ellauri003.html on line 690: Mentiin Seijan kaa 1981 Jasun ja Kotkan luo ensivisiitille Floridan Tallahasseeseen, golfkentän reunan bungalowiin. Jasu tuli ovelle ja huomasi et Seija odottaa. John oli tulossa, ehkä viidennellä.
ellauri043.html on line 5069: Ei olis pitänyt rakastella niin paljon! Kotka, sonni, jouzen, kultasade, pilvi ja liekki, kaikkia näitä muotoja sä kokeilit, hukkasit valoa kaikkiin elementteihin, menetit tukkasi kaikissa peteissä! Avioero on peruuttamaton tällä kertaa — ja meidän hallitus, meidän olemassaolo hajotettu.
ellauri058.html on line 190: Pekka muutti Kotkasta Korsoon ja sieltä edelleen Helsinkiin. Pekkanen vieraili 20-30 luvuilla myös Tuijunkantajien piirissä, mutta ei tuntenut kuuluvansa heihin nolon taustansa ja olemattoman koulutuksensa vuoksi, olivathan muut Tulenkantajien jäsenet kouluja käyneitä ja niin sanotuista ”hyvistä perheistä”. Sen vuoksi Pekkasen vierailut Tulenkantajien piirissä olivat satunnaisia, eivätkä niinkään säännöllisiä. Maxoi jäsenmaxun muttei käynyt kokouxissa. Ei varmaan perustanut edes Katri Valasta. Pirun kommari.
ellauri058.html on line 192: Toivo Rikhard Pekkanen syntyi 1902 Kotkassa kivityömiehen poikana. Terveisiä Kotkasta, pyllyyn käskivätten potkasta. Käytyään 2v kansista ja ammattikoulun se alko hakata 13 vuotiaana kiviä. Läpi harmaan kiven se löysi kirjojen salaperäisen maailman kirjastosta. Etenkin Jack Londonin. Kurjalistosta se nousi kirjalistoon.
ellauri058.html on line 206: Se oli vuosia Pekkasen ystävän ja tukijan Ester Kankkusen arkistossa. Olikohan Esterin kankkunen yhtä pyörähtelevä kuin Iita Kärpäsen? Sieltä käsikirjoituksen löysi kirjailija Matti Mäkelä. Mäkelä on kirjoittanut Pekkasen elämäkerran, joka on tänä (minä?) syksynä julkaistu nimellä Leveäharteinen ajattelija. Topi parka ajatteli päänsä puhki. Kotkan pojan selkäranka tuli läpi hatusta.
ellauri058.html on line 655: Tää Seinäjoella lestaadisessa pöndelässä pullistunut paxu muskelimasa päätyi vaatimattomien vaiheiden kautta Kotkaan Pekkas-akatemian rehtorixi ja sieltä saattohoitoon Joensuun Kurjalaan lällyn musikologin syliin. Go east young man. Se väitteli omanlaisestaan izepaljastus- ja pyllistyskirjallisuudesta vielä kuihtuneena sänkypotilaana Joen kaupungissa.
ellauri062.html on line 372: Kotkassa pyöri Suomen tunnetuin bordelli – työntekijöiden joukossa jopa lääkäreitä ja opettajia. Muuan paikallispoliitikko vieraili bordellissa sen alkuaikoina jopa kolme kertaa viikossa.
ellauri072.html on line 449: Trumpin perässä harppo lentokoneesta koppalakkipäinen jäbä pieni matkalaukku kädessä. Näytti ensixi että se on samanlainen Geschlechtsverkehrskoffer, jollainen Eva Braunilla oli mukana kun se matkusti Aatun kanssa Kotkanpesään. Se osottautuikin USA:n presidentin ydinasekoodikapsäkixi. Meidän presidentillä on vyölaukku. Ja Lennu-koira sylissä.
ellauri082.html on line 438: g) Helpful Henry was an American gag-a-day comic strip, created by cartoonist J. P. Arnot (Paul Arnot – Born: 16 September 1887 – Died: 2 December 1951). The series ran from July 17, 1922 until 1927 and was syndicated by International Feature Service. Jaakko Hintikka kutitti Kotkan varpaita Helpful Henrynä kun Kotka laittoi pussilakanaa.
