ellauri014.html on line 197: Se läks Pariisiin koittaa onneaan, kauppas jonkun muun musakexintöä omanaan, se oli kova säveltään. Kotiopettajana koitti päästä hameiden alle. Siitä se keksi nää kasvatusjutut. Aika pukki kaalimaassa kyllä. Omakohtaisia kokemuxia.
ellauri014.html on line 316: Kohta saa Väiski naputella alasinta, panna piika pikkaraista suurella sukunuijalla. Kotiope on ize oman onnensa seppo. Jos Julialle käy siinä huonosti, se on voi.
ellauri014.html on line 1087: Kotiopen fuksiaisissa tytöt saivat viitossilliä kuutossilliä ja muuta villiruokaa. Bailut meni joskus överiksi, mutta ignoroikaamme nyt se. (No ei, vitsi vitsi, tän lauseen mä sepitin ihan ize, siinä on 2019 perussanakirjaan lisätyt uudissanat, paizi sillit. Ihan muuten vaan. Ois varmaan mennyt ihan täydestä ilman tätä alaviitettä.)
ellauri014.html on line 1256: Kotiope oppii tästä moraalin: Voi vittu, menkööt kaikki vitunkantimet mun puolestani vaikka vittuun, mä tyydyn tästälähin loordi Bumstoniin! Tai onhan siellä myös Wolmari ja vanha paroni. Voidaan tehdä kokonainen juna ilman seurakunnan naisia, ne olkoot vaiti lehterillä pyhän Paavon parhaiden perinteiden mukaan.
ellauri040.html on line 542: Pappi piti tulla Reetistäkin äidin pläänissä. Kylnää meeminikkarit on tosi usein meeminikkareiden pentuja. Kotiopettajan tarina tuli siitä vaan, hullu sellainen. Sai potkut bylsittyään oppilansa äitiä, niinkuin Punaisessa ja mustassa. Näin kävi monta kerta myöhemminkin, eiku äidin luo Nyrtingeniin takaisin. Luulosairas siitä tuli ja sekopää äidin hoteissa.
ellauri046.html on line 399: Söde pani iskurepliikit heti peliin. Kotiope Schlegel

ellauri049.html on line 229: Sarkia asui äitinsä kanssa tämän palveluspaikassa Aadolfilla (Aadolfi Mäkelä), mutta tämän kuoltua joulukuussa 1914, he muuttivat äidin vanhempien kotitaloon Kaarlon isoäidin Emman (Lindroos) ja isoisän Pauli Sulinin (myöh. Pajunen) eli ”Vahalan vaarin” luokse. Äidin terveys heikkeni, ja vastuun otti Hilda Runni. Siirryttyään oppikouluun Kaarlo asui kauppias Lehtosen perheessä ja auttoi apteekkari Bäckmanin poikia läksyissä. Bäckmanin perheestä tuli tärkeä hänen myöhemmälle elämälleen, sillä hän oppi perheen sveitsiläissyntyiseltä äidiltä ranskaa ja saksaa. Hmm. auttoikohan Kalle poikia ihan kädestä pitäen? Oppia ja ojennusta. Karttakeppiä. Kotiopettajat ovat vähän sellaisia.
ellauri049.html on line 1102: Tegnerus (1782-1846), kappalaisen poika Tegnabyn kylästä Smoolannista, komministerin puustellista kuten Barkmannit. Kunniansa päivinä aika ikävännäköinen kulturpersonlighet pohjantähtikraschaani rintapielessä. Kotiopettajaveli Lars maxo koulutuxen. Hans pro gradu hette De causis ridendi (Om skrattets orsaker). Viimexi saa parhaat naurut, they're going to take me away hihii hahaa.
xxx/ellauri075.html on line 536: Jean Rhys (24. elokuuta, 1890 Roseau, Dominica – 14. toukokuuta, 1979 Exeter, Britannia), alkuperäiseltä nimeltään Ella Gwendolen Rees Williams, oli brittiläis-dominicalainen kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on romaani Siintää Sargassomeri (1966), jonka tapahtumat kertovat Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanin ullakolle päätyvän vaimon menneisyydestä.
9