ellauri001.html on line 1885: Osuit KoskenniemiVeikko Antero">Antero naulan kantaan, niin siinä juuri käy.
ellauri008.html on line 1724: Mihin tulokseen tulisi Kimmo Koskenniemi?
ellauri014.html on line 360: Mitä jää? löysää haistelevaa humanismia, VA Koskenniemi kaliiperin klassikoiden palvontaa, ylä- ja keskiluokan ennakkoluuloja. Kielistä jää ranskan lisäx italia, kun sitä Rusakkokin sattuneesta syystä osaa.
ellauri014.html on line 825: Julle jatkaa vaihteex narratiivia, kun siirrytään taas sukupuoliasiaan. Seuravana päivänä Wolle pitkävihaisena vie vanhat heilat samaan mezikköön, josta koko hölmöily lähti liikenteeseen, virnistellen observoi niiden ilmeitä: toinen punastelee, toinen kalpenee. Nyze kertoo (siis Kimmo, istuksien niiden välissä, varmuuden vuoxi) eze olikin observoinu niiden bylsintää jo ennen naimakauppoja. Se on todella Kimmo Koskenniemi luokan havainnoiva viilipytty, joka lievästi ihastui Julleen ja halus siitä omaishoitajan, vaikka vähän käytetynkin.
ellauri014.html on line 909: Oikeestaan Wolmari on aika trendikäs ekofarmari, hoitaa tonttiansa itse (ziljoonan taksvärkkärin ja loisen avulla kylläkin), ja tekee mökkinaapurien kanssa vaihtareita, ei käy agrimarketissa eikä prismassa. Tää on suljettu kierto, ilman suuta ja ja peräreikää selvitään. Sitäpaizi se on kivaa, se sanoo kuin paraskin Kimmo Koskenniemi. Kirkkosetä Akustin nuotit tästä tunnistaa, nää on kuin jotain Amisheja. Säälix käy lapsiparkoja, jotka lyttääntyvät tässä myllyssä.
ellauri016.html on line 511: Silti tää urbo versio on liian sisäistetty herruus tyyppinen. Snobi on ylpeilevä pahis ja sen kadehtija nöyrä hyvis. Ihan kun mauttomasta joteski objektiivisesti puuttuis mausteita. Tavixen omakehunhajuinen käsitys. Ns. paremmuudessa on kyse vaan nokintakisan juoxuhaudoista. Snobin kadehtijaa vituttaa kun snobi pöyhkeilee ja keulii edelle. Itelle ei jää muuta kuin olla moraalisesti parempi. Niinkuin lyhyt Kimmo Koskenniemi koripallossa, noudattaa sääntöjä.
ellauri017.html on line 329: Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot. Askelen, kaksi sa luulet kulkevas rinnalla toisen, mutta jo eelläs hän on taikka jo jälkehes jäi, hetken, kaksi sa itseäs vastaan painavas luulet ihmisen, kaltaises -- vierasta lämmititkin! Silmää löytänyt et, joka vois sun katsehes kestää, kättä sa et, joka ei liukunut luotasi pois. Kylmä on ystävän mieli ja kylmä on armahan rinta. Huulet liikkuvat vain, rinta on liikkumaton. Leikkihin kumppanin löydät, et toden riemuhun, tuskaan. Hiipua yksikseen tuntehes polttavin saa. Ystävän, armaan vain oma kaipuus sulle on luonut, houreen, jok' katoaa, kun sitä kohti sa käyt. Niin olet yksin, sa ihminen, yksin keskellä kaiken, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot, yksin erhees kätket ja yksin kyyneles itket. Ainoa uskollinen on oma varjosi vain. (On se v-a, sanoi Koskenniemi.)
ellauri023.html on line 685: Nokkavia guruja: Aarne, Eno, Dumari, Osmonkäämi. Nenäkkäitä Kimmo Koskenniemiä. Naisista ei tule vanhanakaan guruja. Ei hopeaselkiä vaan pelkästään ryppysiä. Ne pitää digitoida niinku Leija, eikä siltikään tule kalua. Pelkkää tavaraa. Luettele 10 maineikasta naisgurua.
ellauri024.html on line 808: Väpi Linnaa ja Tuntematonta Arska lyttäsi armeijassa apinan raivolla. Poliittisista syistä kaiketi. Raateleva lammas sai Arskan myöhemmin kääntämään Linnan suhteen takkinsa. Eeva-Liisa Manner saa osaxensa sääliä. Se sai masennuxeen sähköshokkeja kuin Tutu Paloheimo, sen käsiala pieneni millimetrin korkuisexi, se kirjoitti: keskinkertainen taiteilija on huono, eikä vain huono taiteilija, vaan huono ihminen. Mitä hullua! Ja Arska on vielä valmis allekirjoittamaan sen! "Lyö naulan perille". Siis Eeva-Liisan arkkuun vai. Muitakin Mannerin tylyjä tuomioita se peukuttaa, kute että pahixilta pitää pää katkasta koska 'ne tiesi mitä ne tekivät'. Jotain hurjan kalseaa A.K:ssa on aika ajoin. Se on kuin Kimmo Koskenniemi, se varaa lämpimät tunteet omalle perheelle. Lämmin perheenisä, kuten monet kuulut nazit. Se on neandertaali.
ellauri025.html on line 345: Hesiodos ei pitänyt matkustelusta, meni vaan kerran eläissään laivalla Auliista Khalkiiseen pokkaamaan Homeroxelta jonkun runoilijapokaalin. Senkertainen yleisö piti enemmän maatalousaiheista kuin sotajutuista. Aarne Kinnunenkin matkusti aika vähän, eikä koskaan konferensseihin. Mitä nyt perheen kanssa lomalle. Niin Kimmo Koskenniemikin.
ellauri025.html on line 435: Loppuosa kirjasta on maamiehen kalenteri, samanlainen rautaisannos taikauskoa kuin kiinalaisilla on vielä tänä päivänä. Jaa onhan meilläkin vielä horoskooppeja. Sellasesta tykkää kaikki obsessiivisuuteen taipuvaiset, on ihqua kun on yxikäsitteisiä ohjesääntöjä, joista ei saa poiketa. Ei saa astua katukivetyksen rajoille. Niistä tykkäsi myös Kimmo Koskenniemi.
ellauri026.html on line 149: Reilua peliä, pyytää apina kuin Kimmo Koskenniemi.
