ellauri001.html on line 943: Isosisko Kristiinalle,
ellauri008.html on line 1123: Passarinyrkki Kristiina Kulakki
ellauri025.html on line 807: Monika Fagerholm (1961) täyttää ensi vuonna kuusikymmentä. Se on pikku Matin ikäinen, tai Kristiina Jokisen. Jotain samaa niissä on, kuten Cheekissä ja James Bondissa. Sekin on vapaaehtoisesti lapseton. (Tuskin enää tossa iässä.) Kantaa jotain kaunaa miehille. Ei sunkaan se ole homo? Miehiä ei se mainize ollenkaan Wikipediassa, vaikka muut palkinnot luetellaan hintalapun kaa. Sen isä on tai oli professori, ize se on hukki. Vanhemmat arvostivat titteleitä. Psykologia ja kirjallisuus aineina. Se on kertonut julkisuudessa alkoholismista. Siis omasta. Onhan se täyttä elämää kun pullon tyhjentää, täydestä päästä on hyvä kirjailijan ammentaa.
ellauri025.html on line 880: Monika Fagerholm asui lapsuutensa Helsingin Puotilassa. Mäkin kävin siellä Hannu-Pekan kotona. Aika keskiluokkasta. Olihan siinä hienommat Marjaniemi ja Kallvik lähellä, niitä lienee kirjan muisteluissa mukana. Hänen isänsä oli koneenrakennuxen professori Nils-Erik Fagerholm (1928)ja äitinsä kirjastoamanuenssi Kristina Herrgård (1933). Nisseä 5v nuorempi, Botby gårdin kaunis Kristiina. Monika oli perheen kuopus ja kiltti tyttö. Isosisko Pia Annika (1959) on stashattu. Isän professorimatrikkelissa Monika on psykolog, isosiskosta ei ole mitään. Hän kirjoitti päiväkirjoja ja myöhemmin nuortenkirjoja. Muuna aikana hän juoksi lähimetsissä ja tapasi kavereitaan ympäri Itä-Helsinkiä.
ellauri028.html on line 83: Matkakirjeitä Maasta (engl. Letters from the Earth) on Mark Twainin postuumisti julkaistu kirja ja sen nimikertomus. Vuonna 1962 julkaistun teoksen toimitti Bernard DeVoto. Valikoima teoksesta ilmestyi suomeksi Kristiina Kivivuoren suomennoksena 1963 Gummeruksen kustantamana. Tää paasaus koskee vaan sitä turinaa.
ellauri032.html on line 146: Perhe palasi takaisin Pariisiin 1650, ja seuraavana vuonna Pascalin isä kuoli. Isän kuolema mahdollisti sen, että Jacqueline pääsi viimein ryhtymään nunnaksi. Pascal taas tavoitteli Descartes’n paikkaa Ruotsin kuningattaren Kristiinan hovissa, mutta kuningatar ei kuitenkaan vastannut nousukkaan kutsuun, vaikka Pascal lupasi laskea kehittelemänsä laskukoneen tämän jalkojen juureen.
ellauri047.html on line 39: Johann Wolfgang von Goethe Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys? (28. elokuuta 1749 Frankfurt am Main – 22. maaliskuuta 1832 Weimar) oli saksalainen yleisnero: runoilija, romaanikirjailija, näytelmäkirjailija, humanisti, tutkija, taidemaalari ja kymmenen vuoden ajan myös Weimarin valtion pääministeri. Goethea pidetään yleisesti saksankielisen kaunokirjallisuuden vaikutusvaltaisimpana hahmona. Mein Kristinaa 200v vanhempi. Kristiinalla ois vielä 12 vuotta jälellä.
