ellauri035.html on line 1223: Hänen kerrotaan hukuttautuneen tuohon jokeen. Hänen ruumiinsa etsimisestä on saanut alkunsa ns. lohikäärmeveneiden juhla, joka nykyisin on Kiinan kansallinen juhlapäivä. Päivää vietetään kuukalenterin viidennen kuun viidentenä päivänä. Meidän kalenterimme mukaan se on yleensä kesäkuussa. Tuolloin järjestetään lohikäärmevenekilpa-ajot ja syödään erityistä pyramidinmotoista zongzi-riisikakkua. Lohikäärmeveneet kuvastavat yritystä pelastaa runoilija ja noiden kakkujen avulla yritetään saada kaloja jättämään runoilijan ruumis rauhaan. (lähde? ploki Perttu Eemeli Kouvolasta)
ellauri069.html on line 509: Meidän huonekasvit on melkein yhtä vanhoja kuin lapset, muttei ihan. Vanhin oli traakkipuu, jonka Antti ja Auli Niemi lahjoitti uuteen kotiin, mutta se pääsi kuolemaan. Niiden koti hajosi myös sittemmin. Nyt vanhimpia on Matin ja Minnan lahjoittama vehka siltä ajalta, kun ne muutti Amerikkaan. Okki-vainajan antaman kiinanruusun sain ennenkuin täytin viisikymmentä. Nukkumatin ostin Kouvolasta sikäläiseen kämppään, joka mulla oli vaan jonkun vuoden ajan, se on lähes yhtä vanha. Iso viinikastanja salissa lie parikymppinen. Viuhkapalmu makuuhuoneen ikkunalla lähti jostain kirpputoritaimesta 2000-luvun taitteessa. Alakerran jukkapalmu on lastentarha Pellavasta ihan pikkuisena ostettu jo Pellervontien aikana. Se saattaa olla nyt vanhin kaikista. Anopinkieli Seijan huoneessa on sekin luultavasti kolmikymppinen.
ellauri131.html on line 55: Toisen kuvan 2 kiinalaista tyttöä näyttää herutuskuvassa aivan upeilta. Mutta nekin on vaan fotoshoppauxen tulosta. Alkuperäiskuvissa ne ovat yhtä arkisia kuin Laurin Kouvolasta pelastamat suojatit. Laurin kokemattomissa silmissä ne varmaan näyttivät 2009 tollasilta herkkupaloilta.
ellauri238.html on line 685: Muistan kyllä kuinka lähtiessäni viimeisestä tutkimuspaikastani Helsingin yliopiston palveluxeen ajattelin että alamäki jatkuu yhä jyrkempänä. Ja oikeassa olin. Verstaalle en koskaan kotiutunut, hist.kielit. osaston nahistelevat pikku satraapit vaan vituttivat. Ensimmäinen asemapaikka Kouvolassa oli pahempi kuin Ovidiuxen Konstanza. Räntäisillä kotimatkoilla Kouvolasta suunnittelin ajaa mannepirssin nokan alas Kymijoen sillalta tai pahki Söderkullan kallioleikkauxiin. Mutta seurasin Daota, en ajanut, annoin asioiden mennä omalla painollaan. Wu wei, heipparallaa hei, kuppa kullinnupin vei.
ellauri315.html on line 198: Kukkonen Anssi, kers. kuoli noin klo puoli. Hänen vanhempansa olivat Kouvolasta. Lähetti terveisiä. Saarijärvi, Paavo, pion. kuoli omien tulesta. Friendly fire. Oli sanonut ettei tahtoisi mennä etemmäxi, tuntui pahalta. Päivän lehti ja paketti serkultani Laina Pekkariselta, sukat, käsineet karamelleja, Niveaa ja partasaippuaa. Ei vieläkään tietoa vaihdosta. Soittelin korsussa pianontapaisella virsiä. Saxalaiset ovat saaneet motista vankeja 500K. Hyvä tulee. Uskokaa että Jumala on olemassa ja ohjaa tiemme.
