ellauri005.html on line 51: Kulttuuri on vernissaa, ohut pinnoite
ellauri008.html on line 912: Kulttuuriosasto on miehitetty talousliberaaleilla miespuolisilla paskiaisilla. Leffa-arvostelijat sitä yhtä omahyväistä Kaurismäen vihamiestä myötäillen lojaalisti haukkuu vasemmistoleffoja. Mainstream jenkkipläjäykset on enemmän niiden mieleen, on niissä arvot oikein ja sydän paikallaan. Saarnakolumneissa työrukkaset kuorossa ylistää yritteliäisyyttä, talouskasvua ja tekniikan ihmeitä. On kaikki hyvin, näillä mennään täysillä kohti ammottavaa mustaa aukkoa. Koneen hissillä pääsette tavaroiden taivaaseen.
ellauri009.html on line 316: Kulttuuri, sen johtomeemit, on yxiä isoja homoja (morfismeja meinaan, yxinkertaistettuja kuvia):
ellauri018.html on line 1106: Mamuilla ja luonnevikaisilla hulluilla on sama ongelma: niiden onneton elämä erilaisina kuin koppiaiset muurahaispesässä (zhuk v muravejnike) on valtalinjan koirista surkuteltavaa, mutta samalla yrjön ällöttävää. Hauskaa pitäessään ne on erityisen ärsyttäviä, ne ei muutu siitä yhtään kivemmixi. On alueita missä kaikki kohtaavat, esim vauvat on kaikista ihania. Mutta sit jo tulee kulttuurierot kuvaan, yhden lemppari meemit ei ookkaan toisesta kivoja. Kulttuurierot tulkataan luonne-eroixi.
ellauri023.html on line 1230: Pertti Rovamo muistelee 70-luvun aikoja Kulttuurivihkoissa 1/2017. Sen voi ostaa e-lehtenä hintaan 4.35e. Ostin sen. Juu, kyllä v. 1970 Dilemman puheenjohtaja ja filosofian laitoksen ASS-osaston vetäjä, minut pyhien yhteydestä erottanut papinpoika Rovamo on sama kuin Kuopiossa retkeillyt ja valokuvia näpsinyt pikkumies, josta sittemmin tuli pieni karkeakarvainen eräopas, ja joka asuu nyttemmin Tampereella. Se kertoo komministeriuransa alkumetreiltä mm. seuraavaa:
ellauri026.html on line 167: Kulttuurivihkojen Studio e-ohjelman aiheena 16.1.17 oli yliopistot ja demokratia. Oikeushistorian professori Jukka Kekkonen totesi vuonna 2010 voimaan tulleen
ellauri029.html on line 255: Dokumentissa kuvattiin, kuinka muutamat amerikkalaiset tehdastyöntekijät pääsivät vierailemaan Kiinan päätyyn saman firman tehtaisiin. Kulttuurierotlävähtivät amerikkalaisten naamalle välittömästi. Kiinassa tehtaan omistajaa kohdeltiin kuin kuninkaallista. Asioiden korruptoituneisuus oli järkyttävää. Kiinassa jokainen työntekijä kuului niin sanottuun ”liittoon”, jota johti tehtaan omistajan lanko. Eli toisin sanoen liitto oli täysin merkityksetön ja vain nimellinen väline, jolla voitiin uskotella ulkopuolisille, että tehtaassa kohdellaan työntekijöitä hyvin.
ellauri051.html on line 301: Luin äskettäin jostakin, että Herlinin Sanomien ex-kriitikko Kasa Veronen arvosti kun ex-vasemmistolainen Anssi Sinnemäki näki Koskenniemessä muutakin kuin vanhan nazin. Anssi Sinnemäen juhlakirja Trifonovin jotakin avaa kirjallisuushistorian suljettuja ovia. Sinnemäki on pitkän linjan kriitikko ja vanhan koulukunnan vasemmistolainen toimittaja, tunnettu muun muassa Kulttuurivihkojen päätoimittajana ja oman pienkustantamon, Tamara Pressin pyörittäjänä. Tästä Sinnemäestä on ollut jo useitakin havaintoja, sehän on se nimekäs vasemmiston takinkääntäjä. Repostelijaa repostelee vuorostaan Markku Soikkeli, josta mulla ei ole mitään havaintoa ennen alla lainattavaa Kiiltomadon prujausta.
