ellauri023.html on line 1057: Kulisseissa iloizee neljäntenä puukko-Korhonen.
ellauri051.html on line 267: Iltalehden tuore historianumero 2013 vahvistaa, miten vaihtelevasti omaan menneisyyteen suhtaudutaan. Taiteilijat innostuvat usein ääriliikkeistä - eivätkä pysty myöhemminkään itsekritiikkiin. Kaisa Korhonen ei kadu mitään, Sinikka Sokka vähättelee sitoutumistaan, Kaj Chydenius pitää kiinni aatteistaan. Niin Kari Rydmankin nazipojanpoikineen, mutta se ei kuulu tähän.
ellauri155.html on line 84: Sadat kommentit pursuavat epäuskoa ja raivoa: ”Moi Sale. Oletko lukenu näitä kommentteja? Jos olet, niin onko mielestäsi maassamme kaikki hyvin?”, kyseli Tokentuben toimitusjohtaja Juha Korhonen, joka on tuhansien muiden kanssa havainnut, ettei Niinistö kerää tukea sadoilta viestiä kommentoineilta ja suuttuneilta suomalaisilta.
ellauri189.html on line 269: Mikko Korhonen on hieman huolissaan tulevaisuudesta ja tulevien sukupolvien puolesta maailmassa, jossa soditaan.
ellauri189.html on line 272: Mikko Korhonen on huomannut, että somekeskusteluissa ja mediassa mielipiteet ovat Venäjän hyökkäyksen jälkeen kärjistyneet.
ellauri189.html on line 274: Korhonen on 22-vuotias kemian opiskelija. Hän sai vapautuksen asepalveluksesta muutama vuosi sitten mielenterveyssyistä. Hän nimittäin olisi mieluummin elossa missä tahansa maassa kuin kuolleena Suomessa. Ubi bene ibi patria. Väärin, huutaa valkoinen torakka: se kuuluu mennä toisin päin: ibi bene ubi patria!
ellauri204.html on line 397: Omaa avioliittoani tuhosivat addiktioni ja niiden aiheuttama epäluotettavuus. Kesän alussa käytökseni poltti kumppanini kärsivällisyyden loppuun. Avioero näytti varmalta, Korhonen kirjoittaa Imagessa.
ellauri204.html on line 399: Korhonen kirjoittaa luulleensa ”tuurijuoppouden ja satunnaisen huumeidenkäytön” olleen hallussa, mutta totuus yllätti. – Riippuvuuksieni pöydässä neuvottelumandaattini oli umpeutunut. Oli kaksi vaihtoehtoa: joko antautua niille tai katkaista ne kokonaan. Hän kuvailee, kuinka lopulta päätti raitistua, ja vaihtoi hypodermiset päihteet ”hypomaaniseen kuntoiluun”.
ellauri204.html on line 400: – En tiennyt raitistumisen voivan olla niin hienoa, syveneviä rauhan, hyvinvoinnin ja olemassaolon kokemuksia, Korhonen kirjoittaa Imagessa.
ellauri204.html on line 404: – Ja sitten, toivon todella kuoltua, tapahtui jotain niin omituista, että se pitää ilmaista tuhannesta haastattelusta tutulla kliseellä: Löysimme toisemme uudelleen, Korhonen kirjoittaa. Mutta hukkasimme taas.
ellauri204.html on line 406: Korhonen on puhunut ja kirjoittanut hyvinkin avoimesti alkoholinkäytöstään ja myös mielenterveysongelmistaan. Kaksi vuotta sitten hän kertoi Seura-lehdessä, että kärsii hypomaniasta, joka on lievempi muoto kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Kun maaninen kausi iskee, toimeliaisuus ja rauhattomuus lisääntyvät, ja unen tarve vähenee.
