ellauri019.html on line 717: Koin näyn
ellauri051.html on line 278: Koin oman yhteiskunnallisen heräämiseni 70-luvulla, joten julkaisun iskulauseet ja henkilöt ovat tuttuja.
ellauri073.html on line 92: Kaikki tekopyhyys on aina ärsyttänyt Röyhkää. Hän näki levyn hahmon rehellisenä ihmisenä, joka ei yrittänyt kaunistella itseään. ”Koin, että sellainen rooli sopisi mullekin. Röyhkän hahmo on epävakaa eikä siitä tiedä, onko se hyvä vai paha.”
ellauri088.html on line 285: Olin alkanut lukea evankeliumitekstejä kuvitellen, että kyse olisi sadusta, joka saisi minut rakastamaan Jumalaa samalla tavalla kuin Roberto. Koin siihen
ellauri092.html on line 547: − Olin turhautunut helluntailiikkeen tilanteeseen. Koin, että kaikki muuttuu liian hitaasti. Jumala kuitenkin puhui minulle, ettei minun tule lähteä pois, vaan alkaa vaikuttaa liikkeen sisällä. Hän kutsui minut takapenkistä pelkääjän paikalle, Ketterling kertoo.
ellauri096.html on line 779: The word akrasia occurs twice in the Koine Greek New Testament. In Matthew 23:25 Jesus uses it to describe hypocritical religious leaders, translated "self-indulgence" in several translations, including the English Standard version. Paul the Apostle also gives the threat of temptation through akrasia as a reason for a husband and wife to not deprive each other of sex (1 Corinthians 7:5). In another passage (Rom. 7:15–25) Paul, without actually using the term akrasia, seems to reference the same psychological phenomenon in discussing the internal conflict between, on the one hand, "the law of God," which he equates with "the law of my mind"; and "another law in my members," identified with "the flesh, the law of sin." "For the good that I would do, I do not; but the evil which I would not, that I do." (v.19)
ellauri152.html on line 54: Theokritos (m.kreik. Θεόκριτος, s. noin 305 eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, joka oli kotoisin Syrakusasta. Hän oli kreikkalaisen karjapaimenrunouden perustaja ja myynti1edustaja. Joidenkin tietojen mukaan Theokritos oli Simikhoksen poika ja hänen oikea nimensä olisi ollut Moskhos. Toisten tietojen mukaan hänen isänsä olisi kuitenkin ollut Praksagoras ja äitinsä Filina. Theokritos kirjoitti 30 idyllirunoa. Niistä itse asiassa vain kahdeksan on cowboyidyllejä, vaikka Theokritos tunnetaan juuri paimenrunoudestaan. Muut runot käsittelevät muita aiheita. Yleinen aihe on poikarakkaus, ja muodoltaan runoissa on esimerkiksi dialogeja, eräänlaisia minieepoksia (epyllia) sekä ylistysrunoja hallizijoille (enkomia). Theokritokselle itselleen idylli tarkoitti pientä kuvaelmaa, epylli pientä eepoxia ja ekloge pientä otosta eli samplea. Theokritoksen runot on kirjoitettu doorilaisen murteen piirteitä sisältävällä taidekielellä. Koineeta jossa eet väännetään aax. Savveettee murrettee. Osaa runoista pidetään epäperäisinä. Paimenrunojen lisäksi Theokritoksen nimissä on säilynyt 24 epigrammia, joista 22 sisältyy Kreikkalaiseen antologiaan. Monia epigrammeista pidetään epäperäisinä. Merkittävin Theokritoksen seuraaja paimenrunoilijana on roomalainen Vergilius, joka teki paimenrunoudesta oman erillisen kirjallisuudenlajin ja lujitti Theokritoksen asemaa tämän runouden lajin piirimyyjänä.
ellauri216.html on line 198: The Didache (Greek: Διδαχή, translit. Didakhé, lit. "Teaching"), also known as The Lord's Teaching Through the Twelve Apostles to the Nations (Διδαχὴ Κυρίου διὰ τῶν δώδεκα ἀποστόλων τοῖς ἔθνεσιν), is a brief anonymous early Christian treatise written in Koine Greek, dated by modern scholars to the first or (less commonly) second century AD. The first line of this treatise is "The teaching of the Lord to the Gentiles (or Nations) by the twelve apostles". The text, parts of which constitute the oldest extant written catechism, has three main sections dealing with Christian ethics, rituals such as baptism and Eucharist, and Church organization. The opening chapters describe the virtuous Way of Life and the wicked Way of Death. The Lord's Prayer is included in full. Baptism is by immersion, or by affusion if immersion is not practical. Fasting is ordered for Wednesdays and Fridays. Two primitive Eucharistic prayers are given. Church organization was at an early stage of development. Itinerant apostles and prophets are important, serving as "chief priests" and possibly celebrating the Eucharist. Meanwhile, local bishops and deacons also have authority and seem to be taking the place of the itinerant ministry.
ellauri249.html on line 438: Koinsyömänä Saxan hän laivasta nousi,
ellauri311.html on line 338: "Koin, että meidän suvussamme pojat nähtiin vähän osaavampina kuin tytöt."
ellauri377.html on line 68: Gnostilaisuus ( muinaisesta kreikasta: γνωστικός, romanisoitu: gnōstikós, Koine kreikaksi: [ɣnostiˈkos], 'jolla on tietoa') on kokoelma uskonnollisia ideoita ja järjestelmiä, jotka yhdistyivät 1. vuosisadan lopulla ja alkukristittyjen juutalaisten keskuudessa. Nämä eri ryhmät korostivat henkilökohtaista henkistä tietoa (gnosis) proto-ortodoksisten opetusten, perinteiden ja uskonnollisten instituutioiden auktoriteettien yläpuolelle. Gnostilaisuudesta on lyhyt yhteenveto albumissa 170.