ellauri050.html on line 167: No ei sentään. On liikuttaviakin yxityiskohtia: 11-vuotiaana Ransu lähetettii katoliseen seminaariin lähellä Durhamia. Se oli hento herkkä hirmu ujo poika, kaverit sanoi sitä hulluxi. Sen näki jo kaukaa käytävässä hiipimässä lammasmaisesti takinkaulus ylhäällä. Näitä piisas Norssissa, mun luokalla oli useampia. Hyppytunneilla se hipsi koulun kirjastoon ja luki historiaa ja runoja. Vaikka kirjastossa oli kaamee mekkala ja käytiin rizasotia, Ransu sulki izensä pois ja keskittyi kirjoihin kuin Sateenkaarinotkon pastori Meredith. Siitä tuli ihan hikipinko ainekirjoituxessa. Kerran se sai jälkkäriä oltuaan hitain jumppatunnilla. Kazokaa Lallia, kolme, neljä. Huono matikassa, mutta aika hyvä käsipallossa. Kriketissä ykkösluokan penkkiurheilija. Koulu pyysi siltä juhlarunon 1908 kuin kuningatar Kristiinalta Suomen Akatemia, mutta ehti kuolla ensin, 1907. Kristiinalla on tässäkin käynyt parempi pulla.
ellauri051.html on line 279: Kristiina Halkolan, Aulikki Oksasen ja Kaisa Korhosen hyökkäävää huutolaulua ei 70-luvun tv- ja radio-ohjelmissa päässyt karkuun.
ellauri054.html on line 372: Mikäs mies tää oli tää Pekka Suhonen? Moukkamainen nimi. Olixese ressukka joka kävi Kristiinan laahaamana yhtenä vappuna meilläkin? Ei kai nyt sentään. Tää Pekka kuoli jo 2011.
ellauri055.html on line 897: Sigrid Salomäen sosiaalinen tausta oli samanlainen kuin Sillinpäälläkin, hän oli kotoisin Raipalan taloon kuuluneesta Hirvelä-nimisestä mäkituvasta. Tästä alkanut seurustelu johti lopulta siihen, että Sillinpää meni Siikrin kanssa naimisiin syyskuussa 1916. Pariskunnan esikoinen syntyi maaliskuussa 1917, kaikkiaan heillä oli kahdeksan lasta: Saara (s. 1917), Esko (s. 1919), Helmi (s. 1921), Paula (s. 1923), Eero (s. 1924), Juhani (s. 1926), Heikki (1933–1934) ja Kristiina (s. 1938). Siikri nuoli lusikan Kristiinan jälkeen 40-vuotiaana. Hampaankärjet keltaisina.
ellauri058.html on line 326: Mikä saatanan sukupolvi on kyseessä? Epäselväxi se jää. Ilmeisesti 60-luvulla syntyneet jotka kuunteli Johny Rottenia. 80-luvun nuoriso. Kristiina Jokiset ja Kari Peizamot. Sukupolvet menee luonnostaan tasasena liruna, niitä rajaavat ympäristön muutoxet kuten sodat kexinnöt ja talouselämä. Millasta elämä oli lapsena ja nuorena. Nyt ollaan somesukupolvessa. Eski Saarinen söi 80-luvulla seuraavan sukupolven eväitä. Oli 70-luvulta mut oli olevinaan 80-lukua. Siantappajat näki eze oli feikkiä.
ellauri066.html on line 59: Einari Arvid Vuorela (17. elokuuta 1889 Keuruu – 10. heinäkuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja prosaisti. Filosofian kunniatohtorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1969. Vuorela syntyi Keuruun Jukojärvellä perheeseen, jossa oli kymmenen lasta ja aloitti opintonsa Multialla. Hänen vanhempansa olivat rakennusmestarit Aapeli Vuorela ja Kristiina Ryöppylä. Vuorelan puoliso vuodesta 1939 oli kirjailija Laura Soinne. Vuorela valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1914. Hän toimi liikeapulaisena ja myymälänhoitajana 1903–1909 ja kansakoulunopettajana Töysässä 1914–1920, Jyväskylässä 1922–1923 ja myöhemmin Multialla.