ellauri054.html on line 377: Synteesi, Kanava, Parnasso, Kulttuurivihkot ja Taide.
ellauri054.html on line 382: Tyypillisesti esseen kirjoittaja on amatööri. Esseisti tyrmää lukijan rohkealla yleistyxellä viidennessä erässä, Hannu kertoo tohkeissaan. Kulttuuri on kovaa agonia. Se tapahtuu julkisella areenalla, jossa ihminen on primitiivisimmillään. Hiki ja veri lentää. HK Riikonen tuntee izensä ihan häräxi. Seppo sä olet oikea sonni! Machismo as sheer poetry. Mä en oikeestaan ymmärrä miten joku voi olla valtavan henkisen paineen alla julkisen mielipiteen takia. Kuka välittää?
ellauri058.html on line 422: Kriitikot ovat osa kulttuuritoimitusta. Kulttuuritoimitus on kokenut 1900-luvun lopulta lähtien murroksen joutuessaan sitoutumaan lehtien uutisjournalismin yleisiin vaatimuksiin ja uutisorganisaatioon yhä kiinteämmin. Murros vaikuttaa myös kritiikkiin, sen sisältöön ja määrään. Heikki Hellman ja Maarit Jaakkola (2009) puhuvat paradigmanmuutoksesta kulttuurijournalismissa. Toisessa ääripäässä on esteettisluontoinen, valistuspainotteinen ja taideorientoitunut linja ja toisessa päässä tiedonvälitystehtävää hoitava uutislinja. Hellman ja Jaakkola kutsuvat paradigmoja esteettiseksi ja journalistiseksi. Paradigmanmuutos on tapahtunut tai tapahtumassa paraikaa. Tämän takia kulttuurijournalismi on joutunut muuttamaan työtapojaan, mikä on vaikuttanut kritiikkien sisältöihin ja määriinkin.
ellauri060.html on line 373: Heta ja Matti Häyry: Onnellisuutta ei voi laskea laskukoneella - Kulttuuri | HS.fi
ellauri065.html on line 436: On kirjoitettu (scriptum est), että queerkirjailija ja gonzojournalisti Harald Olausen luo jotain uutta, joka ei ole vain kirjallisuutta vaan myös dokumentti yhdestä tavasta elää ja kirjoittaa. Queernovellitrilogian päätösosa O`Gay on tästä hyvä esimerkki ja taatusti erilaista homokirjallisuutta kuin vallalla oleva. Olausenin kiitelty flow-tyyli on tuttu jo hänen esikoisteoksestaan ”Egyptin prinssi ja muita homonovelleja” (Kulttuuriklubi 2012). Arvostelijat kehuivat sekä kirjan tyyliä että tapaa kuvata homoutta ja sen viileitä kadetraaleja poikkeuksellisen kauniisti ja runollisesti. Erään arvostelijan mukaan Olausenin kirjojen näennäisen irstauden takaa piili kauneus ja viisaus. Toisen mielestä esikoiskirjan perusteella Olausenilla on paljon annettavaa taiteelle. Digivallila.comin kriitikko Eero K.V. Suorsa kirjoittaa tämän kirjan novelleissa korostuvan homojen arkielämän synkät sävyt:” Kohtaamme niin väkivallantekoja, alistamista ja nöyryyttämistä, rakkauden, ihastumisen ja mustasukkaisuuden kuvauksia unohtamatta. Olausenin käsittelyssä nämä eivät sulje toisiaan pois, vaan näyttävät ihmiselämän sellaisena kuin se on. Päänovellissaan ”Tuleva viikonloppu” Olausen kuvaa mestarillisesti kaipausta ja nostalgiaa, unohtamatta terävän piikikästä homokulttuurin analyysiään. Seksikohtausten kuvaamisessa Olausenilla on oma, pettämätön tyylinsä. Ensimmäistä kertaa Olausenin maailmaan astuva pysähtyy näiden oivaltavien ja mukaansa tempaavien novellien äärellä.” Professori Timo Airaksinen kirjoittaa ”Seksi”- kirjassaan (Bazar 2021) Haraldin kirjoituksista: ”Siinä se, Haraldin kattava esitys aiheesta, niin rehellinen ja oivaltava, ettei sellaista liene suomeksi juuri kirjoitettu. Krister Kilhman kyllä kirjoitti aiheesta etevästi kirjoissaan ja muisteloissaan. Tom of Finland piirsi ajatuksensa paperille, mutta Harald näyttää kaiken, myös monissa kaunokirjallisissa teoksissaan. Niissä on paljon kuvia.