ellauri377.html on line 151: Yaldabaoth, otherwise known as Jaldabaoth or Ialdabaoth (/ˌjɑːldəˈbeɪɒθ/; Coptic: ⲒⲀⲖⲦⲀⲂⲀⲰⲐ Ialtabaôth; Latin: Ialdabaoth, Koinē Greek: Ιαλδαβαώθ, romanized: Ialdabaóth), is a malevolent God and demiurge (creator of the material world) in various Gnostic sects and movements, sometimes represented as a theriomorphic lion-headed serpent. He is identified as the false god who keeps the souls trapped in physical bodies, imprisoned in the material universe. Jaldabahuutti tarkoittanee "isyyden aiheuttaja", mikä sopii vällykäärmeeseen kuin suutarin sormi sian pilluun.
ellauri377.html on line 162: Tässä yhteydessä jotkut egyptiläiset näkivät samankaltaisuuksia Jahven ja Setin kertomusten välillä sekä foneettisen samankaltaisuuden lisäksi Koinē kreikan : Ἰαω , romanisoitu: Iaō , Jahven nimi , jota hellenisoituneet juutalaiset käyttävät , ja koptin Iō , lit. "aasi", jota pidettiin silloin Sethin eläimenä. Nalle Puhin masentunut ystävä Ior liittyy tähän jotenkin.
xxx/ellauri116.html on line 515: Narsistien sexi on tunteetonta, suoritekeskeistä ja alistavaa. Oiskohan tässäkin niin että ne edustaa toista darwinistista pelitapaa, tässä tapauxessa sellaista että määrä korvaa laadun? Bylsi mahdollisimman monta kertaa mahdollisimman montaa hoitoa, sillä laillakin voi koittaa lisääntymismenestystä lisätä. Tähän nazaa hyvin se, ettei ne ole järin kiinnostuneista jälkikasvun hoidosta. Noudattelevat vähän niinkö tollasta kalojen lisääntymisstrategiaa. Kylmiä kalojahan ne justiinsa ovat, milloin eivät esitä kiimaisia kuumia koiria päästäxeen uudelle pukille. Ei lainkaan hellyyttä, ei kosketuxia, vain pano, jossa hän oli duracell-pupuakin nopeampi. Hän oli tikka, joka hakkasi. Koin olevani pelkkä karvahattu. Hän niisti minuun izensä. Minä olisin halunnut hellimistä ja kohtaamista. Sitä ei ollut vaikka hän teknisesti tyydyttikin minut.
xxx/ellauri166.html on line 325: "A temple for your habitation", where the Greek text (Koinē Greek: ναὸν τῆς σῆς σκηνώσεως) suggests a possible parallel understanding, and where σκήνωσις skēnōsis "a tent-building", a variation on an early loanword from Phoenician (Ancient Greek: ἡ σκηνή skēnē "tent"), is deliberately used to represent the original Hebrew or Aramaic term. (Eli skene! Varmaan pyhä henki on jotenkin tästä stailattu. Vaika spiritus on maskuliini, ja koiraanhommiinhan se joutuukin. Toisaalta sen hyvä piirre on, että se on aika hahmoton, ei lähde neizyt Maarian suhteen fantasiat liikaa laukkaamaan.) In the post-temple era usage of the term shekhinah may provide a solution to the problem of Cod being omnipresent and thus not dwelling in any one place. (Jepjep:) The concept of shekhinah is also associated with the concept of the Holy Spirit in Judaism (ruach ha-kodesh).
xxx/ellauri239.html on line 808: ”Ei niin, että olisin mennyt lyömään jotain takaisin, kun koulukamut työnsi kuralolloon, vaan sain apokalyptisia joukkomurhaan liittyviä fantasioita. Ajattelin, että menisin johonkin paikkaan ja ampuisin kaikki. Koin, että vain kostamalla voisin saavuttaa sovituksen kokemalleni.”
xxx/ellauri293.html on line 128: Phoebe [ Koine kreikka Φοίβη; latinaksi Phœbē, kirkkoslaaviksi Фива (Fiba), armeniaksi : Փիբէին (Pthui)] oli ensimmäisen vuosisadan kristitty nainen, jonka apostoli Paavali mainitsi kirjeessään "Hulluja nuo roomalaiset" , jakeet 16:1-2. Merkittävä nainen Kenkärajan seurakunnassa, (Siis Korinton itäsatamassa.) Paavali luotti hiänen toimittamaansa kirjeeseen roomalaisille. Paavali kutsuu häntä sekä "palvelijaksi" että "diakonissaksi" (kreikaksi diakonos ) että monien auttajaksi tai eturauhastulehduxexi (kreikaksi prostatitis). Tämä on ainoa paikka Uudessa testamentissa, jossa naiseen viitataan erityisesti näillä kahdella tavalla. Paavali esittelee Phoeben lähettiläänään Rooman seurakunnalle, ja koska he eivät tunne häntä, Paavali antaa heille hänen valtakirjansa.
xxx/ellauri379.html on line 299: Paholaisesta käytetään myös latinalaisperäistä nimeä Lucifer, joka sananmukaisesti merkitsee valon tuojaa ja jota on käytetty aamutaivaalla näkyvästä Venus-planeetasta, aamutähdestä eli Kointähdestä. Nimitys johtuu eräästä Jesajan kirjan katkelmasta, jossa varsinaisesti ennustetaan Babylonian kuninkaan kukistumista ja jossa häntä verrataan "taivaalta pudonneeseen kointähteen". Kristityt teologit ovat kuitenkin jo varhain tulkinneet tämän kohdan tarkoittavan saatanaa ja kuvaavan, miten hänet karkotettiin taivaasta.
18