ellauri098.html on line 388: Kotka ois kai seniorihyvis, rohkea ja julma. Sehän on jonkun silverbäkin näkönenkin. Leijonassa on paljon samaa imiziä vaikka oikeasti ne on veteliä laiskimuxia.
ellauri105.html on line 484: Tuo pappismunkki oli kirkolliselta nimeltään Mefodi ja maalliselta nimeltään Matti Lehmonen. Hänen elämäntarinansa on melkoinen. Selvitin sitä hieman vieraillessani jälleen kerran Heinävedellä Valamon luostarissa. Kerron siitä jotain tässä lyhyesti. Tämä vuonna 1912 Konneveden rantamaisemissa syntynyt rautalampilainen meni jo varsin varhain harjoittelemaan luostarielämää Laatokan Valamon luostariin. Kimmokkeen sinne menoon tämä silloin vielä luterilainen 15-16-vuotias nuori mies sai silloiselta Kotkan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherralta, rovasti Mikael Iltonoffilta (Iltola). Niinpä hänet sitten varsin pian liitettiin Smolenskin skiitassa ortodoksiseen kirkkoon ja hän siirtyi Valamon luostariin noviisiksi. Mefodi kuvattuna Petsamon luostarissa 1939. (Kuva pappismunkki Mefodin albumista, © Valamon luostari)
ellauri172.html on line 798: Jaakko Hintikka sanoi että "mun kirjani on mun lapseni". Kotka luuli odottavansa nelikymppisenä mutta kesken meni. Kenenkähän kanssa se oli sillä kertaa ollut.
ellauri192.html on line 182: Les aigles, fils de l'air et de l'azur, sont graves ; Kotkat, ilman ja sinen pojat, ovat vakavia,
ellauri196.html on line 338: Bernt Lie: Musta Kotka: tarinoita pojista. Kansa 1907
ellauri214.html on line 601: Sinun sisälläsi on pieni pipuna, joka ei koskaan sammu sanoo Ivan Kotka vesipäälle. Mitä puppua. Ei siellä ole mitään pipunaa, se on narsistista fuulaa. Valot sammuu haju jää. Tikka nauraa pilkkasuu.
ellauri222.html on line 259: Kotkat kuuntelevat
ellauri222.html on line 682: Augie on Thean kanssa Mexikossa. Kotkamezästys on mennyt puihin kiitos Augien toheloinnin.
ellauri262.html on line 272: Kerran viikossa Inklingit lukivat Lewisin asunnossa ääneen kirjoituxiaan ja vinoilivat niistä. Tolkien puhui ryöpsähtelevästi säkättäen, ja kun hän lisäksi tärkeään kohtaan tullessaan sysäsi hampaiden väliin piipun tutixi, hänen textinsä luki selvyyyden vuoxi kuopuspoika. Muun ajan pohdittiin tärkeitä ajankohtaisia kysymyxiä, kuten onko koiralla sielua, onko parempaa siideriä kuin Kotkassa, onko Eliotin runoiilla arvoa (ei) ja onko polttohautaus pakanallista. Sota-ajan sanomalehdistä Lewis ja Tolkien ratkaisivat vain ristisanat. "Keskustelumme mittaan meille avutuu koko maailma ja jotakin maailman tuolta puolen, jos on onnea. Kenelläkään ei ole mitään vaatimusta toisilta eikä mitään vastuuntaakkaa keneltäkään, vaan kaikki oomme vapaita miehiä ja tasa-arvoisia. Karhun elämää, saa mettä kämmentää. Eedit! tuo lisää olutta! Eedit! EEDIT!" "Minä olen ize asiassa hobitti", Tolkien oli sanonut. Tolkien ja Lewis pukeutuivat, käyttäytyivät ja asennoituivat vanhanaikaisesti, viettivät ikävää urautunutta elämää. Lewis tokaisi: minä pidän pitkäveteisyydestä! Ron piti kirjavista liiveistä kuin Bilbo Baggins. Matti Pulkkinen vertaa salaa Vuokko vaimoa milloin Etheliin, milloin Tolkienin Lukittareen, ize se on kaljanhajuinen Tolkien matkalla hilpeänä kotiin bubista kuin Wagner-sika. Tolkien käy messussa masennuslääkkeenä. Ethel ei lähde, miettii kääntymistä takaisin luteraanixi, siellä naisilla on enemmän sananvaltaa, voivat jopa erotakin.