ellauri065.html on line 590: Nykyajan konservatiivi on valittava vässykkä, sanoi tuntemattomampi Pontus Purokuru 23.5.2015 13.00. Kulttuurikulttuuriuutisissa osuvasti. Uhrin asema, ristiriitainen ajattelu ja kauna omaa vasemmistomenneisyyttä kohtaan määrittävät uusia konservatiiveja.
ellauri065.html on line 607: Kulttuurimarxismi, joka muuten on Anders Behring Breivikin lempikäsitteitä, on nykyaikaista äärioikeistoa yhdistävä salaliittoteoria vasemmistolaisten instituutioissa hautomasta kulttuurisesta vallankumousyrityksestä. Breivikin lisäksi käsitettä viljelevät islamofoobikot, internetin viharyhmät ja nyt myös suomalaiset salonkikelpoiset konservatiivit.
ellauri080.html on line 1001: a.) Kulttuurirelativismi
ellauri080.html on line 1024: b.) Kulttuurirelativismi
ellauri092.html on line 516: Irina Krohnin isä on professori Kai Krohn. Hänen sisaruksiaan ovat lääkäri-poliitikko Minerva Krohn ja ohjaaja Katja Krohn. Hänen pikkuserkkujaan ovat eräät näyttelijät sekä Kulttuurivihkojen päätoimittaja Elias Krohn. Irina Krohnilla on Frida-niminen tytär ja Rudolf-niminen ex-poika, joka kuoli vuonna 2016 vain 22-vuotiaana harvinaiseen geenimutaatioon, joka selvisi vasta kalliissa tutkimuksissa. Irina voitti 30.000 mk Haluatko miljonäärixi-kisassa. Ei halunnut. Se oli jo:
ellauri102.html on line 515: Näiden paasaustenkin kuvituxessa on tollasta situationistista détournementia, tai sit ihan vaan kepposia eli käytännön piloja. Kulttuurihäirintää sillä erolla ettei kukaan häiriinny. Ota Unelmasi Todesta, sanottiin räväkästi 60-luvulla. Aina pitää kexiä entistä räväkämpää. Minusta jokaisella pitäisi olla oma mainostaulunsa mutta kun ei ole. Ei ihme että antiryhmien välillä on vihamielisyyxiä. Ne kilpailee samasta ilmoitustilasta.
ellauri118.html on line 410: 1Aviorikos kirjallisena topoksena on ollut useankin tutkimuksen aiheena, mutta ei yhdenkään narratologisen tutkimuksen. Edelleen painavin kirjallisuustieteellinen esitys aiheesta on Tony Tannerin ambivalentin psykoanalyyttis-strukturalistinen Adultery in the Novel (1979), joka lähestyy aviorikosta sekä yhteiskunnallisena että kirjallis-kielellisenä transgressiona. Viittaan Tannerin tutkimukseen Rouva Bovarya käsittelevässä luvussa. Muut laajemmat esitykset kirjallisesta aviorikoksesta ovat tekstianalyyttisesti merkityksettömämpiä: Bill Overtonin Fictions of Female Adultery (2002) keskittyy aviorikoskirjallisuuden historiallisiin ja kulttuurisiin reunaehtoihin sekä soimaa aiempaa tutkimusta (lähinnä Tanneria) liiasta kieli- ja kerrontakeskeisyydestä; Patricia Mainardin Husbands, Wives, and Lovers (2003) on kulttuurihistoriallinen esitys aviorikoksesta taiteessa ja Overtonin tutkimusta rikkaampi esitys esimerkiksi aviorikoksen lainsäädännöllisistä ja kulttuurisista kytköksistä; niin ikään Judith Armstrongin The Novel of Adultery (1976), Naomi Segalin The Adulteress’s Child (1992) ja Maria R. Ripponin Judgement and Justification in the Nineteenth-Century Novel of Adultery (2002) sivuuttavat kerronnan kysymykset ja keskittyvät kulttuuris-poliittiseen kontekstiin ja pelkästään referentiaalisen tason temaattiseen toistoon (kuten siihen että aviorikoksesta syntyvä lapsi on mitä todennäköisimmin tyttö). Oma lukunsa ovat vielä tiettyihin aikakausiin ja kielialueisiin (esimerkiksi ranskalaiseen hoviromantiikkaan) keskittyvät tutkimukset. Näistä maininnan arvoinen on ainakin Donald J. Greinerin Adultery in the American Novel (1985), vertaileva tutkimus Updiken, Hawthornen ja Jamesin avionrikkojista. Kulttuuri- ja myyttihistoriallinen klassikko, Denis de Rougemontin L’Amour et l’Occident (1939) on myös tutkimus uskottomuusfiktioista (Tristanin ja Isolden perillisistä), sillä Rougemontilla juuri aviorikos on länsimaisen ”rakkauden rakastamisen” huipentuma, transgressiivinen olotila joka katoaa, jos siitä tehdään instituutio. Käsitys uskottomuudesta kulttuurisena rajailmiönä ja juuri siitä syystä kertomustaiteen pulppuavana lähteenä yhdistää siis Rougemontia ja Tanneria, mutta jostain syystä Tanner ei viittaa Rougemontin teokseen. Mixihän? [Heitän tähän heti sen edellä mainitun oivalluxen, että romantiikka on sitä kun panettaa muttei pääse pukille.]