ellauri030.html on line 242: Cato (eli Cicero sen puolesta) nälvii Flaminiusta, joka halus jakaa Gallian voittomaat rotinkaisille. Nää on tosiaan vanhoja konservatiiveja, läjän päällä kyhjöttäjiä. Aika raskasta lukea tällästä. Vitun Kimmo Koskenniemiä koko porukka.
ellauri033.html on line 709: Salman Rushdie on vähän Kimmo Koskenniemi-luokan besserwisseri.
ellauri034.html on line 37: Tämän väittämän Otto ja Anna Quangel haastavat kuolemalla yxi kerrallaan. Otolta piilutettiin pää poikki, Annan vankila räjähti tuusannuuskaxi pommituxessa. Hegel kuoli Berliinissä koleraan kun tuli kotiin liian aikaisin. Schopenhauer kuoli yxin Berliinissä istualteen. Der Alte Fritz Potsdamissa ebenfalls. Se ei uskonut kuoleman jälkeiseen olemassaoloon ja tarrasi sixi elämään. vaikka oli kihtinen ja vesipöhöinen. Voihan sitä yrittää joukollakin kuolla, niinkuin ne coolaid hihhulit mooniet, tai rintamalla tai jossain onnettomuudessa. Mut eipä siitä seurasta siinä vaiheessa oo paljon väliä. Aika lyhyex se seurustelu siinä sitten jää. Eikä ne välttämättä kuitenkaan samaa unta nää. Yxin oot sinä ukkeli kaiken keskellä yxin, lauleskeli Koskenniemi V.A.">V.A. Koskenniemi hexametrillä ja loppusoinnulla. Ei auttanut vaikka oli vyökin, veti silti yxixensä henxelit. Ja iskä-Saarikoski oli matkalla kaiken aikaa ja kaikki kesken, ei oisi suonut olevansa yxin. Vaan oli. Mitäs oli niin izekäs. Yx kerrallaan kuoli meidänkin paitapeppu vanhemmat, vauvanvaipat leuan alle sidottuina.
ellauri034.html on line 217: Äidittömät isän pojat eli isixet ovat julmia yrmyjä hierarkisia heteroja uskovia fasisti kovixia setämiehiä ja isättömät äidin pojat eli mamixet kesyjä kilttejä demokriittisiä jumalattomia homoja vasuri pehmyreitä. Isättömyyttä ja äidittömyyttä täytyy vähän mulkata, riittää että toinen vanhempi on karussa, sairas, alakynnessä tai muuten näkymätön, ja toinen päsmäröi lapsen kasvatuxessa yxinomaisesti tai ihan sikana. Isoäiti kelpaa äitifiguurixi kuten Russellilla ja Proustilla. Tehdäänpä sekoitusmatriisi, jota voidaan sitten aina täydentää lisäilemällä nimiä. Sekin pitäs täsmentää millaset on kovixia eli kylmiöitä kuivureita ja mitkä pehmyreitä eli lälläreitä sylkyreitä. Karkeasti ottaen kovixet on cro magnoneja ja pehmyreitä neanderthalit. Coelhokin luetaan kovixiin vaixe on hippi vetelys, kert se kumartelee izekuria ja jumalankuvia. Puolikova ainakin. (Muuten, VA Koskenniemi väitti Goethe-sepustuxessaan että runoilijat on enimmäxeen mammanpoikia. Varmaan oli izekin.)
ellauri034.html on line 227:
| kovis | Bourget, Byron, Cato, Cicero, Conrad, Epiktetos, Immi Hellen, Platon, Rousseau, Syväntö | Baudelaire, Hitler, Knasu, Hölderlin, Melville, Koskenniemi V.A.">VA Koskenniemi, Kani Coelho, Phillu Roth | Jehova, Hamsun, Peeveli |
ellauri036.html on line 41: Musset ressukka, Resset mussukka 19 vee, pettyy maailmaan kun sen paras kaveri hipelöi sen mirriä, nimittäin 6v vanhempaa George Sandia, joka oli paronitar elävän leski ja 2 lapsen äitykkä. Musse saa suun täyteen hiekkaa kuten sen Rolla Aahrikan reisulla. Aika vähästäpä se suutahtaa. No kyllähän Amantine oli aika hepsankeikka, mut mitäs muuta ammattiauttajalta voi odottaa. Musset käyttäytyy kuin sorsakoiras jonka naarasta on kuomat nussinu, kiukkuisena se hyppää viimeisenä pukille. Mixhän se välittää ketkä muutkin Joria bylsivät, kun ei se sen kanssa kuitenkaan aio jatkaa sukua. Amantinella oli jo lapset kissa Kasimirin kanssa, ei se kaivannut hiirenpoikasia. Tästä kertoo Mussen omaelämäkertateos, jonka käänsi Koskenniemi V.A.">Veikko Antero. Ihan hyvin käänsikin.
ellauri039.html on line 447: Kimmo Koskenniemi tapasi hokea,
ellauri040.html on line 109: Tätä mä koitin tolkuttaa Kimmo Koskenniemelle, kun se lähti jälleen kerran jotain urputtaa että kazohan nyt jne. Mä sanoin että ihan sama mitä torveat, kun meillä on arvolähtökohdat jo niin erilaisia. Ei tää ole mikään perustelukysymys, me ollaan yxinkertaisesti eri puolilla barrikaadia. KK on talousliberaali humanisti jonka mielestä me eletään parhaassa mahdollisessa maailmassa. Mä en. Musta maailma ois parempi jos siinä ois vähemmän Kimmo Koskenniemiä.
ellauri040.html on line 211: Paitsi että Eskelisen teos on memento, se on myös monessa suhteessa anateema, syytöspuhe akateemista tutkimusta vastaan. Erityisesti kritiikin kohteena ovat kotimaisen kirjallisuuden professorit Maria-Liisa Nevala, Juhani Niemi ja Pirjo Lyytikäinen. Osansa saavat myös 'teoriarajoitteinen' Laitinen Kai sekä vanhemmat estetiikan ja yleisen kirjallisuuden edustajat Koskenniemi V.A.">V.A. Koskenniemi, K.S. Laurila, Eino Railo ja Rafael Koskimies. Yliopistollisen tutkimuksen ulkopuolisista kirjallisuuden alan vaikuttajista Eskelinen kohdistaa kritiikkinsä etenkin Tuomas Anhavaan, kun taas Alex Matson saa arvostusta. Kyse ei Eskelisen esimerkkien valossa ole ainoastaan tavalla tai toisella puutteellisesta tutkimuksesta vaan Eino Kauppisen tapauksessa suorastaan epäeettisestä tavasta julkaista Pentti Haanpään tekstejä. Kritiikkiä saavat osakseen myös eräät ulkomaiset tutkijat, kuten Mihail Bahtin ja 'nojatuolimarxilaiset kulttuurintutkijat' Fredric Jameson ja Terry Eagleton.