ellauri262.html on line 318: Tolkienissa oli kaksi puolta: seuraveikko ja pessimist Kotona asui pessimisti, jonka mielestä langenneessa mu massa ei kannattanut suuria odottaakaan Seuravekko ist pubissa Kotka ja lapsi.
ellauri284.html on line 736: Hänestä tuli Pyhän Johanneksen ritarikunnan armon ritari 11. maaliskuuta 1901 ja sitten tuon ritarikunnan ritari 3. heinäkuuta 1901. Hänelle myönnettiin myös Saksan Mustan Kotkan ritarikunta keisarin vierailuaikana Yhdistyneissä kansakunnissa helmikuussa 1901. Hän oli 26. kesäkuuta 1902 julkaistussa vuoden 1902 kruunajaisten kunniamerkkiluettelossa ja sai kunniamerkin kuningas Edward VII :lta noin klo puoli Buckinghamin palatsi 8. elokuuta 1902. Täti antoi hänelle vielä tuokkosellisen mansikoita ja setä viiden pennyn rahan.
ellauri294.html on line 462: Kotkannenäinen Akvila oli juutalainen teltantekijä, "Pöntöstä syntynyt", mutta possu Priskilla ehken roomatar. Niistä tuli Patun telttakaverit Korintissa. Priscilla ja Akvila oli karkotettu Roomasta koska joku "Chrestos" oli aiheuttanut siellä mellakkaa. Patu ei siis ollut ensimmäinen ICHTHYS kalastamassa niissä vesissä! Ehei, Pietari professionaalisempana oli ennättänyt apajille ensixi. Ei olis kannattanut kalastella sillä lailla ihmisiä, verkko pantiin kohta puihin kuivumaan.
ellauri294.html on line 590: "Lukevan Kotkan" arvostelijan mielestä Mannix kirjoitti tarpeeksi hyvin saadakseen lukijan tuntemaan olevansa Todin ja Copperin hahmot ja että tarina oli "todella jännittävä" näiden kahden eläimen "dramaattisen vastustuksen" vuoksi.
ellauri326.html on line 447: Reino Vilho (Wilhelm) Silvanto (sukunimi vuoteen 1929 saakka Sylvander; 21. heinäkuuta 1883 Helsinki – 29. tammikuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti ja kirjailija. Hän käytti suomentajana myös nimimerkkejä R.W.S, Reino Silva ja Reino Silvala. Silvannon vanhemmat olivat puuseppä Karl Kristoffer Sylvander ja Elviira Kallentytär. Hän pääsi ylioppilaaksi 1903 Helsingin reaalilyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1908 ja maisteriksi 1910. Silvanto oli aluksi opettajana eri oppilaitoksissa Helsingissä, Forssassa ja Kotkassa. Hän oli Suomen tietotoimiston palveluksessa 1918 ja toimi sitten asianajotoimisto Sarkanen & Helmeen liikeosaston osastopäällikkönä 1918-1920.
ellauri328.html on line 129: Suum cuique toimii Mustan Kotkan ritarikunnan (saksa: Hoher Orden vom Schwarzen Adler; perustettu vuonna 1701), Preussin kuningaskunnan korkeimman ritarikunnan tunnuslauseena. Motto on edelleen käytössä nazeilla Saksassa – sotilaspoliisin (Feldjäger) tunnuksella ja yhdessä Berliinissä toimivan vapaamuurarien Black Eagle Lodgen (saksaksi: Johannisloge Zum schwarzen Adler) kanssa. Ilmauksen yleinen saksankielinen käännös – Jedem das Seine – kirjoitettiin kyynisesti natsien Buchenwaldin keskitysleirin pääportille, mikä johti siihen, että lause on suosittu taas nyky-Saksassa.
ellauri342.html on line 329: Keijo Kullervo Kalske (February 28, 1912, Lahti, Finland – January 26, 1977, Helsinki, Finland) was a Finnish actor. Kalske, who worked as a police officer in Kotka before his film career, had performed occasionally at Kotka City Theater. Bulky and broad-shouldered, the 186-centimeters-tall Kalske was often seen on stage and in films in the roles of a soldier, a police or a guard, who he was perfectly fit to interpret with professionalism due to his police background.
