkaisemisessa mukana olleille”, tämä baškiirityötoverimme sanoo.
ellauri390.html on line 666: Pohjois-Korea lennättää rajan yli kakkaa Etelä-Koreaan ilmapalloilla. Etelä Korea nimittää sitä mauttomaxi. Kunpa Venäjäjä ja Ukraina käyttäisivät samaa taktiikkaa! Ei tarvizisi kotkien tehdä suurta kierrosta Ukrainan ympäri. Toisaalta munkkikorppikotkille ei olisi niin paljon hyvää syötävää rojollaan malorusskoje poljella.
ellauri393.html on line 354: Omsk on keskellä Neuvostoliittoa, lähes yhtä etäällä New Yorkista kuin San Franciscosta. Sen antipodi on Tyynessä meressä Patagonian länsipuolella, missä purjehtivat Sir Francis Drake ja Thomas Cavendish puolen vuosituhatta aiemmin. Kunpa olisivat uponneet kumpikin.
xxx/ellauri091.html on line 274: Eli mitä opimme tästä? Että herrasväistä tulee kansan parhaat johtajat, ja niistä tulee tottelevaisempia kun niitä kesyttää joku Mr. Mottin kaltainen paskanpuhuja. Kristus on kallio ja aurinko, koskivoima ja sillä tuotettava valo. Kristus on lähes kaikki mitä teollistuva yhteiskunta tarvizee. Kunpa työläisetkin tajuaisi tän. Mr. Mottin käynnistä seurasi hurja määrä opiskelijoiden välisiä yhdyntöjä, ettei se ihan turha reisu ollut. Suomenkieliset ja ruozinkieliset, pakkokirkolliset ja vapaakirkolliset, vanhasuomalaiset ja nuorisuomalaiset, perustuslailliset ja -laittomat, kaikki yhteisessä hyörinässä. Tätä koettiin jo helmikuun manifestin aikana.(Ei se ihan kommunistisen manifestin veroinen jamboree ollut, mutta ei huono.) Nyze erikoisesti korostui. Oli jumalan ihme etteivät valtiolliset näkökannat kyenneet nostamaan muureja herrasväkien välille. (Huonommiin kävi sitten vuoden 1918 tapahtumissa, mutta nehän ei olleetkaan herrasväkeä.)
xxx/ellauri091.html on line 279: Kaiken kokemansa perusteella H.H. piti pitkään esitelmiä aiheesta "Kristityn suhteesta kirjallisuuteen." Yhden kirjan kirjallisuustiedettä. Vähän tämän jälkeen Hilja pääsi vanhempien kanssa Herran pöytään syömään. Ruoka ei ollut kummosta ja pienet annoxet. Viini oli maittavaa vaikka lasit pieniä, ja pootooria ei tarjottu. Eikä jälkiruokaa. Mr. Mottillakin oli saanut jäätelöä. Toukok. 6 1889 olen päiväkirjaan kirjoittanut: Olen antanut jeesuxelle sydämmeni. Tänään herran palvelija julisti, että syntini ovat anteexi annetut. Huomenna jeesus ize antaa ruumiinsa ja verensä pantixi siitä. Iäxi ja kokonaan tahdon olla hänen omansa. Kunpa olisin tyhjä astia jonka hän saisi äärillensä täyttää! Valitettavasti Hilja oli (on) vajaa astia. Kovasta yrittämisestä huolimatta ei vaan tule hekuman huippua. Se jäi pienexi ja köyhäxi, mutta sentään hiljeni. Kauan siinä meni.
xxx/ellauri130.html on line 293: Kunpa J. antaisi minulle selvän merkin!Woody AllenMKILL!
xxx/ellauri139.html on line 1018: Qu’ils meurent pleins de jours, que leur mort soit pleurée, Kunpa kuolisivat niinkuin mä, ja niitä vollattais,
xxx/ellauri154.html on line 196: – Mokomakin Höm! Höm Höm!... parta kuin variksenpesä, nuhruinen, vanha, harmaa, takkuinen, kapinen parta, parta, jolla ei ole ymmärtämystä, häpyä eikä naisenkunnioitusta; parta joka ei ole näkevinään, ei kuulevinaan, ei tajuavinaan; parta, resuparta, naavaparta. Kunpa italiantauti vapauttaisi minut tuosta ilkeästä lurjuksesta, jonka nenä on kuin polttoraudalla nipistetty, oikea sontanenä, hallan panema nenä, nenä kuin luutunpohja, kaikkea uskontoa vailla, kuolemankalpea nenä, sieluton nenä, jossa ei ole edes nenän varjoakaan, ei näe pisaraa, on aivan jäähileessä, inhottava nenä! vanha nenä! nenä, jossa tuuli vinkuu... kuollut nenä! Mikä minut on kiinnittänyt ruohon näppynenään, tuohon vanhaan ovenhakaan, joka ei enää tunne tietään? Paholainen vieköön tuon ikälopun kunniattoman nenän, tuon vanhan mehuttoman parran, tuon marakatinnaaman, nuo vanhat haituvat, tuon ukkorääsyn, tuon vanhan vaikka minkä! Ja otanpa izelleni nuoren miehen, joka tekee miehen töitä... kunnolla ja aina. Ja sitten...