ellauri040.html on line 267: | kuivurrri | Bourget, Byron, Cato Sr., Cicero, Coelho, Conrad, Jörkkä Donner, Hämeen-Anttilat, Fred Karlsson, Koskenniemi Kimmo">Kimmo Koskenniemi, Platon, Rousseau, Heka Tikkanen | Epiktetos, Hamsun, Hitler, Knasu, Syväntö | Cato Jr, Melville, Nietzsche, Peeveli | Jari Ehrnrooth |
ellauri045.html on line 286: kun Vaakku Koskenniemi sanoi Strindbergin 100v juhlissa,
ellauri047.html on line 30: Sille, joka on syntynyt runoilijaxi, ei ole luonnollisempaa eikä parempaa parannuskeinoa elämän järkytyksistä kuin runous. (V.A. Koskenniemi)
ellauri047.html on line 127: V.A. Koskenniemi oli Goethen famulus. famulus on kotiorja tai taikurin apupoika, luuta-akka mikki hiiri, igor, dobby. Kuten dobbylta, löytyy Anterolta joskus hyväntahtoista pientä vittuiluakin.
ellauri047.html on line 129: Koskenniemi kuzuttiin Turkuun proffaxi 1921 maisterina ilman pätevöitymisvaatimusta. Se lähti viivana. Talonpoikaissukua. Sen isä oli äitiä 28v vanhempi ja ehti tuskin moikata poikaansa. Perheenisän kuoleman jälkeen poika vietti varhaislapsuutensa peräti seitsemän naisen ympäröimänä. Samaan talouteen kuului näet äidin ja kahden sisaren ohella myös äidin kolme sisarta, ja lisäksi äidinäidillä tiedetään olleen perhepiirin kuvioissa tärkeä rooli. Kasvavalla pojalla oli kuitenkin mahdollisuus vetäytyä omaan uneksivaan yksinäisyyteensä, joka vähitellen kehitti hänestä runoilijan. Naiset hääräsi ja Veka runoili. Koskenniemi oli nuoruudestaan lähtien lukenut innostuneena Sören Kierkegaardia ja Friedrich Nietzscheä. Sieltä ne naziajatuxetkin sitten tulivat. Mut nyt hampaat Jööttiin, Veka!
ellauri047.html on line 280: V.A. Koskenniemi soitti iänkaiken Goethen isän nuottiin:
ellauri047.html on line 827: Koskenniemi">Antero on yxin
ellauri048.html on line 113: V. A. Koskenniemi savusti Eino S. Revon Uudesta Suomesta
ellauri048.html on line 115: V. A. Koskenniemi nimitettiin Suomen Akatemian jäseneksi vuonna 1948. Hän oli jatkuvasti vahva vaikuttaja Uudessa Suomessa, Valvojassa, WSOY:ssä ja Suomen Kirjailijaliitossa.
ellauri048.html on line 119: Koskenniemi oli huolestunut Valvojan menestyksestä ja kilpailutilanteesta uusien lehtien paineessa. Hän kirjoitti 18.9.1949 Uuden Suomen päätoimittaja Lauri Aholle ja valitti, ettei Valvojan nimi esiinny lehden palstoilla. "Alinomaa siteerataan Ajan Kirjaa ja Näköalaa". Vuonna 1949 aloittaneen Näköalan päätoimittaja oli Aaro Hellaakoski ja toimitussihteeri Tuomas Anhava. Vakinaisiksi avustajiksi olivat lupautuneet mm. Unto Kupiainen, Kai Laitinen, Kaarlo Marjanen, P. Mustapää, Annamari Sarajas, Aale Tynni ja Lauri Viljanen.*
ellauri048.html on line 121: Koskenniemi halusi vaikuttaa entiseen tapaan myös Uuden Suomen kirjallisuusosaston hoitajaan. Hän kirjoitti 24.9.1949 Aholle: "Mainitsemistasi ehdokkaista haluaisin … ehdottomasti karsia … Tuomas Anhavan, … hän on Hellaakosken kiltti apuri "Näköalassa" … Mainitsemaasi (Eino S.) Repoa en henkilökohtaisesti tunne, mutta hänen kirjoituksensahan ovat … U.S:ssa olleet täysiä mitättömyyksiä … Unto Kupiainen, jota aikoinani Sinulle suosittelin, on tehnyt itsensä monella tavoin mahdottomaksi."*
ellauri048.html on line 125: Koskenniemi aloitti välittömästi Revon savustamisen Uudesta Suomesta. Hän kirjoitti 19.7.1950 Aholle, "että hra Repo ei ole sovelias henkilö U.S:n kulttuuritoimittajaksi … Jos hra Repo saa edelleen jatkaa toimintaansa U.S:ssa, on Sinun kyllä pakko jättää minut pois laskuista U.S:n arvostelijana ja avustajana." Aho ilmoittikin 16.8.1950 Revolle, ettei tämä voinut jatkaa Uudessa Suomessa määräaikaisen sopimuksensa päättyessä lokakuun alussa.* Koskenniemi kirjoitti myös ohjelmajohtaja Jussi Koskiluomalle 14.10.1950. Hän "asetti harkittavaksi" oliko Yleisradion syytä käyttää "yleisön kirjallisena valistajana niin suuressa määrässä yleistä arvostelukykyä vailla olevaa henkilöä kuin hra E. S. Repo".*
ellauri048.html on line 127: Varmemmaksi vakuudeksi Koskenniemi ehdotti Heikki Reenpäälle ja Hannes Reenpäälle Ajan Kirjan ja Näköalan yhdistämistä. Otavan ja WSOY:n yhteisesti omistama Yhtyneet Kuvalehdet kustansi niiden tilalle perustettua Parnassoa, joka aloitti ilmestymisensä vuoden 1951 alussa. Repo sai lohdutukseksi kustannustoimittajan paikan Otavasta.* Valmiutta lehtien yhdistämiseen oli ollut jo jonkin aikaa WSOY:n puolella, sillä niihin katsottiin uppoavan turhan paljon rahaa.*