ellauri082.html on line 335: Wallu ei pidä viivasuisista huumorintajuttomista sosiaalitanteista. Se on hokenut sitä jo useamman kerran. On se niin rebublikaaninen. Siitä vihasta ei syntynyt lasta eikä paskaakaan. Noniin, nyt olen päässyt yli viidensadan pyykin Wallusta niinkuin Kristiina. Enää neljä ja puolisataa sivua jälellä. Ontää tässä vaiheessa suunnilleen yhtä viihdyttävää kuin kauniit ja rohkeat.
ellauri101.html on line 291: Samat "henkilöt" hallinnoivat myös Revenue House Oy -yritystä (toimitusjohtaja Kristiina Uurasmaa). Sairasvyö toimii GSP Group rakennuttajapalveluyrityksen hallituksessa. Hänellä on yhdessä ex-puolisonsa Virpi Sairasvyön ja ex-valmentaja Jarmo Riskin kanssa Nummelassa toimiva Pro Vividus Oy ja Espoossa toimiva Anorin Liekki Oy -nimiset ex-yritykset, joiden päätoimiala on ulkoiluvälineissä ja -varusteissa sekä valmennuksessa. Lisäksi Sairasvyö toimi aikaisemmin ex-vaimonsa ex-parturi-kampaamoyrityksen ex-hallituksessa.
ellauri110.html on line 278: Kristiina Louhi oli vuosina 1998–2003 naimisissa kirjailija Hannu Mäkelän kanssa. Hänellä on kolme lasta ensimmäisestä avioliitostaan elokuvaaja Seppo Louhen kanssa.
ellauri110.html on line 685: Pitkäaikaisella (25v) nollasopimuxella ollut elämänkumppani Anza jää soppaa lusikoimaan kun Hande iskee Louhen Kristiinan. Se on vasta 7v nuorempi Handea. Maikki oli vuoden nuorempi. Niin ne nuortuvat kun Hande rupistuu.
ellauri110.html on line 688: Ero ei ole helppo mutta uusi suhde auttaa. Kyrvänpää työntyy Järvenpäähän, työntää Louhen syrjään. Kristiinan lapset (3kpl) ovat pahoillaan.
ellauri110.html on line 701: Veneziassa Kristiina pissii hunajaa, Hande näyttää tympääntynyttä naamaa kun se ei ole keskipisteenä ja Kristiina osaa italiaa paremmin. Tuolta löytyy (ällön) Ezra Poundin hauta. Saa olla laitimmainen kerta tuumii mauton Hannu Mäkelä. En pidä siitä minkä näen, siis pilaan sen vaimoltanikin. Tuttu juttu sanoisi Natachan lentokapteeni. Barbadoxen matka muistuu mieleen, ja Palermo.
ellauri110.html on line 703: Ja vittu osui ja upposi, Hande on myös pihi! San Marcon torin cappuccinon hinnalla saisi maittavat makkaraperunat Lohjan huolzikalla! Tällaiseen nyljentään en suostu! Maxa maxaa liikaa ja nuorikko valikoi niin kauan että nälkä meni! Eikä se tule takaisin edes syömällä! Tais Kristiinalle tulla kauppakirppu tässä vaiheessa.
ellauri110.html on line 709: Casanova kirjoitti 6000 sivun muistelmat. Joku versio siitä on mulla hyllyssä. Ei sitä Handekaan jouda lukemaan vaikka Casanovasta kirjottaa. No ei vaitiskaan, Handestahan se aina kirjoittaa. Toisella käynnillä se viihtyy Veneziassa, kun ei ole enää besserwisser Kristiina sähläämässä.
ellauri110.html on line 827: Nalle ja Moppe ajautuvat erilleen. Kristiina Louhi on tehnyt tehtävänsä, Kristiina saa mennä.