ellauri204.html on line 408: Seurassa hän kertoi myös kosteasta kesästä 2011, jolloin hän saattoi herätä kotona kasvot veressä vailla muistikuvia edellisestä päivästä ja olla läheistensä tavoittamattomissa useamman päivän. Näin kävi kun Korhonen ja Härkönen edustivat linnan juhlissa vuonna 2009. Korhonen ja Härkönen edustivat izeään linnan juhlissa vuonna 2009. Korhonen ja Härkönen tosiaan edustivat linnan juhlissa vuonna 2009, jämentää JUKKA RITOLA. Uskokaa nyt jo helkkarissa kerralla.
ellauri204.html on line 411: Korhonen ja Härkönen avioituivat syyskuussa 2009. Avioiduttuaan he ovat eläneet etäsuhteessa. Molemmat ovat haastatteluissa kuvanneet, kuinka eri kaupungeissa asuminen ja viikon parin välein tapaaminen sopii heille.
ellauri204.html on line 415: Kirjailija Anna-Leena Härkösen kirjailija-aviomies Riku Korhonen kertoo Sylvi-lehden haastattelussa 2012 olleensa sängyssä 180 eri naisen kanssa. Oli siinä pientä tungosta, vaikka oli jonotusnumerot käytössä. Mulla oli tosiaan sellainen vaihe, että mä tykkäsin panna. Nykyään inhoan koko touhua, Korhonen sanoo.
ellauri204.html on line 425: Herman Raivio teilasi Rikun finlandiaehdokkaan Suomen Kuivanvetolehdessä 2016. Riku Korhonen kuvaa taas miehistä alennustilaa – mutta todelliset oivallukset puuttuvat. Riku selittää liikaa kun valottaa hahmoja menneisyyden kautta.
ellauri204.html on line 432: Onko ihminen pohjimmiltaan hyvä vai paha? Muun muassa tähän kysymykseen Riku Korhonen (s. 1972) yrittää monipuolisessa uudessa romaanissaan vastata. Emme enää usko pahaan on hänen paras kirjansa tähän asti. Se on hallittu ja hienovarainen. Siinä käsitellään pahuuden luonteen lisäksi esimerkiksi henkistä tyhjyyttä.
ellauri204.html on line 438: Riku Korhonen kritisoi nykyisiä pinnallisia arvoja. Ihmiset ovat eksyksissä, eikä pelkkä arki riitä heille. Hän kertoo sieppauksesta, joka johtaa turvattomuuden tunteen lisääntymiseen Suomessa: ”Kansan yhtenäisyys oli rikki, sieppaajia tulisi lisää, ja turvallisuuspalveluja, henkilösuojausta ja sieppausvakuutuksia.” (s. 21)
ellauri204.html on line 440: Emme enää usko pahaan ei ole kuitenkaan aivan liian osoitteleva, vaan sen voima on taidokkaasti rakennetussa tarinassa. Korhonen pehmentää vakavuutta kauniilla lauseilla.
ellauri204.html on line 444: Runsaasta yhteiskunnallisesta kommentoinnista huolimatta Korhonen on edelleen parhaimmillaan kuvatessaan rakkautta, vaikka sen omat rakkausasiat ovat aivan pielessä.
ellauri204.html on line 446: Korhonen mäystää kirjassaan nelikymppisten sukupolvea, johon hän itsekin kuuluu, mutta analysoi ikätovereitaan myös ymmärtäväisesti. Monet teoksessa tapahtuvista ikävistä käänteistä pannaan keski-ikäistyvien naisten omaksumien vääristyneiden arvojen piikkiin.
ellauri204.html on line 448: Koska Korhonen kirjoittaa vähän kaikesta, hänen kykynsä pitää tarina koossa on hämmästyttävä. Emme enää usko pahaan käsittelee kaiken muun lisäksi yhtä Riku Korhosen lempiaiheista, miehen halua alistaa naista. Korhonen nälvii vaimojensa nöyryyttämisestä haaveilevia aviomiehiä: ”Kukapa ahtaalle ajettu, verstaassa lymyilevä pikku aviomies ei haaveilisi vaimonsa laittamisesta rautoihin. Se oli historiallisesti johdonmukaista. Koska länsimaiden miehet olivat antaneet naisille heidän nykyisen vapautensa, he saattoivat myös ottaa sen pois.” Vahvaa misogyniaa, noinkin isolta mieheltä.