ellauri048.html on line 129: Tuomas Anhava arvosteli ankarasti Koskenniemen Runousoppia ja runoilijoita -teosta Suomalaisessa Suomessa. Koskenniemi loukkaantui Anhavan kirjoituksesta siinä määrin, että valitti 18.2.1952 asiasta Suomalaisen Suomen päätoimittajalle Esko Aaltoselle. Koskenniemi lähetti eronpyynnön kunniajäsenyydestään lehteä julkaisevalle Suomalaisuuden Liitolle. Hän oli kuulunut liiton perustaviin voimiin.*
ellauri048.html on line 131: Koskenniemi jatkoi kirjeessään Lauri Aholle vuonna 1953 Eino S. Revon säälimätöntä arvostelua ja halusi tämän erotettavaksi myös Uuden Suomen radiotoimittajan tehtävästä. *
ellauri048.html on line 133: Kustannusvirkailija Annamari Sarajas joutui lähtemään WSOY:stä, koska hän ryhtyi Parnasson toimittajaksi. Koskenniemi arvosteli 11.2.1957 Sarajaksen ottamista Uuteen Suomeen, koska hän ei halunnut lehteä "jonkinlaiseksi modernistien äänitorveksi". Hänestä huonoja esimerkkejä olivat Tuomas Anhavan ja Kirsi Kunnaksen nostaminen ja Lassi Nummen "kategoorinen tuomitseminen".*
ellauri048.html on line 135: Koskenniemi kirjoitti 2.10.1961 Uuden Suomen päätoimittajalle Eero Petäjäniemelle, että Pekka Tarkka " kuuluu modernistien nuoreen kaartiin ja lienee niiden aloitteesta – ehkä (Mirjam) Polkusen välityksellä – sijoitettu lehteemme. Näin vahvistuu … avantgardistien osuus … lehtemme toimituksessa … miksi vähentää lehden arvoa sen uskollisimpien lukijoiden silmissä päivittäisellä modernistisella kirjallisella propagandalla?"*
ellauri048.html on line 142: Veikko Antero Koskenniemi (vuoteen 1906 Forsnäs; 8. heinäkuuta 1885 Oulu – 4. elokuuta 1962 Turku) oli suomalainen runoilija, sanomalehtitoimittaja, kirjallisuustieteen professori ja akateemikko. Hän oli 1920–1930-lukujen suosituin suomalainen runoilija joka tunnettiin isänmaallisen runotuotantonsa ja oikeistolaisen poliittisen vakaumuksensa ansiosta lempinimellä ”valkoisen Suomen hovirunoilija”. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat suositut isänmaalliset laulut Finlandia ja Lippulaulu.
ellauri048.html on line 151: Koskenniemi teki voimakkaan läpimurron runoilijana kexeliäästi nimetyllä esikoiskokoelmallaan Runoja (1906). Kaikkiaan hänen tuotantonsa käsittää kymmenen runokokoelmaa, mm. Lisää runoja, Vielä lisää runoja, ja Runoja piisaa. Hänen runouttaan leimaavat toisaalta eurooppalainen kulttuuriperintö, etenkin 1800-luvun romanttinen lyriikka ja antiikin mytologia, toisaalta kansalliset ja isänmaalliset aiheet. Koskenniemen runous oli perinteistä, mittaan ja loppusointuun nojaavaa, eikä hän koskaan täysin hyväksynyt modernia, vapaamittaista ja loppusoinnutonta lyriikkaa. Runotuotantonsa ohessa hän loi uraa johtavana kulttuurikriitikkona useissa lehdissä, pisimpään sanomalehti Uudessa Suomessa ja päätoimittamissaan aikakauslehdissä Valvojassa ja Ajassa. Koskenniemi kutsuttiin 1921 vastaperustetun Turun yliopiston kirjallisuustieteen professoriksi, ja hän vaikutti pitkään myös saman yliopiston rehtorina. Kirjallisuustieteilijänä hän keskittyi suurena esikuvanaan pitämänsä Goethen tuotannon tutkimiseen ja suomentamiseen.
ellauri048.html on line 153: V. A. Koskenniemi matkusti vuonna 1936 natsi-Saksaan luennoimaan Itä-Euroopan tutkimusseuran kutsumana. Matkaltaan Koskenniemi kirjoitti matkakuvauksen Havaintoja ja vaikutelmia Kolmannesta valtakunnasta, jossa kuvaa Saksan poliittista tilannetta ja muita kohtaamiaan ilmiöitä. Kirjoituksista välittyy myös Koskenniemen kansallissosialismia ja fasismia kohtaan tuntema sympatia, sillä ne aatteina kohtasivat hänen nationalistisen ja konservatiivisen maailmankatsomuksena. Oswald Spenglerin Länsimaiden perikato vaikutti vahvasti Koskenniemen ajatteluun, ja hän uskoi länsimaisen kulttuurin olevan vaarassa romahtaa muun muassa liiallisen vapauden ja demokratian seurauksena.
ellauri048.html on line 155: Vuonna 1941 Koskenniemi valittiin natsi-Saksan luoman Euroopan kirjailijaliiton varapuheenjohtajaksi Weimarin kirjailijapäivillä. Tämä kostautui Koskenniemelle Suomen irtauduttua aseveljeydestä Saksan kanssa. Hän selviytyi kunnialla sodan jälkeisistä saksalaisystävällisiin kohdistuneista vainoista, joita muun muassa runoilija ja toimittaja Viljo Kajava joutui pakenemaan Ruotsiin. Koskenniemi kuitenkin ajautui sivuun kulttuurivaikuttajan roolistaan. Tätä edesauttoi Raoul Palmgrenin vuonna 1947 julkaistu kirjoitus Hautakirjoitus Koskenniemelle, jonka mukaan hän oli ”venäläisen kulttuurin vihollinen ja Neuvostoliiton vastaisen shovinismin edustaja.”
