ellauri012.html on line 315: Mutta olin yhä epäluuloinen. Luulin että naiset ei pysty pitämään lupauksia ellei niitä pakoteta siihen jollain valoilla. Vaadin noi valat, ja taivaan takuumieheksi, ettei mun tarvitsis enää epäillä. Kiitti teille pyhät paikat ja lujaseinäiset luostarit! ootte vapauttaneet mut tuhannesta huolesta. Uskonto ja hartaus pitää tarkkaa vartiota teidän muurien ja rautaristikoitten ympärillä. Tää on täyttä lepoa mustasukkaiselle mielelle! Miten kärsimättömästi mä siihen pyrinkään! Kuljin ympäri kuin jalopeura päivittäin kehottamassa sua tähän uhraukseen; mä ihailin (uskaltamatta mainita) sun kauneutta, ihankuin en oisi sitä ennen nähnytkään. Oliko se pyhistelyn aikaansaamaa kukintaa, vai mun suuren menetyksen kaikua, en välittänyt tutkia, kiirehdin vaan sun nunnavihkimystä. Lahjoin sun abbedissan rahalla että saisin oikeuden sit sut haudata. Talon papit oli myös lahjottu ja pidettiin poissa sun läheltä, vaikka murisivat. En unohtanut mitään, isoa enkä pientä asiaa, ja jos sä olisit päässyt mun kynsistä, mä en ois itsekään mennyt luostariin; olin päättänyt seurata sua kaikkialle. Mun varjoni ois seurannut sun askelia ja aina aiheuttanut sussa sekaannusta tai pelkoa, mistä mä itse oisin ilahtunut.
ellauri019.html on line 721: Näin viime viikolla voimakkaan näyn. Se tuli rauhallisessa mielentilassa mentyäni sänkyyn, ja miettiessäni maailman tilaa. Kuljin portaita ylös jonnekin. Aluksi oli pimeää, mutta kun nousin, tuli valoisampaa ja huomasin kiipeäväni vuorelle. Vuoren huipulla oli kaksi hahmoa. Toinen oli pukeutunut mustaan, toinen valkeaan kaapuun. En nähnyt kummankaan kasvoja. Hetkeksi pelästyin että olin kuollut, ja tämä olisi jonkinlainen tuomion paikka. Hahmot huomasivat pelkoni ja sanoivat, ettei ole siitä kysymys. Musta hahmo oli kuolema. Ei siis Saatana tai demoni. Valkoinen oli enkeli. Näin ainakin käsitin. Nämä hahmot eivät olleet viholliset toisilleen. Kuolema hakisi sieluja enkelille.
ellauri048.html on line 900: Ich ging im Walde Kuljin metässä
ellauri051.html on line 1294: 695 Did I pass that way huge times ago and negligently drop them? 695 Kuljinko tuolla tavalla valtavia aikoja sitten ja pudotin ne huolimattomasti?
ellauri398.html on line 730: Kuljin hänen lähellään vartioivien vartioiden ja ihmisten ohitse,
ellauri398.html on line 733: Kuljin näiden ihmisten ohi samaan aikaan, kun Plejadit ilmestyivät taivaissa,
xxx/ellauri091.html on line 253: Siihen se pyhästyi. Enempää ei syntynyt, ei tikistämälläkään. Eikä ehtinytkään syntyä, sillä saavuin perille. Mr. Mott nuori mies puhui vieläpä mukavia nuorille naisille! Ei hänen ikänsä johtunut meidän mieleemmekään. Paavali kirjotti Timoteuxelle (molemmat vanhoja äijiä): Älkää nuoruuttanne koskaan antako ylen." Ja "Kehota opeta ahkerasti kunnes minä tulen". Joopa joo, "kunnes minä tulen", toi on hyvä. Puhuja tiesi, minkä kirkastusvuoren päiviä laaxon kiusauxet seuraavat. Teille kaikille ne tulevat kerran kuussa, olkaa siis varuillanne ja valvokaa. Perkele haluaa hävittää siistit alusvaatteenne. Muistakaa siis että kuukut eivät ole synti. Ne muuttuu synnixi vasta kun ne jäävät pois. Siitä syystä "se" on heti torjuttava ja juosten riennettävä "sitä" pakoon. Ehkä sinulla on kotonasi "sellainen" kirja jossa on kuvia ... tuo se viipymättä minulle. Heikoimpaan paikkaan on laitettava 2x vartio. Side ja tamponi. Voimakkaan puheen päätöxexi lauloimme: Herre, det var nog ett väldigt tufft tal -- herra varjele sulta ilmaisexi saamiemme huoletonten housukilpiemme valkeet siivet. Olin syvästi liikuttunut. Kuljin niinkuin kuljetettava.
7