ellauri204.html on line 459: Korhonen kertoo olleensa kihloissa kerran aiemmin ja asuneensa naisen kanssa yhdessä, mutta Anna-Leena Härkönen on hänen ensimmäinen – ja kirjailijan mukaan myös viimeinen – vaimonsa. Anna-Leena on Rikua 7v vanhempi.
ellauri285.html on line 435: Patti, Kuusi, Korhonen, Linkola ja Saarinen
ellauri285.html on line 437: Suoraselkäisiä keskustaoikeistolaisia, jotka istuivat 85 syytettyjen penkillä Patin julkaistua oman epäihmisen äänensä. Paizi E. Saarinen, joka ei jäänyt kiinni. Kuusi sanoo kiittävästi Eskistä: playboy ei lukisi Eino Kailan persoonallisuutta, mutta Eino Kailan tutkija voi leikkiä playboyta. Kuusi tykkäsi kun Eski haukkui Kailan loogista empiriokritisismiä. Eski ajoi ensimmäissen Finlandia-palkinnon lautakunnassa 1984 Eerno Paasilinnan esseekokoelman Yxinäisyys ja uhma Pimenoffin kauniin Helenan ohize. Miespaneeli vei voiton taas, Kuusi käänsi kelkkansa keskustaoikeistoveljien ja nazikaverin, lestadiolaisen Niels Nielsenin viitoittamalle ladulle. Eski ei ollutkaan meediajulkisuuden vuoxi älyllisesti epärehellinen etuvasemmalle, vaan juurikin päinvastoin, takaoikealle. Kuusi ei pitänyt AKS-läisenä ylioppilaana Eino Kailasta, koska se oli lipilaari ja sai silti kaikki kauniit filosofityttöset. Mutta kukahan maailman 100K korhosesta oli juuri Pulkin mainizema Korhonen? Patin äitikin oli os. Korhonen.
ellauri288.html on line 123: - Tallentuiko kännykkäkameraan potentiaalinen Instagram-kuva, Sofi Oksanen tarkistaa. Sosiaalisessa mediassa hän näyttää lukijoilleen hetkiä arjestaan. - Hyvä tuli. Olosuhteisiin kazoen. Arkimekon (virolainen kotitakki) antoi Korhonen, mutta Sofi ize valizi.
ellauri288.html on line 234: Kirjailija Sofi Oksanen ja hänen aviomiehensä Juha Korhonen riitelivät kännissä Tallink Megastarilla. Sohvi on tavanomaisen ilkeän ja Korhonen väpelömäisen näköinen. Juhan mirri on druupahtanut. Sofin pehko on nähtävästi ollut tukkamallina.
ellauri353.html on line 81: Marko Tapper oli aktiivinen kilpaurheilussakin. Hän voitti muun muassa Saarijärven juhannuskisojen 10 000 metrin juoksun vuonna 1956, ennätyksensä 10 000 metrillä 32,36.0 hän juoksi Äänekosken murskaradalla, lisäksi hän voitti piirinmestaruuksia juoksussa, hiihdossa ja yhdistetyssä. Erityisen makea oli Tappereille Keski-Suomen maakuntaviestin voitto vuonna 1955. Saarijärven Pullistuksen joukkueessa hiihti kolme Tapperin veljestä; Marko ankkurina voittaen Jämsänkosken Ilveksen, jonka riveissä hiihti muun muassa kolme olympiavoittajaa - Urpo Korhonen, Tapio Mäkelä ja Veikko Hakulinen. Marko Tapper toi 14.7.1952 olympiasoihdun pakulla Saarijärven urheilukentälle, jossa soihtua kuljetti isä Vihtori Tapper, joka seuraavaksi luovutti soihdun veli Yrjö Tapperille. Täähän on vähän kuin Vilho Saarinen ja sen pojat Esa, Vekke ja Wesselin vasen etulokasuoja.