ellauri048.html on line 157: Toisen maailmansodan jälkeen Koskenniemi joutui voimakkaan kritiikin kohteeksi. Häntä arvostelivat sekä poliittinen vasemmisto, joka karsasti hänen oikeistolaisuuttaan ja sodan aikaisia saksalaissympatioitaan, että modernistinen kirjailijapolvi, jolle hän oli vanhentuneiden tyyli-ihanteiden henkilöitymä. Kritiikistä huolimatta Koskenniemi sai nimityksen akateemikoksi 1948 ja säilytti vaikutusvaltaisen aseman suomalaisessa kulttuurielämässä kuolemaansa asti. Joka ei tapahtunut hetkeäkään liian aikaisin äijän ollessa 77v.
ellauri048.html on line 159: Koskenniemen pojanpoika, akatemiaprofessori Martti Koskenniemi on kansainvälisesti arvostettu kansainvälisen oikeuden tutkija.
ellauri048.html on line 163: 
Koskenniemi.jpg" height="200px" />
ellauri048.html on line 164: Koskenniemi2.jpg" height="200px" />
ellauri048.html on line 526: Humanistifasisti VA Koskenniemi oli samoilla linjoilla kuin Rutger:
ellauri048.html on line 529: kuin Goethe. Koskenniemi jämentää, että ehdoton rehellisyys se on
ellauri048.html on line 532: Ja reiluudesta VA Koskenniemi, joka savusti ulos Eino S. Repoa
ellauri048.html on line 573: Immin lällyn pullanhajuisen mitäänsanomattoman sovinnaisen tuotannon joukossa on tämäkin, joka näyttää Goethe-imitaatiolta. Immillä on loppusoinnut aina kunnossa. Senkö tautta silläkin toi sisältöpuoli jää lapsipuolen asemaan? No mikäs mä oon sanomaan, mulla vaatii kummatkin vähän laittoa. Sitäpaizi muoto on sisältöä ja sisältö muotoa, opettaa isä Koskenniemi meitä. Sisään ulos, draussen drinnen, sanoo Goethekin. Se kyllä tietää.
ellauri049.html on line 144: Kailaan ystäväpiiriin kuului monia tulenkantajia – muun muassa toinen nuori runoilija Katri Vala – mutta Kailas itse vieroksui jossain määrin heidän näkemyksiään. Silti esimerkiksi Kailaan runokokoelmasta Purjehtijat (1925) voi löytää samanlaista eksotiikkaa kuin tulenkantajilla, ja mieltymyksen ekspressionismiin Kailas jakoi tulenkantajien kanssa. Tähän aatevirtaukseen Kailas tutustui suomentaessaan saksalaista runoutta Goethesta aina ekspressionisteihin saakka. Kailas suomensi myös Edith Södergrania.Mäkin on suomentanut tässä Goethea, ja Koskenniemi myös. Mitäs me runoilijat. Me papit nauroimme niin, sanoi kirkonvartija.
ellauri049.html on line 775: Ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen ja runotuotannon alettua uudelleen Valérysta tuli eräänlainen valtakunnan virallinen runoilija. Hän oli erittäin tunnettu, ja hänelle annettiin runsaasti erilaisia kunnianosoituksia. Valéry näyttää olleen Ranskan VA Koskenniemi. Valéry oli Mallarmé-fani, pysyi sille uskollisena loppuun saakka kuin Vexi Goethelle.
ellauri049.html on line 779: Saksalaismiehityksen aikana Valéry kieltäytyi järjestelmällisesti yhteistyöstä miehittäjän kanssa. Siksi hän menetti Nizzan yliopiston kanslerin viran, mutta säilytti akateemikon arvon ja aseman. Esseistinä Valéryn kirjoitukset kertovat siitä huolesta, mitä hän tunsi länsimaisen sivilisaation ja oikeudenmukaisuuden hengen säilymisestä sekä kirjallisuuden roolista kasvatuksessa, ihmisyksilön taantuvassa kehityksessä. Selvä pyy! Koskenniemi-Mustajoki kaliiperin nilkki!
ellauri049.html on line 1038: JL Runeberg oli sarjarunkkari, avionrikkoja ja setämies. VA Koskenniemi ylistää sen rakkauskirjeitä jollekulle Emilielle niin pydeen, että ei voi välttyä epäilyxeltä, et VA näkee niissä oikeutuxen omille pikapanoille Huiskun tytärten keskuudessa. Mitähän Runkun alkuperäinen Fredrikan torttu oli tästä mieltä? Ehkä se oli lakannut piittaamasta. Ja Vienokin. No tähän löytyy uudempiakin lähteitä. Runkku on Suomen nuuskituin runoilija. Seuraavissa lainauxissa puhuu Wexi, joku Nalle "HS selvitti" Nyberg ja Panu Rajalan ploki ristiin kuin oravat.
ellauri049.html on line 1064: Ettei vaan suinkaan ollut Johan Ludvig narsisti? Ja VA Koskenniemi myös.
ellauri050.html on line 504: Ei ihan oikeita elegioita, daktyyleitä kyllä mutta hexametrit jää joskus lyhkäsixi joskus pitkixi ja kaxirivisyys on vähän juosten kustua. Pikemminkin virsiä. Koskenniemi heristäisi sormea.
ellauri053.html on line 209: Mua ehkä Paavo Haavikossa pännii eniten just se, että se selkeesti luuli olevansa jotakin, sanalla sanoen, se oli olevinaan. Niin ruman rullahuulen ei musta oisi kannattanut niin paljon kukkoilla. Mutte ehkäpä se kompensoikin pärstäänsä just tolla intellektuaalisella doppailulla. Vaikkei sillä silläkään puolella ollut kovin suurta näyttöä, mikä lie koulupudokas ja autodidakti. Sitäpä A. Kinnunenkin tarkoitti kun se sanoi, että Paavolla piisas tota hybristä. Aina oli neuvomassa tyhmempiään kuin Kimmo K. Koskenniemi. Besserwisseri, sitä se oli sekin. Mr. Know-it-all. Kelju K. Kojootti.
ellauri054.html on line 353: Runoilijoita-nimisiä esseekokoelmia putkahti Eikka Leikalta, fasisti Koskenniemeltä ja Anna Maria Tallgrenilta. Pitäiskö näitäkin vielä kahlata. Koskenniemi hipoo koomisen rajoja. Mitä vikaa siinä. Tahaton huumori on usein hauskempaa kuin tahallinen.
ellauri054.html on line 355: Henkilöesseitä, siis ikävystyttäviä julkkiskaskukokoelmia on pulauteltu läjittäin. Jotain Arvi Kivimaata esim kismitti että Tallgrenska tuli luennolle kerran kokokretliiniset hyntteet yllä. Siihen ei VA Koskenniemi koskaan langennut.