ellauri110.html on line 993: Xavier de Maistren mikromuistelma omasta huoneesta kai pitää joskus tshekata, kun Kristiina-tätikin on sen lukenut. Panen sen tähän vaan muistilapuxi.
ellauri111.html on line 79: Siis raamattu on parempi lähde kuin Shakespeare. Mutta mikä raamattu! Sas se! Hiljattain on tullut vastaan useampiakin raamatullisia apokryfikirjoja. Ne on kaikki mukana Kristiina-tädin raamatussa, vaikka liitteenä. Mikä vika niissä on ettei niitä ole huolittu kaanoniin? Eikun nettiin selaamaan. Rapsakka astalo puhdasoppiseen kiivailuun on bible dudes. Paavin palvojat saa kuulla kunniansa.
ellauri115.html on line 328: Ei täältä mitään saa mukaansa, paizi mitä pannaan mukaan laatikkoon. Seijan perimässä Kristiina-tädin toimittamassa raamatussa lukee etukannessa: tämä kirja pitää panna päänalusexi hautaani. Sen se on kyllä vähän näköinen, mutta silti luulen että ahneet sukulaiset eivät toteuttaneet testamenttia. Sokrates sanoi (kertoo Montaigne), kun siltä kysyttiin miten se pitää haudata: Miten haluatte. Sokrates oli tolkun miehiä, tässä asiassa ainakin.
ellauri135.html on line 157: Kirjan on kirjoittanut yksistään Thomas Garoff, katalyyttikemian professori ja historian harrastaja. Ennakkomainonnassa ilmoitettu Markku Berg on suomalaisen Berg-suvun päämies, jonka mainitaan antaneen kirjoittajan käyttöön suuren määrän ”perhetarinoita”. Kristiina Kalleiselle kirja ei sisällä uutta ja varteenotettavaa tietoa, ja Kriden on vaikea nähdä, miksi se on julkaistu. Kristiina on kirjoittanut ja kirjoittaa aina kansallisen tieteen ja taiteen puolesta.
ellauri135.html on line 159: Virheet ovat paitsi asiavirheitä myös systemaattisia kirjoitusvirheitä (esimerkiksi ”suuriruhtinaskunta” on systemaattisesti kirjoitettu ”suurruhtinaskunta” jopa lähdeluettelossa olevan prof.emer. Osmo Jussilan Suomen suuriruhtinaskunta -teoksen kohdalla), virheellisiä termejä sekä tietämättömyyttä vakiintuneista ilmauksista. Haista vittu Kristiina, se kuuluu nimenomaan olla suurruhtinas! Ookkonää joku suuripääoman vasalli? Ja vittu kyllä oli Haartmann vanhoillinen kun halus rautatien kulkevan Turkku, niin suomalainen suurimies kuin olikin. Turkku ei ol mikkä suurikaupunki. Suomen kielen suosinta oli ruozin vastustusta, niinkuin yleensä jonkun kannatus on jonkun toisen vastustusta. Kristiina Kalleinen (s. 1959) on Oulusta ja jäi valitettavasti virkaheitoxi.
ellauri160.html on line 228: Kristiina-tädin töräyxiä lasipäästä
ellauri161.html on line 57: Ylpeämpi olen silti siitä, että jokin vielä kolkuttaa etuoikeuksissaan rypevän ensimmäisen maailman ihmisen omaatuntoa – ja pieni yhä voi voittaa ison, pehmeä kovan. Kristiina-tätikin aina messuaa "ensimmäisen maailman" ongelmista. Se kuulostaa tosi vanhanaikaiselta, kehitysapupuheelta.
ellauri180.html on line 77: Kääntäjä: Kristiina Rikman
ellauri216.html on line 233: Susikoiran isä osas ajaa autoa ilman päätä, kuin Aku Ankka kolmipyörällä. Sellaisella Anders Andilla joka varastettiin Kristiina-tädiltä. Niitä oli vain 2 Suomessa.