ellauri133.html on line 502: Onx Richien mexikaanoääni oikeasti Irish Cop voice? Kulttuurillinen adaptaatio?
ellauri141.html on line 680: Tätä artikkelia viimeistellessä Huntuvuori ja hänen kirjallisuutensa nousivat hieman yllättäen ajankohtaisiksi. Laitilan Kulttuuriseura Walo julkaisi keväällä 2012 Huntuvuoren julkaisematta jääneen käsikirjoituksen pohjalta romaanin Nuori Mauno Koivisto Tavast juhlistamaan Laitilassa syntyneen Huntuvuoren syntymän 125-vuotisjuhlaa ja piispa Maunu Olavinpoika Tavastin virkaanastumisen 600. juhlavuotta. Turun kahvipöytäkeskusteluissa tai vaikka Keskiaikaisilla markkinoilla esiin pulpahtavat puheenvuorot ovat vastakkaisia tutkimuksen nykytulkinnoille, ’’Turun on pakko olla vanhempi kuin nykyiset kaivaukset osoittavat”. "Kaivakaa syvempää."
ellauri161.html on line 312: Kulttuurin monipuolisen harrastajan omakaan kilvoittelu ei ole helppoa, kun samassa persoonassa esiintyvät sekä ehdoton vegaani että valokuvauksen ja taide-elokuvien rakastaja.
ellauri181.html on line 253: Arvot ovat ihmisen elämää, tekoja ja valintoja ohjaavia periaatteita. Kulttuurista tai mittaustavasta riippumatta ihmiset tunnistavat kaikkiaan kymmenen perusarvoa. Tähän tuloxeen on päätynyt sosiaalipsykologi ja pitkän linjan arvotutkija Shalom H. Schwartz.
ellauri191.html on line 33:
HINOA JOHN
Kulttuurihistoriaa
ellauri206.html on line 186: Kulttuuriministeriössä työskentelevän Michelin elämä on ankeaa ja yksinäistä. Vapaa-aikanaan hän vierailee toisinaan peep-showssa ja nukahtelee tv:n ääreen. Isänsä kuoleman jälkeen hän päättää hetken mielijohteesta matkustaa Thaimaahan. Thaimaassa Michelille avautuu vieras kulttuuri ja eroottisten houkutusten puutarha, jossa kaikki on mahdollista. Michel saa tuntea seksuaalista nautintoa, jonka rinnalla hänen aiemmat käteenvetokokemuksensa kalpenevat. Matkallaan Michel tapaa myös Valérien, joka on matkailualalla. Pariisissa heidän välilleen syntyy intohimoinen suhde, jollaista kumpikaan ei ole ennen kokenut. Michel ja Valérie palaavat Thaimaahan käynnistämään uutta, estotonta seksiturismibisnestä. Matkailijat kuitenkin palautetaan paratiisista elämän kovuuteen varsin dramaattisella tavalla.