ellauri377.html on line 223: Tästä Valentinuxesta ei valitettavasti tullut ystävänpäivän pyhimystä eikä edes Seura-lehden pakinoizijaa kuten Ensio Rislakista. Tulipahan pelkkä Aku Korhonen, lapatossu. Februat oli roomalainen puhdistuksen juhla, jota kutsutaan myös nimellä Lupercalia. Festivaali, jossa on pohjimmiltaan kyse kevätpesusta tai siivouksesta (liittyy myös tämän vuodenajan sateisiin), on vanha, ja mahdollisesti Sabine alkuperää. Ovidiuksen mukaan "Februare" latinankielisenä sanana, joka viittaa puhdistuskeinoihin (erityisesti pesemällä käsidesillä tai vedellä), on peräisin aikaisemmasta etruskien sanasta, joka tarkoittaa alapesua.
xxx/ellauri027.html on line 396: Kirjoittajina on teoksen toimittajien ohella järeä ryhmä ykköskentän professoreita, tutkijoita ja muita vaikuttajia: Ilkka Niiniluoto, Sami Pihlström, Sara Heinämaa, Sam Inkinen, Mauri Ylä-Kotola, Mark C. Taylor, James Wilk, Kirsti Lonka, Rachel Jones, Raimo P. Hämäläinen, Tuuli Lehti, Heikki Peltola, Tapio Aaltonen, Saku Mantere, Makke Leppänen, Päivi Partanen ja Ollis Leppänen. Haastatteluiden kautta mukana ovat Matti Alahuhta, Jorma Ollila, Pertti Korhonen, J. T. Bergqvist, Rosa Liksom, M.A. Numminen ja Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri. Oman tervehdyksensä esittävät Howard Gardner, Bill Damon & Anne Colby ja nobelisti Edmund Phelps.
xxx/ellauri027.html on line 478: Jaakko Korhonen on toiminut Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -kurssin assistenttina 4v. Hän on aiemmin tutkinut kurssin hyvinvointivaikutuksia diplomityössään Yliopisto-opetuksella kukoistusta – elämänfilosofisen luentosarjan vaikuttavuus hyvinvointiin. Kirjoittaja työskentelee Aalto-yliopistossa Esa Saarisen tutkimusryhmässä ja aikoo jatkaa relevanttien ilmiöiden tutkimista.
xxx/ellauri027.html on line 480: Näin siis Korhonen: Ennen tämän tutkimuksen varsinaisen analysoinnin aloittamista olin lukenut kaikki esseet ainakin kertaalleen, sillä olin toiminut kurssin assistenttina. Pysyttelin täysin puolueettomana. (ize asiassa en pitänyt koko kurssista, enkä voi sietää professori Saarista.) Läppä läppä!
xxx/ellauri027.html on line 746: Outotecin Pertti Korhonen onnistuu Frankin mielestä parhaiten kiteyttämään Esan toiminnan. Sen miälestä Esa vapauttaa ihmisiä itseltään. En ymmärrä. Eikös se nimenomaan pyöri ihmisten kimpussa kuin perskärpänen, Sokrateen lailla, jota sanottiinkin paarmaxi. Hätistät, hätistät, hetken kuluttua se pörähtää taas paikalle ja on kimpussa. Joku muu tarvittas apuun, esimerkix purkki Offia.
xxx/ellauri027.html on line 772: Pertti Korhonen näkee Saarisen eräänlaisena ihmisyyden arvostamisen lähetyssaarnaajana. Sillä oli missio. Niinkuin Wilholla ja Kaarlolla, lähetysasema. Karstivuorten välistä ne lähettivät sanomaa, S.O.S., käännyttivät kiinalaisia (se trendaa taas), raamattuautosta käsin länsirannan juutalaisia, ja Pafoxen kivikkorannalla suomalaisia teknokraatteja. Ei ihan helpoimpia tapauxia. Mutta niillä oli visio (ei onnexi telesellainen vielä Wilhon ja Kaarlon kohdalla). Hieman isoja, mutta kyllä niistäkin selvitään, ne sanoivat kaikki kolme positiivisina. Ja vaikkei ihan selvinneetkään, selvisivät maaliin saakka. Sinne selvinnee kohta myös Esa Jouni Olavi, ja kade negatiivinen Lauri Henrik.