ellauri285.html on line 573: SKP:n bolshevikkivähemmistö perusti uuden puolueen nimeltä Demokraattinen Vaihtoehto. Puhheenhoitajaxi ei valittu alapartaista Jouko Kajanojaa. Myöhemmin puheenhoitajaxi tuli ensimmäinen nainen Suomessa, nimittäin se koukkunenäinen Kristiina Halkola. En koskaan pitänyt sen naamasta.
ellauri340.html on line 679: Marraskuun viimeisenä maanantaiaamuna maha kipeänä kasvislasagnasta jotain palaili mieleen ysärin huonoimmista hetkistä ja ikävimmistä apinakolleegoista apinalinnan kallioilta eli verstaalta. Kusipäitä wannabe silverbäkkejä kuten Kimmo Koskenniemi, Fresd Karlsson, kiilusilmäisiä maanikkoja Kristiina Jokinen, Graham Wilcock, se 1 saxan keskusteluntutkija josta siitäkin tuli joku käännöstieteilijä, nimeä ei löydy, boxerimainen Inkeri Vehmas-Lehto, akribian ystävä Pirjo Kukkonen, se hullumpi Pirkko Kukkonen, mielikirjailijani Hilja Haahti, A-luokan mersulla ylvästellyt pieni paxu kielitieteen lehtori, näitä piisaa meitä keskinkertaisuuxia.
ellauri340.html on line 681: FGK rähisemässä Kristiinalle ja mulle kun ei rynnätty Fredin ämyrin kuzumana RUCLin pikapalaveriin "te sankarilliset", Fred ämyröimässä mulle kun en ollut riittävästi puolustanut sen kainaloista germaanikanaa tiedekuntaneuvostossa Auli Hakulista vastaan Fredin käymässä reviirikiistassa keskusteluntutkimuxesta, "this is not your captain speaking, but rather, Fred Karlsson", "vanha professori" vainaja Kristiina-laivalla, Fred antamassa arvosanaa "niukasti hyvä" Kouvolan viran opetusnäytteessä, siitäkin narsistisesta loukkauxesta on oltava sille kiitollinen, kaikki ne kurjat vuodet Kouvolassa mielessä ajaminen alas Kymijoen sillalta tai päin Sipoon kallioleikkausta hernekeitonvärisellä mannepirssillä jonka lämmitys ei toiminut ja moottori leikkasi kiinni Viikin suoralla, kolari diapameissa Korialla, paska hopea Honda tuusannuuskana, joku vanha tietokonerakkine pelkääjän paikalla, kaikki Kouvolan idiootit riitelemässä kultaisen häkin lopetuxesta, ällö keskustalainen ylekansanedustaja apinamiehenä. FGK koitti turhaan viedä tuolit alta sekä Kimmolta että multa, sai ansionsa mukaan kun tyttärestä tuli metrin knääpiö. Sosiaalidarwinisti söi omaa lääkettä. Hylätyt ladot matkan varrella, Koskenkylän autio, uusi hampaaton Opa hyytyi Porvoossa, Rothit naapureineen riemuizivat, ei kannattaisi Wolframin jolla on jo toinen museoauto rukkina.
ellauri386.html on line 82: Venäjällä heinäkuussa 1871 perhe oli jälleen taloudellisissa vaikeuksissa ja joutui myymään jäljellä olevan omaisuutensa. Konstantin Pobedonostsev, tuleva kaikkein pyhimmän synodin keisarillinen päävaltuutettu, vaikutti Dostojevskin poliittiseen etenemiseen konservatismiin. Annan kurkkuun kehittyi paise. Heinäkuun tienoilla 1874 hän matkusti Emsiin ja meni lääkäriin, joka diagnosoi hänelle akuutin puhekatarrin. Oleskelunsa aikana hän aloitti The Adolescentin. Se käsittelee ensisijaisesti isän ja pojan suhdetta, josta tuli usein puhe Dostojevskin myöhemmissä teoksissa. Hänen poikansa Aljosha sai vakavan epilepsiakohtauksen ja siihen kuoli hän. Fedjalla oli keuhkoemfyseema. Vetiköhän se röökiä ihan ketjussa kuten Kristiina täti takavuosina?