ellauri352.html on line 670: Kevään tulet (1949) Aasian ääni (1951) Toko-rin sillat (1953) Sayonara (1953) Havaiji (1959) Kunnanjohtajan raportti (1961) Asuntovaunut (1963) Lähde (1965) Ajelehtijat (1971) Satavuotis (1974) Chesapeake (1978) Elämänlaatu (1980) Liitto (1980) Avaruus (1982) Puola (1983) Texas (1985) Legacy (1987) Alaska (1988) Matka (1988) James A. Michenerin USA: Ihmiset ja maa (Kassa: Peter Chaitin 1988) Karibian (1989) Kotka ja korppi (1990) Romaani (1991) Maailma on Kotini (1991) Meksiko (1992) Taantuma (1994) Ihme Sevillassa (1995) Tämä jalo maa: visioni Amerikasta (1996) Matecumbe (2007).
ellauri374.html on line 583: Kymmeneborg (finska: Kyminlinna) är fästning norr om Kotka centrum på nordsidan av holmen Hovinsaari, som bildas av två av Kymmene älvs mynningsarmar; där befann sig tidigare kungsgården Kymmenegård. Befästningsarbeten på platsen inleddes 1790 enligt den berömde ryske fästningsbyggaren Aleksandr Suvorovs planer och fortsattes i större skala 1803, då man hade 3 000 man i arbete. Fästningen utlämnades i likhet med övriga fästningar i området delvis åt förfallet efter 1816, men tjänstgjorde som garnison för ryska trupper fram till 1917. Den anfölls den 8 april 1918 av en omkring 300 man stark tysk truppavdelning, som efter hårda strider slogs tillbaka av den till omkring 2 000 man uppgående röda besättningen. Kymmeneborg härbärgerade 1922–1939 ryska flyktingar (som mest 700) – av vilka en stor del hade kommit till landet efter Kronstadtupproret 1921 – och togs vid vinterkrigets utbrott åter i bruk för militära ändamål. Fästningen hyste olika intendenturtrupper och förråd fram till 1950, då Kotka kustartillerisektion flyttade in. Försvarsmakten lämnade fästningen 2005 efter hårda strider.
xxx/ellauri068.html on line 578: God bless America, my home sweet home Kotka nai Hintikkaa, Jakkou heti kotio.
xxx/ellauri081.html on line 333: Merimies Rauno Ryöppy on kuin hullunkurisista perheistä. Rauno Ryöppy, merimies. Raija Ryöppy, merimiehen vaimo. Riitta Ryöppy, merimiehen tytär. Raimo Ryöppy, merimiehen poika. Kerää koko sarja, saat ikioman eläintarhan. Ikä nazaa justiinsa eikä melkein, 68v. on miehen ikä, johon mennessä on ehtinyt kerääntyä kokemusta ja kypsää harkintaa. Ei mamu eikä homo, vaan perinteinen perheellinen persumies. Kylä äänestäisin mutkuse on Kotkasta. Terviisiä Kotkasta, persuun käskivätten potkasta. Sen kaljussa on vähän tollasta Pluton mieleen tuovaa kavennusta latvassa. Vasen ja oikea profiilikuva selventäisi asiaa, ja sit viä rintapielessä äänestysnummero. Ei mamu ehkä mutta todennäköisesti sie-mie-miehiä. Ei homo eikä liioin sapiens. Ezimättä tulee mieleen yllättynyt oranki, joka nauroi makeasti styrox-mukista löytyneelle lelulle. Me persut nauroimme niin, sanoi metsämies.
xxx/ellauri084.html on line 541: Ron Brown kuoli pois Lokakuu 20, 2013 Wichitassa, Kansasissa. Hautaustoimistopalvelut Ronille tarjoaa Sepän Hauturit- Derby. Kuolinilmoitus oli Wichitan Kotkassa Lokakuun 26 ...
xxx/ellauri091.html on line 168: Kussakin romaanissaan hänellä oli arvokas korostus: Kesätoverit mm. tähdensi merimieslähetystä, Kotkat ja Tulenliekit sisälähetystä, Valkeneva tie, Kun valkenee, Sotkuinen solmu ja Mahdottomuus mahdolliseksi avioliiton pyhyyttä ja puolison vaihtamisen pahuutta, Ahertajat kristillistä työväenliikettä, Todistaja yhteiskunnallisten luokkavastakohtien sovittamista ja Kadotettu kirje ripin merkitystä.