xxx/ellauri175.html on line 592: Kunpa tietäisit kuinka suloinen tulevaisuuden sieluni yö on ja kuinka monta unta olet odottanut minua! Kunpa tietäisit mitä huimauksen, melankolian ja toivon aarteita persoonallisuuteni kätkee! Minun eteerinen lihani, joka odottaa vain henkesi henkäystä tullakseen eläväksi, ääneni, jossa kaikki harmoniat ovat vangittuina, minun kuolematon pysyvyyteni, eikö se mitään, turhan päättelyn kustannuksella, joka todistaa, että minua ei ole olemassa? — Ihan kuin et olisi vapaa kieltäytymään tästä turhasta ja kuolevaisesta todisteesta, kun se itsessään on niin kyseenalainen, koska kukaan ei voi määritellä, mistä tämä Olemassaolo, josta hän puhuu, alkaa tai missä sen olemus tai sen käsite koostuu. "Onko syytä pahoitella, etten ole kavaltavien rotua? niistä, jotka hyväksyvät valoissaan etukäteen mahdollisuuden jäädä leskeksi? Minun rakkauteni, sillä olen kuin se, jolla enkelit sykkivät, sisältää ehkä kiehtovampia viettelyjä kuin maallisilla aisteilla, joissa muinainen Circe vielä nukkuu!
xxx/ellauri187.html on line 467: Kunpa aina seuraisin sinun määräyksiäsi!
xxx/ellauri208.html on line 494: Romaanin kiinnostavimpia ja samalla vaikuttavimpia kohtauksia on kuvaus Radwan Hosseinin lähdöstä pyhiinvaellusmatkalle Mekkaan kujan asukkaiden ollessa saattamassa häntä. Kun hänelle toivotetaan hyvää matkaa ja turvallista kotiinpaluuta, hän torjuu jälkimmäisen toivotuksen: ”Veljeni, älä muistuta minua paluustani. Sillä ei ole sopivaa sille, joka on aikeissa vierailla Jumalan huoneessa, ajatella silloin hellin tuntein kotiseutuaan.” Radwan Hossein heittäytyy suorastaan runolliseksi kuvatessaan pyhää maata, jonne hän on menossa: ”Kunpa voisinkin jäädä noille pyhille paikoille lopuksi elämääni. Aamusta iltaan saisin nähdä tuon maan, jota Profeetan jalka on aikoinaan tallannut, ja taivaan, jolla enkelten siivet ovat havisseet niiden kuunnellessa pyhän ilmoituksen laskeutumista maan päälle, joka kohottaisi maahan sidotut ihmiset taivaisiin. Siellä ajatus kohdistuu vain ikuisuuskysymyksiin. Siellä sydän sykkii vain rakkaudesta Jumalaan. Siellä sielu saa lääkityksen ja lohdun.” Jatkossa Hossein esittää suoranaisen oman teologiansa, johon kuuluu myös itseanalyysia.
xxx/ellauri228.html on line 206: Viimeisinä päivinään sairaalassa äiti aloitti kaksi sinikantista vihkoa. Veljen vihkossa on kolme sivua kirjoitusta, Raisan vihkossa vain yksi. 53 vuotta äidin kuoleman jälkeen Raisa osaa äidin kirjoittaman viestin ulkoa: ”Äidin kukka muurahainen, pieni lintu laulavainen! Auringonkukka! Että minun täytyy jättää sinut, rakas, kovin pienenä ja hellyyttä kaipaavana. Kunpa osaisit elää oikein, lintuseni. Oleellista on vain hyvyys ja aurinko.”
xxx/ellauri410.html on line 57: Pienen somistustyön jälkeen Pygmalioniin on tullut vähän keski-ikäisen Voima-lehden kansikuvan runoilijatypyn Lyytin näköä. Silmät ovat vielä liian tuijottavat ja suussa saisi olla hampaita. Mutta pusero ja mekko ovat kunnossa. Kunpa lihapuukko seisoisi edes sen hetken jäykkänä että saisi tuikattua sen Lyytin hamppuöljyn liukastamaan kaikkeinpyhimpään ja nussittua pussit tyhjixi. Mutta Lyyti ei vaan ala kirjoittaa.
xxx/ellauri410.html on line 679: nuolaisin ennenkö tipahti. Kunpa olisimme hukkuneet sinne, hän ja minä,
xxx/ellauri416.html on line 83: Apinoiden farssimainen hörhöily saavuttaa koko ajan suurempia mittasuhteita. Ilmastokokouxen isäntämaa Azerbaizan sanoo: fossiiliset polttoaineet ovat lahja jumalalta, heitä ei saa niiden polttelusta syyllistää. Hollannin hovioikeus vapautti Shellin syntymäsaastat vähennysvelvoitteista. Israel ei tottele vanhan bideen uhkavaatimusta päästää palestiinalaisia joukkomurhasta. ei sen tarvize kun kohta puikoissa on niiden hyvä kaveri oranssi pökäle. Israel on jo ilmoittanut länsirannan Anschlussista. Onnexi ollaan kohta vainajat, ei tarvi jäädä kazomaan Harmageddonia täältä maan tasalta. Kunpa joku pakkaisi appelsiinipökäleen ja Leon Muskin rakettiin ja suuntaisi sen vaikka Moskovaan.
30