ellauri055.html on line 605: Ruut L mainitsi että he pakastivat tietysti myös saunavihdat. Ei ole savusaunan voittanutta, lausahti Esko L. juhlallisesti. Ilmetty Kimmo Koskenniemi. Erkki Rankaviidan näköinen.
ellauri055.html on line 674: Antti Hyry vaikuttaa lautakokoelmassa niin kuin aina kylmiöltä, täys solipsisti. Et jaxaakin mies rakastaa noin paljon lumpui ja rätei, leveitä lautoja, aitoja ja uuneja. Hyvää puuta. Uuniperunaa. Siinä on jotain ellottavan perisuomalaista Matti Vanhas- Kimmo Koskenniemimäisyyttä.
ellauri055.html on line 681: Samaa suomiäijä puujalkahuumoria kuin esim Veijo Meren sotakirjoissa, mutta vähemmän. Matti Vanhanen ja Kimmo Koskenniemi yxissä kansissa. Puisevaa ja toxista suomalaisten maalaismiesten touhua. Taata Sillinpää ja Setämiehen tie. Runkunhaju nousee housunkauluxesta, viillokkeesta kurkkaa hetvahtanut pippeli. Ilkeettää.
ellauri055.html on line 1101: Vaakku Koskenniemi oli vaan 3v Sillinpäätä ja 2v P-päätä vanhempi. Muzen eka Runoja ilmesty jo 1906 kun se oli HY:n opiskelija. Päät oli Tampereen lyseossa yläluokilla. Otto "Valssikuningas" Mannistakin luettiin.
ellauri055.html on line 1314: Kalan tunnetuin oppilas oli Georg Henrik von Wright, joka tuli Ludwig Wittgensteinin perään Cambridgen yliopistossa. Kala oli naimisissa von Wrightin äidin serkun kanssa. Muita Kalan oppilaita olivat muun muassa Oiva Ketonen, Erik Stenius, Matti Koskenniemi, Lauri af Heurlin, Veli Valpola ja Pertti Lindfors. Myös von Wrightin oppilas Jaakko Hintikka ehti osallistua Kalan opetukseen. Maailma mikä sinä oikein olet. Prööp. Leyh leyh. Vet Fabian...?
ellauri060.html on line 1019: Kirjailija R. J. J. Murtokivi pelkää runoilija Koskenniemi V.A.">V.A. Koskenniemeä. "Ja täällä (30-luvun Suomen Kuvalehdessä) on pöyristyttävä Vaakun Lapualle omistama runo: Minä vannon - sen taivas todistaa ja sen kuulkohon hornan musta yö jne." Kammottaa! Ja lisää lapualaisia, heränneitä ikiyöläisiä Pohjanmaalta.
ellauri062.html on line 994: On todistettu, että Ludwig Wittgenstein oli loppuun asti harras Weiningerin lukija. Suomessa ovat vaikutteita saaneet V.A. Koskenniemi ja erityisesti Juhani Siljo, filosofeista eniten ehkä Erik Ahlman ja Hexi Kannisto. Kiitos myös Georg Henrik von Wrightille, joka on jaksanut aina vastata Wittgensteinia ja homosexin epäselvyyxiä koskeviin kyselyihini. Kädestä pitäen on neuvonut.
ellauri066.html on line 47: Runokokoelma ja latinan pro olivat Keken ekan ja ainoan opiskeluvuoden saavutuxet Turussa. VA Koskenniemeen ehti sentään tutustua. Koskenniemi ehti tutustua aika moneen runoilijatyttöseen. Toimeliasta tafsausta. Koskenniemen nuiva arvostelu Keken esikoisesta aiheutti kyllä ärtymystä. Olihan Vaakulla ollut osuutta niiden julkaisemisessa. Vaakku peitti sillä jälkiään, potki päälle tarpeenteon pienen sievän santakeon. Helaakosken arvostelu Lassen kokoelmasta IL:ssä oli tyrmäävä. Teki Pojulle suorastaan raakaa vääryyttä. No raaaxihan Aaroa mainittiin. Elsa Enäjärvi (HS) jota P.Mustapää sittemmin petti rumasti, oli liian naismainen ja Rafu Koskimies (Uusi Normaali) liian setämäinen. Kaikki tässä rupeavatkin töhertämään lehtiin. Lasseakin Helaakosken arvostelu suututti. Se oli karkean tylsästi kirjoitettu. Filosofista runoutta ei ymmärretä.
ellauri067.html on line 229: Tuli tässä mieleen muuten että monilla legendoilla on ollut tollasia pyllynnuolijoita ja aseenkantajia, kuten Pynchonilla Weisburger ja Bloom, ja Haavikolla Mauno Saari ja Aarne Kinnunen. Jotka kiipee julkun siivelle ja pääsee sillä ize esille. Ehkä niiden maine onkin noiden ansiota ja kääntäen. Goethe ja Vaakku Koskenniemi. Sillinpää ja Tatu. Näitä on vaikka kuinka.
ellauri082.html on line 359: ALGOL on ohjelmointikieli, joka kehitettiin 1950-luvulla. Kielen kehitystä johti Carnegie Mellon -yliopiston Alan J. Perlis. Se oli jutku tietysti. ALGOL oli aikoinaan ensimmäinen niin sanottu toisen sukupolven ohjelmointikieli. Paskat Alan siinä mitään teki muuta kun komenteli, likasen työn tekijät oli sakuja. Algolista tuli sit Pascal jolla ohjelmoizi Kimmo Koskenniemi oza rypyssä. Pascal-kirjan kannessa on tölkki Campbellin tomaattikeittoa.
ellauri092.html on line 389: Ison tietosanakirjan täydennysosien toimituskunta. Vasemmalta Hjalmar Brotherus, Reino Oittinen, Niilo J. Toivonen, Rafael Koskimies, L. Arvi P. Poijärvi, Heikki Waris, Matti Koskenniemi, Jaakko Wuolijoki ja Ilmari Havu.
