ellauri093.html on line 645: Kolilla">

Kolilla

ellauri093.html on line 666: Kolilla kävi kuten Moldella: herra oli sumupilvessä eikä suvainnut näyttäytyä. Mutta Dick jaxoi vielä kerran, ja kaikki taputtivat. Hilja tulkkasi ja pisti väliin omiaan. Kyllä nämä yxinkertaiset ihmiset olivat kiitollisia. Harvoin heillä oli mitään tällaisia tilaisuuxia, missä hampurilainen matkasaarnaaja puhuu käsittämättömiä jostain Napoleonista. Nuoret jaxoivat vielä kerran koittaa huipulle, Hilja meni Dickin kanssa pötkölleen. Aina tuntuu tälläisistä kokouxista lähtiessä kuin kirkastusvuorelta palattaisiin murheen laaxoon. Pelottaa osanko säilyttää mitä olen saanut? Jos puristaisin polvet oikeen kovaa yhteen? Pysyisikö sisällä? Jaxanko toteuttaa arkielämässä mihin olen kuzuttu? Jaxanko taas Ilmoa ja sen väsyttäviä pentuja?
ellauri094.html on line 183: Tää tuli eteen Swinburnen Baabel-runon ansiosta alempana, Jönsyn mainittua yhden ikävystyttävämmän runon tältä algolagnilta. Ketä oli proffina Baabelin vankeusaikoina? No ainaskin se Jeremia, josta on aikaisemminkin paasattu. Palaan yli vuoden kuluttua näille jäljille kuin koira oxennuxelle. Alkuerissä oli Joel ja Aamos jotka nokitti kiukkusesti Eesaun Edomia. Loppuerissä sit vielä se Hesekiel, joka sai Hiljan veren kiehumaan Kolilla">Kolilla. Ja pikkuprofeetta Obadja.

 

ellauri096.html on line 537:   Hesekielin retkistä on ollut siellä täällä puhetta, esim. GT-sählämien merkabah-merkkisistä tankeista, jolla ne lanas musulmaaneja. Ja Hiljan se yx aika sexikäs Kolilla">raamatunpaikka oli Hesekielistä. Kai sekin pitää vielä lukea. 

ellauri271.html on line 134: Joku Sari Leukkunen (n.h.) louskutti leukoja Zhivagosta Kiiltomadossa  2005, USAn Irakin ryöstöretken aikana, ennen  2008 pörssiromahdusta. Kirja oli ilmestynyt  Tammen keltaisessa kirjastossa uudestaan 2005.  Kääntäjä(t): Juhani Konkka Kesäklassikko:  Tohtori Živago ja venäläisen älymystön tie.  Sari Leukkunen | 31.8.2005 
 Boris  Pasternak (1890–1960), eräs suurimmista  venäläisistä runoilijoista, tunnetaan lännessä  ennen muuta Tohtori Živagon kirjoittajana. Tämä  eeppinen rakkaus- ja aateromaani  salakuljetettiin Neuvostoliitosta Italiaan,  julkaistiin siellä vuonna 1957 ja käännettiin  pian lukuisille kielille. Romaanista tuli  lännessä menestys: siinä oli selkeä juoni, joka  taipui myös elokuvaksi; se oli helppo tulkita  romanttiseksi rakkaustarinaksi, jossa oli  surullinen loppu. Elokuvassa hehkutettiin  (Suomessa Kolilla kuvattuja) Siperian  lumikinoksia ja ulvovia susia, karvahattuisia  runoilijoita, kynttilöitä ja kauniita naisia.  Pasternakista tuli lännessä tunnettu  toisinajattelija ja romanttisen slaavilaisuuden  inkarnaatio. 

5