xxx/ellauri123.html on line 427: Ja pienen tytön olen löytänyt uudestaan. Sen Lolitan. Opi uutta ankan seurassa - tilaa Aku! Lauri, tunnetko Kristiina Jokisen? Lisää Kristiina Jokinen verkostoosi!
xxx/ellauri154.html on line 140: Likapippeli (Schmutztitel - lateinisch Antiporta) – seltener Schutztitel, Vortitel oder Vorsatztitel – wird der meist griffige Kurztitel des Werkes bezeichnet, der auf einer gesonderten, dem eigentlichen Titelblatt vorangestellten Seite aufgeführt ist. Diese zusätzliche Seite nennt sich Schmutztitelseite und ist die erste/oberste Seite des Buchblocks. Sie trägt in der Seitenzählung (Paginierung) die nicht ausgedruckte Nummer 1. Suojanimiölehti, kuten siivosti sanoo Kristiina-täti. Likapippeliä tarjoaa Ballsackin köyhä mutta hyvin varustettu aatelismies toista nuoruuttaan elävälle varakuningattarelle, majesteettiselle vanhalle ruusulle, jolla on korvat kuin tanssikengät ja sairaan kissan iho, mutta muuten kauniit varusteet.
xxx/ellauri176.html on line 579: Projektityöntekijäni Inari jolla oli jalassa viisivarpaiset mustat kumijalkaterät oli japsufani, kuten v. 64 syntynyt Sujata Massey ja 1957 syntynyt Kristiina "Kride" Jokinen. (Kriden ikä ei selviä sen nettisivuilta mutta se on Kari Peizamon luokkatoveri Nokialta. ) Tähän paasauxeen on kerätty Sujauta Massiin v. 2014 "Suunami menestyxen rannikolla"- kirjan kylmiä paloja. Rei Shimura oli Kriden mielikirjailija. Molemmat on middlebrow eliskä keskikulmakarvaisia keskinkertaisia keskiluokkaisia kauppaopiston naisia. Hyperkorrekteja anaaliobsessiiveja. Vitun hölmöjä ennen kaikkea.
xxx/ellauri176.html on line 762: Näähän on kuin Kristiina Jokinen ja Graham Wiltcock konferenssissa. Tyylikästä kokonaisuutta häirizi vain Kriden kasvosuojain ja Grahamin kumivastaava. Maasturin saa liikkeelle kissanhiekan avulla. Hehe. Mutta nyze on loppunut kaupoista. Pidetään vaan peukut pystyssä. Peukut, Graham! Nämä! Graham otti pois kumisuojaimen ja minä sipaisin hiukan huulikiiltoa.
xxx/ellauri208.html on line 909: Siltähän toi vähän kuulostaa. Kylnää Helena ja Annika soveltuu Kristiina-tädin kamuixi paremmin kuin esim. Laila Hirvisaari ja Sofi Oxanen.
xxx/ellauri224.html on line 154: Kristiina Rikman on 1/365 Nilkin huromistista. Hiän on kääntänyt satoja suosittuja ulkomaisia teoksia suomen kielelle. Alun perin toimittajaksi suunnittelut Rikman päätti yliopistolla järjestetyn kurssin jälkeen suuntautua kääntäjäksi ja sillä tiellä hän on edelleen, ellei ole kuollut. Rikmanin repertuaari on laaja, ja vuosien mittaan hän on päässyt suomentamaan niin Astrid Lindgreniä kuin Philip Rothia, puhumattakaan pitkäaikaisesta käännöstyöstä John Irvingin teosten parissa. Ursula Le Guin tuli mainituxi Jane Austen leffassa. Tyly koirankesyttäjä pitikin yllätyxexeen sen teoxista.