ellauri371.html on line 109: Centralistimme laativat sen, mitä tarvitaan maailman hallitsemiseen. Kouvolasta päiviä, poliittisista suunnitelmistamme, kokemuksistamme historiaa kunkin virran tarkkailusta menten. Goimia ei ohjaa puolueettomuuden käytäntö eikä uudet historialliset havainnot ja teoreettiset rutinat, ilman kriittistä suhtautumista tuloksiin, tatam. Siksi meillä ei ole mitään varaa heidän kanssaan pelleillä. He pitävät hauskaa omaan aikaansa tai elävät toivossa uutta viihdettä tai kokemusmuistoja varten. Olkoon heille tärkein rooli me inspiroituneet hyväksymään tieteen (eli teorian) sanelut. Tätä tarkoitusta varten innostamme jatkuvasti, lehdistömme kautta annamme heille sokean luottamuksen. Goyimien intellektuellit voi kerskua tiedosta ja ilman loogista provärkkiä, toteuttaa kaiken, mistä on vedetty tietotiede, agenttiemme yhdistämä, tavoitteena kouluttaa mielemme meille oikealla tavalla - muokattu ii.
ellauri390.html on line 389: Meille jäivät kaikki izepäisyytemme symbolit, ei tarvinnut pitää 2x kotkaa eikä sirppiä ja vasaraa. Jäi hakaristilippumme ja Ihanaa leijonat ihanaa. Huono-onnisempien veteraaniemme työstä jäivät puhuttelevat sankarihaudat ja uurnalehdot. Traagista miten paljon on vainajia Sysmänkin kirkkomaalla. 100G luukasaa, joista 10% enää elossa. Amputoidun Suomen väkiluku kasvoi 0.5M Kurjalan itämatuilla. Suhteellisesti uskomattoman suuria sotakorvausjunia puxutti itään leveillä ryssän raiteilla. Tätä häpeää ei saa päästää toistumaan, puretaan siis radat ja käytetään ruåzalaisia Brio-junia! Maanteitäkään ei tarvita enää Kouvolasta itään.
xxx/ellauri208.html on line 46: Aina en kestänyt odotusta kotiin asti. Muistan useammin kuin kerran livahtaneeni Kouvolasta tullessa Käpylän asemanseudun takaiselle joutomaalle ja kätkeytyneeni verkkoaidan taakse pajukkoon. Kaivoin Men Only lehden asiapullosalkusta. Selasin esiin sopivan aukeaman. Laskin housut viimeistä kesäänsä kukkivien joutomaapujojen tuoxussa. Tungin kullini sopivaan puunhaarukkaan, tuijotin lähikuvaa mehevästä tuherosta ärvöllään ja tyydytin itseni puuta vasten louhinta- ja paalutustöiden, maansiirtokoneiden ja raideliikenteen taustapauhussa. Sulkiessani sepalustani ja katsellessani tummalla puunrungolla valuvaa spermavanaa saatoin tehdä elämänhallinnallisista mahdollisuuksistani vain pessimistisiä päätelmiä. Vapaus oli ennen kaikkea fiktio, eikä puskarunkkarin kannattanut elätellä korkealentoisia harhoja kohtalonsa muovaamisesta.
xxx/ellauri253.html on line 74: 2008 iski seuraava iso taantuma joka teki vihdoin selvää Kouvolasta. HK osasto korvautui kielten laitoxella, verstas pani pillit pussiin Kouvolassa ja vielä henkiin jääneet porukat siirrettiin pääkaupunkiin. Tämä tapahtui nilkin ollessa maaherrana. Pikku laitossatraapit menetti maansa, Fredin valtakausi oli mennyttä.
xxx/ellauri253.html on line 202: Tie liittyi Kouvolasta Heinolaan johtavaan päätiehen. Sen varressa oli latoja joissa voi runkata mv-printterillä printatuilla pornokuvilla. Nenään tunkeutui pistävä haju. Se oli Markku.
xxx/ellauri363.html on line 723: Vuonna 1867 (34-vuotiaana) filthy Dilthey tapasi myös 25-vuotiaan amerikkalaisen filosofin ja psykologin William Jamesin (1842–1910), joka teki häneen suuren vaikutuksen. Dilthey ei kuitenkaan viihtynyt Baselissa vaan kaipasi Saksaan ja lähelle Berliiniä. Vuonna 1869 Dilthey nimitettiin filosofian professoriksi Kieliin pessimistisen Burckhardtin suosituksesta. Kouvolasta Ouluun. Diltheyn seuraajaksi Baseliin nimitettiin nuori lupaus Friedrich Nietzsche (1844–1900), josta oli tullut Burchardtin suosikki. Diltheyn oma suhde Nietzscheen oli kaksijakoinen. Aluksi hän kirjoitti myönteisiä arvioita tämän teoksista, mutta myöhemmin hänen suhtautumisensa muuttui hyvin kriittiseksi, huomattuaan Kielissä tulleensa pahan kerran höynäytetyxi.
11