xxx/ellauri128.html on line 574: Timo Tapani Pusa (9. lokakuuta 1951 Kotka – 9. syyskuuta 1996 Kotka) oli suomalainen kirjailija. Pusa kuvaa teoksissaan hyvin intensiivisesti ja realistisesti merimiesten ja muiden kotikaupunkinsa vähäosaisten ihmisten kuten prostituoitujen ja köyhien tehdastyöläisten elämää. Teoksille on ominaista syvä ymmärtämys vähäosaisia ihmisiä kohtaan. Vaikka hän aloitti kirjailijanuransa kahdella runokokoelmalla, hänen läpimurtoteoksekseen tuli romaani Tatuoitu sydän, joka kertoo nuoresta merimiehestä. Pusa lähti itse merille viisitoistavuotiaana ja seilasi noin viisi vuotta muun muassa tankkereissa. Hän asui Kotkassa. Hänen veljensä Juhani Pusa (1948–2009) pusasi muun muassa romaanin Vitun maku. Pian Timo Pusan kuoltua kotkalaiset kirjallisuudenystävät istuttivat ”Timo Pusan puun”, jonka varttuminen symboloi sitä, kuinka kauas menneisyyteen Pusan edustama kotkalaisuus häviää. Jope Ruonansuu vainaja (s. 1964) tais olla Kotkasta? Eipäs vaan Kemistä, perslävestä jonne johtaa tuliterä nelikaistainen moottoritie koko matkan Kempeleeltä. Terviisiä Kotkasta, käskivätten pyllyyn potkasta. Terviisiä Mikkelistä, käskivät vetää kikkelistä.
xxx/ellauri215.html on line 296: Suomalainen Anni Gullichsen alkoi katsoa uutta tv-sarjaa ja huomasi siinä tutun nimen - isotäti olikin osa Norjan hovia: "Isoin yllätys" 1870-luvulla puutavara-alan nousukaudella. Kotkaan perustettiin monta höyrysahaa, myös norjalainen Gutzeitin saha. Yksi Kotkaan muuttaneiden norjalaisten jälkeläisistä päätyi hovineidoksi Norjaan.
xxx/ellauri230.html on line 112: Vitun klonkku. Sen miessankarilla on sentään nimi, naiset on vaan "Ankkoja". Geisha ei ole mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin. Kaveria väliin panettaa väliin ei, väliin se on voimaton ja väliin se juoxee ylös mäkeä ja hirnuu izexeen. Omituista porukkaa nää japsulaiset. Naiset on puhtaasti panopuita. No siinä ne ei paljon eroa meistä muista roduista. Kotkan näköisen hoidon paras ominaisuus on sen puhtaus. Sen suu näyttää iilimadon imureijältä. Sammakot syövät kyllä mielellään iiliäisiä, kaivelevat niitä limaisella kielellään. Yäk.
xxx/ellauri255.html on line 507: Saarikoski tulee saunasta. Kristus kun se on laiha. Kuoppa siinä missä muilla rinta. Takapuolta ei lainkaan, käsivarret kuin narut, pää valtava pehko. Bergen Belsenin atleettikerhon puheenjohtaja, Munat kuin kaappikellon puntit, toinen alempana kuin toinen. Kerran Hormian Kotkan saunassa mitattiin munan pituutta. Saarikoski oli sanonut että isoilla miehillä on pieni. Se ja Hormia menivät ensin lauteille, minä jäin pesuhuoneeseen, pistin lämmintä vettä vatiin ja huljuttelin siitintäni siinä. Patukka turposi hiukan, kohentelin sitä vielä pari kertaa kädellä ja menin löylyyn. "Jumalauta", sanoi Saaripää. Minä olin poikaa. Sitten mitattiin, minä voitin kirkkaasti, ja tultiin siihen tulokseen ettei pituus ole tärkeintä ei vaan paxuus.
xxx/ellauri296.html on line 367: 1930-luku nosti Alvar ja Aino Aallon kansainväliseen tietoisuuteen. Kolmijalkainen Alvar Aalto, Paimion parantola ja Kotkan Sunilan tehdasmiljöö ovat kaikki Aaltojen 30-luvun tuotantoa. Siitä ajasta ei ole enää ketään kertomassa.
xxx/ellauri312.html on line 677: Die Adler und furchtlos gehn Kotkat ja pelotta menevät
xxx/ellauri376.html on line 823: Kotka, valas, dromedaari,
38