ellauri092.html on line 465: Heikki Kustaa Johannes Koskenniemi (27. syyskuuta 1919 Helsinki – 26. syyskuuta 2013 Turku) oli suomalainen antiikintutkija (filologi). Papyrologiseen aineistoon erikoistunut Koskenniemi oli Turun yliopiston klassillisen filologian professorina vuosina 1964–1986. Hän oli raamatunkäännöskomitean jäsen. Tää ei ollut se Heikki Kallenpoika Koskenniemi 19. vuosisadalta joka oli son of Carl Carlsson Koskenniemi and Brita Lisa Eliasdotter Anu Saukko, vaan nuorempi. Merkittävä suomalainen teologi ja evankelisen liikkeen oppinut, valitettavasti vainaja. Koskenniemi, Erkki kirjoitti koskettavasti: Professori Heikki Koskenniemi sai kotiinkutsun 26.9.2013. Hän sai ketjureaktion.
ellauri096.html on line 559: Jaska näyttää olevan niin tyhmä ettei se erota rekursiota yxinkertaisesta luupista. (No mäkin kyllä mokasin kerran tossa kohdassa, vieläkin vähän nolottaa, kun Aarne "GF" Ranta ja Kimmo "Välilyönti" Koskenniemi pääsi ojentamaan siitä.) Luuppi on jo Oli kerran onnimannissa, tai tarinassa Oli synkkä ja myrskyinen yö,
ellauri096.html on line 905: Mutta hiljalleen minulle valkeni suurempi kauhu alkukantaisen lapsellisen pelon takana: minua ei yritetä lynkata eikä polttaa roviolla, vaan nielaista. Peikko pystyy sulattamaan itseensä kenet hyvänsä. Se uskottelee olevansa kohtalo: tuossa iässä minäkin ajattelin että jne. jne. Tuon ikäisen tytön kuuluukin jne. jne. Sinä olet jo siinä iässä että jne. jne. Ennalta määrättyä kaikki, ohjelmoitu koodi, jonka mukaan edetään ja on aina edetty. Nielemiselle ja sulautumiselle on keksitty paljon tauhoittavia, luonnolliselta kuulostavia selityksiä. Psykoanalyysi selittää vakuuttavasti, miksi minun laiseni tyttö tuntee vetoa hevosiin ja haluaa aloittaa hevosharrastuksen millaisiin tuleviin kamppailuihin hevoset minua valmentavat. Kuinka ihailenkaan näitä parrakkaita vanhoja miehiä, jotka ymmärtävät kaiken paremmin! Joskus parrakkaat myhäilevät Kimmo Koskenniemi-naamat herättävät lyömisen houkutuxen, tekisi mieli rusikoida hampaat kurkkuun tältä omahyväiseltä namusedältä jolla on kaikkeen selitys valmiina kuin jääkaappiin säilötyt suklaalevyt. Ja kuitenkin joka kerran luovun aikeesta nopeaan, kun tajuan näkeväni taas samaa unta: minut pudetataan vieraalle planeetalle, jossa musertava ilmanvastus tekee käsien ja jalkojen liikuttelusta ylettömän raskasta, nyrkiniskut eivät mene perille, taistelu on toivotonta, koska tällekin impulssille löytyi selitys ennenkuin impulssi ize ilmaantuikaan ---
ellauri115.html on line 332: Vittu uskonnotkin on tota samaa peliteoriaa, sillä erotuxella että tit for tat tapahtuu haudan takana. Huonolla mailalla tai pelionnella pelannut surkimus saa ylituomarilta hyvitystä kärsimistään takaiskuista kuin takarivissä korista pelannut lyhyenläntä Kimmo Koskenniemi vapaaheittoja isoveljien taklausvirheistä.
ellauri135.html on line 440: Olisi hauska nähdä millaista jälkeä syntyisi jos nämä nykyrunoilijat yrittäisivät kirjoittaa samanlaisia runoja kuin herrat Jylhä ja Koskenniemi aikanaan.
ellauri141.html on line 341: Pientä epäselvyyttä vallizee siitä oliko Flaccus sittenkään epikurolainen vaiko ize asiassa salastoalainen. Bisexuaaliko vaiko vaan asexuaali? Ehkä molempia. Satiiri tulee sanasta satura, roomalainen rosolli. Kaiken kaikkiaan voi sanoa että Flaccus oli vitun kuivakka, lähes Kimmo Koskenniemi-luokan pedantti. Häneltä puuttuu välittömyyttä, lainataxemme Eero Kivikaria. Vaikka toisinaan Horatius voi mennä suorastaan arveluttavan pitkälle, kuten esimerkixi epoodeissa 8 ja 12. Blame Horace’s snaky, samba-like rhythms and the culture that spawned the poems. Horace is fond of wordplays, including subtly allusive bilingual wordplays.
ellauri146.html on line 148: Gottschall was also a noted chess player. Obwohl er Funktionär des Schachsports und regelmäßiger Besucher der Augustea war, spielte er zeitlebens bei keinem einzigen Schachturnier. Viisasteli takapiruna kuin K. Koskenniemi.
ellauri192.html on line 53: Trubetzkoy oli strukturalismin patriarkkoja Roman Jakobsonin kaa, jota Lévi-Strauss koitti kaupata myös antropologiaan. Kielitieteessä se meni kaupaxi kuin siimaa, aina Chomskyyn saakka, joka antoi sille kuoliniskun transformaatioilla. Sillä kuten muistetaan, strukturalismin komplexisuus jää Chomskyn luokkaan 2. Trubetzkoyn fonologia hoituu enimmäxeen vielä yxinkertaisemmilla, luokan 3 äärellisillä automaateilla, joiden parissa Kimmo Koskenniemi jaxoi puuhastella koko uransa. Vaikka mitä väliä noilla Chomskyn yläluokilla on tekoälyn kannalta? Nehän perustuu äärettömyyden idealisaatioon. Neuroverkot osoittavat ettei sellaisia enää tarvita. Ajamalla äärellisen tilan mallia liukuluvuilla voi tavallisen nörtin pelikoneen grafiikkakorteilla simuloida aapan aivotoimintaa niin hyvin ettei sen oma aivokuori pysy mukana. Kukas sitä enempää älyä voi enää vaatia?
ellauri220.html on line 413: Muistan, kun kansainvälisen oikeuden professori Jan Klabbers esiintyi Helsingin yliopiston juhlasalissa juuri sen jälkeen, kun Venäjä oli anneksoinut Krimin. Hän aloitti esityksensä sanomalla, että Venäjä on tässä rikkonut kansainvälistä oikeutta. Sitten hän jatkoi ”Mutta niin on Yhdysvallatkin useaan kertaan viimeisten 15 vuoden aikana”. Pieni ero toiminnassa kuitenkin on, kuten toinen kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi totesi Venäjän hyökättyä Ukrainaan: ”Yhdysvalloista poiketen Venäjä ei edes yritä keksiä verukkeita hyökkäykselleen”. Hienoa.