ellauri246.html on line 535: Vuosien mittaan Brodsky on selvästi tietoinen siitä, että hän omistaa itse asiassa sosiaalista ja historiallista merkitystä. "Lajiemme historiassa kirja - antropologinen ilmiö ... Kirja on keino liikuttaa kokemustilaa, kun sivut käännetään. Siirrä se tulee ... Lento yleisestä nimittäjältä ... henkilön suuntaan, erityisen suuntaan. " Tästä syystä Brodskin asenne kirjallisuudelle eze on lajillemme korkein tavoite, sillä se saisi aikaan henkilökunnan muutosta julkisesta eläimestä henkilökohtaisexi. Ja kasvottoman massan hallitsijana kirjoittaja kontrastoi vapaiden yksilöiden "apoteumista", ihmisen tyhmillistymistä täydellisyydestä. Suurella voimalla ekspressoidaan, suurella voimalla, ihmisen tragedia. Kulttuurin ja taiteen rooli paljastuu itsenäisen kehityksen, itsekäyttämisen, itsensä kehittämisen kannustamiseksi. Aika omaperäistä.
ellauri249.html on line 346: Hruštšovin vuoden 1956 puoluekokouksessa pitämää puhetta seurasi niin sanottu suojasää. Kulttuuripolitiikkaa on luonnehdittu: ”kaksi askelta taaxepäin ja yksi eteenpäin.” Aleksandr Solženitsynin Ivan Denisovitšin päivä sai julkaisuluvan ja Dostojevski tuli jälleen sallituksi. Ivan Denisovitšin päivää seurasi vyöry samankaltaisia leirikuvauksia, jotka kuitenkin jätettiin julkaisematta. Doston
ellauri249.html on line 353: Elämänsä loppupuolella Hruštšov sanoi murehtineensa elämässään eniten sitä, että sai niin huonon koulutuksen, vain neljä vuotta kirkon ylläpitämää koulua ja joitain korkeampia ammatillisia kursseja. Kulttuuriväki ja älymystö oli kannattanut hänen politiikkaansa, mutta murheekseen Hruštšov totesi karjuneensa heille ja loukanneensa heitä mikä sai heidät yllättäen kääntymään häntä vastaan. Hän kertoi myös anekdootteja tapaamisistaan koulutettujen ihmisten kanssa ja miten ne olivat päättyneet väärinymmärryksiin. Niinkuin se "me hautaamme teidät".
ellauri258.html on line 240: Himasen mukaan 2010-luvun taitteessa maailma oli saranakohdassa. Kulttuurinen ja ideologinen suunta oli – jos ei hukassa, niin epäselvä. Himasta huoletti, että 2010-luvusta oli tulossa talouskriisin jälkeiselle Suomelle menetetty vuosikymmen. Tilan korjaamiseksi hän tarjosi vihkokaupalla kukoistuspälätystä ja loppuun hyvin laihan konkreettisen tehtävälistan.
ellauri258.html on line 244: Lisäksi hän kirjoitti, että talouskasvusta ylipäänsä oli tullut itseisarvo ja ihminen oli unohdettu. Kulttuuriin ja taiteeseen Himanen halusi budjetoida lisää rahaa viisi prosenttia vuodessa, jolloin rahamäärä 1,6-kertaistuisi kymmenessä vuodessa. Haha ihan pelleä!
ellauri274.html on line 729:
2:29:29 культура используя ресурсы фонда президентских грантов фонда культурных инициатив
2:29:29 kulttuuria Kulttuuri-aloiterahaston presidentin apuraharahaston varoilla
ellauri299.html on line 183: Kulttuurisesti konkurssin läpikäyminen ei ole samalla tavoin leimaavaa kuin Suomessa, vaan sitä voidaan pitää jopa mukavana, positiivisena oppimiskokemuksena.
ellauri313.html on line 86: Kulttuuriykkösessä puhutaan Tanssiva karhu -runouspalkinnon ehdokkaista:
ellauri313.html on line 111: KulttuuriykkönenTanssiva Karhu 2019 -ehdokkaat - 9.5.2019
ellauri313.html on line 118: Uusimmat sisällöt - Kulttuuri:
ellauri325.html on line 693:
ellauri325.html on line 745: Luottamustoimet poikivat. Kulttuurirahaston ja Finlandia-palkinnot (Erno Paasilinna 1984) menivät harakoille Masan myötävaikutuxella. Muinaisrunoprofessorit eivät vietä iltojaan nykyrunoilijattarien parissa. More´s the pity. Pekka Kejosesta ei myyriäinen pitänyt. Ehdotti sijalle Kalle Päätaloa. Vielä vuosikymmeniä myöhemmin Masaa harmitti Päätalon tappio Pekka Anus Kejoselle.