xxx/ellauri227.html on line 254: Tai Laila. Kieppuu julkimoiden hurrikaanissa viime viikon naistenlehtenä. Yllättävästä menestyxestään huolimatta Härpi kadehtii lääkäreitä, joilla on arvohuonekaluja. Härpillä ja Laiska-Jaakolla on vain Lundioita. Kristiina on sarvikuono.
xxx/ellauri227.html on line 258: Kristiina oli tavannut Anna Hopeapeilin jossain keskisuuren kustantamon (Tammi tai Gummerus) syysjuhlissa. Niissä oli ollut kahmaloittain keskivartalolihavia kirjailijaämmiä Gudrun Sjöden asuissa. Kun Härpi löytää kuzumuxensa, tunkee Mimi löysän perseensä samalle tontille. Ei sinne kahta mahdu, täytyisihän se nyt tajuta.
xxx/ellauri239.html on line 442: Pillunlipsuttajat Vanja-eno ja Kristiina-täti ovat turvautuneet sellaiseen ylellisyyteen kuin siivoojaan. Niitä saa nyttemmin sikahalvalla mamuroikasta. Edes minimipalkkaa ei tarvi pulittaa. Radiosta tuli dokumentti istukan merkityksestä kohdunpoistossa. Selma tunsi lievää kuvotusta. Niin minäkin. Selma alkoi haista. Niin minäkin.
xxx/ellauri239.html on line 510: Kristiina tädin kanssa tuli nokkapokkaa tästä lipevä-sanasta. Kristiina täti puolusti antamaansa taidearvostelua, siis että vaikka sananvalinta oli ehkä vähän väärä, niin mun esittävä piirustus oli "sovinnainen" verrattuna Petterin nonfiguratiiviseen tekeleeseen. Kiitti vaan. No sanat siitä sakenivat, ja ollaan taas pen päl väleissä. Mikä ehkä oli tavoitteenakin. En kyllä oikeastikaan usko että taivaan isi antaa Kristinalle anteexi. Luulen että se jää kuoppaan pölisemään vanhempien seuraxi.
xxx/ellauri250.html on line 58: Justiinsa niin! Kirottuja olkoot sukulaiset, etenkin Kristiina-täti ja Pedofiili Petteri. Vitun mulkeroita. Kristiina-täti nimitti mun 9-vuotispiirrosta "lipeväxi" vielä selän takana, kun istuin paskalla Pedofiilin läpikaikuvassa vessassa. Pedofiili pani oman nimityxensä omille lapsilleen "taas tuli halkiohaara" mun nimiini. Helvetti ize ämyröi sitä puhelimen torveen Merimiehenkadulla Siirin syntyessä. Toivon kummallekin jotain oikein pahaa, esim. ilkeän koronavirustartunnan. No toive toteutui Kristiina-tädin osalta jo izenäisyyspäivänä, kun sen exä Ripe rippasi. Nyze ei enää ole elävän leski ainakaan.
xxx/ellauri250.html on line 60: Laitan tähän jaxoon muutamia perhesalaisuuxia joita ei saa koskaan kertoa. Petteri ei pienenä meinannut alkaa puhumaan, kulki vaan Pirkon perässä ja vingahteli. Sitä oltiin jo sijoittamassa johkin laitoxeen, kun se sitteen viime tingassa ymmärsi petrata juoxuaan. Jönsistä Pirkko sanoi kerran: kyllä vanhemmilla on oikeus vihata lastaan. Kun Calle kuoli, se oli tehnyt 2 testamenttia, joista toisessa perintö siirrettiin lasten yli lastenlapsille. Rahallisesti sillä ei meille ollut merkitystä,1/4 osui pysyi samana, mutta Kristiinan osuus olisi pudonnut 1/4:stä 1/12:aan, jönsin 1/6:aan, ja Petteri olisi kerännyt jättipotin, 1/2 kaikesta. Pirkko kysyi minulta että eikös tämä ole epistä ja typerää. Sanoin että on, ja Pirkko repi siltä istumalta Callen suunnitelma B:n. No on näitä salaisuuxia vielä lisääkin, mutta riittäköön tämä tässä nyt.