xxx/ellauri086.html on line 289: Welp ei yllättynyt siitä, että Change Is Coming- teos ja video ovat saaneet myös kritiikkiä osakseen. Seura-lehden toimituspäällikkö Petri Korhonen kirjoitti tiistaina Tolkun henkilö -blogissaan videosta ehkä tavallistakin aggressiivisemmin ja epäili työryhmää jopa lobbauksesta. Suomalaiset tofuntuottajat, Ruohonjuuri-ketju ja Suomen suurin luomukauppa S-Market asialla todennäkösest. Mikähän on Gretan provika? Että kehtaakin, suloton pikkulikka.
xxx/ellauri129.html on line 229: Riku Korhonen (s. 3. helmikuuta 1972 Turku) on suomalainen kirjailija.
xxx/ellauri129.html on line 230: Riku Korhonen toukokuussa 2009 näyttää narsistilta. Se täyttää ensi kevännä 50v.
xxx/ellauri129.html on line 232: Korhonen on valmistunut filosofian maisteriksi Turun yliopistosta. Hän opiskeli pääaineenaan yleistä kirjallisuustiedettä ja sivuaineina teosofiaa, saamen kieltä, luovaa kirjoittamista ja pedagogisia opintoja. Korhonen on työskennellyt äidinkielen opettajana Yläjoen aurakoulussa, kustannustoimittajana, suunnittelijana ja luovan kirjoittamisen opettajana Turun yliopistossa sekä Helsingin Sanomien kolumnistina.
xxx/ellauri129.html on line 235: Syyskuussa 2009 Korhonen avioitui kirjailija-näyttelijä Anna-Leena Härkösen kanssa. He erosivat vuonna 2020. - Voin vahvistaa, että ero on jo voimassa, kirjailijanäyttelijä Härkönen vahvistaa Iltalehdelle. Eron syitä hän ei halua tarkemmin avata. Arvatenkin yhteensopimattomuus. Ensimmäisenä erosta kertoi Ilta-Sanomat. Häiden jälkeen he ovat eläneet etäsuhteessa Härkösen asuessa Helsingissä ja Korhosen Turussa. Molemmat ovat narsistin näköisiä, muta pituusero on valtava. Ei tarvinnut Anna-Leenan polvistua häräntappoaseen edessä.
xxx/ellauri129.html on line 296: ”Riku Korhonen on kirjoittanut mahtavan romaanin, jossa yhteen kiertyvät elämä, arki, rikos ja rangaistus.” - HS
xxx/ellauri129.html on line 298: "Korhonen on kirjoittanut osuvan aikalaisromaanin rakastamisen vaikeudesta ja miehen alttiudesta pahaan." - Finlandia-palkinto raati
xxx/ellauri129.html on line 302: Korhonen ei kikkaile, ei hänen tarvitse. Ylpeästi tiatonen se on: niin kuin Raskolnikovia, Laria lohduttaa kirjan loppusivuilla sama isosieraiminen Sonja, kuka muutenkaan. Aina muka löytyy kynämiehille näitä lohtunameja. Rikulla ei ole lapsia.
xxx/ellauri129.html on line 312: Tämän paasauxeen tavoite on tutkia lähiluvulla missä määrin finlandiaehdokas Riku Korhonen on narsistinen kakka. Onko se kenties kotoisin poissaolevan isän ja englanninopettajaäidin hännän alta kuten David Foster Wallace, avioerolapsi ja kaappihomo. Vaaleenpunurin romaanin Lari on yhtä jättikokoinen kuin Riku ja Eero yhtä pahatapainen.