ellauri326.html on line 249: Kulttuuria on aina käytetty omiin tarkoituksiinsa, ja niillä on yksi päämäärä - tuhota, tukahduttaa vapaita näkemyksiä. Hiljaisuus on sukupolvien selviytymisstrategia. Pushkin muotoili tämän "Boris Godunovin" viimeisellä rivillä - "ihmiset ovat hiljaa". Kansa on hiljaa selviytyäkseen, ja juuri tätä valtio, hallinto, hallitus vaatii kansalta.
ellauri326.html on line 656: Niin. Atlantilaiset halveksivat lemureja ja haukkuvat niitä raakalaisiksi. Nämä puolestaan vihaavat yltiopäi- esti atlantilaisia salamantereja, joita pitävät imperialisteina, länsimeren paholaisina ja vanhan, puhtaan, alkuperäisen salamanterikannan turmelijoina. Chief Salamander vaatii konsessioita Lemurian rannikoilla viennin ja sivistyksen hyväksi. Kunnianarvoisan vanhan King Salamanderin täytyy suostua vasten tahtoaankin, sillä hän huonommin aseistettu. Tigris-lahdessa lähellä muinaista Bagdadia jännitys sitten räjähtää: lemurialaiset alkuasukkaat hyökkäävät atlantilaisen konsessioretkikunnan kimppuun ja surmaavat kaksi upseeria kostoksi jonkin kansallisen loukkauksen tähden. Siitä seuraa - sota. Luonnollisesti. Niin, salamanterien maailmansota, jossa salamanterit. ovat toisiaan vastaan. Kulttuurin ja Oikeuden nimessä. Ja Oikean salamanteriuden nimessä. Kansallisen Kunnian ja Suuruuden nimessä. Tunnuslauseena on: Me tai ne!
ellauri348.html on line 686: Johtopäätökset: Huolimatta merkittävistä terveyshyödyistä, arabi-israelivähemmistöön vaikuttavat sosiaaliset stressit voivat selittää sekä korkeamman emotionaalisen ahdistuksen että heikomman mielenterveyden itsearvioinnin. Sosiaalisilla syy-tekijöillä ei kuitenkaan havaittu vaikutusta yleisten mielenterveyshäiriöiden määrään arabi-israelilaisryhmässä. Kulttuuriset tekijät, kuten häiriöiden ja leimautumisen määritelmä sekä kulttuurisesti räätälöityjen palvelujen vähäisempi saatavuus, unohtamatta täysin lampaannussijoiden säälittävää köyhyyttä, voivat selittää huomattavan hoitovajeen.
ellauri348.html on line 699: Johtopäätös: On mahdollista, että iäkkäiden arabien korkeammat demoralisaatiopisteet liittyvät heidän vääräuskoiseen vähemmistöön kuulumiseensa sekä heidän keskellään tapahtuneisiin nopeisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin kuten juutalaisvaino ja maiden menetys. Kulttuurista vastaustyyliä ja heprean lukutaidon puutetta voidaan pitää mahdollisena selityksenä. Nämä tekijät eivät kuitenkaan vaikuta epäillyn psykopatologian riskiin, jossa ei havaittu eroavaa riskiä sekaannustekijöiden mukauttamisen jälkeen. Eli eivät ne ole aivan sekopäitä, saattavatpa jopa olla surullisia juuri sixi että ovat järjissään.
ellauri349.html on line 403: Kulttuurin ja luonnon suhteellinen vaikutus seksuaalisuuteen vaihtelee sukupuolen mukaan. Naisen seksuaalisuus on kulttuurisempaa/kasvattavampaa, ja miesten seksuaalisuus on enemmän synnynnäistä/luonnollista (katso eroottinen plastisuus ).
xxx/ellauri044.html on line 60: Kulttuuri ja viihde oli kuin antiikissa tragedia ja komedia:
xxx/ellauri044.html on line 1139: Kulttuurissa, jossa arvostetaan suuresti julkisuutta, mahtailevat narsistit pääsevät usein kuin koira veräjästä käyttäytyessään huonosti. Kameroiden edessä ja julkisuudessa he käyttäytyvät mahtipontisen minäkäsityxensä mukaisesti - rikkovat sosiaalisia normeja ja lakeja ja saavat raivokohtauxia -seuurausten ollessa minimaalisia. Fanit antavat heille anteexi ja tuomarit kästtelevät heitä helläkätisesti. Tällänen mahtaileva käytös kulkee usein käsi kädessä sen kuvitelman kanssa, että henkilö on oikeutettu jatkuvaan erikoiskohteluun.
