ellauri035.html on line 1017: RT on ent Russia Today. Zizek taitaakin olla trolli. Kivettyy jos päivä pääsee paistamaan sen pyllylle just kun se on ulostamassa näitä juttuja.
ellauri055.html on line 634: Peliä pelataan shakkilaudalla (vain pimeässä neliöt). Kivet siirretään viistoon viereiseen tyhjään kenttään - lampaat vain eteenpäin, susi edestakaisin.
ellauri055.html on line 987: Mekin ollaan Käpylässä mäkitupalaisia: talo oma mut palsta vuokralla. Eemelillä oli erittäin kaunis ja ihana lapsuus myllykolussa. Kolu on kai jonkinlainen koskipaikka, kivikko. Kivet kolisevat virtapaikassa. Tyhjät tynnörit kolisevat eniten. Sillanpää oli melkein tynnörin kokoinen parhaina vuosinaan kuten Breugnon.
ellauri106.html on line 588: Sulttaanirusinat on pissanvärisiä. Faffa tarjosi Maurinkadulla jouluna parapähkinöitä taateleita viikunoita ja isoja mustia rusinoita joissa oli kiviä. Kivet oli ikäviä mutta rusinat hyviä. Kuivatuista viikunoista pidän vieläkin kuin hullu puurosta. Taatelit on vähän ällön tahmaisia. Rusinannäköinen Maggi puuhaili jotain taka-alalla. Se ei puhunut paljon, ainakaan suomea.
ellauri242.html on line 178: Perventsevin romaanissa "Kunnia nuorelta iältä" (1948) Adzhimushkayn louhosten puolustamisen teema kosketettiin ensimmäisen kerran.. Yksi kirjan hahmoista, Arseniy Afanasiev, kertoo olleensa louhosten puolustajain jäsen. "Toukokuusta kesäkuun viidenteentoista päivään he istuivat. Viisitoista tuhatta ihmistä... He romahtivat meidät kivillä, muurittivat uloskäynnit. Kivet imettiin, vettä ei ollut... Siellä kolme lasten hautausmaata jäi louhoksiin... Ja sitten niistä päästettiin savua ja sitten kaasua... kaasua... Kolmesataa ihmistä lähti, lähti tiehensä. Viidestätoista tuhannesta kolmesataa!" Yksi ensimmäisistä joka mainitsi tämän sodanaikaisen tragedian oli Perventsev.
ellauri277.html on line 43: After the fire, Zachary Taylor Kivett came to visit and found Campbell "in bed discouraged to the limit." Kivett said, "Why are you in bed? You're a Campbell. Get a hump on you."
xxx/ellauri177.html on line 635: Hän ei ollut koskaan varhaisessa nuoruudessaan maistanut sellaisen ahkeruuden kasvua. Tämä varhainen nuoruus, jos hän sen nyt herätti, vaikutti hänestä täysin mustalta, kaukana auringosta viettäneeltä, kiittämättömältä, kalpealta, raajarikalta. Myös kuinka hän oli tervehtinyt aurinkoa, kuinka hän oli ihmetellyt ensimmäistä puuta, ensimmäistä kukkaa, pienintä nähtyä hyönteistä, pienintä poimittua kiviä! Kivet itse hurmasivat hänet. Horisontti oli poikkeuksellinen ihme. Hänen aistinsa, kirkas aamu, jolla hänen silmänsä täyttyivät, jasmiinin tuoksu hengitettynä, kiirun laulu kuultu, aiheuttivat hänelle niin voimakkaita tunteita, että hänen raajat pyörtyivät. Hän oli nauttinut pitkään opettaessaan itseään pienimpiinkin elämän jännityksiin. Ja aamulla Albine syntyi hänen vierellään ruusujen sekaan! Hän nauroi edelleen innoissaan muistolle. Hän nousi kuin tähti, joka oli välttämätön auringolle itselleen. Hän selvensi kaiken, selitti kaiken. Hän lopetti hänet.
xxx/ellauri177.html on line 787: -- Tunsin sinut siellä. Kivet häirittiin... Kuuntele, herra le cure, sinun vikasi on tehnyt minusta esimiehenne, Jumala sanoo sinulle suuni kautta, ettei helvetissä ole tarpeeksi kauheita piinaa lihaan haudatuille papeille. Jos hän haluaa antaa sinulle anteeksi, hän on liian hyvä, hän pilaa oikeudenmukaisuuden tajumme..
8