xxx/ellauri129.html on line 316: Tapio Korhonen (s. 1944) on avaruusoptiikkaan erikoistunut tutkija, joka työskentelee optiikan alalla Turun yliopiston Tuorlan observatoriossa ja johtamassaan Opteon-yrityksessä Piikkiössä. Koulutukseltaan hän on filosofian lisensiaatti.
xxx/ellauri129.html on line 318: Korhonen nousi julkisuuteen toukokuussa 2009, jolloin hänen tähän asti vaativin työkohteensa nousi kiertoradalle Ariane 5 -kantoraketilla. Hänen kahdeksassa kuukaudessa vuonna 2005 valmistamansa avaruuspeili toimi kiertoradalla Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Herschel-avaruusobservatiossa, jonka toiminta-aika oli lähes 4 vuotta. 2018 laukaistiin ESAn ADM-Aeolus-kaukokartoitussatelliitti, jonka peilit on hiottu Opteonilla.
xxx/ellauri129.html on line 320: Korhonen rakensi ensimmäiset kaukoputkensa lapsena 1950-luvulla, jolloin avaruuden tutkimus eli alkuaikaansa, babylonialaisten tihrustellessa taivaalle ilman silmälaseja. Pian hän oli jo hionut valmiiksi ensimmäisen oman peilikaukoputkensa. Hän aloitti avaruusalan opinnot ja meni myöhemmin tähtitieteilijäksi Tuorlan observatorioon, jossa hän keskittyi avaruusoptiikan tutkimusalaan. Korhosen ensimmäinen suuri toimeksianto oli 2,5-metrisen peilin valmistus yhteispohjoismaiseen NOT (Nordic Optical Telescope) -observatorioon, joka sijaitsee La Palmalla Kanariansaarilla. La Palmalla on lisäksi kaksi muuta hänen tekemäänsä peiliä ja maailman suurimmalla linssiobjektiivilla varustettu aurinkoteleskooppi. Yksi peili on myös Etelä-Amerikan Chilessä, ja myös kiertoradalla on yksi jo ennen Herschelin sinne saapumista
xxx/ellauri129.html on line 322: Korhosen mukaan on nimetty asteroidi eli pikkuplaneetta 2988 Korhonen. Hän on kaikesta huolimatta naimisissa, ja liitosta on kaksi lasta peilien ja pikkuplaneetan lisäxi. Kirjailija Riku Korhonen on Tapio Korhosen poika. Jompikumpi Korhosista sai Lundin yliopiston kunniatohtorin arvon 1.6.1990.
xxx/ellauri129.html on line 324: 2988 Korhonen on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1943 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta. Se on nimetty tähtitieteilijä Tapio Korhosen mukaan. Korhosen likimääräinen läpimitta on 200 senttimetriä. Kohde sijaitsee Auringosta suunnilleen 2,61 kertaa niin kaukana kuin Maa, ja sen kierros Auringon ympäri kestää noin 4 vuotta ja 3 kuukautta. Vaikka sieltä löytyisi älyllistä elämää, se ei horjuttaisi kristityn tähtitieteilijän uskoa. Petri Väisäselle tähtitiede kertoo maailmankaikkeuden olevan Jumalan valtakunta. ”Peruslähtökohtani on kristillinen usko.” Tähtitiedepiireissä on paljon kristittyjä. Ne toivovat pääsevänsä taivaaseen kuin 2988 Korhonen.
xxx/ellauri129.html on line 336: Hän debytoi niin komeasti kuin tässä maassa voi: voittamalla Helsingin Sanomien palkinnon vuoden parhaasta esikoiskirjasta 2003! Lehden kriitikko kirjoitti silloin Korhosen teoksesta Kahden ja yhden yön tarinoita sanat, joista jokainen aloitteleva kirjoittaja haaveilee: ”Tässä meillä on uusi kyky, sukuelimensä polviensa välistä näkijä!” Mitä Korhonen oli nähnyt?