xxx/ellauri075.html on line 267: toi hänet myös Suomeen - Kulttuuri | HS.fi. Hämäräperäinen saksanjuutalainen
xxx/ellauri075.html on line 340: Täähän on kuin jotain postmodernismia. Nipsu tykkäisi. Modernismi oli maaltapaon filosofiaa. Maalaismoukka kulkee Manhattanilla niska kenossa. Sotkeutuu rattaisiin tehtaan liukuhihnalla. Kulttuurista tulee viihdettä, tehdasvalmisteista massojen oopiumia. Reklaamista puhumattakaan.
xxx/ellauri103.html on line 78: Kulttuurinhäiritsijöiden keskuudessa on tietysti myös
xxx/ellauri103.html on line 80: on vaihdettu Absolut Vodkan tilalle Absolut Krapula tai Ultra Kool -savukkeiden tilalle Utter Fool, ärsyttävät joitakin mahdollisia kulttuurinhäirinnän kannattajia. Heidän mielestään lehti on ylittänyt informaatioajan kansalaistottelemattomuudelle sopivan rajan ja yltynyt puritaaniseen sormella osoitteluun. Kulttuurinhäirizijoiden alkuperäisen manifestin kirjoittaja ja lehden aikaisempi avustaja Mark Dery sanoo, että yletön huumeiden, tupakoinnin ja
xxx/ellauri103.html on line 513: Kulttuurin yhtenäistyminen tarkoittaa että kaikki käyttävät Niken lenkkareita, syövät Burger Kingissä ja kazovat Back Street Boysin videoita. Näin siis 90-luvulla. Mun Burger King-vierailujen lkm on laskettavissa parin apinan neljän käden sormilla (Whopperit on kyllä paljon parempia kuin esim Macit), Nikejä en ole koskaan käyttänyt: ei oo, tuu eikä tilata, yhtään Back Street Boysin videota en ole kazonut. Sitäpaizi inhoon lenkkareita, t-paitoja ja baseball-lippalakkeja. Olen siis selkeästi epäyhtenäistynyt, ja muuta rupusakkia paljon, paljon parempi.
xxx/ellauri124.html on line 1081: Kulttuurisista kysymyksistä Open AI:n edustajat ovat silti puhuneet yllättävän vähän. Sen tekoälyt on koulutettu pääasiassa länsimaisella internetsisällöllä, joten malleihin on sisäänrakennettu kaikki Ukraina-vinoumat ja rasismi, joka internetistä löytyy. Käytännössä GPT-mallit siis heijastelevat juuri niitä ennakkoluuloja ja vinoumia, joita ihmisillä on. Sopimattoman ja häiritsevän sisällön perkaamiseen Open AI on käyttänyt afrikkalaista matalapalkkaista työvoimaa.
xxx/ellauri154.html on line 322: Kulttuuri.
xxx/ellauri154.html on line 325: Kulttuuri.
xxx/ellauri200.html on line 71: Joku Dua Lipa niminen influensseri teki nähtävästi levitaatiosta diskomusarallatuxen. Ottaako sinun orasi, ei liiku minun lipani. Dua tervehtii meitä Kosovon albanialaisena. Talk about cultural appropriation! Kulttuurit värit ja maut sekoittuvat ankarasti anglosaxikastikkeessa tänä globaalisena aikana. Maailma kylässä. Kaikki maistuu lopulta aivan samalta, hampuriaiselta pizzalta ja kebaabilta.
xxx/ellauri208.html on line 881: Olen Mikko Lamberg, kriitikko ja esseisti Kulttuuritoimituksessa ja satunnaisesti muuallakin. Päätoimitin elokuvalehti Laajakuvaa vuosina 2013–18 ja kirjallisuuslehti Lumoojaa 2020–2021 sen toisena päätoimittajana. Olen edelleen mukana Lumoojan teossa toimittajana ja kirjoittajayhdistys Kapustarinnan varapuheenjohtajana. Mikko seuraa kulttuurielämää Tampereen ja Pirkanmaan näkökulmasta.