xxx/ellauri250.html on line 136: Sain jonkun sen kirjan Shanshanilta kai mutta oli liian hapokasta, ei jaxanut. En juuri perusta tollasista fantasiajutuista. Guan guan sanoivat merimezot mun, Kunin ja Kristiinan kääntämässä runossa, suomexi kääk kääk.
xxx/ellauri295.html on line 431: Aappo Ilmari Piippo (6. kesäkuuta 1950 Vieremä – 6. helmikuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja sanoittaja. Piippo toimi vuosina 1964–1979 viisi vuotta merimiehenä sekä hitsaajana, ahtaajana ja toimittajana Ruotsissa. Tehdessään sanoituksia Kikalle ja Nylon Beatille Piippo käytti salanimeä Kristiina Sydänmaa.
xxx/ellauri296.html on line 373: 1960-luku oli nuorison esiinmarssin vuosikymmen. Suuret ikäluokat tulivat aikuisikään ja vaikuttajiksi yhteiskuntaan – myös haastamaan aiempien sukupolvien ajatuksia. Nuorisosta alettiin puhua erillisenä ikäryhmnä. Yksi vuosikymmenen ikonisista kasvoista on näyttelijä Kristiina Halkola. Opinnot teatterikorkeakoulussa alkoivat vuonna 1964. Pari vuotta myöhemmin ensi-iltaan tuli elokuva Käpy selän alla ja Halkolan tunsivat kaikki. Halkolalle vuosikymmentä kuvaavat farkut, kävyn vapautuminen ja maailmanparantaminen.
xxx/ellauri296.html on line 375: Kristiina Halkola: "Ennen ihmisillä oli aikaa räplätä toisiaan kännykän räpläämisen sijaan."
xxx/ellauri296.html on line 376: – Juuri nyt ottaa päähän se, että elämän rytmi on meillä niin kiireinen. Etsitään jotain juna- tai raidejokerin ratkaisua, jotta päästäisiin pisteestä A pisteeseen B kaksi minuuttia nopeammin. Mihin on niin kiire, Kristiina Halkola pohtii. Tunnin juna Turkuun on muka tärkeämpi kuin Kela-tuki tissin pienentäjille tai Lohjan BB sairaala. Urpo ja persut pitäisi salvoa. Purra voisi purra niiltä kulkuset.
xxx/ellauri296.html on line 379: Olen muuttunut sen myötä, kun lapsenlapseni syntyivät. Nyt olen 74-vuotias, Kristiina Halkola (vas.) ja Raili Hulkkonen sairastivat rintasyövän, jossa koko rintaa ei jouduttu poistamaan. Kristinalta poistettiin. – Jos koko ajan pelkää jotain, unohtaa elää, Kristiina Halkola sanoo ja vetää henkisavut.
xxx/ellauri306.html on line 64: Peter Schwartzeja on joka lähtöön, joku niistä pääsi juuri tiilenpäitä lukemaankin Trumpin Capitoliumin ryöstöretkestä. Mutta tuskin tämä, tuppikullimaisen karvaton Kristiina-tädin ikäinen Peter Schwartz (writer). Eikä tuokaan partasuinen futuristi, sionisti Peter Schwartz joka pelkää arabien ajavan juutalaiset mereen. Eikä Peter Schwartz, kardiologi. Mutta ne on kaikki juutalaisia! Ja varmaan kaikki vitun oikeistolaisia.
54