xxx/ellauri129.html on line 348: Jottei kuvasta tulisi liian fiini ja korkeakulttuurinen, todettakoon, että Korhonen kirjoittaa myös esimerkiksi pitkiä ja railakkaan yksityiskohtaisia seksikohtauksia. Sekä vaikkapa ylistyksiä rock-bändeille – hänen suosikkejaan ovat ysäribändit Interpol, The National, Velvet Underground, Nick Cave, Sonic Youth, The Strokes – ja herkullista herjaa U2:sta. Kuinka unettavaa, samaan lankesi myös Kjell Westö vaikka oli hurri.
xxx/ellauri129.html on line 350: Hänellä soikin aina taustalla rock, kun hän kirjoittaa tai kikkailee tietokoneella itselleen uusia annoksia suuren addiktionsa aiheesta. Addiktiiviset ihmiset on ahneita, Tiede-lehti selvitti. Ei kannattaisi kikkailla, voi sattua Juhaa leukaan. Riku Korhonen on näet kerännyt Irakin sotaa käsitteleviä artikkeleita jo viisi vuotta. Joskus mielessäni on ollut visuaalisena taustakuvastona karmeita sotatilanteita. Mutta ne eivät toimineet romaanissa.
xxx/ellauri129.html on line 353: Samaan aikaan hänen edellinen parisuhteensa kariutui. Korhonen soimaa itseään "jonkin verran" siitä, että asiaan saattoi vaikuttaa hänen oma kikkailunsa Irakin-ahdistuksen kanssa. Kun avovaimon äiti sairastui syöpään ja kuoli, Rikusta ei ollut puolisolle paljon apua.
xxx/ellauri129.html on line 356: Parisuhteen päättymisen kipua jouluna 2004 Korhonen käsitteli uppoutumalla viinanhumalluttamaan kirjoitusrupeamaan. Samalla syntyi pääteema tulevaan romaaniin: se kuvaa parisuhteen kariutumista. Irakista tuli sivuteema, mutta kirjassa on paljon tekijänsä ihmissuhdekokemuksia.
xxx/ellauri129.html on line 359: Korhonen ei ole niitä kirjailijoita, jotka kaihtaisivat asettua esille kirjoituksissaan. Päinvastoin, hän viljelee niissä avoimesti yksityiskohtia omasta ja tuttaviensa elämästä, eri tavoin muokattuina. (Vrt. Karl-Ove Knausgård, osat 1-6.)
xxx/ellauri129.html on line 368: Turkulaisessa Koulu-ravintolassa tuopin ääressä Korhonen kyllä sanoo suoraan, ettei pidä suuresta osasta suomalaista kaunokirjallisuutta.
xxx/ellauri129.html on line 372: Korhonen on kauan tuntenut viehtymystä kioskikirjoihin. ”En tiedä mistä se johtuu. Ne vain tuottavat mulle äärimmäistä, suurta huvitusta ja jopa sexuaalista mielihyvää. Näiden kirjojen, aidon roskan äärellä tunnen olevani tekemisissä rehellisemmän asian kanssa kuin jos teen kaunokirjallisuutta, joka esiintyy syvämietteisenä mutta on todellisuudessa tylsää ja vajavaista. Pidän viran puolesta tietysti Robert Musilin pitkistä ajatuksenjuoksutuksista, joissa analysoidaan syvällisesti joitain eurooppalaisen kulttuurin yksittäisiä kysymyksiä, mutta selkeästi enemmän siitä, kun Anna-Leena ja Riku syttyvät toisiinsa”, Korhonen sanoi.
xxx/ellauri129.html on line 380: Mutta vaikka Korhonen avaa kirjoituksissaan paljon elämäänsä, yksityiselämän romanttiset puolet hän pitää yksityisinä. Asiaan voi vaikuttaa se, että hän on jo pari vuotta seurustellut kirjailija Anna-Leena Härkösen kanssa, ja voi kuvitella miten raivokkaasti naistenlehdet tappelisivat häräntappoaseen ja härkösen yhteishaastattelusta. Niinkuin tekivätkin, kun majakka ja perävaunu teki bänet vähän myöhemmin.