xxx/ellauri252.html on line 295: Kulttuurivieras, kirjailija Hannu Salama: On virhe rakentaa uusi rautaesirippu Euroopan ja Venäjän välille. Asia on hyvin yksinkertainen: jos Venäjä pistää kaasuhanat kiinni, Puolassa ja Saksassa palellaan.
xxx/ellauri293.html on line 84: Nelipäinen kerubi oli sumerilaisten kexintö. Bushin ryöstöretken signumi oli samainen assyrialainen lamassu. Kulttuurista appropriaatiota öljyn lisäxi. xxx/ellauri298.html on line 610: Rauhalan viitekehyksen esitän pääpiirteissään luvussa 2.3. Kulttuurien tutkimus korostaa kaiken kontekstisidonnaisuutta, sillä sama asia saa eri kontekstissa eri tulkinnan. Tämän vuoksi kontekstualisoinnilla on tärkeä rooli tutkimuksessa. (Keskinen 2014, 102; Rauhala 2005, 151.) Siksi pyrin määrittelemään huolellisesti niin tämän tutkimuksen, kuin Grofin viitekehyksen kontekstin. Luvussa 3 tarkastelen transpersoonallista psykologiaa ja Grofin viitekehyksen muodostumista. Grofin viitekehyksen kannalta Carl Jung on erityisen merkittävä psykologi ja psykiatri, sillä heidän ajatuksensa ovat monin osin lähellä toisiaan. Grofin tutkimukset ovatkin tärkeimmät empiiriset aineistot Jungin näkemysten tueksi (Wulff 1991, 457). Myös filosofi Ken Wilberin integraaliteoria sisältää merkittäviä yhdenmukaisuuksia Grofin viitekehyksen kanssa. Wilberin tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen kehikko todellisuuden ymmärtämiseen, joka integroi luonnontieteellisen, psykologisen, filosofisen ja mystis-henkisen tiedon kattavaan kokonaisteoriaan (Wilber 2011, 1–3; Jakonen & Kamppinen 2014, 9, 12). Näin Jung ja Wilber, joita kuljetan mukana tutkimuksen aikana, auttavat Grofin viitekehyksen kontekstualisoimisessa ja paikantamisessa omalle kentälleen.
xxx/ellauri298.html on line 691: Kulttuurisen kehityksen eri vaiheilla on erilaiset, mutta silti tunnistettavissa olevat
xxx/ellauri306.html on line 608: Kulttuurierot ovat suuria. Olen usein riidellyt ihmisten kanssa jenkeissä, koska heillä ei ole samaa mielipidettä. Minulle on kerrottu, että olen väärässä ja jos en pidä siitä, minun pitäisi mennä kotiin, joten arvatkaa mitä? Minä olen menossa. Asekulttuuri on vain naurettavaa ja pelottavaa. Yhtään lasta ei saa pakottaa koulun lukitusharjoituksiin siltä varalta, että ampuja päättää tulla sisään esimerkiksi ampumaan koulua. Silti suuri enemmistö väestöstä ajattelee, että aseet pysäyttävät aseet. Taistele väkivaltaa väkivallalla.
xxx/ellauri356.html on line 667: Ranskalainen kulttuuri antaa meille mahdollisuuden integroitua ja näyttää vierautta identiteetissä. La Collinen kaltainen teatteri järjestää Ranskassa illan, jossa runous haastaa nihilismin, fundamentalismin ja politiikan. Mutta älkää unohtako meitä bulgarialaisia! Illan raportti Kulttuuri- ja viestintäministeriön verkkosivuilla. Tuleekohan Kristevan Schilpp volyymista valmista ennenkö Julkku kuukahtaa? Se on ollut vaiheessa 7 vuotta. No onhan sentään The Kristeva Reader ja The Portable Kristeva.
xxx/ellauri363.html on line 208: Uskonpuhdistus muutti suhtautumista työntekoon ja toimeentuloon. Protestanttisen etiikan mukaan työ oli yksilön velvollisuus ja siveellisen elämän merkki, kun taas köyhyys ja kerjäläisyys todistivat työhaluttomuutta ja laiskuutta. Kulttuurisessa murroksessa köyhyys asetettiin työnteon vastakohdaksi. No sitähän oikeistopellet jankuttaa vieläkin.
62