ellauri008.html on line 724: Jotain tsygologista romaania kai Konrad tässä yrittää. Panee miettii minkä verran tää ns tsygologia on vaan meemin pyöritystä. Eiköhän tää mee suunnilleen niinkuin maku ja haju: makuja ja perustunteita on vaan muutama liskoaivoissa, kaikilla elukoilla samat. Loppu on meemejä jossain aivokuoressa, sisäistettyä herruutta, omaa pepun hajua kullakin heimolla. Konradilla se on polakkiaatelisen mamun ja britti-imperiumin siirtomaaherran kadehtijan lemua.
ellauri008.html on line 738: Sitaatin alkuperä selvisi Googlen optisesti lukaisemasta kirjasta The Death of the German Cousin: Variations on a Literary Stereotype, 1890-1920, kirjoittanut P.E. Firchow. Firchow on jenkki mutta sakuhenkinen (varmaan syntyjänsä sakemanni nimestä päätellen), ja syyttää syystä kyllä polakkibrittimamua saksalaisstereotypioiden levityxestä. Saxalainen on Konradilla joko paksu roikale (Jimin kapu) tai kalsa kivienkeli (Stein&co), ei mitään siltä väliltä, ei ainaskaan normaali.
ellauri008.html on line 742: No on Konradilla tässä yhteydessä ihan asiallinenkin pätkä, oikeestaan sentimentti fiksummalta inselaffelta, nimittäin Darwinilta. Se on pantu saman Steinin suuhun.
ellauri008.html on line 758: Goethe-sitaatissa Torquato on vasta saanut Jerusalemin vapautuxen valmiixi ja ojentaa sen Alfonsille. (Ketähän sekin on? Täytynee selvittää tämäkin.) Konradin sakemannikaraktääri Steinin innoittaa siteeraamaan "the boetia" iso perhonen, jonka se on juuri lävistänyt neulaan. (Kaksi keskimmäistä säettä on Konradilla, muut on alkuteoxesta):
4