ellauri014.html on line 572: Tuotantokausi 2 päättyy palohälytyxeen: joku on pöllinyt Jullen pinkan rakkauskirjeitä! The game is up! Kuinkas sitten kävikään. Tää on ilmettyjä Kauniita ja rohkeita: joka tuotantokausi päättyy niin että jengi seisoo jostain käänteestä ällistyneinä huuli pyöreenä. Älkää missään nimessä missatko seuraavaa jaxoa. Kyllä jännittää. Jaksan tuskin lukea.
ellauri024.html on line 47: (Vähän yllättäen vika kysymys on episteeminen. Jos vastaus siihen on odotuxenmukaisesti myönteinen, vois vaan kysyä suoraan, mitä tapahtuu. Kuinkas sitten kävikään.)
ellauri040.html on line 481: hyväveliseuran lähettiläänä. Kuinkas kehtaatte, frågas billigt.
ellauri082.html on line 614: Annat muiden päättää mitä ajattelet...hmmm , mielenkiintoista . Kuinkas tuo maailmankuvan laita ? Muiden ihmisten juoruista rakenneltu?
ellauri098.html on line 162: Noi genret pitäs hajottaa EFK ulottuvuxille. Esim mix vitussa jokasen prujauxen pitää olla rofe ja skoudetarina. Mix pitää olla juoni ja mysteeri, mix pitää olla spoileri. No se on tyypillistä saduille. Kaikki fiktio on satua. Niissä lähdetään reisuun ("quest"), kohdataan vaikeuxia ("issues"), selvitään vaaroista ("challenge eli haaste"), ollaan muita pätevämpiä, voitetaan puoli valtakuntaa ja prinsessa, päästään pukille, pahat eli vastustajat ("bad guys") kuolevat. Kuinkas sitten kävikään. Kai se jännittää jokaista elukkaa että selvitäänkö tästä ja kuka selviää. Survival of the fittest. Päästäänkö lisääntymään. Sehän se on se karkki ja tappio elon kilvassa on se kepponen
ellauri365.html on line 626: Ja olihan se "mästare" toki törkkässyt Mettaa navan alle suurella sukuniijalla! Kuinkas muutenkaan. Niin varmaan Valtterikin Oscar Levertinin eukkoa. Uskovaisille on kaikki yhteistä.
xxx/ellauri091.html on line 323: Luettuani pari New Yorkerin ilmaisjuttua se alkoi vaikuttaa herlinluokan suomen kuvalehtimaiselta porvaristoplärältä. Nähtävästi onkin mutta sehän on jenkkioloissa äkkiväärää vasemmistoa. NewYorker on upporikkaan jutkupoppoon omistama ja operoima gefillte fish myymälä. Mutta jenkkisilmäkulmasta se näyttää joltain tiedonantajalta. Kuinkas tää on ymmärettävissä?
xxx/ellauri201.html on line 54: Oli se Isokukko-Uljas jo silloinkin naimisissa, silloin 1952, kun se meille kortteeriin sinne korpeen tuli. Ja töihin siihen tukkisavotalle. Kyllä minä sen iän silloin kysyinkin. Se oli kolmenkymmenenseitsemän silloin. Ja minä olin juhannukselta kaksikymmentäkuusi täyttänyt. Olin sinä edellisenä talvena vasta päässyt kunnolla miehen makuun, ai ai ai! Kuinkas vanha se Uljas nyt onkaan, kun minäkin olen jo 39. Senhän täytyy olla jo viidenkymmenen! Mutta mikäs ikä se vielä on, ei ollenkaan paljon. Kyllä se mies takuulla vielä naida jaksaa. Jaksaahan se, kymmenet vuodet vielä! Semmoinen sonni se on.
xxx/ellauri404.html on line 130: Ottava rima, joka tunnetaan myös nimityksellä stanza, syntyi renessanssin ajan Italiassa, missä Ludovico Ariosto ja Torquato Tasso käyttivät sitä eeppisissä runoelmissaan. Myöhemmin runomuotoa suolsivat teoksissaan muun muassa Byron ja Goethe. Suomessa taitavia ottave rime -säkeitä ovat Eino Leinon ohella kirjoittaneet Otto Manninen ja Kaarlo Sarkia. Loppusointuista jambista pentametriä abababcc kaavalla. Kuinkas sitten kävikään ja Kuka lohduttaisi nyytiä on kirjoitettu tällä mitalla.
9