xxx/ellauri129.html on line 382: Kirjailija Korhonen siemaisee oluttuoppinsa tyhjiksi. Hän ei haastattelun päätyttyä jää roikkumaan Koulu-ravintolaan. Romaanissa on viimeisteltävää vielä pari kuukautta ennen julkaisua. Riku Korhonen haluaa asua rakkaassa Turussaan, jossa on opettajantyökin ja josta voi käydä parisuhdetta toteuttamassa Helsingissä.
xxx/ellauri129.html on line 387: Riku Korhonen kirjoittaa Image-lehdessä että Riku Korhonen huolestui siitä, miten hän kohtelee työtovereitaan. Väkivaltarikollisten aivotoimintaa tutkinut psykologi Adrian Raine on väittänyt, että losangelesilaisilla keikkatyöntekijöillä epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö oli yli kahdeksan kertaa yleisempi kuin muussa väestössä. Psykopaatteja heistä oli 13,5 prosenttia, lähes yhtä suuri osuus kuin vangeista. Raine selittää tuloksia keikkaduunarien taajaan vaihtuvilla työsuhteilla, jotka mahdollistavat muita hyväksikäyttävän ihmistyypin eli Volt- ym riistotyönantajien toiminnan.
xxx/ellauri129.html on line 410: Riku Korhonen on turkulainen kirjailija, jota huvittaa ammatin sosiaalinen arvostus. Kolmas kirja on ilmestynyt ja kirjailijakortti taskussa.
xxx/ellauri129.html on line 411: Älkää suojelko meitä alhaiselta kynäilijältä, vaatii Riku Korhonen.
xxx/ellauri234.html on line 245: Haluatteko nähdä idästä nousevan pilven, uhkaavaisen kuin laavavirta: täynnänsä ratsumiehiä, täynnänsä murhamiehiä, täynnänsä Vickers-tankkeja, täynnänsä Ladoja (sinänsä hyviä talviautoja mutta vitun köyhän näköisiä, kuten kirjailijaveli Korhonen voi todistaa), lankeavan kuin raesade yllemme? Haluatteko nähdä elopeltonne halki ajavan sotalauman, lukuisan kuin heinäsirkat, ja tallaavan sen? Ristissä käsin! Haluatteko nähdä vaimonne raastettavan pois ja lapsenne itkevän yksinänsä palavan talon edessä? Ristissä käsin! Haluatteko nähdä omissa käsissänne, jotka eivät aseisiin tarttuneet, rautaiset kahleet, ja veren vaatteillanne? Haluatteko kuulla solmuruoskan viuhinan? Haluatteko kokea vankiluolien pirullisen kauhun?
xxx/ellauri296.html on line 406: Aku Korhonen Lapatossuna rintamakorsussa Kiestingissä vuonna 1941. Tykinruokaa vielä naurattaa.
xxx/ellauri356.html on line 308: Kuisma Korhonen (s. 1964) on Oulun yliopiston kirjallisuuden prof. Sen kirjoitukset käsittelevät esimerkiksi Sofi Oksasen Puhdistusta tai Tove Janssonin Muumi-kirjoja, mutta Korhonen asettaa ne yhteisöllisyyden seinää vasten. Esseistiikka ei ole tiedettä eikä taidetta. Kirjoittamista on pidetty yksinäisenä puuhana – Marco Tapio kirjoitti yxin ikkunattomassa kellariloukussa.
xxx/ellauri356.html on line 309: Yksi tärkeä kirjallisuuden, kirjoittamisen ja lukemisen piirre, josta Korhonen puhuu esimerkkitasolla varsinkin kokoelman loppupuolen esseissä, on emeettisyys. Se on hyvä pitää mielessä uusimmankin kirjallisuuden kriteerinä. Kyse ei ole moralismista, vaan paluusta ”aikaan ennen moraalia, siihen emeettiseen kokemukseen, jonka koemme tuntemattoman edessä”.
64