ellauri264.html on line 762: Tässä ennustetaan Isaskarin kutsuvan kansoja vuorelle. Tämä vuori kuvaa hengellistä voimaa ja myös juutalaisen perimätiedon mukaan isaskarilaiset olivat kaikista tehokkaimpia tekemään käännynnäisiä eli johtamaan pakanoita tuntemaan universumin Luojaa. Suomesta käsin ollaankin tehty paljon lähetystyötä ympäri maailmaa, esim. Pentti, Pylkkänen, Koskenniemi, Keijola, ja Ahtisaari.
ellauri321.html on line 456: Mut hei täähän on se Horation hautajaisvirsi, jonka P.A. Hannikainen ja V.A Koskenniemi suomensi?!
ellauri330.html on line 294: Journalistinen ura oli alkanut Koskimiehellä jo yliopisto-opiskelijana ollessaan. Hän oli lähettänyt malliarvostelun V. A. Koskenniemelle, joka tuolloin päätoimitti Aika-lehteä. Koskenniemi piti lukemastaan ja kutsui Koskimiehen mukaan toimitukseen. Rafun ensimmäinen kirja-arvostelu reposteli Maxim Gorkin Varjenkaa.
ellauri340.html on line 679: Marraskuun viimeisenä maanantaiaamuna maha kipeänä kasvislasagnasta jotain palaili mieleen ysärin huonoimmista hetkistä ja ikävimmistä apinakolleegoista apinalinnan kallioilta eli verstaalta. Kusipäitä wannabe silverbäkkejä kuten Kimmo Koskenniemi, Fresd Karlsson, kiilusilmäisiä maanikkoja Kristiina Jokinen, Graham Wilcock, se 1 saxan keskusteluntutkija josta siitäkin tuli joku käännöstieteilijä, nimeä ei löydy, boxerimainen Inkeri Vehmas-Lehto, akribian ystävä Pirjo Kukkonen, se hullumpi Pirkko Kukkonen, mielikirjailijani Hilja Haahti, A-luokan mersulla ylvästellyt pieni paxu kielitieteen lehtori, näitä piisaa meitä keskinkertaisuuxia.
xxx/ellauri027.html on line 1062: Ei siis mitään nakuiluja tai orgioita niinkuin Magdalenan V-merkin vartijoilla Da Vinci koodissa. Ei edes hassuja pukuja ja hattuja. Kimmo Koskenniemikin vois viihtyä. - Voisinx mäkin ruveta Eskixi? Perustaa oman Pafos seminaarin vaikka Talasniementielle? Voisin tietysti, vaikka Wilho kyllä koitti pitää rupusakin poissa Rauharannasta. Jossakin piti pastorinkin saada olla rauhassa. Mut Eskillä on hyvät läpiveto-ohjeet:
xxx/ellauri056.html on line 630: Sata vuotta myöhäsyntyisemmin Suomessa oli Sillinpää ja Eno Kala monisteja, ja niitä siitä rökittivät taantumuxelliset dualistit kuten Vaakku Koskenniemi ja sen mustakaapuiset kumppanit. Ihan samasta syystä taas.
xxx/ellauri134.html on line 322: Lyön vetoa et Kimmo Koskenniemi on neizyt. Ja vittua, niin se ONKIN! Nyt alan tosissani uskoa tähän tuubaan. Tai en sittenkään, koska Fred Karlssonin merkki on Aquarius. Se ei kyllä nazaa alkuunkaan. Viallisempaa henkilöä saa eziä. Mut toisaalta, Nilkki Nilkkioja on jousimiehen ja kauriin välissä, eli mezästelee hoitoja sarvi pystyssä. Se kyllä istuu vaikka teillä seisoo. Taitaa päätyä tää erä ratkaisemattomaan.
xxx/ellauri178.html on line 343: Mitäs tästä Tsehovista? Siitä mullei ole yhtään paasausta vielä. Onxe jonkinlainen Kimmo Koskenniemi? No ei, munaton kyllä mutta perheetön. "Henkilökohtainen vapauden tunne" oli lääket.lis. Tsehoville erityisen tärkeä. Rothin Kepesh avataari kirjoittaa tutkielman Tsehovista ja "koteloituneesta miehestä". Nää on varmaan kaikki saatavissa Gutenbergistä.
xxx/ellauri232.html on line 284: Kramsu muistetaan isänmaallisista balladeistaan ja lohduttomista tunnelmarunoistaan, jotka heijastelevat tekijänsä yksinäistä ja levotonta elämää. Hänen laajin nuijasota-aiheinen runonsa on balladi Hannu Krankasta. V. A. Koskenniemi pitää Kramsun Ilkka -runoa kuuluisimpana historiallisena balladinamme. Runoilijan päälähteenä on ollut Yrjö-Koskisen Nuijasota-teos.
xxx/ellauri235.html on line 550: Pindaros oli luonteeltaan uskonnollinen ja noudatti tiukasti perinteisiä kulttimenoja. Pindaros vieraili usein Delfoissa, ja istui siellä hänelle varatulla rautatuolilla, jossa hän laului hymnejä Apollonin kunniaksi. Teeban kotka. Dirkaioxen jouzen. Vittu sehän oli Kreikan Vaakku Koskenniemi!
xxx/ellauri259.html on line 353: Konkreettinen esimerkki oli myös se, että Luther söi sikaa perjantaisin munkin asussa, vaikka se oli julistettu Wittenbergissä epäkristilliseksi. Mitään säädöstä ei saa asettaa ihmiselle asioissa, joissa Jumalan sana ei sitä aseta. Tämän päivän kirkossa toimitaan usein vastoin Lutherin periaatetta: Kirkko pyrkii vapauttamaan itsensä Jumalan kirjoitetusta sanasta ja tekee enemmistönsä kannan mukaan. Toisaalta maa on täynnä erilaisia ryhmiä, joissa uskovia painostetaan seuraamaan käskyjä, joita ei löydy Raamatusta. Lutherin periaatteen opiskeleminen tekisi hyvää molemmille. Kirjoittanut: Erkki Koskenniemi.
90